FI80346C

FI80346C - Rf-spolarrangemang vid nmr-undersoekningsapparatur.

Info

Publication number: FI80346C
Application number: FI832499A
Authority: FI
Inventors: Matti Savelainen
Original assignee: Instrumentarium Oy
Priority date: 1983-07-07
Filing date: 1983-07-07
Publication date: 1990-05-10
Also published as: FI832499A0; FI832499L; FI80346B; US4712068A

Description

1 80346

NMR-TUTKIMUSLAITTEISTON RF-KELAJÄRJESTELY RF-SPOLARRANGEMANG VID NMR-UNDERSÖKNINGSAPPARATUR

Keksinnön kohteena on NMR-tutkimuslaitteiston RF (= radio-^ taajuus) -kelajärjestely, jonka sisään tutkittava kohde, esim. potilas tai potilaan osa, on järjestetty asetettavaksi ja joka on järjestetty virittämään valitun kohdealueen ytimet lähettämällä laitteiston aikaansaamaan homogeeniseen perusmagneettikenttään nähden pääasiassa kohti-suoran RF-kenttäpulssin ja tämän jälkeen vastaanottamaan ja detektoimaan kohteessa synnytetyn NMR-signaalin.

Kuten on yleisesti tunnettua, NMR-tutkimus- ja kuvaus- laitteistossa tarvitaan RF-kela, joka toisaalta lähettää kohteeseen radiotaajuuspulssin ja siten virittää tietyn valitun alueen kohteesta kartoitusta varten, ja toisaalta vastaanottaa kyseisellä alueella prekessoivien ytimien indusoimaa sähkömagneettista kenttää eli NMR-signaalia.

Nämä toiminnot voidaan suorittaa samalla RF-kelalla tai o o käyttämällä virittämiseen ja vastaanottoon eri keloja.

Ns. kokokehon NMR-kartoituksissa, joissa esimerkiksi potilaan päästä tai rintakehästä kuvataan yksi tai useampia viipaleita, käytetään homogeenisen perusmagneettikentän aikaansaamiseen yleensä solenoidikeloja, joiden sisään 2 5 potilas työnnetään aksiaalisuuntaisesti. Solenoidityyppi- ; nen kela sopisi periaatteessa erinomaisesti myös RF-kelak- ; si, mutta mainitussa tapauksessa sitä ei voida käyttää, koska tällöin RF-kelan kenttä olisi yhdensuuntainen homo- j geeniseen perusmagneettikenttään nähden eikä ytimien poik- on J kauttaminen perusmagneettikentän suunnasta ole mahdollista. Tästä johtuen RF-kelana on käytettävä toisen tyyppistä kelastoa. Yleisimmin tunnetuissa laitteissa käytetään ns. satulakelastoa, joka kuitenkaan ei ole ominaisuuksiltaan yhtä hyvä kuin solenoidi, koska se on muodol-taan "hajanaisempi" ja koska johteen pituudesta johtuen magneettikentän energia on jakautunut suurelta osin muualle kuin kohteen kuvattavalle alueelle.

2 80346

Ongelman ratkaisemiseksi on julkaisussa EP-71896 esitetty ratkaisu, joka perustuu kahden satulakelan käyttöön. Näin voidaan valita vain yhteen suuntaan pyörivä magneettikenttä, mistä seuraa tiettyjä etuja, joita selostetaan ^ tarkemmin tuonnempana. Kuitenkin kysymyksessä on edelleen satulakela, jonka muita haittapuolia ei mainittu ratkaisu eliminoi. Julkaisussa EP-73375 on puolestaan esitetty ratkaisu, jossa ei tarvita satulakeloja ja jossa niin ikään on mahdollisuus detektoida vain toista pyörimissuuntaa. Heikkoutena *0 tässä tunnetussa ratkaisussa on, että siinä täytyy käyttää RF-kenttää heijastavaa sylinteriä, mikä mutkistaa laitteistoa ja lisää kustannuksia.

