FI80405B - Tryckalster saekerstaellt med varningsfigur och foerfarande foer dess utarbetning. - Google Patents

Description

1 80405

Varoituekuviolla varmennettu painotuote ja een valmiatuamene-telmi

Keksinnön kohteena on painotuotteen, asiakirjan tai vastaavan turvejärjestely, joka estää kyseisen alkuperäisen arvotuotteen tarkan jäljentämisen osoittamalla kopion ei—alkuperäiseksi ja joka käsittää sillä tavoin kuvioinnilla painetun suoja-alueen ja kuvioinnilla painetun varmuussanan, että varmuussana ei ole paljain silmin erotettavissa suoja-alueesta alkuperäisessä tuotteessa, mutta että kopiokoneen tai skannerin ominaisuudet saavat suoja-alueen ja varmuussanan jäljentymään toisistaan poikkeavalla tavalla, jolloin niiden välille syntyy mus tuma-tai sävyero, mikä tuo varmuussanan esille kopiossa. Lisäksi keksinnön kohteena on menetelmä edellä kuvatunlaisen suoja-alueen juovaston ja varmuueeanan juovaston aikaansaamiseksi sekä näiden juovaetojen yhdistämiseksi yhdeksi juovastofil-miksi siten, että suoja-alueen ja varmuussanan kirjaimien ääriviivan kohdalle syntyy häivytysalue, jossa tiheämpi ja harvempi juovastoviivoitus menevät lomittain ja jossa sävyala Juuttuu asteittain suoja-alueen sävyalasta varmuussanan sävyalaksi .

Edellä kuvatun tyyppisiä varmuussanalla suojattuja painotuotteita, asiakirjoja tai vastaavia on ollut käytössä jo kauan U8eina erilaisina muunnoksina. Pyrittäessä muodostamaan painotuotteeseen varoitussanaa, jota ei alkuperäisestä paljain silmin havaitse, mutta joka on kopiosta välittömästi nähtävissä, voidaan yleisesti ottaen käyttää joko pieterasteria tai viivarasteria. Näistä molemmista on olemassa useita muun-neImia ja näitä kahta pääryhmää käsitellään seuraavassa erikseen .

Pisterasterin erilaisia sovellutusmuotoja on esitetty esimerkiksi julkaisuissa US-4 310 180, US-4 579 370, US-4 351 547 ja US-4 341 404. Näissä kaikissa julkaisuissa on esitetty suoja-alue ja varmuussana, joissa on erilaiset pistetiheydet, 2 80405 1 injätiheydet ja rasteripisteen prosentit sekä sävyalat toisiinsa verrattuina. Tarkoituksena on, että alkuperäisessä asiakirjassa varoituseanan kohta ei erotu suoja-alueesta paljaalla silmällä, mutta että tiheämpi rasterialue on kopiokoneiden yleiseen tasoon verrattuna erotuskyvyn alapuolella, kun taas harvempi rasterialue on erotuskyvyn yläpuolella, jolloin karkeampi ja hienompi rasteri kopioituvat eri tummuuksiin. Pisterastereissa on kuitenkin se ratkaiseva haittapuoli, että nykytekniikalla, käytettäessä digitaalisia värikopiokoneita ja skannereita, mahdollisen väärentäjän ei tarvitse edes yrittää kopioida alkuperäistä, vaan hän voi tutkittuaan yhtä alkuperäistä kappaletta rasteroida yleisesti käytössä olevan tyyppisen skannerin tai vastaavan tuottamaan alkuperäistä täysin vastaavan pisterasterifilmin. Filmistä on tehtävissä paino-alusta, jolla voidaan painaa "alkuperäisiä" väärennettyjä asiapapereita. Tämä on myöskin syy siihen, että esimerkiksi kaikki pörssit maailmassa vaativat ehdottomasti, että arvopapereita ei saa missään tapauksessa valmistaa suoraa raste-rointimenetelmää käyttäen.

