FI79625B - Korsstraolande hoegfrekvent stoeldfoerhindrande system. - Google Patents

Description

1 79625

Ristisäteinen suurtaajuinen varkaudenestojärjestelmä Tämä keksintö liittyy elektroniseen valvontajärjestelmään, johon liittyy kahden erillisen radiotaajuisen signaalin lähettäminen joista toinen on 5 äänimoduloitu ja jotka vastaanotetaan lähetinvastaan-ottimella ja sekoitetaan epälineaarisen impedanssin kautta toistosäteiltäväksi niiden summaa vastaavalla, korkeammalla taajuudella, joka havaitaan kapeakaistaisella vastaanottimella.

10 Aikaisemmat tämän tyyppiset valvontajärjestelmät, kuten US-patenttijulkaisussa 4 063 229 kuvattu, toimivat lähettimellä yhden radiotaajuuden vastaanotettavaksi lähetinvastaanotintunnistimen antennilla, jossa tunnistimessa epälineaarinen impedanssi, kuten puolijohde-15 diodi, kehittää valitun harmonisen lähetetystä signaalista, joka toistosäteillään ilmaistavaksi vastaanotin-piirillä lähetetyn taajuuden erottamiseksi. Tällaiset järjestelmät ovat kuitenkin käytännössä osoittautuneet epätyydyttäviksi siltä kannalta, että puuttuu herkkyys 20 luotettavasti havaita lähetinvastaanottimen läsnäolo valvonta-alueella ja että kehitetään vääriä hälytyksiä riippuvaisesti useista muista olosuhteista erityisesti kun kohteita, jotka joko heijastavat voimakkaasti radiotaajuisia signaaleja tai käyttäytyvät likimain, kuten 25 tunnistin kehittäessään harmonisia, on lähellä vastaan-otin-lähetin yksiköitä.

Erityisesti lähetinpiiristölle ja elementeille ominaiset epälineaariset ominaisuudet ovat usein johtaneet harmonisien lähettämiseen yhdessä peruslähetystaajuuden 30 kanssa saaden vastaanottimen vastaamaan ilman lähetin- vastaanottimessa olevan epälineaarisen impedanssin läsnäoloa. Jos vastaanottimen herkkyyttä on vähennettävä tällaisten suoraan lähetettyjen tai heijastuneiden harmonisten jättämiseksi huomiotta niin matalaenergiaisemmat 35 harmoniset, jotka on toistosäteilty lähetinvastaanotin- 2 79625 elementillä/ joka olisi tullut havaita, saattavat joissakin olosuhteissa peittyä.

Vaikka tämä ongelma voidaan minimoida kunnollisella suojauksella ja radiotaajuussuodoksella sekä lähettimessä 5 että vastaanottimessa, suotimet olisi täytynyt varustaa äärimmäisen terävillä rajataajuusominaisuuksilla niin, että vain pieni taajuuden ryömintä lähetetyssä signaalissa, joka on kerrottu harmoniseen, voisi helposti johtaa siihen, että toisiosäteilty taajuus olisi ollut 10 vastaanottimen suodatusjärjestökaistan ulkopuolelle.

Edelleen tällaisissa järjestelmissä lähettimen ja vastaanottimen välisten liitäntöjen syöttö tarkan vertailu-taajuuden muodostamiseksi muodostaa toisen tien tällaiselle epäsuotavien harmonisten siirtymiselle ja että vaikutus 15 tehdään jopa suuremmaksi kun käytetään yhteistä antennia tai lähekkäin sijoitettuja antenneja lähettämiseen ja vastaanottoon.

Toisaalta tällaiset korkeataajuiset signaalit voisivat helposti siirtyä aiotun valvonta-alueen ulko-20 puolelle saaden aikaan väärän hälytyksen laukaisun kaukana sijaitsevalla lähetinvastaanottimella. Tuloksena suojattuja artikkeleita ei usein voitaisi sijoittaa tai käsitellä missään valvonta-alueen läheisyydessä. Myös tällöin suurtaajuusenergia saattaisi jo kulkeutua ennus-25 tamattomien heijastusten kautta tai jopa aaltojohtoina toimivien vesijohtoputkien tai sähköjohtojen kautta jotka kaukana sijaitseviin paikkoihin ja takaisin suojattuun rakennukseen tuottaen väärän hälytysjärjestelmän « laukaisuun.

30 Tällaiset järjestelmät olivat myös herkkiä väärille metallikohteiden, kuten sateenvarjojen, lastenvaunujen ja ostoskärryjen aiheuttamille laukaisuille, jolloin hitsi tai erilaisten metallien välinen kosketuspiste tuottaa epälineaarisen diodin vaikutuksen kehittäen ja toisto-35 säteilleen harmonisen lähetetystä r, ignaal is ta . Tai vastaan- 3 79625 otin saattaisi reagoida satunnaiseen radiotaajuiseen kohinaan muista lähteistä, kuten moottorien sytytys-järjestelmät ja elektroniset laitteet.