Keksinnön tarkoituksena on luoda uusi, ominaisuuksiltaan 15 entistä edullisempi RF-kelarakenne, joka erityisen hyvin sopii mainittuihin kokokehon kartoituslaitteisiin soleno-idityyppisten magneettien kanssa käytettäväksi, mutta jota voidaan edullisesti soveltaa myös muun tyyppiseen kuvaukseen, kuten pintakelana esimerkiksi rinnan kuvaukseen. Keksinnön 20 tarkoituksena on myös aikaansaada RF-kela, josta tunnetuissa ratkaisuissa ilmenevät haittapuolet on eliminoitu.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan oheisissa patenttivaatimuksissa 1 ja 2 määritetyillä tavoilla. Keksinnönmukainen RF-25 kelajärjestely käsittää siis jatkuvaksi kytketyn siiro-linjan, joka on johdotettu siten, että sen eri kohdat indusoivat eri suuntaisen RF-kentän. Siirtolinjaan syntyvät vaihe-erot mahdollistavat pyörivän RF-kentän kytkeytymisen kelaan maksimaalisesti. Lisäksi siirtolinja on kytketty päät-30 tymättömäksi silmukaksi. Edelleen siirtolinja voidaan punoa edullisesti verkoksi, joka tutkittavasta kohteesta riippuen voidaan muotoilla kohteen ympärille asetettavaksi sylinteri-mäiseksi tai kartiomaiseksi vaipaksi, jonka akseli on ainakin pääasiallisesti peruskentän suuntainen.

35 3 80346

Keksinnön mukaisella RF-kelajärjestelyllä käyttämällä mainittuja vaihe-eroja hyväksi siten, että kytkeytymällä kelaston eri kohtiin ja yhdistämällä detektoidut signaalit sopivalla vaihe-erolla toisiinsa voidaan mitata aino-5 astaan yhteen suuntaan pyörivää kenttää. Tästä syystä keksinnön mukainen kelasto on tavallista satulakelaa parempi, sillä näin saadaan signaalia kerättyä puolet enemmän, mikä parantaa signaalikohinasuhdetta. Lisäksi keksinnön mukai-en kela on teknisesti helppo toteuttaa, mikäli RF-kelaan 10 halutaan useita kierroksia, jolloin voidaan käyttää matalampia toimintataajuuksia ja saadaan kerättyä enemmän signaalia. Vaikka kelaan laitetaan useita kierroksia, on eri kierrokset mahdollista kiertää eri paikkoihin, jolloin kelan hyvyyttä (Q-arvoa) vähentävät pyörrevirrat sekä haitalliset 15 . ...

vaihe-erot jäävät pieniksi toisin kuin satulakelassa.

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viitaten oheiseen piirustukseen, jossa 20 - kuviot la...lh esittävät keksinnön mukaisen RF-kelan johdotuksen periaatteita, - kuviot 2a ja 2b esittävät periaatekuvana kuvioiden lg ja lh mukaisen RF-kelan synnyttämää magneettikenttää, 25 - kuviot 3a, 3b ja 3c esittävät vaihtoehtoisia ratkaisuja RF-kelan kytkemiseksi siten, että resonanssipiirin resonanssitaajuutta voidaan säätää pyörivänä, 30 - kuviot 4a...4f esittävät vaihtoehtoisia ratkaisuja RF-kelan kytkemiseksi tutkittavassa kohteessa synny- i tettyjen NMR-signaalien vastaanottamiseksi tai pyörivän RF-kentän indusoimiseksi, 35 - kuvio 5 esittää periaatekuvana erästä NMR-tutkimuslait-teistoa, jossa sovelletaan keksinnön mukaista RF-kelaa, 4 80346 - kuviot 6 ja 7 esittää periaatekuvana erästä toista ja kolmatta varsinkin naisen rinnan tutkimiseen soveltuvaa NMR-tutkimuslaitteistoa, 5 - kuvio 8 esittää periaatekuvana mahdollisuutta muuttaa keksinnön mukaisen RF-kelan halkaisijaa, - kuviot 9a ja 9b esittävät vielä erästä tapaa muodostaa jatkuvasiirtolinjäinen RF-kela.