Viivarasterivaihtoehdosta on myöskin useita erilaisia toteutuksia. Julkaisussa GB-2 040 224 on esitetty viivarasteriin perustuva ratkaisu, jossa suoja-alueen ja varmuussanan rasterit ovat keskenään samanlaisia, mutta toisiinsa nähden kulmassa. Tämä ratkaisu ei enää ole käyttökelpoinen, koska nykyiset kopiokoneet pystyvät toistamaan eri suunnissa olevat rasteriviivoitukset varsin hyvin samalla tavoin. Tämä tilanne ei korjaannu vaikka pyrittäisiin valitsemaan erityisiä värejä, kuten julkaisuissa GB-2 026 945 ja GB-2 167 010. Kulmaeron ja metallivärin lisäksi viimeksi mainitussa julkaisussa on suoja-alueessa ja varmuussanassa käytetty tavanomaisten rasterien sijasta viivatiheydeltään erilaisia juovastoja, jotta eri alueiden kopioituminen erilaisena varmistuisi tiheyseron vuoksi, kuten pisterasteriratkaisuissa. Epäsäännöllisen juo-vaston tarkoituksena on harhauttaa alkuperäisen asiakirjan tarkastelijaa muodostamalla varmuussanasta poikkeavaa kuviointia tuotteeseen. Tunnettujen juovasto- ja viivaraeteri- 3 80405 kuviointien suurimpana haittapuolena on se, että varmuueeana erottuu ainakin jonkin verran jo alkuperäisessä asiakirjassa paljaalla silmällä katsottuna, jolloin asiakirjan aitous sen tarkastelijan kannalta ei ole yksikäsitteistä. Nykyiset kopiokoneet pystyvät myöskin jäljittelemään erikoisiakin värejä, kuten metallivärejä, varsin uskottavasti, joten asiakirjan aitous ei tule tälläkään tavoin yksikäsitteisesti todettavaksi .

Edellä kuvatun lisäksi voidaan, kun pidetään silmällä ominaisuuksiltaan erilaisia kopiokoneita, käyttää samassa varmuus-sanassa ja/tai suoja-alueessa useita tiheydeltään tai tyypiltään erilaisia rasterialueita, kuten julkaisussa US-4 582 346, jotta kulloinenkin kopiokone erotuskykynsä perusteella joltakin rasteritiheyden kohdalta jäljentää harvemman rasterin, mutta ei hienompaa rasteria. Tämä on itse asiassa edellä kuvatuista riippumaton menetelmä, koska sitä voidaan käyttää aina varsinaisen rasteriratkaisun täydennyksenä.

Vielä eräänä keinona peittää varmuussanaa siten, ettei sitä havaita alkuperäisestä, on käyttää naamiointipainatusta, joka harhauttaa katsojaa niin, ettei alkuperäinen varoitussana ole helposti havaittavissa. Tällainen naamiointipainatus on esitetty julkaisuissa US-4 227 720 ja US-4 420 175. Viimemainitussa julkaisussa, jonka menetelmä muutoin perustuu pisteras-teriin, on kirjaimet pyritty lisäksi kätkemään käyttämällä hieman pyöreitä ja epämääräisiä kirjainmuotoja. Naamiointi-painatuksen ja kirjainmuotojen käyttö on kaikista edellisistä keinoista riippumatonta tekniikkaa, ja niitä voidaan käyttää minkä tahansa edellä kuvatun muun menetelmän täydennyksenä.

Mikään edellä kuvatuista menetelmistä muodostaa suoja-alue ja varoitusana ei anna kelvollista suojaa asiakirjojen ja arvopapereiden väärentämistä vastaan.