Sitä vastoin järjestelmä ei ehkä reagoisi lähe-5 tinvastaanotinelementin todelliseen läsnäoloon valvonta-alueen sisällä, jos vastaanotettu ja harmonisena toisto-säteilty energia olisi riittämätön. Esimerkiksi tämä voisi sattua, jos lähetinvastaanottimen antenni olisi suunnattu väärin suhteessa lähetetyn kentän polari-10 säätiöön tai jos antenni olisi sähkömagneettisesti varjostettu lähettimestä ihmisruumiilla tai metalli-pinnalla. Lähetinvastaanottimen läheisyys ihmisruumiiseen voi myös virittää sivuun resonoivan värähtely-piirin hävittäen siten toistosäteillyn vastaanottimen 15 käytettävissä olevan harmonisen energian. Lisäksi vaikka voidaan sisällyttää signaalinseurantapiiristä asettelemaan vastaanottimen taajuusvastetta lähettimen taajuus-siirtojen kompensoimiseksi, lähetinvastaanottimen tehokkuus kärsii pahasti aina kun viritetty värähtelypiiri on 20 pakotettu värähtelemään muilla kuin sen normaalilla resonanssi taa j uudella.

Myöhemmät yritykset tällaisten aikaisempien järjestelmien ongelmien ratkaisemiseksi ovat johtaneet useisiin variaatioihin. Yhdessä näistä, jota on kuvattu 25 US-patenttijulkaisussa 3 631 484 lähetinvastaanottimeen harmonisena toistosäteilemistä varten lähetettyä yhtä radiotaajuutta verrataan signaaleihin, jotka on vastaanotettu vastaanottimella lähetinvastaanottimen liikkeen aiheuttamien Doppler ilmiön taajuussiirtojen havaitsemi-30 seksi. Vaikka tämä järjestelmä eliminoi lähettimen taajuuden ryömintään liittyvät ongelmat ja väärät hälytykset läheisistä paikallaan olevista lähetinvastaanottimista; hitaasti valvonta-alueen läpi siirretty artikkeli ei tuottaisi Doppler taajuussiirtoa, joka riittäisi laukai-35 semaan hälytyksen.

4 79625

Tehtiin myös yrityksiä tutkia järjestelmiä, joissa lähetinvastaanottimessa oleva epälineaarinen impedanssi-elementti toimi signaalisekoittimena summa- ja erotustaa-juuksien kehittämiseksi riippuvaisesti kahdesta eri taa-5 juuksilla lähetetystä signaalista, kuten on huomautettu US-patenttijulkaisun 3 895 368 selityksessä. Kuitenkin tällaisia kaksoistaajuussekoitusjärjestelmiä pidettiin liian useita käytännöllisiä puutteita omaavina, joihin sisältyi korkeampitaajuisiin lähetyksiin rajoittumisen 10 ongelmat aiotulle valvonta-alueelle. Tämän ongelman voittamiseksi tämä US-patenttijulkaisu kuvaa kaksoiskenttä-järjestelmän käyttöä, jossa käytetään korkeampitaajuista sähkömagneettista kenttää liittyneenä korkeatehoiseen tna-talataajuiseen sähköstaattiseen kenttään, joka on synny-15 tetty epäjatkuvien johtimien väliin, jotka on sijoitettu valvontatilan vastakkaisille sivuille. Näille kahdelle kentälle alttiina oleva epälineaarinen impedanssi toimii sekoittimena tuotteen summa- ja erotustaajuudet, jotka toistosäteiltiin vastaanottimeen ilmaisua varten. Kuiten-20 kin vaaditun sähköstaattisen kentän synnyttämiseen vaadittu teho valvonta-alueen sisällä on merkittävä ja tällaiset matalataajuiset sähköstaattiset kentät voivat helposti varjostus lähetinvastaanottimelta ihmisruumiin tai ympäröivän johtimen vaikutuksesta ja kääntyä pois lähetinvas-25 taanottimesta ostoskärryjen tai vastaavan metallisen rakenteen kautta. Matalataajuinen sähköstaattinen kenttä voisi myös helposti kääntyä läheisistä putkista ja muista metallirakenteista kaukana sijaitseviin kohteisiin aiheuttaen väärän laukaisun kaukana valvonta-alueen ulkopuolella 30 olevista tunnistimista ja väärien hälytysten ongelma johtuen erilaisten metallien liitoksista metallikärryistä tai vastaavissa pahenisi keskitettäessä sähköstaattinen kenttä tällaisten metallirakenteiden läpi.

Esillä oleva keksintö muodostaa järjestelmän tuot-35 teen läsnäolon havaitsemiseksi valvontavyöhykkeessä, joka 5 79625 järjestelmä käsittää lähetinvälineet, joihin sisältyy vähintään kaksi lähetysantennia vähintään yhden vaihtelevan sähkömagneettisen signaalin, jonka taajuus on vähintään 400 MHz, säteilemlseksi valvontavyöhykkeeseen, 5 lähetinvastaanotinvälineet, Jotka ovat kiinnitet tävissä tuotteeseen ja siirrettävissä sen kanssa mainittuun vyöhykkeeseen, jolloin lähetinvastaanotinvälineet reagoivat sähkömagneettisiin signaaleihin sellaisen paluusignaalin säteilemiseksi, jolla on eri taajuus kuin lähetysantennei-10 den säteilemällä signaalilla, vastaanotinvälineet, joihin kuuluu vähintään yksi vastaanottoantenni mainitun paluusignaalin vastaanottamiseksi ja tunnistamiseksi sulkien pois lähetetyn signaalin, jotka vähintään kaksi lähetysantennia ja vähintään yksi 15 vastaanottoantenni ovat kulmittain välimatkan päässä toisistaan vyöhykkeen sivuilla, jolloin niiden antennikuviot suuntautuvat sisäänpäin vyöhykkeeseen. Tälle järjestelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