10

Kuviot 1 esittävät yksinkertaistettuja keksinnön mukaisia RF-kelakonstruktioita joissa johde 1 on käämitty sylinterin muotoisen rungon pinnalle. Tämän rungon on oltava sähköä joh tamatonta vähähäviöistä materiaalia, esimerkiksi lasikuitu vahvisteista epoksia. Kuvioissa lb, Id, lf ja lh on sylinterin pinta levitettynä, jotta RF-kelan punomisperiaatteet ovat helpommin ymmärrettävissä. Tarkastellaan tarkemmin kuvioiden lg ja lh esittämää tapausta, jossa n kierrosta johdetta on kierretty sylinterin ympäri siten, että johde käy vuorotellen 20 sylinterin ylä- ja alareunalla. Reunalleosumispaikka siirtyy hiukan kierros kierrokselta, jolloin saadaan käämittyä n-kierrosta päättymättömäksi lenkiksi.

Kuvioissa 2 on kuvioiden lg ja lh mukaisen konstruktion n 25 silmukkaa esitetty erillisinä silmukoina kuitenkin niin, että kunkin silmukan synnyttämä magneettikentän akselia vastaan kohtisuora komponentti osoittaa siihen suuntaan mihin se kuvioiden lg ja lh tapauksessakin osoittaisi (kuviossa 2 n = 20). Mikäli nyt näihin n:ään silmukkaan liittyy sopivasti 30 kapasitiivista kytkentää induktanssin lisäksi, signaali voi näissä n:ssä silmukassa edetä kuten siirtolinjassa. Mikäli aallonpituus tässä siirtolinjassa on sama kuin n:n silmukan yhteinen pituus, voidaan kuviosta 2b havaita, että silmukoiden synnyttämä resultanttikenttä kiertää säilyttäen vakio-amplitudin. Vastaavasti, mikäli meillä olisi keskustassa

II

5 80346 pyörivä magneettinen momentti, joka pyörii sopivalla nopeudella, indusoituu n:ään silmukkaan kiertävä signaali. Jokainen n:stä silmukasta on kytkeytynyt pyörivään lähteeseen mahdollisimman hyvin, koska signaali on aina oikeassa vaiheessa.

5

Tarkastellaan nyt toisaalta normaalilla pyörimättömällä kela-järjestelyllä ja toisaalta keksinnön mukaisella pyörivällä kelajärjestelyllä saatavien signaalien suhdetta kohinaan. Normaalissa pyörimättömässä tapauksessa kelaan indusoituu jän-nite U, U = (dj6/dt) = K · (dM/dt), missä on indusoituva vuo, K kelassa kulkevan virtayksikön synnyttämä vuontiheys signaalia lähettävän kohteen kohdalla, M resultanttimagneet-timomentti, joka signaalia lähettävällä kohteella on, ja t on aika. Mikäli signaalin lähettävät prekessoivat ytimet, ^ saadaan: (1) ΪΓ = M0 sin(u>t) i + M0cos(L»t) j 20 — — missä i ja j ovat perusmagneettikenttää ja toisiaan vastaan kohtisuorassa olevia yksikkövektoreita (x,y -koordi-naattiakselien suuntavektorit). Jos T on kelan akselin suuntainen saadaan: 25 (2) U = K · (dMx/dt) = KM0 UJcos (uJt).

Mikäli kela on kytketty resonanssipiiriksi, indusoi jännite U resonanssissa piiriin virran I:

3 O

I = U/R, missä R on piirin resistanssi, R s CJL/Q, missä L on kelan induktanssi ja Q kelan hyvyysluku.