4 80405

Kun arvotuote halutaan ehdottomasti ja varmasti suojata väärentämistä vastaan, sen on täytettävä kaikki seuraavassa luetellut vaatimukset:

Ensinnäkin tuotteen aitous on silmämääräisesti pystyttävä käsittelyvaiheessa nopeasti tunnistamaan ja se ei saa antaa toteajalle vaihtoehtoja, vaan tuotteen aitouden on oltava heti havaittavissa ilman lisävälineitä. Tämä tarkoittaa sitä, että varmuussana ei saa olla asiakirjasta havaittavissa paljain silmin, vaikka tarkastelija tietäisi sitä sieltä hakeakin.

Toiseksi myöskään sävymuutokset eivät ole riittäviä käsittelyvaiheessa ilmaisemaan kopiota, koska aitoa alkuperäistä ei aina ole heti saatavissa vertailun suorittamiseksi.

Kolmanneksi suoja-alue ja varmuussana eivät kumpikaan saa muodostua pieterasterista tai muusta sellaisesta rasterista, joka on tehtävissä yleisesti käytössä olevilla ekannaavilla rasterilaitteilla. Te. "rasterin" on oltava juovastotyyppinen.

Neljänneksi varoitus- tai varmuussanan on luotettavasti kopioiduttava eri tavalla kuin suoja-alueen, jotta näiden välille syntyisi riittävä tummuus- tai väriero niin, että var-muussana on kopioidusta tuotteesta välittömästi luettavissa, mikä osoittaa kopion ei-alkuperäiseksi.

Mikään tunnetun tekniikan mukainen menettely ei täytä kaikkia näitä vaatimuksia.

Keksinnön tavoitteena on siten saada täytettyä kaikki edellä esitetyt vaatimukset, jolloin varmuussanaa ei alkuperäisessä julkaisussa voi erottaa suoja-alueesta, alkuperäistä asiakirjaa jäljitteleviä tuotteita ei voida painaa ja varmuussana paljastuu ehdottomasti ja selvästi asiakirjaa kopioitaessa. Tämän toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle turvajärjestelylle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa ja menetelmälle suoja-alueen ja varmuueea-

II

s 80405 nan sisältävän juovastofilmin tekemiseksi se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 10 tunnusmerkkioaaaaa.

Keksinnön tärkeimpinä etuina voidaan pitää sitä, että var-muuseana on erittäin hyvin kätketty suoja-alueeseen, jolloin eitä on erittäin vaikea havaita, vaikka sanan paikka olisi tiedossa, että keksinnön mukaista suoja—alueen ja varmuussanan juovastorakennetta on erittäin vaikea saada aikaan yleisesti käytössä olevilla laitteilla, jolloin painotekniikkaan perustuvia väärennöksiä on vaikea tehdä ja että varmuussana tulee kopioitaessa selvästi ja yksikäsitteisesti esille mitätöiden kyseisen kopion. Etuna on vielä, että varmuussanan esille tuleminen on kopiointisuunnasta riippumatonta ja siten luotettavaa. Vielä eräänä lisäetuna on, että suoja-alue ja varmuus— sana voidaan useimmissa tapauksissa painaa suhteellisen vaalealla värillä, joka tekee mahdolliseksi tällaisen paperin yleisen käytön kirjoitusalustana esimerkiksi normaalin konekirjoitustekstin erottuessa siitä riittävän kontrastin vuoksi hyvin, mutta että kopioitaessa varmuussana kuitenkin luotettavasti tulee esille.

Seuraavassa keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

Kuvio ia esittää keksinnön mukaista positiivisen kirjainku-vion sisältävää varoitussanan osaa, jossa on käytetty juovaa-toa perusmuodossaan, kuvio ib esittää kuviota IA vastaavaa negatiivisen kirjainku-vion sisältävää suoja-aluetta, jossa on käytetty keksinnön mukaista juovastoa perusmuodossaan, kuvio ie esittää kuvioita IA ja IB yhdistettynä keksinnön mukaisesti , kuvio 2 esittää juovastoa voimakkaasti suurennettuna varoi— tussanan kirjaimen ja suoja-alueen rajavyöhykkeen kuvaamiseksi , kuvio 3 esittää erästä vaihtoehtoista keksinnön mukaista juovastomuotoa, S 80405 kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen menetelmän järjestelyä kaaviomaisesti.

