FI80381C - I synligt ljus haerdbar flytande dental komposition, foerfarande foer dess framstaellning och dess anvaendning. - Google Patents

Description

1 80381 Näkyvässä valossa kovettuva juokseva hammaskoostumus, menetelmä sen valmistamiseksi ja sen käyttö hampaiden täyte-materiaalina 5 Jakamalla erotettu patenttihakemuksesta 820759

Keksinnön kohteena on näkyvässä valossa kovettuva juokseva hammaskoostumus, joka sisältää vähintään yhtä polymeroituvaa etyleenisesti tyydyttymätöntä ainetta, 40-10 90 % koostumuksen painosta vähintään yhtä hienojakoista täyteainetta ja näkyvälle valolle herkkää katalysaattoria. Keksintö koskee edelleen menetelmää hammaskoostumuksen valmistamiseksi sekä sen käyttöä hampaiden täytemateriaalina.

15 Monia polymeroituvia aineita on käytetty hammaslää ketieteellisiin tarkoituksiin. Esimerkkeihin aineista kuuluvat polyuretaanit, monomeeriset ja polymeeriset akrylaa-tit ja metakrylaatit, polyamidit, epoksiyhdisteet, poly-styreenit. Niille on osoitettu monia käyttökohteita, kuten 20 täytteet, kruunut, hammasproteesirunko, -pinnoite, -tiivisteet ja sementit. Joihinkin näistä käytöistä on ehdotettu lisättäväksi epäorgaanisia täyteaineita antamaan halutun värityksen ja/tai lujuuden.

Edullisiin polymeroituviin aineisiin, joita käyte-25 tään hammastäyteseoksissa, kuuluvat bisfenoli A:n ja gly-sidyylimetakrylaatin reaktiotuote, jota joskus kutsutaan bis-GMA:ksi, joka on kuvattu US-patenttijulkaisussa 3 066 112, ja vinyyliuretaaniesipolymeeri, kuten ne, jotka on kuvattu GB-patenttijulkaisussa 1 352 063. Nämä etylee-30 nisesti tyydyttymättömät aineet on polymeroitu in situ käyttäen tavanomaista redoksi- (esim. amiini-peroksidi) katalysaattorisysteemiä tai ultravioletti- tai edullisesti näkyvä valokatalysaattorisysteemiä, kuten sellaista, joka on kuvattu GB-patenttijulkaisussa 1 408 265. Seos voi si-35 sältää enintään 90 % painosta inerttiä epäorgaanista täy- 2 80381 teainetta, kuten on kuvattu esim. GB-patenttijulkaisuissa 1 465 897, 1 488 403, 1 498 421, US-patenttijulkaisuissa 3 629 187 ja 3 709 866, DE-hakemusjulkaisuissa 2 419 887 ja 2 816 823 ja EP-patenttijulkaisussa 13 491. On tärkeää 5 hammasta täytettäessä, että näkyvässä valossa kovettuva täyteaine kovettuisi (so. kovettuisi nopeasti näkyvälle valolle altistettuna) ja että kovettuminen olisi oleellisesti homogeeninen kautta koko täytteen tilavuuden. Silloin hammaslääkäri voi olla varma siitä, että täyte on 10 tyydyttävä ja potilas voi välittömästi käsittelyn jälkeen käyttää hampaita odottamatta täytteen kovettumista.

GB-patenttihakemuksessa 2 016 994 on kuvattu sellainen näkyvässä valossa kovettuva hammaskoostumus, jossa on ketonia ja orgaanista peroksidia.

15 Nyt on odottamatta keksitty, että kovettumisen sy vyys näkyvällä valolla kovetetussa hammasseoksessa kasvaa ja kovettuminen on homogeenisempi kuin aikaisemmin kuvatuissa seoksissa, jos katalysaattorisysteemi sisältää ke-tonin, orgaanisen peroksidin ja amiinin seosta.

20 Keksinnön mukaisesti annetaan käytettäväksi näky vässä valossa kovettuva juokseva hammaskoostumus, joka sisältää vähintään yhtä polymeroituvaa etyleenisesti tyy-dyttymätöntä ainetta, 40 - 90 % koostumuksen painosta vähintään yhtä hienojakoista täyteainetta ja näkyvälle va-25 lolle herkkää katalysaattoria. Keksinnön mukaiselle ham-maskoostumukselle on tunnusomaista, että katalysaattori käsittää (i) vähintään yhtä ketonia, jolla on valoherkkä katalyyttinen toimintakyky ja joka on valittu fluorenonis-30 ta ja α-diketoneista, joilla on kaava A-C-C-A,

Il II

o o 35 jossa ryhmät A voivat olla samat tai erilaiset ja ovat il: 3 80381 hiilivety- tai substituoituja hiilivetyryhmiä, ja jossa ryhmät A voivat edelleen olla kytkeytyneet toisiinsa di-valenttisella kytkennällä tai divalenttisen hiilivety- tai substituoidun hiilivetyryhmän välityksellä tai jossa 5 ryhmät A yhdessä voivat muodostaa fuusioituneen aromaattisen rengassysteemin, (ii) vähintään yhtä orgaanista peroksidia, jonka kymmenen tunnin puoliintumisaikalämpötila on alle 150 °C ja jolla on kaava R-O-O-R, jossa ryhmät R voivat olla salo mat tai erilaiset ja ovat vety, alkyyli-, aryyli- tai asyyliryhmiä, jolloin enintään yksi ryhmistä R on vety, ja (iii) pelkistintä, joka on orgaaninen amiini, joka kykenee pelkistämään ketonin tämän ollessa viritetyssä ti- 15 lassa.

Keksinnön mukaisia hammaskoostumuksia voidaan käyttää moniin hammaslääketieteellisiin tarkoituksiin, kuten täyteaineiksi, hampaanoikomissementeiksi ja vahvistaviksi aineiksi. Seokset voidaan värittää halutusti sopimaan ham-20 paan ja/tai viereisten hampaiden väriin.