20 Oheisissa piirustuksissa:

Kuvio 1 on kaaviollinen lohkokaavio peruspiiriele-menteistä ja osittain perspektiivikuva, joka esittää antennin sijoituksen keksinnön mukaisella tuotevalvonta-järjestelmälle, 25 kuvio 2 on yksityiskohtaisempi kaavio esittäen ym- pyräpolarisoidun lähetinantennin suuntauksen yhdessä käyt-töantennin ja lähetinvastaanottimen epälineaaristen impe-danssielementtien perspektiivikuvan kanssa, kuvio 3 on yksityiskohtaisempi lohko- ja piirikaa-30 vio, joka esittää kuvion 1 kapeakaistaisen äänimoduloidun radiotaajuuslähettimen edullisen muodon, kuvio 4 on yksityiskohtainen lohko- ja piirikaavio, joka esittää kuvion 1 jatkuva-aaltoisen radiotaajuuslähettimen edullisen muodon, 35 6 79625 kuvio 5 on lohko- ja piirikaavio, joka esittää kuvissa 1 esitettyjen lineaaristen vahvistimien edullisen muodon, ja kuvio 6 on yksityiskohtainen lohko- ja piiri-kaavio, joka esittää kuvion 1 kapeakaistaisen ääni-5 moduloidun vastaanottimen edullisen suoritusmuodon, jossa lähetetty signaali on taajuusmoduloitu.

Edullinen järjestelmä on kaksoistaajuusjärjestelmä; joka käsittää lähetinparin (yhden kutakin taajuutta varten) molemmilla valvontavyöhykkeen sivuilla 10 ja vastaanottimen valvonta-alueen yläpuolella.

Valvonta-alue on tyypillisesti ulosmenotie vähittäismyyntiliikkeessä tai muussa rakennuksessa, tie joka on suojattu tämän keksinnön järjestelmällä. Tämä edullinen järjestelmä on parannus Harold B. Williamsin US-patent-15 tihakemuksessa no 195 572 kuvattuun järjestelmään.

Esillä oleva keksintö muodostuu myös tuotevalvonta-järjestelmän, jossa epälineaarinen impedanssielementti, kuten puolijohdediodi on kytketty metalliantenniin siirrettävän tunnistimen sisällä, joka on kiinnitetty vaate-20 kappaleeseen tai muuhun kauppatavaraan. Antenni on edullisesti taitetun dipolin muodossa diodin olevassa kytkettynä suljetun silmukka-alueen vastakkaisten sivujen väliin toisessa päässä väritetyn värähtelypyörän muodostamiseksi resonanssitaajuudella, joka on kaksi kertaa 25 valittu keskitaajuus. Pitempi antennilohko, joka ulottuu diodin ohi, likimain vastaa neljännestä valitusta keskitaa juudesta, joka voi olla esimerkiksi 915 MHz. Värähtelypiirin resonanssitaajuus, jonka määrää diodin kapasitanssi ja antennin viereisen suljetun silmukka-30 lohkon induktanssi on kaksi kertaa välittu keskitaajuus (esim. 1830 Mhz).

Kaksi eri radiotaajuussignaalia lähetetään molemmat säteilyantennista tai antenneista, jotka on sijoitettu valvonta-alueen viereen. Toinen signaaleista kehitetään 35 jatkuvana aaltona erittäin stabiilista kideoskillaattori- 7 79625 lähteestä kiinteällä taajuudella (esim. 925 Mh-i) , joka on sijoitettu erilleen valitusta keskitaajuudesta noin 1 %. Toinen lähetettävä signaali on äänimoduloitu edullisesti äänisignaalilla alueella 1-20 kHz radiotaajuussiirtymän 5 +5 kHz muodostamiseksi kantoaaltoon, joka on myös johdettu erittäin stabiilista kideoskillaattorilähteestä taajuudella (esim. 905 MHz); joka on samalla tavoin sijoitettu erilleen valitusta keskitaajuudesta vastakkaisella puolella niin, että kahden signaalin keskimääräinen keski-10 taajuus on sama kuin valittu keskitaajuus. Molemmat lähe-tinsignaalit säteillään valvontavyöhykkeen läpi sopivista antenneista. Kierukka-antenniparien kiyttö. Valvontavyöhykkeen vastakkaisilla sivuilla johtaa valvontavyöhykkeellä kohden radiotaajuuden, jotka on lähe-15 tetty vastakkaisilta sivuilta, ympyräpolarisaatioon sen varmistamiseksi, että molempien taajuuksien säteily valvontavyöhykkeeseen lähettimien väliin on riittävä kaikissa suunnissa kattamaan kaikki tunnistimien sijainnit ja muodostamaan riittävä säteily myös kun tunnistin on suo-20 jattu antenneista toiselta puolelta henkilön ruumiilla tai toisella kohteella. Toisaalta toisen radiotaajuuden äänimodulaatio välttää seisovien aaltokuvioiden syntymisen, jotka voivat johtaa sokeisiin täpliin valvonta-alueella ja väärään järjestelmän laukaisuun aiotun alueen ulko-25 puolella olevien tunnistimien toimesta.