Kuvio IA esittää luonnolliseen kokoon verrattuna voimakkaasti suurennetun esityksen varoitussanan yhdestä kirjaimesta. Tämä positiivinen kirjainkuvio muodostuu tässä tapauksessa suorasta juovastosta 1. Kirjain on muotoiltu keksinnön mukaisesti sekä ulkokulmiltaan 2 että sisäkulmiltaan 3 pyöreäkulmaiseksi. Kuvio IB esittää suoja-aluetta, jossa on kuvion IA kirjainta vastaava negatiivinen kirjainkuvio. Suoja-alue tai pohjakuvio muodostuu tässä tapauksessa myös suoraviivaisesta juovastosta 4, joka on tässä tapauksessa harvempi kuin varoitussanan juo-vasto 1. Kun kuvion IA varoitussana ja kuvion IB suoja-alue yhdistetään, päädytään kuvioon 1C, joka vastaa voimakkaasti suurennettuna sitä juovakuviofilmiä, josta lopullinen painolaatta valmistetaan.

Kuviosta 1C on selvästi nähtävissä keksinnön oleelliset piirteet. Tässä tapauksessa varoitussanan juovaston 1 viiva-tiheys on kaksinkertainen suoja-alueen juovaston 4 viivati-heyteen verrattuna ja viivastot ovat toisiinsa nähden kohdistettuja ja tasan jakautuneita. Tällöin joka toinen varoitus-sanan juova 5 on suoja-alueen juovan 7 jatkeena ja joka toinen varoitussanan juova 5 on suoja-alueen juovien 7 keskikohdalla. Tällä järjestelyllä varmistetaan se, että varoitussanan kirjainten ääriviivat eivät tule alkuperäisessä painotuotteessa esille sitä paljaalla silmällä katsottaessa.

Varoitussanan juovaston 1 sekä suoja-alueen juovaston 4 sävyalat on valittava siten, että varoitussanan juovaston alue näyttää täsmälleen yhtä tummalta kuin suoja-alueen juovaston alue. Fysiologisista syistä eivät tällöin juovaston 1 ja juo-vaston 4 sävyalat ole yleensä keskenään täsmälleen samoja.

Jotta varmistettaisiin varoitussanan kopioituminen esimerkiksi vaaleampana kuin suoja-alueen kopioituminen, tulee varoitussa- 7 80405 nan juovaeton viivatiheye valita ββη verran suureksi, että kopiokoneiden tai skannereiden erotuskyky ei riitä tunnistamaan yksittäistä viivaa 5 vaaleammasta pohjasta 6. Kun vielä valitaan Juovaeton tummempien viivojen 5 muodostama sävyala suhteellisen pieneksi, tyypillisesti 10-25 X:ksi, tulee va-roitussana kopioitumaan oleellisesti paperipohjan värisenä, koska kopiokone tai skannauslaite havaitsee tällöin vain pohjavärin. Suoja-alueen juovaeton viivatiheye taas valitaan niin pieneksi, että varoitussanan sävyalaa vastaavalla sävyalalla sen tummien juovien 7 paksuus tulee riittäväksi niin, että mikä tahansa kopiokone tai skannaava laite erottaa nämä juovat pohjaväristä 8. Tällä yhdistelmällä siis varoitussanan kohdalla juovasto jää kopioitumatta, kun taas suoja-alueella juovasto jäljentyy, mistä on tuloksena varoitussanan näkyminen, mikä osoittaa kyseisen paperin kopioksi ja mitättömäksi.