35 ! i f k 6 80346

Teho P, jonka prekessoivat ytimet luovuttavat resonanssi-piirille on: 5 ,3) » - ®0 a! - V f missä on ytimen gyromagneettinen suhde, B on kelassa s kulkevan virran kohteeseen synnyttämä magneettikenttä ja 10 Β,,οη perusmagneettikenttä. Koska pätee: (4) Bq Ϋ = ω ja 15 (5) Β± = ΚΙΪ = k2i = k 2Si = k2mo jäg cos(»>t)T saadaan: 2 2 20 (6) p s ωΜ · B. = ωΜ r— M Qcos^(cot) = 7— ωΜ ^Qcos^ (uit) .

y i o L o LO

S. Λ

Tehon teholliearvolle P saadaan: > 25 (7) 5 = 1 S2 „Mo2q_

Lasketaan nyt vastaava ydinten luovuttama teho pyörivällä kelajärjestelyllä. Tarkastellaan kelaston pientä osaa Δ . 30 Tähän osaan indusoituu jännite (8) Δϋ = (dA0/dt) 1 ΔΚ (dM/dt) = AKuMq cos(tot), mikäli osa Δ on suunnassa i. Kelan osan.A on myös kulutet-35 tava siihen indusoitunut teho, joten

II

7 80346 ,Λ> ΔΚωΜ cos(u)t) (9) I = AU/AR = -2_- q

ωΔL

missä A L on osan Δinduktanssi. Koska kela muodostaa jatkuvan siirtolinjän, eri suuntien osat Δ saavat vuorollaan maksimivirtansa: MO) IMax “ AL Μθώ

Vastaavasti kullakin hetkellä täytyy virran eri osissa ^ olla suunnasta ^ riippuvainen I QP) Imax cos (Wt-JP). Tällöin hetkellisesti hetkellä 0 eri osien virrat synnyttävät kelaston keskelle magneettikentän B suuntaan 15 ^ - 0: 2n _ „ MD B = f IM * cos(-:P)K* (:f)dd\ o ^ 20 missä K(p (y) on suunnassa jp olevan yksikkövirran synnyttämä kenttä kulmayksikköä kohden suuntaan y * 0: (12) Kftf) = Kf (0) * cosf 25

Siten saadaan:

21T

(13) B IMax cos(-;f)Kj> (0)cos-f= IMax K_j> (0) · n.

o J

Ajan muuttuessa muuttuu myös kentän suunta. Kenttä siis pyörii vakioamplitudilla B ja taajuudella ui 35 (14> 8 fr <°>. " «o° —> (15) B = B(cos(ωt)i - sin(u)t)J) a 80346

Ytimien resonanssipiiriin syöttämä teho on:

(16) P = Bo * dt “ Bo = WBM0 l(cos (ut)T-sin(cot) j)X

(s in(<i)t)i + cos(ojt)j)| = 2 2 u»M0B{cos (ut) + sin (wt) ) = WMQB = ΔΚ 2 Λ π II Q = p·

Tarkastellaan seuraavaksi resonanssipiireihin indusoitu- 10 vaa kohinaa. Sekä pyörivän että ei-pyörivän kentän tapauksessa kohinateho Pn on sama (17) = U2/R = 4kTAf 15 missä T on lämpötila, k Boltzmannin vakio jaAf tarkasteltava taa juuskaistaleveys.

Mikäli pyörivän kentän kela järjestelyssä mitataan resul- 20 tanttisignaalia sopivasti, voidaan tulokseksi saada vain toiseen suuntaan pyörivä komponentti. Koska mitattava signaali pyörii vain toiseen suuntaan, tästä mittaustavasta ei aiheudu mitään pienentymistä signaaliin, mutta kohinateho sen sijaan pienenee puoleen. Signaalitehon ja 25 kohinatehon suhteeksi saadaan: ,18) C^r) ...... = HW0 Tikr \ / ei-pyörivä 30 ( P \ ; !19) (-f-J ..... - 2’!!κψ,ο>“^04!Εϊ3γ · \ pn / Pyörivä j 35

II

9 80346

Vertailun mahdollistamiseksi tarkastellaan seuraavaksi tapausta, missä keksinnön mukainen kelajärjestely kytketään ei-pyörivällä tavalla kuvion 2b tapaan. Virran I synnyttämäksi kentäksi saadaan: (20) B = 2 j \ K_j> (O) cosf d f = 2K_£ (0) · I ' e11 o (21) K=2Kyo(0).