Erillinen vastaanottoantenni on sijoitettu valvonta-vyöhykkeen lähelle ja tavallisesti sen yläpuolelle niin: että se voi ilmaista toistosäteilyn signaalin kaksinkertaisella keskitaajuudella. Seurauksena tehollinen valvonta-30 vyöhyke määräytyy siten sen vyöhykkeen, johon säteily tapahtuu, ja sen vyöhykkeen välisenä leikkauksena, josta vastaanotin vastaanottaa tunnistimesta toistosäteiltyä energialle. Vastaanotin- ja lähetinantennien suunnitteleminen antamaan sopivat sädekuviot sallii valvontavyöhykkeen koon 35 ja muodon säädön. Toinen antennien erottamisen vaikutus β 79625 on että mikään kohde ei voi samanaikaisesti olla hyvin lähellä sekä vastaanotinta että lähetintä niin,että koko järjestelmä voidaan asettaa muodostamaan herkkä tunnistimien ilmaisu laajalla vyöhykkeellä ilman sitä vaaraa, 5 että se tulisi laukaistuksi riippuvaisesti johonkin joka vaikkakin karkeasti muistuttaa tunnistimen käyttäytymistä sen tullessa lähelle yksikköä, joka hoitaa sekä vastaanotto- että lähetystehtävät.

Erityisesti kaksoistaajuustoiminta vähentää lähet-10 timen taajuusryöminnän vaikutusta ja kasvattaa järjestelmän kaistanleveyttä suhteessa lähetinvastaanottimen tehokkuuteen toisiosäteillä osuvat radiotaajuussiqnaalit. Erityisesti taajuus, jolle lähetinvastaanottimen antenni on viritetty, voi osua mihin tahansa niiden kahden 15 lähetetyn taajuuden välille vähentämättä merkittävästi lähetinvastaanottimen tehokkuutta eliminoiden siten kaiken tarpeen tarkasta antennin mitoituksesta ja minimoi "teho-sivuunvirityksen" ongelmat, jolloin lähetinvastaanottimen normaali virityspiste on siirtynyt taajuudeltaan alas- 20 päin johtuen ihmisruumiin dielektrisestä latausvaikutuk- sesta sen ollessa kosketuksessa tunnistimeen tai sen läheisyydessä. Esimerkiksi jos lähetinvastaanottimen antenni on viritetty sivuun valitusta keskitaajuudesta alaspäin, tämä ainoastaan lisää lähetinvastaanottimen 25 tehokkuutta suhteessa alempaan lähetettyyn taajuuteen ja yleiseen sekoitusvaikutukseen ei vaikuteta vakavasti, koska kunnollinen sekoitus esiintyy radiotaajuuksien tehosuhteilla kymmenen suhde yhteen tai jopa enemmän. Samalla tavoin lähettimen taajuusryöminnän vaikutukset 30 minimoidaan, koska siirtymä toisessa lähettimessä ei kertaudu, kuten toistosäteillyissä harmonisissa yhden taajuuden järjestelmissä ja mikä tahansa ryömintä toisessa voidaan poistaa vastakkaisella siirtymällä toisessa lähettimessä.

35 Toistosäteillyn lähetinvastaanottimen signaalin 9 79625 voimakkuus ja taajuusstabiilisuus ja epätodennäköisyys väärän vasteen laukaisemisesta vaivonta-alueen ulkopuolisista lähetinvastaanottimista sallisi maksimaalisen vastaanotinherkkyyden ja minimaalisen vastaanottimen 5 kaistanleveyden. Vastaanotinantennista tai antenneista vastaanotetut signaalit syötetään hyvin kapean kais-tanpäästösuotimen läpi, joka hyIkäsi lähetintaajuudet, ja sitten valoistetaan niin, että moduloiva läpi voidaan johtaa käytttäen kaikkein tavanomaisimpia demodulointi-10 teknikoita.Edullisesti äänitaajuusääntä (esim. 2 kHz) käytetään taajuusmoduloimaan radiotaajuuskantoaalto niin, että suodatettu ja vahvistettu signaali vastaanotinantennista voidaan syöttää passiiviseen kaksoiskompensoituun sekoittimeen, joka vastaanottaa alapuolisen syöttösig-15 naalin (esim. 1808, 600 MHz), joka on kehitetty stabiililla paikallisoskillaattoriJähteellä muodostamaan sopivan välitaajuuden (esim. 21,4 MHx) sekoittimen ulostuloon. Tämä välitaajuusulostulo seKoittimesta vahvistetaan ja syötetään toiseen tarkkuussuotimeen, jolla on kapea 20 päästökaista (esim. 30 kHz), joka määrittää esi-ilmaisu- kaistanleveyden. Moduloivan äänen ilmaisu suoritetaan sitten kapeakaistaisen (esim. 30 kHz) kidediskriminaattorin toiminnalla, jonka ulostulo on lukittuna maahan kunnes sen sisääntulo on riittävän voimakas kehittämään ilmaisu-25 jännitteen, joka ylittää ennalta valitun vertailutason, joka on aseteltu asettamaan järjestelmän herkkyys. Salvan ollessa avoin ääni syötetään vaihelukitun silmukan muodostamaan äänidekooderipiiriin, jonka jänniteohjatulla oskillaattorilla on vapaa värähtelytaajuus, joka on sama 30 kuin äänen ja se kykenee saamaan minkä tahansa vakaan äänen kapealla taajuusalueella (esim. plus tai miinus 10%). Kun silmukka ottaa äänisignaalin, kvadratuuridekooderi tuntee vaihelukitun tilan ja tuottaa tasajänniteulostulon operaatiovahvistimen ohjaamiseksi kapasitiivisella ta-35 takaisinkytkennällä, joka pitää yllä ulostulosignaalia 10 79625 hälytyksen laukaisemiseksi joksikin minimiaikaväliksi (esim. 3s) riippumatta siitä kuinka lyhyt ilmaistu ääni on. Tällä tavoin hälytys käynnistetään riippumatta siitä kuinka lyhyesti lähetinvastaanotin pysyy valvonta-alueen 5 sisällä kunhan ilmaistu signaali on riittävän voimakas ja sillä on oikein moduloitu taajuussisältö. Tämä eliminoi valvonta-alueen ulkopuolisten lähetinvastaanottimien antamien paluusignaalien ja muiden ulkopuolisten signaalien, jotka voivat sattumalta tuottaa signaaleja, jotka 10 vastaavat toistosäteiltyä taajuutta, mutta joilta puuttuu vaadittu äänimodulaatio aiheuttamat väärät hälytykset.