Keksinnön mukaisesti voidaan tietenkin varoitussanan juovaeton 1 ja suoja-alueen juovaeton 4 tiheydet muuttaa käänteisiksi, jolloin kopioitaessa suoja-alueen juovasto jää jäljen-tymättä, mutta varoitussanan juovasto kopioituu, jolloin va-roitussana on taas paperista selvästi luettavissa ja mitätöi sen. Myöskin juovastovärin muodostama sävyala voidaan muuttaa lähelle toista ääriarvoa, te. alueella 75-90 X, minkä seurauksena varoitussana kopioituu tasaiseksi tummaksi pinnaksi verrattuna tarkkaan kopioituvaan suoja-aluejuovastoon siinä tapauksessa, jolloin varoitussanan juovasto on tiheämpi kuin suoja-alueen juovasto. Sama sävyalamuutos voidaan tehdä myös varoitussanan ja suoja-alueen juovastotiheyksien ollessa päinvastainen verrattuna edellä kuvattuun. Joka tapauksessa sävyalojen on poikettava oleellisesti arvosta 50 X, koska muutoin on olemassa riski, että kaikki kopioituu keskiarvon mukaan keskitummana, jolloin varoitussana si enää ole kopiosta riittävän yksikäsitteisesti luettavissa.

Koska juovastojen on tiheydeltään oltava sellaisia, että paljain silmin katsottuna ei harvempikaan juovasto saa ainakaan a 80405 kovin voimakkaasti tulla esille, koska muutoin varoitussana on jo alkuperäisestä erotettavissa voimakkaan viivatiheyeeron vuoksi» ja että samanaikaisesti tiheämmän juovaston viivan leveys on riittävän pieni ja viivatiheys riittävän suuri alittaakeeen kopiokoneiden tai muiden vastaavien laitteiden erotuskyvyn, on päädytty seuraavaan tällä hetkellä edullisimpana pidettyyn toteutusmuotoon. Tässä harvemman juovaston alueella viivatiheys on noin 25-30 viivaa/cm, edullisesti noin 30 viivaa/cm ja viivan leveys noin 0,06-0,11 mm, edullisesti noin 0,09 mm. Tiheämmän juovaston alueella viivatiheys on täsmälleen kaksinkertainen, te. harvemman juovaston viivati-heydestä riippuen 50-70 viivaa/cm, edullisesti noin 60 viivaa/cm ja viivan leveys 0,02-0,04 mm ja edullisesti noin 0,03 mm. Tässä tapauksessa sävyala on alueella 10-30 X.

Kuviossa 2 on esitetty vielä eräs erityinen keksinnön piirre, joka muodostuu siitä, että tiheämmän juovaston 1 ja harvemman juovaston 4 rajavyöhykkeelle, jolla juovastojen viivat ovat yhdensuuntaisia, on muodostettu muutoevyöhyke 9, jossa tiheämmän ja harvemman juovaston viivoitukset menevät lomittain.

Kun tällä muutosvyöhykkeellä 9 lisäksi järjestetään juovaston sävyala muuttumaan juovaston 4 sävyalaksi asteittain, mikä saadaan aikaan esimerkiksi kaventamalla viivojen muutoevyöhyk-keelle 9 meneviä päitä sävyalan muutosta vastaavasti, saadaan tehokkaasti poistettua mahdolliset havaittavuutta lisäävät kirjainten reunaefektit. Muutosvyöhykkeen 9 edullisin suuruus, te. pituus viivoituksen suunnassa, riippuu käytännössä juovas-tojen viivatiheyksistä, sävyalasta, käytettyjen värien tummuudesta ja kirjainkoosta. Teoreettisia rajoja muutosvyöhykkeen suuruudelle ei ole, vaan se voi periaatteessa olla kuinka suuri vain, kunhan sävyalamuutos muutosvyöhykkeellä saadaan oikeaksi. Siten rajoittavaksi tekijäksi muodostuu juovastojen valmistustekniikka, joka rajoittaa muutosvyöhykkeen leveydeksi juovaatoviivojen suunnassa arvon, joka on lähellä em. viivan-leveyksiä. Tällä hetkellä pidetään edullisimpana muutosvyö-hykkeen leveytenä 0,02-0,05 mm tai likimain arvoa 0,03 mm.