10 J

Mikäli induktanssi kulmayksikköä kohden on L^> on kokonaisinduktanssi kahden navan välillä 15 <22) L = = / p_ λ , 4κ1 (0) 2 1 (23) (“ ) 2 π Ln ωΜθ ® 4k7Af 20 \ pn / ei-pyörivä J $ - ϊ “ho2° 4ΕΤΛΪ 25 <24) Pyörivä - 2i - ωΜο20 eli kytkemällä kelasto siten, että kenttä voi nynrjn. ja mittaamalla vain oikeaan suuntaan pyörivää kenttää saadaan samalla kelastolla signaali/kohina-suhteeseen 30 parannus Ή*2/2· Pyörivästä kelajärjestelystä on helpoiten mitattavissa pyörimättömällä kytkennällä suureet L ja K, joista saadaan: 3s (25) V? ja i0) ‘ ~2 10 80346 Näillä suureilla laskettuna saadaan: .2«) (-**-) - * m ! “mo2q τ&π - 5 ' n ' pyörivä JL. id um 2n 1 4 L Q 4kTAf tätä kaavaa voidaan verrata kaavaan (1Θ) ja jälleen nähdään 10 parannus TT2/2.

Kuviot 3a...3c esittävät esimerkinomaisesti kytkentöjä, joilla kelajärjestely voidaan virittää pyörivänä halutulle taajuudelle. Esimerkiksi kuvioiden 4a. .-.4f mukaisilla kytkennöillä puoles-15 taan kelaan indusoitunutta signaalia voidaan detektoida pyörivänä säätämällä kondensaattorit 10 sopiviksi arvoiltaan.

Tällöin näiden kondensaattorien arvot pääasiallisesti poikkeavat toisistaan. Mikäli kuvioiden 4a...4£ vahvistimet 2 korvataan teholähteillä, saadaan pyörivää RF-kentää indusoivat 20 kytkennät. Kuviossa 4d esitetyssä kytkennässä käytetään induktiivista kytkeytymistä esivahvistimeen kytketyn kelan ja keksinnön mukaisen kelajärjestelyn välillä.

Kuviossa 5 on esitetty kaaviollisesti eräs NMR-tutkimus-25 laitteisto jolla keksinnön mukaista kelajärjestelyä käyttäen voidaan tehdä NMR-kartoitus ihmisestä tms. kohteesta. Magneettikelastoill* 3 synnnytotään homogeeninen perusmagneettikenttä kohteen alueelle. Gradienttikelas-toilla 4 muutetaan magneettikenttää, jolloin saadaan 30 haluttu paikkainformaatio. RF-kelalla 5 lähetetään ytimiä poikkeuttavia RF-kenttäpulsseja ja vastaanotetaan ytimien indusoimaa RF-kenttää. Kelaan kytkeydytään kahdesta eri suunnasta kuvion 4c mukaisella kytkennällä. Toiseen esivah-vistettuun signaaliin aiheutetaan 90° vaihe-siirto, jonka 35 jälkeen signaalit lasketaan yhteen. Tuloksena saadaan toiseen suuntaan pyörivän kentän signaali. Saatu summa jaetaan kahteen 90° vaihesiirrolla eroavaan osaan ja

II

n 80346 näille signaaleille voidaan tehdä normaali kvadratuuri-detektointi referenssisignaalia käyttäen. Kvadratuuride-toinnin osalta viitataan artikkeliin: Journal of Magnetic Resonance 25, 559-562, (1977), A simple Approach to Single-5 Channel Quadrature Detection, G. Bodenhausen et al.

Kuviossa 6 on esitetty eräs keksinnön mukainen RF-kelajär-jestely sovellettuna naisen rinnan kuvaamiseen. Helmholz-tyyppisellä magneettikelastolla 6 synnytetään homogeeninen 10 perusmagneettikenttä. Potilas istuu magneetin sisällä ja katkaistun kartion nuotoisen rungon pinnalle käämitty keksinnön mukainen RF-kelasto 7 toimii vastaanottimena ja lähet-timenä.