Viitaten nyt kuvioon 1, joka esittää keksinnön mukaista tuotevalvontajärjestelmää, sopivat lähetinanten-nirivit on asennettu vastaaviin paikkoihin vapaasti seiso-15 ville jalustoille 10 ja 12 tai jos suotavampaa olemassa olevien oven karmien sisään tai päälle molemmille puolille valvontavyöhykettä tyypillisesti vähittäismyyntiliikkeen sisäänkäyntiin tai uloskäyntiin niin, että jokaisen, joka tulee sisään tai lähtee täytyy ylittää niiden väli-20 nen tila. Vaikkakin havainnollistamistarkoituksessa hivenen vinossa esitettyinä kuviossa 1 vastaavat antennirivit molemmilla puo-1 illa ovat normaalisti suoraan vastapäätä toisiaan vastaavien antennielementtien ollessa sijoitettuina yhdensuuntai-25 siin pystysuuntaisiin tasoihin. Lähetinantennirivit 14 ja 16, kuten parhaiten nähdään kuviosta 2, koostuvat kierukkamaisesti kierretyistä metalliliuskoista 18,19 ja 20, 21 vastaavasti, jotka on kierretty epäjohtavin e (tyypillisesti polystyreeniä) 30 sylinterimäisille sydämille (joita ei ole selvyyden vuoksi esitetty). Sydämet ulkonevat kohtisuorasti j ahtavista levyistä edullisesti suorakulmaisia), jotka edullisesti on asennettu jalustojen 10 ja 12 takasivuille. Kierukkamaisten liuskojen ja johtavien levyjen välillä ei ole suoraa säh-35 köistä yhteyttä. Kierukkamaisten liuskojen halkaisijat ja välit on valittu sopimaan yhteen lähettimien taajuuksien n 79625 kanssa. Yksittäiset liuskat 18-21 voivat olla leikatut tavanomaisesta sileästä liimataustaisesta kuparinauhasta, joka on sitä tyyppiä, jota yleisesti käytetään paino-kytkentälevyillä.ja kiinnitetyt epäjohtavalle eriste-5 tuelle jolla on sopivan alhaiset häviöominaisuudet, jalustalle tai ovenkehykseen. Johtava metallipaneeli tai pienisilmäinen verkko (ei esitetty) voidaan sijoittaa antenniliuskojen 18-21 taakse kohtisuoraan niiden akseliin nähden heijastamaan ja siten keskittämään lähetetty 10 signaalienergia ja säteilykuvio sisäänpäin suojatun tilan poikki suurempaa tehokkuutta varten ja estämään vastakkaisen puolen signaalien säteily jalustojen 10 ja 12 takaisille alueille. Järjestelmän edullisessa muodossa antenneja kannatellaan kevyillä anodisoiduilla alumiini-15 kehyksillä, jotka kattavat jalustojen 10 ja 12 koko takapinnan ja tukevat rakenteellisesti antenniasennuksia ja niihin liittyviä elementtejä.

Valvontavyöhykkeen viereen ja tavallisesti sen yläpuolelle on myös asennettu vastaanottoantenni 22, joka 20 on ympyräpolarisoitu. Tämä antenni voi olla ristikkäin taivutettua dipolirakennetta, joka tunnetaan yleisesti ristidipoliantennina tai kierukka-antenni. Kunkin vas-taanottodipolisegmentin pituuden tulisi olla neljännes toistosä-i-eillyn signaalitaajuuden aallonpituudesta joka, 25 kuten seuraavassa selitetään, on sama kuin kahden lähe tetyn taajuuden summa. Vaihtoehtoisesti ja edullisesti vastaanottoantenni 22 voi koostua kierukkamaisesta johtavasta metalliliuskasta, joka on kierretty ei johtavan sylinterimäisen sydämen (ei esitetty) ympärille, joka 30 ulkonee johtavasta suorakulmaisesta taustalevystä.

Liuskan ja taustalevyn välillä ei ole suoraa sähköistä : yhteyttä.