Keksinnön mukaiset koostumukset ovat nestemäisiä, se on pastamaisia eivätkä jauhemaisia tai murenevia ympäristön lämpötiloissa niin, että kovettamattomassa tilassa ne voidaan muovata koossa pysyväksi massaksi ja pitää täs-25 sä muodossa ilman, että tapahtuu oleellista valumista. Tällaiset ominaisuudet mahdollistavat koostumuksen sijoittamisen onteloon tai muovaamisen hampaan päälle yläleuassa muodon muuttumatta ennen kovetusta. Tämän mukaisesti keksinnön mukaisissa koostumuksissa polymeroituvan aineen 30 viskositeetti on sellainen, että koostumuksella, joka sisältää 40 % (edullisesti 60 %) - 90 % painosta hienojakoista täyteainetta, on tarvittava nestemäinen pastan kaltainen konsistenssi. Koostumukset voivat sisältää polyme-roituvien etyleenisesti tyydyttymättömien aineiden seos-35 ta. Jos yksi tai useammat noista aineista ovat kiinteitä 4 80381 tai puolikiinteitä, silloin yhden tai useamman muun aineosan polymeroituvissa aineissa olisi oltava nestemäisiä ympäristön lämpötiloissa antaakseen seokselle pastamaisen konsistenssin. Haluttaessa kaikki polymeroituvat aineet 5 voivat olla nestemäisiä ympäristön lämpötiloissa. Polyme-roituvan aineen viskositeettia ja koostumuksen konsistens-sia voidaan valvoa säätelemällä polymeroituvien aineiden seosta.

Polymeroituva aine sisältää ne, joihin yllä on vii-10 tattu, mutta se on edullisesti nestemäinen, etyleenisesti tyydyttymätön aine, kuten vinyyliuretani, esimerkiksi ne, jotka on kuvattu GB-patenttijulkaisuissa 1 352 063, 1 465 097, 1 498 421 ja DE-hakemusjulkaisussa 2 419 887, tai diolin, kuten glykolin tai erikoisesti bisfenolin, 15 reaktiotuote glysidyylialkakrylaatin, kuten US-patentti-julkaisuissa 3 066 112 ja 4 131 729 kuvatut.

Edullisella glysidyylialkakrylaatin ja diolin reaktiotuotteella on kaava 20 f ί1*3 ?H JT~\ \ l CH2=C-C0.0-CH2CH.CH2-0-r /~2 ) c CH3 25 Edellä mainituissa GB-patenttijulkaisuissa ja DE- hakemus julkaisussa kuvatut edulliset vinyyliuretaanit ovat uretaaniesipolymeerin ja akryyli- tai metakryylihapon ja vähintään 2 hiiliatomia sisältävän hydroksialkanolin esterin reaktiotuote, jolloin uretaaniesipolymeeri on di-iso-30 syanaatin kaavaltaan OCN-R1-NCO ja diolin kaavaltaan HO-R2-OH, jossa R1 on divalenttinen hiilivetyryhmä ja R2 alkyleenioksidin ja kaksi fenolista tai alkholista ryhmää sisältävän orgaanisen yhdisteen kondensaattiryhmä, reaktiotuote.

35 Muihin sopiviin vinyyliuretaaneihin kuuluvat ne, t! 5 80381 jotka on tehty reaktiossa alkyyli- ja aryyli-, edullisesti alkyyli-, di-isosyanaattien ja hydroksialkyyliakrylaattien ja alkakrylaattien välillä, kuten ne, jotka on kuvattu GB-patenttijulkaisuissa 1 401 805, 1 428 672 ja 1 430 303.

5 Nestemäisiin etyleenisesti tyydyttymättömiiin mono- meereihin (joiden polymeerien tulisi olla veteen liukenemattomia), jotka soveltuvat polymeroituvuksi aineiksi, kuuluvat vinyylimonomeerit, esim. vinyyliesterit, kuten n-heksyyli-, sykloheksyyli- ja tetrahydrofurfuryyliakrylaa-10 tit ja metakrylaatit. Monomeereillä pitäisi olla alhainen myrkyllisyys ja haihtuvuus.

Polyfunktionaaliset monomeerit ovat myös sopivia polymeroituviksi vinyylimonomeerlaineiksi, so. monomeerit, jotka sisältävät kaksi tai useampia vinyyliryhmiä. Sopi-15 viin monomeereihin kuuluvat esimerkiksi glykoli, dimetak-rylaatit, diallyyliftalaatti ja triallyylisyanuraatti.

Edullinen polymeroituva aine koostuu seoksesta, joka sisältää vinyyliuretaanin tai glysidyylialkakrylaat-tia ja 25 - 150 % vinyyliuretaanin tai glysidyylialkakry-20 laatin painosta vähintään yhtä edellä kuvattua polyfunktionaalista monomeeria.

Keksinnön mukaiset hammaskoostumukset kovetetaan säteilyttämällä koostumusta näkyvällä valolla, edullisesti sellaisella, jonka aallonpituus on alueella 400 - 500 25 nm. Jotta seosten kovettuminen tapahtuisi tällä alueella, seokset sisältävät vähintään yhtä ketonia, joka on valittu fluorenonista ja diketonista ja vähintään yhtä orgaanista peroksidia, sekä orgaanista amiinia, joka pystyy pelkistämään ketonin tämän ollessa viritetyssä tilassa.

30 Keksinnön mukaisissa seoksissa käytettäviksi sovel tuvilla ketoneilla esiintyy jonkin verran valoherkkää katalyyttistä toimintaa itsestään ilman orgaanisten perok-sidien läsnäoloa. Tällaista ketonin aktiivisuutta parantaa orgaanisen amiinin lisäys, jota on kuvattu edellä mai-35 nitussa GB-patenttijulkaisussa nro 1 408 265. Sen mukaan 6 80381 esillä olevat ketonit valitaan fluorenonista ja edellä määritellyistä α-diketoneista ja niiden johdannaisista, jotka ketonit seoksena samanlaisen määrän kanssa orgaanista amiinia, joka pystyy pelkistämään tuon ketonin sen ol-5 lessa viritetyssä tilassa, kuitenkin orgaanisen peroksidin puuttuessa, katalysoivat etyleenisesti tyydyttämättömän aineen kovettumisen. Todiste kovettumisesta voidaan mukavasti havaita tutkimalla viskositeettimuutosta etyleenisesti tyydyttymättömän aineensa, joka sisältää ketonia ja 10 orgaanista amiinia, molempia 1 % painolta laskettuna etyleenisesti tyydyttymättömästä aineesta, käyttämällä väräh-dysreometria, näytteen paksuus 2 mm, samalla kun seosta säteilytetään valolla, jonka aallonpituus on alueella 400 - 500 nm. Tällainen tutkimus voidaan suorittaa käyt-15 tämällä British Standard-menetelmää 5199: 1975, kappale 6.4 edellyttäen, että huolehditaan näkyvän valon ohjaamis-mahdollisuudesta seokselle. Edullisesti ketonin kovettu-misaika on alle 15 minuuttia säteilytasolla 1000 W/m2 mitattuna 470 nm aallonpituudella, nauhanleveys ± 8 nm, esi-20 merkiksi käyttämällä Macam Radiometer-laitetta (Macam Photometries Ltd., Edinburgh, Scotland).