15 Kuviossa 7 on esitetty eräs toinen sovellutus naisen rinnan kuvaamiseen. Tässä tapauksessa perusmagneettikenttä synnytetään Helmholz-tyyppisellä rautamagneetilla 8. Muu osa kuvioiden 6 ja 7 systeemiä voidaan toteuttaa esimerkiksi kuten kuviossa 5 on esitetty.

20

Kuviossa 8 on esitetty eräs keksinnön mukainen kelajärjestely, jossa voidaan muuttaa kelaston dimensioita. Tämä tapahtuu siten, että kelasto on vahvistettu joustavin, esimerkiksi kumisidoksin 9 yhtenäiseksi, ilman erillistä runkoa 25 koossapysyväksi punokseksi, jota voidaan aksiaalisuunnassa painaa kasaan tai venyttää. Tällöin radiaalisuunnassa kela vastaavasti kasvaa tai pienenee. RF-kelan dimensioitten muuttaminen kohteen mukaiseksi on edullista, koska kelaston kytkeytyminen signaalilähteeseen on sitä parempi, mitä pie-30 nempi kelasto, sillä signaali/kohina-suhde on verrannollinen kytkennän K neliön ja induktanssin L suhteeseen, joka puolestaan on kääntäen verrannollinen kelan tilavuuteen (esim. r^); e.)! 35 !* « s izsi _ i

Λ J

PL r r n 12 80 3 46

Kuviossa 9a on esitetty vielä eräs tapa muodostaa jatkuva siirtolinjäinen RF-kela. Pyörähdyspinnan, tässä tapauksessa sylinterin, pinnalle on asetettu sauvoja 10, jotka on kapa-sitiivisesti kytketty kahteen silmukkaan 11, jotka varsinai-5 sesti muodostavat siirtolinjän. Silmukka 12 muodostaa tangot yhdistävän maadoitusjohdon. Kuviossa 9b on maadoitussilmukka jätetty pois. Kuvioissa on myös esitetty tarvittavat kytken-täkondensaattorit ja esivahvistin.

10 Keksintö ei rajoitu esitettyihin sovellusmuotoihin vaan useita keksinnön muunnelmia on ajateltavissa oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

15 20 25 30 35

II

Claims

13 8 0 3 46

1. NMR-tutkimuslaitteiston RF ^radiotaajuus) - kelajärjestely, johon kuuluu kela (5), jonka sisään tutkittava kohde, esim. potilas tai potilaan osa, on järjestetty asetettavaksi ja joka on järjestetty virittämään valitun kohdealueen ytimet lähettämällä laitteiston aikaansaamaan homogeeniseen perusmagneetti-kenttään nähden pääasiassa kohtisuoran RF-kenttäpulssin ja tämän jälkeen vastaanottamaan ja detektoimaan kohteessa synnytetyn NMR-signaalin, tunnettu siitä, että kela (5) käsittää jatkuvaksi kytketyn siirtolinjan (1; 11-13), joka on johdotettu siten, että sen eri kohdat indusoivat siirtolinjassa syntyviä vaihe-eroja hyväksi käyttäen eri suuntaisen ajallisesti muuttuvan RF-kentän, jonka suunta poikkeaa perusmagneetti-kentän suunnasta, jolloin mainittu siirtolinjan johdotus on muodostettu siten, että pyörähdyspinnalie on käämitty johdesil-mukoita, joiden peräkkäiset silmukat on kierretty toistensa suhteen pyörähdyspinnalla siten, että peräkkäisten silmukoiden välisten kiertymien summa on 2n (kuvio 1).