Kierukka-antennit on esitetty sekä lähetys- että vastaanottoantennien edullisena muotona. Kuitenkin muita 35 antennirakenteita voidaan käyttää menettämättä tällä i2 79625 keksinnöllä saavutettuja etuja.

Yksittäinen vastaanotinantenni 22 on esitetty havainnollistamistarkoituksessa. Kuitenkin voidaan haluttaessa käyttää useita vastaanottoantenneja.

5 Vastaanottoantennivälineet on sijoitettu kauas lähetinantennivälineistä. Kuvatussa suoritusmuodossa vastaanottoantenni 22 on vähintään useiden jalkojen etäisyydellä lähemmistä lähetinantenneista 18 ja 20.

Tämä etäisyys on jonkin verran enemmän kuin puolet valvot-10 tavana olevan oviaukon leveydestä. Myös kun käytetään useita vastaanottoantenneja yksikään vastaanottoantenni ei ole lähempänä kuin useiden jalkojen päässä lähimmästä lähetinantennista. Vastaanottoantennien sijoitus kauas lähetinantenneista vähentää väärien hälytysten 15 esiintymistä johtuen metallikohteiden, kuten sateenvarjojen ja lastenvaunujen läsnäoloista valvontavyöhykkeessä.

Kun lähetin- ja vastaanottoantennit ovat lähellä toisiaan (kuten on esitetty esim. US-patenttijulkaisun 406 3229 kuvioissa 2 ja 3) ja metallikohde on lähellä molempia, 20 on olemassa melkoinen vaara väärästä hälytyksestä

Samaan aikaan esillä oleva järjestelmä tekee mahdolliseksi ilmaista valvontavyöhykkeessä kasvanut määrä tuotteita, joihin on kiinnitettynä tunnistin. Esillä olevan järjestelmän herkkyys voidaan asettaa korkealle tasolle niin, 25 että voidaan ilmaista suojattu tuote suurimmalla mahdollisella etäisyydellä lähettimestä tai vastaanottimesta valvontavyöhykkeessä ilman sekä lähetinantennia että vastaanottoantennia lähellä olevan metalliesineen aiheuttaman väärän hälytyksen vaaraa.

30 Lähetinantennin (antennien) akselin (akselien) ja vastaanottoantennin (antennien) akselin (akselien) välinen kulmaero on vähintään noin 30°. Lähetinantenni-akselien ja vastaanottoantenniakselin kulmaero on kuvatussa suoritusmuodossa 90. (Antennin akseli on akseli, 35 jota pitkin lähetys tai vastaanotto on maksimissaan.

13 79625

Kuvattujen kierukka-antennien tapauksessa antennin akseli yhtyy kierukan akseliin). Kahden tilassa olevan linjan välinen kulmaero on ensimmäisen linjan ja toisen linjan kanssa yhdensuuntaiseksi piirretyn ja ensimmäisen linjan 5 leikkaavan linjan välinen kulma. Voidaan käyttää myös muita kuin kuvioissa 1 ja 2 esitettyjä lähetin/vastaan-otinjärjestelyjä edellyttäen, että kulmaero on vähintään noin 30°. Esimerkiksi lähetinantennit voidaan sijoittaa sivupaneeliin oviaukon vastakkaiselle puolelle. Tässä 10 tapauksessa sivupaneelit täytyy sijoittaa ainakin 30° kulmaan toistensa suhteen eikä keskenään yhdensuuntaisesti, kuten kuvioissa 1 ja 2 halutun kulmaeron saavuttamiseksi.

Minkään järjestelmän lähettimen ja vastaanottimen välillä ei ole signaalitietä. Tällä tavoin vältetään 15 epätoivottujen signaalien lähettäminen vastaanottimeen (vastaanottimiin). Vertailun vuoksi US-patenttijulkaisun 4 063 229 kuvio 3 esittää järjestelmän, jossa signaali-tiet (68 ja 73) muodostetaan lähettimen ja vastaanottimen välille.

20 Kehitetään kaksi erillistä radiotaajuussignaalia ja f2 säteiItäviksi vastaavista segmenteistä 18,19,20 ja 21, jotka muodostavat lähetinantennirivit 14 ja 16.

Signaali on kapeakaistamoduloitu radiotaajuus, joka on kehitetty erittäin stabiilista oskillaattorilähteestä 26, 25 joka on kytketty lähetinantenniin 18 toisella puolella ja myös lineaarisen vahvistimen 28 kautta lähetinrivin 16 vastakkaiseen antenniin 20 toisella puolella valvonta-aluetta; Toinen lähetinsignaali f2 on kehitetty samalla tavoin kiinteällä radiotaajuudella erittäin stabiililla 30 oskillaattorilähteellä 30, joka on kytketty lähetinanten-nirivin 14 antenniin 19 toisella puolella lineaarisen vahvistimen 32 kautta antenniin 21 lähetinantennirivissä 16. Edullisesti molemmat oskillaattorilähteet 26 ja 30 käyttävät vastaavia lämpötila kompensoituja kideoskillaatto-35 reita, joissa on kaskadikytketyt taajuuskertojat ja 14 79625 kapeapäästökaistaiset suotimet jatkuvan aallon Ϊ2 ja radiotaajuuskantoaallon kehittämiseksi äänimoduloitua signaalia varten, kuten täydellisemmin kuvataan seuraavasta kuvioiden 3 ja 4 yhteydestä.