Diketoneilla on kaava:

A-C-C-A

Il II

25 0 0 jossa ryhmät A, jotka voivat olla samoja tai erilaisia, ovat hiilivety- tai substituoituja hiilivetyryhmiä ja jossa ryhmät A voivat edelleen kytkeytyä yhteen divalentti-30 sella kytkennällä tai divalenttisella hiilivety- tai sub-stituoidulla hiilivetyryhmällä tai jossa ryhmät A voivat yhdessä muodostaa fuusioituneen aromaattisen rengassystee-min. Ryhmät A ovat edullisesti samat.

Ryhmät A voivat olla alifaattisia tai aromaatti-35 siä. Termin alifaattinen piiriin kuuluvat sykloalifaat- li 7 80381 tiset ryhmät ja alifaattiset ryhmät, joilla on aromaattisia substituentteja, se on, aralkyyliryhmät. Samalla tavalla termin aromaattinen ryhmä piiriin kuuluvat ryhmät, joissa on alkyylisubstituentteja, se on, alkaryyliryhmät.

5 Termin aromaattiset ryhmät piiriin kuuluvat heterosykli-set ryhmät.

Aromaattinen ryhmä voi olla bentsenoidiaromaattinen ryhmä, esim. fenyyliryhmä, tai se voi olla ei-bentsenoidi-nen syklinen ryhmä, joka tunnistetaan alalla bentsenoidi 10 aromaattisen ryhmän ominaisuuksistaan.

Ryhmät A, erikoisesti aromaattisina, voivat olla muiden kuin hiilivetyryhmien substituoimat, esim. halogeeni- tai alkoksiryhmä. Muut kuin hiilivetysubstituentit voivat johtaa etyleenisesti tyydyttämättömien aineiden 15 polymeroitumisen estymiseen, ja jos α-diketonissa on tällaisia substituentteja, se ei edullisesti esiinny valopo-lymeroituvassa seoksessa sellaisessa väkevyydessä, että seoksessa tuloksena olisi huomattava etyleenisesti tyydyttämättömän aineen polymeroinnin estyminen.

20 Ryhmät A voivat edelleen olla kytkeytyneet yhteen suoralla sidoksella tai divalenttisella ryhmällä, esim. divalenttisella hiilivetyryhmällä, se on, ryhmän -C-C-

II H

25 0 0 välityksellä tapahtuvan kytkeytymisen lisäksi ryhmät A voivat olla kytkeytyneet toisiinsa muodostaen syklisen rengassysteemin. Esimerkiksi mikäli ryhmät A ovat aromaat-30 tisia, α-diketoni voi olla rakenteeltaan: /T\ / \

Ph - C - C - Ph I

H II

35 0 0 e 80381 jossa Ph on fenyleeniryhmä, Y on >CH2, tai sen johdannainen, jossa toinen tai molemmat vetyatomeista ovat hiili-vetyryhmän korvaamat ja m on 0, 1 tai 2. Edullisesti ryhmä Y on kytkeytynyt aromaattisiin ryhmiin ortoasemissa ryh-5 mään -C-C-

Il II

o o 10 nähden.

Ryhmät A yhdessä voivat muodostaa fuusioituneen aromaattisen rengassysteemin.

Yleensä α-diketonit pystyvät virittymään spektrin näkyvän valon aallonpituudella, se on valossa, jonka aal-15 lonpituus on suurempi kuin 400 nm, esim. aallonpituusalueella 400 nm - 500 nm. Esillä olevaa keksintöä varten α-diketonin haihtuvuuden tulisi olla pieni hajun ja väkevyyden vaihteluiden minimoimiseksi. Sopiviin a-diketonei-hin kuuluvat bentsiili, jossa kumpikin ryhmä A on fenyyli, 20 α-diketonit, joissa kumpikin ryhmä A on fuusioitunut aromaattinen ryhmä, esim. α-naftiili ja β-naftiili, ja a-di-ketonit, joissa ryhmät A ovat alkyyliaryyliryhmiä, esim. p-toliili. Esimerkkinä sopivasta α-diketonista, jossa ryhmät A ovat ei-bentsoidisia aromaattisia ryhmiä, voidaan 25 mainita furiili, esim. 2:2'-furiili. Käytettäväksi sopivia α-diketonin johdannaisia, jossa ryhmiin A on sitoutunut ei-hiilivetyryhmiä, ovat esim. p,p'-dialkoksibentsii-li, esim. p,p'-dimetoksibentsiili tai p,p'-dihalogeeni-bentsiili, esim. p,p'-diklooribentsiili tai p-nitrobent-30 siili.

Ryhmät A voivat olla kytketyt toisiinsa suoralla sidoksella tai divalenttisella hiilivetyryhmällä, niin että muodostuu syklinen rengassysteemi. Esimerkiksi mikäli ryhmät A ovat alifaattisia, α-diketoni voi olla kamferiki-35 noni.

Il 9 80381

Esimerkki α-diketonista, jolla on rakenne I, on fenantrakinoni, jossa aromaattiset ryhmät A ovat kytkeytyneet suoralla sidoksella, joka on orto-asemassa ryhmään 5 -C-C-

if II

o o nähden.

Sopiviin johdannaisiin kuuluvat 2-bromi-, 2-nit-10 ro-, 4-nitro-, 3-kloori-, 2,7-dinitro-, 1-metyyli-7-iso-propyylifenantrakinoni.

α-diketoni voi olla asenafteenikinoni, jossa ryhmät A yhdessä muodostavat fuusioituneen aromaattisen ren-gassysteemin.

15 Esillä oleva ketoni voi olla myös fluorenoni tai sen johdannainen, kuten esimerkiksi sen alempi alkyyli-(Cl-6), halogeeni-, nitro-, karboksyylihappo- tai esteri-johdannainen, erikoisesti 2- ja 4-asemissa

Ketonia voi olla seoksessa mukana esimerkiksi pi-20 toisuutena 0,01 - 2 % polymeroituvan aineen painosta seoksessa, vaikkakin tämän alueen ulkopuolisia pitoisuuksia voidaan haluttaessa käyttää. Sopivasti ketonia on läsnä pitoisuutena 0,1 - 1 % ja edullisemmin 0,5 - 1 % ety-leenisesti tyydyttämättömän aineen painosta seoksessa. 25 Ketonin tulisi olla polymeroituvaan aineeseen liukeneva ja yllä esitetyt pitoisuudet viittaavat liuospitoisuuk-siin.

Esillä olevassa seoksessa käyttökelpoisilla orgaanisilla peroksideilla on kaava: 30

R-O-O-R

jossa ryhmät R, jotka voivat olla samat tai erilaiset, ovat vetyjä, alkyyli-, aryyli- tai asyyliryhmiä, jolloin 35 enintään yksi ryhmistä R on vety. Termi asyyli tarkoittaa 10 80381 ryhmiä, joilla on kaava R3 -CO- jossa R3 on alkyyli-, aryyli-, alkyylioksi- tai aryyli-5 oksiryhmä. Termeillä alkyyli- ja aryyli on edellä ryhmien A yhteydessä annetut merkitykset ja ne sisältävät substi-tuoidut alkyylit ja aryylit.