2. NMR-tutkimuslaitteiston RF (=radiotaajuus) - kelajärjestely, johon kuuluu kela (5), jonka sisään tutkittava kohde, esim. potilas tai potilaan osa, on järjestetty asetettavaksi ja joka on järjestetty virittämään valitun kohdealueen ytimet lähettämällä laitteiston aikaansaamaan homogeeniseen perusmagneetti-kenttään nähden pääasiassa kohtisuoran RF-kenttäpulssin ja tämän jälkeen vastaanottamaan ja detektoimaan kohteessa synnytetyn NMR-signaalin, tunnettu siitä, että kela (5) käsittää jatkuvaksi kytketyn siirtolinjan (1; 11-13), joka on johdotettu siten, että sen eri kohdat indusoivat siirtolinjassa syntyviä vaihe-eroja hyväksi käyttäen eri suuntaisen ajallisesti muuttuvan RF-kentän, jonka suunta poikkeaa perusmagneetti-kentän suunnasta, jolloin mainittu siirtolinjan johdotus on muodostettu siten, että pyörähdyspinnalle on asetettu pääasiassa pyörähdysakselin suuntaisia erillisiä johdintankoja (13), 14 80346 jotka on päistään kapasitiivisesti kytketty toisiinsa (kuvio 9).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen RF-kelajärjestely, tunnettu siitä, että siirtolinja on kytketty vahvistin-välineisiin (2), jotka yhdessä kelan (5) kanssa valitulla taajuudella vahvistavat vain toiseen suuntaan pyörivän RF-kentän indusoimaa jännitettä.

4. Patenttivaatimuksen l tai 2 mukainen RF-kelajärjestely, tunnettu siitä, että siirtolinjaan on kytketty kaksi tai useampia vahvistimia (2) eri kohtiin siirtolinjaa, että mainituista vahvistimista tuleviin signaaleihin on järjestetty aiheutettavaksi tietyt vaihe-erot ja signaalit on järjestetty summattavaksi siten, että summasignaalissa vain toiseen suuntaan pyörivän RF-kentän indusoima jännite on vahvistettu (kuviot 4c ja 5).

5. Jonkin yllä olevan patenttivaatimuksen mukainen RF-kelajärjestely, tunnettu siitä, että siirtolinja on kytketty siten, että valitulla taajuudella kelastoon (5) kytketty RF-lähetin synnyttää vain toiseen suuntaan pyörivää RF-kenttää.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen RF-kelajärjestely, tunnettu siitä, että siirtolinjaan on kytketty kaksi tai useampia RF-lähettimiä eri kohtiin siirtolinjaa, että mainittujen RF-lähettimien signaaleihin on järjestetty aiheutettavaksi tietyt vaihe-erot siten, että signaalien indusoima summattu RF-kenttä pyörii vain toiseen suuntaan.

7. Jonkin yllä olevan patenttihakemuksen mukainen RF-kelajärjestely, tunnettu siitä, että vaatimuksessa 1 tai 2 mainittu pyörähdyspinta on sylinteri. Il is 80 346

8. Jonkin yllä olevan patenttivaatimuksen mukainen RF-kelajärjestely, tunnettu siitä, että vaatimuksessa 1 mainittu pyörähdyspinta on katkaistu kartio.

9. Jonkin yllä olevan patenttivaatimuksen mukainen RF-kelajärjestely, tunnettu siitä, että vaatimuksessa 1 mainittu pyörähdyspinta on pallomainen.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen RF-kelajärjestely, tunnettu siitä, että mainituista johdesilmukoista aikaansaatu verkkorakenne on vahvistettu joustavilla, ainakin osaan silmukoiden risteyskohdista asetettavilla liitoselimillä (9), jotka sallivat RF-kelan (5) muodon muuttamisen dimensioltaan tutkittavan kohteen mukaiseksi ja samalla jäykistävät rakenteen koossapysyväksi.

11. Patenttivaatimuksen 2 mukainen RF-kelajärjestely, tunnettu siitä, että pyörähdyspinnalle asetettujen, pääasiassa pyörähdysakselin suuntaisten johdintankojen (13) päihin on kapasitiivisesti kytketty kaksi pyörähdyspinnan mukaista silmukkaa (11).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen RF-kelajärjestely, tunnettu siitä, että johdintangot (13) on sähköisesti liitetty toisiinsa keskikohdiltaan pyörähdyspinnan mukaisella kolmannella silmukalla (12), joka muodostaa maapotentiaalin. ie 80346