5 Yleisesti metalliliuska-antennin segmenttien 18-21 ja viereisen sen takana olevan johtavan paneelin tai verkon heijastavan pinnan välinen kapasitanssi on aseteltu tuottamaan matalajännitteen seisovan aallon suhde (VSWR) antenniin sisääntuloimpedanssin sovitta-10 miseksi vastaavan lähetinsignaalilähteen ulostuloimpe-danssin kanssa lähetetyllä taajuudella niin, että muodostetaan tehokas säteilykuvio, jolla on sopiva säteilykeilan leveys, joka ulottuu ulospäin lähetin-anteeniriveistä 14 ja 16 molemmilla puolilla.

15 Molemmat radiotaajuudet ja säteillään siten lähetinriveistä 14 ja 16 vastakkaisilta puolilta ja ympyräpolarisoituina leikkaamaan ja törmäämään molemmilta puolilta lähetinvastaanottimeen 34, joka on sijoitettu valvonta-alueeseen jalustojen 10 ja 12 väliin. Lähetin-20 vastaanotin 34 voi olla (ja edulMsesti onkin) samanlainen kuin vastineensa Williams in hakemuksessa. Lähetin-vastaanotin 34 on esitetty kaaviollisesti kuviossa 1 ympyräpolarisoituna antennisilmukkana diodin 36 ollessa yhdistettynä silmukan lyhyen suljetun lohkon yli.

25 Kuitenkin, kuten on esitetty yksityiskohtaisemmin kuviossa 2, lähetinvastaanottimen 34 edullinen muoto koostuu pitkänomaisesta litteästä metalliantennisilmukasta 38, jossa on toisella puolella keskiaukko, joka muodostaa taivutetun dipolirakenteen. Antennin kokonaispituus on 30 noin neljännes aallonpituutta keskimääräisestä keski-taajuudesta kahden lähetetyn radiotaajuuden ja f^ välillä. Epälineaarinen impedanssielementti 36, joka ottaa puolijohdediodin muodon on kytketty silmukan vastakkaisten sivujen väliin lähelle toista päätä noin puolivälissä 35 sivuaukosta niin, että diodin 36 kapasitanssi yhdessä 1S 79625 viereisen johtoon silmukan suljetun pään kapasitanssin kanssa muodostaa värähtelypiirin, jonka resonanssitaajuus on sama kuin tai likimain sama kuin kahden lähetystaajuuden ja f2 summa, tai toisin sanoen resonanssitaajuus 5 on kaksi kertaa lähetyssignaalien valittu keskimääräinen keskitaajuus. Diodin 36 tarkka sijoitus antennisilmukalla 38 halutun resonanssitaajuuden ja tuloksena olevan toisto-säteilyn tuottamiseksi värähtelypäistä ei ole ratkaiseva ja se määritetään pääosin empiirisesti perustuen valitun diodin 10 kapasitanssiin ja antennisilmukan johtavuusominaisuuksiin.

Maksimaalinen lähetinvastaanottimen tehokkuus ja selektiivisyys aikaansaadaan silloin kun kahden lähetin-signaalin välinen taajuusero on jotakuinkin noin kaksi prosenttia niiden keskimääräisestä keskitaajuudesta. Jär-15 jestelmän esillä olevassa versiossa lähteen 30 kehittämän jatkuvan aaltosignaalin f2 taajuudeksi on valittu 925 MHz samalla kun äänimoduloidun kantoaallon taajuus toista, lähteestä 26 lähetettyä signaalia varten on 905 MHz, siten niiden keskimääräinen keskitaajuus on 915 MHz ja 20 resonoivan värähtelypiirin taajuus on 1830 MHz. Nämä erityiset taajuudet on valittu osumaan tällaisiin tarkoituksiin USAissa käytettävissä olevien spektrilähetyskais-tojen sisään. Toisaalta kansainvälisten yleisradiostandar-dien noudattamiseksi on suunniteltu, että järjestelmä 25 suunniteltaisiin esimerkiksi siten, että sen resonoivan värähtelypiirin taajuus olisi noin 4900 MHz lähettimien taajuuksien ollessa noin 2420 ja 2480 MHz.

Toiminnassa kun lähetinvastaanottimen antenni-silmukka 38 vastaanottaa molemmat lähetetyt signaalit ja 30 f2 ne sekoitetaan puolijohdediodin, 38 epälineaarisen impedanssin vaikutuksen kautta synnyttämään värähtelypiirin värähtely sen resonanssitaajuudella, joka on sama kuin taajuuksien ja f2 summa. Lähetinvastaanottimen kasvanut sekoitus- ja kokonaistehokkuus aikaansaadaan Schottky-diodin 35 käytöllä.

16 79625

Likimääräinen kahden prosentin taajuusero lähetettyjen signaalien välillä muodostaa tärkeän edun maksimoitaessa lähetinvastaanottimen tehokkuutta ja järjestelmän kykyä välttää vääriä hälytyksiä, koska lähetinvastaanot-5 timen paluusignaali ei salli että se voisi olla erilaisten metalliesineiden, kuten sateenvarjojen ostoskärryjen ja vastaavien kehittämä, jotka ovat pyrkineet aiheuttamaan yääriä hälytyksiä aikaisemmissa järjestelmissä.