Esimerkkejä esillä olevan keksinnön mukaisessa seoksessa käyttökelpoisista orgaanisista peroksideista 10 ovat mm. diasetyyliperoksidi, dibentsoyyliperoksidi, di-tertiäärinen butyyliperoksidi, dilauroyyliperoksidi, ter-tiäärinen butyyliperbentsoaatti, ditertiäärinen butyyli-sykloheksyyliperdikarbonaatti.

Orgaanista peroksidia voi olla seoksessa esimerkik-15 si 0,1 - 20 % polymeroituvan aineen painosta seoksessa, vaikkakin tämän alueen ulkopuolisia pitoisuuksia voidaan haluttaessa käyttää.

Peroksidin reaktiivisuutta mitataan usein kymmenen tunnin puoliintumisaikalämpötilatermein, so. kymmenen tun-20 nin kuluessa tässä lämpötilassa puolet hapesta on tehty käytettäväksi. Esillä olevien seosten peroksideilla on edullisesti kymmenen tunnin puoliintumisaikalämpötilat alle 150 °C, edullisemmin alle 100 °C.

Keksinnön mukaisen koostumuksen sisältämä pelkis-25 tin, joka pystyy pelkistämään ketonin, kun jälkimmäinen on viritetyssä tilassa, suurentaa nopeutta, jolla koostumus kovettuu näkyvän valon vaikutuksesta. Tällaisia pel-kistimiä on kuvattu esimerkiksi DE-hakemusjulkaisussa 2 251048 ja ne ovat orgaanisia amiineja, joilla edulli-30 sesti on kaava R43N, jossa ryhmät R4, jotka voivat olla samat tai erilaiset, ovat vetyatomeita, hiilivetyryhmiä, substituoituja hiilivetyryhmiä tai ryhmiä, joissa kaksi yksikköä R4 yhdessä typpiatomin kanssa muodostavat syklisen rengassysteemin, jolloin enintään kaksi yksiköistä R4 35 on vetyatomeita ja mikäli typpiatomi on kiinnittynyt suo-

II

n 80381 raan aromaattiseen ryhmään R4 , vähintään yhdellä muista yksiköistä R4 on ryhmä 5 -C-

H

kiinnittyneenä typpiatomiin. Pelkistintä on seoksessa edullisesti pitoisuuteena 0,01 - 2 % polymeroituvan aineen 10 painosta, vaikkakin tämän alueen ulkopuolisia pitoisuuksia voidaan haluttaessa käyttää. Kuitenkin kuten edellä on kuvattu, esillä olevien seosten etu on siinä, että hammaslääkäri voi käyttää niitä yhdestä astiasta; pelkistimen läsnäolo yhdessä orgaanisen peroksidin kanssa voi johtaa 15 ennenaikaiseen näkymättömän valon initioimaan kovettumiseen lyhentäen näin seoksen varastointiaikaa. Kuitenkin keksinnön mukaisissa koostumuksissa käytetty amiinipelkis-tin yhdessä sopivan diketonin ja orgaanisen peroksidin kanssa pystyy tuottamaan parantuneen kovetussyvyyden sa-20 manaikaisesti hyväksyttävän varastointiajän kanssa.

Kuten edellä on esitetty, keksinnön mukainen koostumus sisältää 40 - 90 % paino-% hienojakoista täyteainetta. On edullista, että vähintään 50 % hiukkasista olisi maksimiulottuvuuksiltaan enintään 500 pm. Tällä tarkoite-25 taan sitä, ettei hiukkasten maksimiulottuvuus mihinkään suuntaan saisi olla enempää kuin 500 pm. Siten, mikäli täyteaine on pallon muotoista, vähintään 50 %:n palloista olisi oltava halkaisijaltaan enintään 500 pm. Mikäli täyteaine on kuitujen muodossa, vähintään 50 %:n kuiduista 30 tulisi olla pituudeltaan enintään 500 pm. Edullisesti käytännöllisesti katsoen kaikkien täyteaineen hiukkasten tulisi olla maksimiulottuvuudeltaan enintään 500 pm.

Edullisen täyteaineen hiukkasten maksimiulottuvuu-den määrittelee täyteaineen muoto. Siten, mikäli täyteaine 35 on kuitujen muodossa, kuitujen maksimiulottuvuus on edul- 12 80381 lisesti enintään 100 μιη. Toisaalta mikäli täyteaine on pallojen tai hiutaleitten muodossa tai se on muodoltaan epämääräistä, täyteaineen hiukkasten maksimiulottuvuus on edullisesti enintään 300 ym ja edullisemmin se on alueella 5 1 - 100 pm.

Kovan hammastäytteen tuottamiseksi kovettamalla seos on toivottavaa, että täyteaineen hiukkasten Knoop-kovuus on vähintään 100. Yleisesti, mitä suurempi on seoksessa olevien täyteaineen hiukkasten kovuus, sitä suurem-10 pien seoksen kovettuessa saatu hammastäytteen kovuus ja tästä syystä on edullista, että täyteaineen Knoop-kovuus olisi vähintään 300, ja edullisemmin vähintään 500. Yleisesti haluttu kovuus, ja erikoisesti edullinen kovuus, on ominainen epäorgaanisille täyteaineille.

15 Täyteaine voi olla esimerkiksi pallojen, hiutalei den, kuitujen tai kuitutukkojen muodossa tai se voi olla epämääräisen muotoista. Sopiviin täyteaineisiin kuuluvat esimerkiksi apatiitti, natronlasi, kvartsi, silikageeli, boorisilikaattilasi, synteettinen safiiri (alumiinioksi-20 di) ja säteilyä läpäisemättömät täyteaineet, esim. barium-ja strontiumoksidilasit.

Aineosien sekoittaminen voidaan suorittaa sekoittamalla yhteen polymeroituva aine ja täyteaine. Kuitenkin polymeroituva aine voi olla viskoosia ja siten vaikeata 25 sekoittaa täyteaineen kanssa riittävän sekoittumisen saavuttamiseksi, jolloin polymeroituva aine voidaan mukavasti laimentaa sopivalla laimentimella viskositeetin pienentämiseksi niin, että täyteaineen riittävä sekoittaminen on mahdollista helpommin. Kun sekoittaminen on suoritettu, 30 laimennin voidaan poistaa esimerkiksi haihduttamalla.