9 80405

Edellä on yksinkertaisuuden vuoksi käsitelty juovastoja, jotka muodostuvat suorista viivoista. Jotta vaikeutettaisiin alkuperäistä jäljittelevien painettujen väärennösten tekemistä entisestään, voidaan käyttää juovastoja, joissa viivat ovat käyriä tai aaltomaisia tai muutoin epäsäännöllisemmiksi muotoiltuja. Juovastojen 10 ja 11 viivat voivat olla myös niiden välisellä rajavyöhykkeellä ja tähän sisältyvällä muutosvyö-hykkeellä 12 käyräviivaisia, kunhan ne ovat keksinnön mukaisesti yhdensuuntaisia ja kohdistettuja. Eräs tällainen vaihtoehto on esitetty kuviossa 3. Rajavyöhykkeen, te. vyöhykkeen, jossa eri juovastojen viivat ovat yhdensuuntaisia, leveys voi olla differentiaalisen pieni tai muutosvyöhykkeen suuruinen, kuten kuviossa 3, tai koko kirjainkuvion suuruinen, kuten kuvioissa 1C ja 2.

Kuviossa 4 on esitetty eräs edullinen menetelmä edellä kuvatun tyyppisen juovastoyhdistelmän aikaansaamiseksi. Siinä on positiivisen kirjainkuvion sisältävä ensimmäinen viivaku-viointifilmi 13, joka vastaa kuviota IA, ja negatiivisen kir-jainkuvion sisältävä toinen viivakuviointifiImi 14, joka vastaa kuviota IB, asetettu päällekkäin ja keskenään kohdakkain valoherkän filmin 16 päälle. Tämä filmipakka on asetettu pyörivälle alustalle 17. Filmit 13 ja 14 on tehty halutusta va-roitussanakuviosta lähtien muutoin normaalia optista raste-rointitekniikkaa käyttäen, paitsi että juovakuviointina käytetään halutun tyyppistä viivastoa ja että filmin 13 ja 14 kirjaimissa juovastojen viivat on kohdistettu kirjaimien ääriviivojen kohdalla edellä kuvatulla tavalla. Tässä vaiheessa positiivisen ja negatiivisen kirjainkuvion ääriviivat ovat yhteneviä. Haluttaessa voidaan filmipakassa vielä käyttää filmien 13 ja 14 ja valoherkän filmin 16 välissä erotuskalvoa 15. Kun valoherkkä filmi 16 valotetaan suhteellisen etäällä olevalla ja alustan 17 pyörintäakselista 18 sivuun siirretyllä valolähteellä 20 samalla kun alusta 17 pyörii, saadaan valoherkälle filmille 16 syntymään juovakuviointialueiden rajalle häivytysalue.

10 80405

Kuvatussa järjestelyssä muutosvyöhykkeen 9 leveys ja sävyalan muutos tällä alueella on aseteltavissa halutuksi muuttamalla pyörintäakselin 18 ja valolähteestä alustan pyörintäkeskiöön 19 piirretyn suoran välistä kulmaa K sekä muuttamalla erotus- o kalvon 15 paksuutta. Yleensä kulman K arvo on välillä 10-30.

o

Edullisimmin se on noin 20 , kun viivatiheydet ja viivalevey-det ovat edellä kuvatun esimerkin mukaisia, filmit 13 ja 14 on asetettu emulsiopuolet vastakkain, jolloin niiden etäisyydeksi valoherkästä filmistä 16 jää filmitaustan paksuus ja kun kirjainten korkeus on n. 4-5 mm.