Sellaisen hammastäytteen tuottamiseksi, jossa täyteaine kiinnittyy erikoisen hyvin kovetettuun polymeroitu-vaan aineeseen täytteessä, on erittäin edullista käsitellä täyteainetta kytkentäaineella, joka pystyy reagoimaan sekä 35 täyteaineen että polymeroituvan aineen kanssa, ennen täy-

II

13 80381 teaineen ja polymeroituvan aineen sekoittamisen suorittamista. Kytkentäaineen tulisi suurentaa täytteessä olevan täyteaineen ja polymeroituvan aineen välisen sidoksen lujuutta.

5 Sopiviin kytkentäaineisiln käytettäväksi lasin kanssa kuuluvat silaanit, esim. ^-metakryylioksipropyyli-trimetoksisilaani, ^"-aminopropyylitrietoksisilaani ja glysidoksipropyylitrimetoksisilaani.

Keksinnön mukaisen koostumuksen täyteaineosa voi 10 olla täyteaineiden seos, jotta saadaan hammastäyte tai keinotekoinen hammas, jolla on fysikaalisten ominaisuuksien, esimerkiksi puristuslujuuden, kulumiskestävyyden optimi yhdistelmä. Tämän saavuttamiseksi edullinen täyte-aineseos sisältää 5 - 55 %, edullisesti 5 - 25 % vähintään 15 yhtä täyteainetta, jonka keskimääräinen hiukkaskoko on alle 0,5 nm suurimmalta ulottuvuudeltaan ja täyteaineen jäljelle jäänyt osa on keskimääräiseltä hiukkaskooltaan yli 0,5 nm suurimmalta ulottuvuudeltaan. Yllä esitetyt prosentit ovat täyteaineen tilavuusosia täyteaineen ja 20 polymeroituvan aineen seoksessa.

Keksinnön mukainen hammaskoostumus pakataan edullisesti erillisiin pieniin säiliöihin (esim. vetoisuudeltaan 10 g) mahdollistamaan käsittely vastaanottohuoneessa ja vähentämään epähuomiossa esimerkiksi hajavalon vaiku-25 tuksesta tapahtuvan kovettumisen riskiä. Keksinnön mukainen koostumus, jonka katalysaattori sisältää amiinia, voidaan kuitenkin haluttaessa pakata kahteen säiliöön, joista toinen sisältää peroksidia ja toinen amiinia yhdessä sellaisten muitten seoksen aineosien kanssa, että kun kahden 30 säiliön sisällöt sekoitetaan, esim. hammaslääkärin vastaanottohuoneessa, muodostuu keksinnön mukainen koostumus; pakkaaminen yhteen säiliöön on kuitenkin edullinen.

Kosmeettisia tarkoituksia varten keksinnön mukaisella koostumuksella voi olla tummuneen, värillisen tai 35 luonnollisen hampaan ulkonäkö ja sen vuoksi se voi sisäl- 14 80381 tää pieniä määriä pigmenttejä, opalisoivia aineita ja vastaavia. Koostumus voi myös sisältää pieniä määriä muita aineita kuten hapettumisen estoaineita ja stabilisaatto-reita edellyttäen, että ne eivät oleellisesti vaikuta ko-5 vettumiseen.

On edullista, että hampaan pinta on puhdistettu ennen koostumuksen levittämistä. Hammas voidaan näin puhdistaa esimerkiksi hiomalla pyörivällä laikalla tai harjalla tai syövyttämällä käyttäen esimerkiksi fosforihapon 10 vesiliuosta. Monimutkaisten onteloitten ollessa kysymyksessä syövytys ja kiillelaitojen viistoaminen parantaa yhdistelmärakennelman säilymistä ja anatomista muotoa. Hammaskoostumus voidaan levittää hampaalle, esim. täytteenä hampaan onteloon ja polymeroituva aine polymeroidaan 15 sitten niin, että koostumus muodostuu kovaksi aineeksi. Kun koostumusta käytetään hammastäyteaineena, on edullista, että ontelon vuoraus levitetään ensin. Vuoraus voi olla mikä tahansa tavallisesti yhdistelmätäyttämisen alalla käytetty, kuten polykarboksylaatti- ja kalsiumhydrok-20 sidin vesilietesementit. Sopivia vuoraussementtejä on kuvattu julkaisussa Journal of Dentistry, 6 (1979) 2, sivut 117-125. Yleensä on edullista välttää sellaisia vuorauksia kuin sinkkioksidi-eugenolivuoraukset, jotka voivat vaikuttaa yhdistelmän kovettumiseen.

25 Koska valoherkkä katalysaattori tekee polymeroitu van aineen ja monomeerin herkäksi valolle näkyvällä alueella, 400 - 500 nm:ssä, se vaihe koostumuksen valmistamisesta, jossa valoherkkä katalysaattori lisätään ja seuraa-va käsittely, esim. täyttäminen säiliöihin, tulisi suorit-30 taa tämän alueen valon täydellisesti puuttuessa. Mukavim-min valmistus voidaan suorittaa käyttämällä tämän alueen ulkopuolista, esimerkiksi natriumhöyrylampun aikaansaamaa valoa.

Keksintöä kuvataan viitaten seuraaviin esimerkkei-35 hin. Esimerkeissä käytettiin seuraavia koemenetelmiä.

11 is 80 381

Kovettumisaika määriteltiin British Standard'in 5199:1975 mukaan (määritelmä hartsipohjäisille hammastäy-teaineille), kappale 6.4. Kovettuminen saatiin aikaan altistamalla kokeiltava näyte pituudeltaan 11 cm:n, Ja hal-5 kaisiJaltaan 7 mm:n optisen valo-ohjaimen päälle. Inten siteetti mitattiin käyttäen laitetta Macam Radiometer nauhan leveydellä 470 nm ± 8 nm.

Valolähde oli volframihalogeenilamppu 12 volttia, 50 wattia (Thorn Electrical), Jossa oli viritetty heijas-10 tin Ja kaksivärinen suodatin poistamaan UV-säteily.

Knoop-kovuusluku (KHN) vaihtelevilla kovetussyvyyk-sillä määritettiin mittaamalla Knoop-kovuus seosnäytteen pituutta pitkin muotissa, Jota oli säteilytetty toisesta päästä yllä mainitulla valolähteellä. Käytettiin pituudel-15 taan 10 mm:n metallimuottia, Jossa oli tasainen pinta Ja pinnalla 10 mm pitkä, 3 mm leveä Ja 1,5 mm syvä ura. Ura täytettiin koostumuksella ja Mylar-kalvo ja sitten metallilevy sijoitettiin ja kiinnitettiin koostumuksen päälle. Koostumuksen ylimäärä poistettiin uran avoimesta päästä. 20 Sitten yhdistelmää säteilytettiin ennalta määritetty aika käyttäen yllä esitettyä valolähdettä optisen valo-ohjaimen pään juuri koskettamatta seosta. Säteilytyksen jälkeen seosta jälkikovetettiin 37 °C:ssa. Sitten metallilevy ja Mylar-kalvo poistettiin. Valolähteen teho vakioitiin kul-25 lekin määritykselle 900 W/m2:ksi. Knoop-kovuusluku (KHN) määritettiin käyttämällä Zwick Hardness-koelaitetta, johon oli sijoitettu Knoop Indentor, 100 g kuorma ja X40 linssi, 0,25 mm välein kovetetun näytteen pituudelta (so. syvyys) urassa. KHN on käytetty kuorma jaettuna alalla, jolle sy-30 vennys on heijastunut. Tulokset on ilmoitettu graafisesti KHN syvyyden funktiona.

Esimerkki 1

Kondensaatti (35,2 g, 0,1 moolia), joka oli saatu saattamalla 2,2-bis-(4-hydroksifenyyli)propaani ja propy-35 leenioksidi reagoimaan keskenään moolisuhteessa 1:2 (ok- ie 80381 sipropyloitu bisfenoll A), liuotettiin suunnilleen 100 g:aan metyleenidikloridia ja saatu liuos lisättiin tipoit-tain liuokseen, joka sisälsi 33,6 g (0,2 moolia) heksame-tyleenidi-isosyanaattia 100 g:ssa metyleenidikloridia typ-5 pikaasuilmakehässä. 4 tippaa dibutyylitinadilauraattia (saatavissa kauppanimellä "Mellite" 12, "Mellite" on rekisteröity tavaramerkki) lisättiin katalysaattoriksi. Seosta sekoitettiin typpi-ilmakehässä 1 tunnin ajan, jonka jälkeen sitä kuumennettiin palautusjäähdyttäen 9 tun-10 tia. Sitten seos jäähdytettiin ja liuos, joka sisälsi 29 g (0,2 moolia) hydroksipropyylimetakrylaattia 100 g:ssa metyleenidikloridia, lisättiin, jonka jälkeen seosta kuumennettiin palautus jäähdyttäen 3 tuntia. Hydroksipropyyli-esteri sisälsi isomeerejä painosuhteessa 2,6 osaa 2-hyd-15 roksipropyyliä/1 osa l-metyyli-2-hydroksietyyliä. Vinyyll-uretaanin ja metyleenikloridin seokseen lisättiin triety-leeniglykolidimetakrylaattia riittävästi tuottamaan poly-meroituvan aineen, joka sisälsi 50 % paino-% vinyyli-uretaania ja 50 paino-% trietyleeniglykolidimetakrylaat-20 tia. Metyleenikloridi poistettiin tislaamalla.

Katalysaattoriseos, joka sisälsi kamferikinonia, orgaanista peroksidia ja dimetyyliaminoetyylimetakrylaat-tia, kuten edellä on esitetty, valmistettiin liuottamalla aineosat metyleenikloridiin. Liuos lisätiin polymeroitu-25 vaan aineeseen; tämä ja seuraavat vaiheet suoritettiin natriumpurkauslampun valossa.

Kamferikinonipitoisuus oli 0,3 paino-%, peroksidia oli 5 paino-% ja dimetyyliaminoetyylimetakrylaattia oli 0,4 paino-% laskettuna polymeroituvan aineen määrästä.

30 Täyteaine lisättiin edellä esitettyyn aineeseen tuottamaan lopullinen seos, joka sisälsi 83 paino-% täyteainetta (bariumalumiinisilikaattia Raysorb T-3000 pinnoitettuna silaanilla A-174, Union Carbide Corporation). Lopullinen juokseva seos tuotettiin sitten poistamalla jäl-35 jelle jäänyt metyleenikloridi käyttämällä kaksoisvalssia

II

n 80381 ympäristön lämpötilassa ja alennetussa paineessa. Seoksen KHN-kovettumissyvyyden funktiona arvosteltiin ja tulokset on esitetty oheisissa kuvioissa 1-3: 5 Kuvio α-diketoni Peroksidi Amiini Kovettu- Jälkiko- misaika vettumis-(s) aika (h) 1 CQ dilauroyy- DMAEM 30 48 liperoksidi 10 2 CQ di-tert.bu- DMAEM 30 48 tyyli-per- bentsoaatti 3* CQ - DMAEM vaihteleva 24 CQ = kamferikinoni 15 DMAEM = dimetyyliaminoetyylimetakrylaatti *1 vertailutarkoituksiin.

Tulokset osoittavat, että keksinnön mukaisten koostumusten kovettumissyvyys, kuten kuvioissa 1 ja 2 on esitetty, on suurempi ja homogeenisempi kuin samalla sä-20 teilytysajalla peroksidia sisältämättömällä seoksella (kuvio 3).

Esimerkki 2

Sarja seoksia valmistettiin esimerkissä 1 kuvatulla menetelmällä esittämään katalysaattoriseoksen vaihtelun 25 vaikutusta kovettumisaikaan. Katalysaattoriseokset ja ko-vettumisaikatulokset on esitetty seuraavassa taulukossa, jossa aineosaväkevyydet on ilmoitettu paino-% polymeroituvasta aineesta. Kovettumisajan mittaaminen käyttämällä edellä kuvattua menetelmää antaa tulokseksi kovettumisno-30 peuden ja -laadun.

18 80381

Peroksidi

Kaava X 10 tunnin α-diketoni DMAEM Kovettumis- puoliintu- % aika (s) misaika- 5__lämpö t. °C____ - I - CQ 1,0 55x) -- -- ei kovet- tunutx) CQ 1,0 0,4 17x) dibentsoyyli 2,7 72 - - ei kovet tunut3^ 15 dibentsoyyli 2,7 72 CQ 1,0 0,05 10 dibentsoyyli 2,7 72 CQ 1,0 0,4 5 2Q dilauroyyli 5‘ 63 CQ 1,0 0,2 10 perbentsoaatti 2,4 97 CQ 1,0 0,2 7 dibentsoyyli 2,7 72 BZ 1,0 0,4 70 25 -- BZ 1,0 - 300X) dibentsoyyli 5 72 AC 1,0 0,4 85 30 - 5 - AC 1,0 - 170X^ di-tert.-butyyli 2,4 126 [ CQ 1,0 0,4 20

X

) esillä olevan keksinnön piirin ulkopuolella vain vertailu-tarkoitukseen T,- CQ = kamferikinoni BZ = bentsiili AC = asenaftekinoni DMAEM = dimetyyliaminoetyylimetakrylaatti

II

19 80381

Taulukossa annetut tulokset osoittavat, että seosten kovettumisaika kasvaa seuraavassa järjestyksessä: Pelkkä peroksidi > diketoni + peroksidi + amiini ja dike-toni yksin > diketoni + peroksidiamiini.