Keksintö ei ole rajoitettu edellä esitettyihin vaihtoehtoihin, vaan juovastojen rakenne voi vaihdella patenttivaatimusten määrittelemissä rajoissa. Esimerkiksi suoja-alueen ja var-muussanan juovastoalueiden viivatiheyksien suhde voi olla muukin kokonaisluku kuin kaksi. Se voi olla esimerkiksi kolme tai neljä. Käytettäessä varoitussanan kirjaimissa sisäkkäisiä, viivatiheyksiltään erilaisia kirjaimen muotoisia alueita, tulee aina kahden viereisen alueen viivatiheyksien olla keksinnön mukaisesti toistensa monikertoja. Näin voidaan muodostaa viivatiheydeltään vuorottelevia vyöhykkeitä, geometrisen sarjan mukaan tiheydeltään kasvavia vyöhykkeitä tai epäjatkuvan sarjan mukaisia vyöhykkeitä. Seuraavat lukusarjat kuvaavat joitakin lukuisista vyöhykeyhdistelmien vaihtoehdoista, kun luvut osoittavat viivatiheyden kussakin vyöhykkeessä harvim-paan käytettyyn tiheyteen verrattuna: 1-2-4-8, 1-2-1-2; 1-2-1-3; 2-1-3-6; 1-3-1-2; jne.

Keksinnön mukaisen juovarakenteen lisäksi voidaan painotuote varustaa kaikilla muilla sinänsä tunnetuilla 1isäkuvioi1la, kuten naamiointipainatuksella, usealla sisäkkäisellä kirjain-kuviolla, joissa on erilainen tai eri kohdissa samanlainen juovasto tai muulla painatuksella.

Claims (12)

1· Painotuotteen, asiakirjan tai vaetaavan turvajärjes tely, joka estää kyseisen alkuperäisen arvotuotteen tarkan jäljentämisen osoittamalla kopion ei-alkuperäiseksi ja joka käsittää juovastolla painetun suoja-alueen <4, 11) ja juovas-tolla painetun varmuussanan <1, 10), jolloin näille viivati-heydeltään erilaisille juovaston alueille on sävyalat valittu sellaisiksi, että varmuussana ei ole paljain silmin erotettavissa suoja-alueesta alkuperäisessä tuotteessa, mutta että kopiokoneen tai skannerin ominaisuudet saavat suoja-alueen ja varmuussanan jäljentymään toisistaan poikkeavalla tavalla, jolloin niiden välille syntyy mustuma- tai eävyero, mikä tuo varmuussanan esille kopiossa, ja jolloin mainittujen juovas-tojen juovat (5, 7) ovat ainakin varmuussanan kirjainten ääriviivan ja suoja-alueen rajavyöhykkeellä yhdensuuntaisia, tunnettu siitä, että suoja-alueen ja varmuussanan kuvion ääriviivan rajavyöhykkeessä on muutosvyöhyke (9, 12), jossa tiheämpi ja harvempi juovastoviivoitus <5, 7) menevät lomittain .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen turvajärjestely, tunnettu siitä, että mainitulla muutosvyöhykkeellä (9, 12) var-muussanan ja suoja-alueen juovastojen viivat ovat toisiinsa nähden tasaisesti jakautuneita ja juovastoista harvemman <4, 11) jokaiseen viivaan <7) on kohdistunut tiheämmän juovaston (1, 10) jokin viiva <5), ja että tällä muutosvyöhykkeellä eri viivatiheysalueiden sävyalat muuttuvat asteittain toisikseen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen turvajärjestely, tunnettu siitä, että varmuussanan juovaston (1, 10) viiva- tiheys on suoja-alueen viivatiheyden monikerta tai suoja-alueen juovaston <4, 11) viivatiheys varmuussanan viivatiheyden monikerta.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen turvajärjestely, tunnettu siitä, että muutosvyöhykkeen (9, 12) tiheämmän ja 12 80405 harvemman juovaeton lomitus on juovastoviivojen (5, 7) pi tuussuunnassa likipitäen tässä kohdassa olevien juovastojen viivanpaksuuksien suuruusalueella.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen turvajärjestely, tunnettu siitä, että harvemman juovaeton <4, 11) alueella viivan leveys on suurempi kuin tiheämmän juovaston <1, 10) alueella ja että sävyalat poikkeavat oleellisesti ar vosta 50 % .