5 Esimerkki 3

Kaksi seosta (b ja c) valmistettiin esimerkin 1 menetelmällä, paitsi että α-diketoni, peroksidi ja amiini olivat seuraavat: b) kamferikinoni 1 % 10 tertiäärinen butyylihydroperoksidi 1 % DMAEM 0,2 % c) kamferikinoni 1 % tertiäärinen butyylihydroperoksidi 2,5 % DMAEM 0,2 % 15 Edellä kuvatulla reometrillä mitatut kovettumisajat olivat: b) 15 sekuntia c) 15 sekuntia verrattuna edellä esimerkissä 2 saatuihin kovettumisaikoi-20 hin kamferikinonilla yksin (55 sekuntia) ja kamferikino-ni/DMAEM:llä (17 sekuntia).

Esimerkki 4

Valmistettiin kaksi seosta (a ja b) esimerkin 1 menetelmällä paitsi että seos sisälsi myös 0,5 paino-% 25 seoksen määrästä "Aerosil" R 972 (Degussa, Länsi-Saksa) ja että katalysaattoripitoisuus oli seuraava: a) kamferikinoni 0,3 % DMAEM 0,4 % b) kamferikinoni 0,3 % 30 DMAEM 0,3 % t-butyyliperbentsoaatti 1,5 % jossa katalysaattoriaineosan prosenttiset osuudet perustuvat polymeroituvan aineen määrään.

Kuvio 4 esittää seosten kovettumissyvyyden vaihte-35 lua (a jatkuvana viivana, b katkoviivana) säteilytysajoil- 20 80381 la (a) 20 sekuntia ja (b) 15 sekuntia. Tulokset osoittavat että kovettumissyvyys ja kovuus, jotka liittyvät esillä olevan keksinnön mukaiseen katalysaattoriin ovat suuremmat kuin α-diketoni-orgaaninen amiini-systeemillä 5 saadut.

Esimerkki 5

Valmistettiin kaksi seosta (a ja b) esimerkin 1 menetelmällä paitsi, että katalysaattoripitoisuus oli seuraava: 10 a) fluorenoni 0,25 % DMAEM 0,5 % b) fluorenoni 0,25 % DMAEM 0,5 % t-butyyliperbentsoaatti 2,5 % 15 jossa katalysaattoriaineosaprosentit perustuvat polymeroi-tuvalle aineelle.

Kuvio 5 esittää kovettumissyvyyden vaihtelua seoksella (a jatkuvana viivana, b katkoviivana) säteilytettynä 60 sekunnin ajan käyttäen valon intensiteettiä 1000 wat- 20 tia/m2 mitattuna 470 nm:11a. Tulokset osoittavat että esillä olevien seosten kovettumissyvyys ja lujuus ovat ylivoimaiset verrattuna niihin, joilla on katalysaattori-systeeminä fluorenoni ja orgaaninen pelkistin pelkästään.

Esimerkki 6 25 Esimerkin 4 seosten pintakovuuden vaihtelua tutkit tiin kovettumisaika-alueella käyttäen valolähdettä intensiteetiltään 970 wattia/m2 mitattuna 470 nm:11a. Pintako-vuus mitattiin näytteistä, kun niitä oli vanhennettu vedessä 37 °C:ssa 24 tunnin ajan säteilytyksen (sekunteja) 30 jälkeen. Tulokset on esitetty kuviossa 6, josta ilmenee, että esillä olevan keksinnön mukainen seos (b) saavuttaa pinnan maksimi kovuuden lyhyemmillä säteilytysajoilla kuin seos (a), jossa on α-diketoni- ja orgaaninen amiinikata-lysaattorisysteemi.

35 Esimerkki 7

Esimerkin 1 mukaisella menetelmällä valmistetun

II

21 80381 kahden seoksen (a ja b) mekaaniset ominaisuudet määritettiin vaihtelevina aikoina kovettumisesta. Kovettuminen saatiin aikaan säteilyttämällä (a) 20 sekunnin ajan ja (b) 15 sekunnin ajan käyttäen valon intesiteettiä 1000 wat-5 tia/m2 mitattuna 470 nm:ssä a) kamferikinoni 0,3 % DMAEM 0,4 % b) kamferikinoni 0,3 % DMAEM 0,3 % 10 t-butyyliperbentsoaatti 1,5 % jossa katalysaattoriaineosan prosenttiset osuudet perustuvat polymeroituvan aineen määrään.

Mekaanisten ominaisuuksien arvot 1/2 tuntia, 1 tunti ja 24 tuntia kovettumisen jälkeen on esitetty seuraa-15 vassa taulukossa: (a) (b)

Puristus- 1/2 tuntia 26,1 ± 4,27 279,4 ± 7,73 lujuus (N/nun2 ) 1 tunti 270,0 + 8,73 310,1 ± 9,24 20 24 tuntia 308,2 ± 7,41 317,8 ± 6,08

Diametraa- 1/2 tuntia 38,4 + 2,06 51,6 ± 0,63 linen lu- 1 tunti 43,3 + 3,87 55,5 ± 1,52 juus 25 (N/mm2) 24 tuntia 52,9 ± 3,97 57,9 ± 1,10

Taivu- 1/2 tuntia 108,2 ± 6,48 144,8 ± 10,60 tuslu- 1 tunti 119,3 ± 7,76 161,8 ± 12,16 juus 24 tuntia 152,6 ± 7,63 154,0 ± 13,13 30 (N/mm2)

Kimmo- 1/2 tuntia 9,46 ± 0,63 15,51 ± 1,28 kerroin 1 tunti 12,27 ± 0,89 16,01 ± 0,54 (GPa) 24 tuntia 13,71 ± 0,39 14,99 ± 0,77 35 22 8 0 3 81

Tulokset osoittavat, että keksinnön mukaiset koostumukset saavuttavat suurimman mekaanisen ominaisuutensa aikaisemmin ja että maksimi on suurempi kuin seoksilla, joissa on pelkkä kamferikinoni/orgaaninen amiini kataly-5 saattorina.