6. Jonkin patenttivaatimuksista 2-5 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että harvemman juovaeton alueella viivati-heys on 25-35 1/cm, edullisesti n. 30 1/cm ja viivanleveys 0,07-0,11 mm, edullisesti n. 0,09 mm, että tiheämmän juovaeton alueella viivatiheys on vastaavasti 50-70 1/cm, edullisesti n. 60 1/cm ja viivanleveys 0,02-0,04 mm, edullisesti n. 0,03 mm, jolloin sävyalat ovat 10-30 X, edullisesti enintään 20 X ja että muutosvyöhykkeen (9, 12) lomituksen suuruus juo-vastoviivojen suunnassa on likipitäen 0,02-0,05 mm.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen turvajärjestely, tunnettu siitä, että varmuussanan kuviot on muotoiltu sisä- ja ulkokulmistaan <2, 3) pyöristetyiksi siten, että pyöristyssäteet ovat ainakin harvemman juovaeton viivan-välin suuruisia ja siten, että lyhin varmuussanan kirjaimen reunassa esiintyvä viivanpituus on enintään likimain harvemman juovaeton viivanvälin suuruinen. β. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen turva- järjestely, tunnettu siitä, että varmuussanan kussakin kirjaimessa on sisäkkäisiä oleellisesti kirjaimen muotoa vastaavia alueita, joista aina toisen, joko ulomman tai sisemmän alueen juovaston viivatiheys on varmuussanan kirjaimen toisen alueen juovaston viivatiheyden monikerta. i3 80405

9. Jonkin patenttivaatimukeieta 3-8 mukainen turvajärjestely, tunnettu siitä, että varmuussanan (1, 10) ja suoja-alueen <4, 11) tai varmuussanan osien viivatiheyksien suhde on muu kokonaisluku kuin kaksi ja että varmuussanan ja suoja-alueen viivat ovat yhdensuuntaisia vain niiden rajavyöhykkeellä.

10. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen suoja-alueen juovaston ja varmuussanan juovaston aikaansaamiseksi sekä näiden juovastojen yhdistämiseksi yhdeksi juovastofilmiksi (16) siten, että suoja-alueen <4, 11) ja varmuussanan <1, 10) kirjaimien ääriviivan kohdalle syntyy muutosvyöhyke (9, 12), jossa tiheämpi ja harvempi juovastoviivoitus menevät lomittain, ja jossa sävyala muuttuu asteittain suoja-alueen sävyalasta varmuussanan sävyalaksi, tunnettu siitä, että positiivisen kuvion sisältävä ensimmäinen viivakuviointifilmi <13) ja vastaavan negatiivisen kirjainkuvion sisältävä toinen viivakuviointif i Imi (14), jolloin ensimmäisen ja toisen filmin kirjaimien ääriviivat ovat yhteneviä ja kirjaimet muodostavat varmuussanan, asetetaan päällekkäin keskenään kohdakkain pyörivälle alustalle <17) ja valoherkän filmin (16) ja mahdollisten välikalvojen (15) päälle pakaksi, että valoherkkä filmi valotetaan tämän pakan läpi alustan (17) pyöriessä, ja että valotus tapahtuu valolähteellä (20), joka sijaitsee etäällä alustasta (17) ja sivussa alustan pyörintäakselista (18).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muutosvyöhykkeen (9, 12) leveyttä säädetään valo lähteen (20) etäisyydellä alustasta (17) ja valolähteen sivu-poikkeamalla alustan pyörintäakselista (18) sekä pakassa ensimmäisen ja toisen filmin (13, 14) etäisyydellä valoherkästä f ilmistä (16).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alustan pyörintäakselin (18) ja valolähteestä (20) alustan pyörintäkeskiöön (19) vedetyn suoran välinen kulma on o o 10-30 , edullisesti n. 20 n 80405