Mekaaniset ominaisuudet määritettiin Hovrden Testing-laitteella tyyppi EU 5 BS seuraavasti: 1. Taivutuslujuus ja kimmokerroin. Kun näytteitä oli pidetty upotettuina deionisoituun veteen 24 tunnin 10 ajan (paitsi esimerkki 1) 37 °C:ssa, ne kuivattiin pehmopaperilla ja niiden annettiin tasaantua huoneen lämpötilassa 10 minuutin ajan. Karkeat reunat näytteistä hiottiin huolellisesti käyttäen smirgelikangasta aste 0. Kunkin näytteen poikkileikkausulottuvuudet määritettiin käyttäen 15 mikrometriä. Kolmen pisteen taivutuskoe suoritettiin sitten kullekin näytteelle käyttäen 200 N:n kuormakennoa ja ristipäänopeutta 1,0 ± 0,05 mm/minuutti. Kuorma murtuma-kohdassa merkittiin muistiin ja taivutuslujuus (FS) laskettiin seuraavan kaavan mukaan: 20 FS - 3PL N/mm2 2bd2 jossa P on kuorma murtumassa (N) 25 L on tukien välinen etäisyys (mm 0,01 mm:n tarkkuudella) b on näytteen leveys (mm 0,01 mm:n tarkkuudella) d on näytteen syvyys (mm 0,01 mm:n tarkkuudella)

Kimmokerroin (FM) laskettiin seuraavan kaavan mukaan: 30 P1 L3 FM « - GPa 4bd3 y 35 joissa L, b ja d ovat yllä määritellyt, y on säteen kes- il 23 80 381 kipisteen poikkeama (mm) kokeilukoneessa ja p1 on kuormi-tustaipuman lineraarisen osan kuorma, Joka vastaa poikkeamaa y.

2. Puristuslujuus. Kun näytteet olivat olleet upo-5 tettuina deionisoituun veteen 24 tunnin ajan 37 °C:ssa, ne

kuivattiin pehmopaperilla ja niiden annettiin tasaantua huoneen lämpötilassa 10 minuutin ajan. Halkaisija mitattiin mikrometrillä, kukin näyte sijoitettiin pystyasentoon kokeilukoneen kahden yhdensuuntaisen tasolaatan väliin ja 10 puristettiin murtumiseen saakka. Kuorma murtumisessa (P

mitattuna Newtoneissa) merkittiin muistiin ja puristuslujuus (CS) laskettiin seuraavan kaavan mukaan: CS - _P N/mra2 15 n r2 jossa r on näytteen poikkileikkauksen säde (mitattuna mm:nä 0,01 mm:n tarkkuudella).

3. Diametraalinen vetolujuus. Kun näytteitä oli pidetty upotettuina veteen 24 tunnin ajan 37 °C:ssa, ne 20 kuivattiin pehmopaperilla ja niiden annettiin tasaantua huoneen lämpötilassa 10 minuutin ajan. Kunkin näytteen pituus ja halkaisija mitattiin mikrometriä käyttäen. Kukin näyte sijoitettiin sivulleen kokeilukoneen kahden yhdensuuntaisen tasolaatan väliin ja sitä puristettiin 1,0 ± 25 0,05 mm/min, kuorma murtumisessa (T mitattuna Newtoneissa) merkittiin muistiin ja diametraalinen vetolujuus (TS) laskettiin seuraavan kaavan mukaan: 30 TS * 2T N/mm2

π DL

jossa D ja L ovat näytteen halkaisija ja pituus (mitattuna mm:nä 0,01 mm:n tarkkuudella).

Arvosteltaessa kutakin yllä mainittua ominaisuutta 35 otettiin keskiarvo 12 näytteen tuloksista ja jokainen 24 80381 arvo, joka oli yli 15 % pienempi kuin keskiarvo, hylättiin. Jäljelle jääneiden näytteiden keskiarvo merkittiin muistiin standardipoikkeamin. Kokeet toistettiin, mikäli useampia kuin 3 näytettä hylättiin.

5

Claims (9)

25 80381

1. Näkyvässä valossa kovettuva juokseva hammaskoos-tumus, joka sisältää vähintään yhtä polymeroituvaa etylee- 5 nisesti tyydyttymätöntä ainetta, 40 % - 90 % koostumuksen painosta vähintään yhtä hienojakoista täyteainetta ja näkyvälle valolle herkkää katalysaattoria, tunnettu siitä, että katalysaattori käsittää (i) vähintään yhtä ketonia, jolla on valoherkkä 10 katalyyttinen toimintakyky ja joka on valittu fluorenonis-ta ja α-diketoneista, joilla on kaava A-C-C-A, Il II o o 15 jossa ryhmät A voivat olla samat tai erilaiset ja ovat hiilivety- tai substituoituja hiilivetyryhmiä, ja jossa ryhmät A voivat edelleen olla kytkeytyneet toisiinsa di-valenttisella kytkennällä tai divalenttisen hiilivety- tai 20 substituoidun hiilivetyryhmän välityksellä tai jossa ryhmät A yhdessä voivat muodostaa fuusioituneen aromaattisen rengassysteemin, (ii) vähintään yhtä orgaanista peroksidia, jonka kymmenen tunnin puoliintumisaikalämpötila on alle 150 eC 25 ja jolla on kaava R-O-O-R, jossa ryhmät R voivat olla samat tai erilaiset ja ovat vety, alkyyli-, aryyli- tai asyyliryhmiä, jolloin enintään yksi ryhmistä R on vety, ja (iii) pelkistintä, joka on orgaaninen amiini, joka kykenee pelkistämään ketonin tämän ollessa viritetyssä 30 tilassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että pelkistin on orgaaninen amiini, jolla on kaava R43N, jossa ryhmät R4 , jotka voivat olla samat tai erilaiset, ovat vetyatomeita, hiilivetyryh- 35 miä, substituoituja hiilivetyryhmiä tai ryhmiä, joissa 26 80 381 kaksi yksikköä R4 yhdessä typpiatomin kanssa muodostavat syklisen rengassysteemin, jolloin enintään kaksi yksiköistä R4 ovat vetyatomeita ja mikäli typpiatomi on kiinnittynyt suoraan aromaatiseen ryhmään R4, vähintään yhdellä 5 muista yksiköistä R4 on ryhmä -c- H 10 kiinnittyneenä typpiatomiin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että α-diketoni on kamferikinoni.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että ketonin pitoisuus 15 on välillä 0,01 - 2 % polymeroituvan aineen painosta.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että orgaanisen perok-sidin pitoisuus on 0,1 - 20 % polymeroituvan aineen painosta.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että orgaaninen perok-sidi on tertiäärinen butyyliperbentsoaatti.

7. Menetelmä jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukaisen koostumuksen kovettamiseksi, tunnettu sii- 25 tä, että koostumusta säteilytetään näkyvällä valolla, jonka aallonpituus on alueella 400 - 500 nm.

8. Menetelmä jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukaisen koostumuksen tuottamiseksi, tunnettu siitä, että aineosat sekoitetaan valoherkän katalysaattorin li- 30 säyksen jälkeen suljettuna pois näkyvästä valosta, jonka aallonpituus on alueella 400 - 500 nm.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukaisen tai patenttivaatimuksen 8 mukaisella menetelmällä tuotetun näkyvässä valossa kovettuvan hammaskoostumuksen käyttö 35 hampaiden täytemateriaalina. 27 80381