Erityisesti lähetinvastaanottimen 34 kaistanleveyttä suh-10 teessä osuvaan radiotaajuuteen on levennetty sen tehokkuutta laskematta, koska vastaanottoantenni 38 voidaan virittää osumaan mihin tahansa kahden lähetintaajuuden väliin, mikä myös minimoi "kehon sivuunvirityksen" vaikutukset, koska tällaisen eristyskuormituksen aiheutta-15 mat alaspäin suuntautuvat taajuussiirtymät voidaan helposti sovittaa tämän alueen sisään. Tämä seuraa tosiseikasta, että antennin 38 viritys tai sivuunviritys lähemmäksi toista lähetintaajuutta kuin toista vain palvelee signaalin voimakkuuden lisäystä tällä taajuudella vähentämättä 20 sekoittimen muuntotehokkuutta, koska kunnollinen radio-taajuussekoitus voi esiintyä signaalien välisellä teho-suhteilla kymmenen suhde yhteen tai enemmän.

Koska vastaanottimen 22 hyväksymävyöhyke on eri kuin lähettimien 14 ja 16 säteilyvyöhyke, tunnistimien 25 havaitseminen kaukana sijaitsevista paikoista yhdistetyn valvonta-alueen ulkopuolelta on vähentynyt suuresti. Sisäiset epälineaarisuudet, joita voi väistämättömästi esiintyä lähettimessä, voivat kehittää harmonisia signaaleja, jotka voivat saavuttaa herkän vastaanottimen, 30 mutta kahden taajuuden sekoittumisen välttämättömyydestä, järjestelmässä, johtuen mikä tahansa tällainen signaali on taajuudella, joka on kaukana sivussa halutusta lähetinvastaanottimen palautteesta. Esimerkiksi esillä olevilla järjestelmän parametreillä epälineaariset säröt voisivat 35 tuottaa 1810 ja 1850 MHz:n kaksoistaajuuksia, jotka molem- i7 79625 mat ovat täydet 20 MHz erillään normaalista 1830 MH :n z paluutaajuudesta. Nämä siirtyneet taajuudet olisivat merkittävän vaimennuksen alaisina väritetyssä värähtely-piirissä ja vaimentuisivat edelleen lähetys ja vastaan-5 ottokomponenttien erottelussa ja olisivat helposti erotettavissa tavanomaisilla suodatustekniikoilla oikeasta sekoitetusta taajuusvasteesta taajuudella 1830 MHz· Tässä suhteessa vastaanotinantennilla 22 vastaanotetut signaalit syötetään kapeakaistaiseen äänimoduloi-10 tuun vastaanottimeen 42. Kahden lähetetyn signaalin sekoittaminen lähetinvastaanottimen paluusignaalissa sallii vastaanottimen 42 vasteen rajoittamisen hyvin kapeakaistaiseksi toiminnaksi, joka eliminoi ulkopuolisesta kohinasta ja muista lähteistä tulevista lähetyssignaaleista 15 johtuvat väärät hälytysvasteet. Todellakin tarvittu vastaanottimen kaistanleveys riippuu pääosin vain lähetin-lähteiden 26 ja 30 stabiilisuudesta sallien siten hyvin kapean "ilmaisuikkunan" vastaten mahdollista lähettimen taajuusryömintää. Hyvin stabiileilla lähettimen värähtely-20 lähteillä, kuten seuraavassa kuvataan, vastaanotettujen, moduloivan äänen ilmaisuun käytettävissä olevien signaalien kaistanleveys (ts. esi-ilmaisun kasitanleveys) voi olla äärimmäisen kapea ja vastaanottimen kaistanleveyttä (jälki-ilmaisu) voidaan edelleen kaventaa moduloivan 25 äänen tarkassa ilmaisussa. Lisäksi järjestelmän luotettavuus ja herkkyys edelleen paranee kun vastaanotin 42 syöttää hälytyksenä 44 käynnistävän ulostulosignaalin vain, kun ilmaistun moduloivan äänisignaalin voimakkuus ylittää valitun minimiamplituditason ennalta määrätyn kiinteän 30 aikavälin ajaksi, jolla varmistetaan lähetinvastaanottimen todellinen läsnäolo ilmaisuvyöhykkeen sisällä. Piirit, jotka on kuvattu viitaten kuvioihin 3-6 voivat olla identtiset tai samanlaiset kuin niiden vastineet Williamsin hakemuksessa.

35 Viitaten nyt kuvioon 3 nyt toiminnassa oleva edul- is 79625 linen suoritusmuoto kehittää lähetinsignaalin f hyvin stahiilina, kapeakaistaisena taajuusmoduloituna signaalina järjestelmin herkkyyden ja selektiivisyyden maksimoimiseksi. Stabiililla kiteellä ohjattu rakenteeltaan 5 tavanomainen äänigeneraattori 46 kehittää taajuudeltaan kiinteän ännenraajuusalueella 1-20 kHz. Tämä ääni, joka esillä olevassa järjestelmässä on noin 2kHz syötetään moduloivana signaalina jänniteohjattuun kideoskil-laattoriin 48 sen ulostulon taajuusmoduloimiseksi.

10 Edullisessa suoritusmuodossa kideoskillaattori 48 on rakenteeltaan konventionaalinen, tarkan lämpötilakompen-soinnin kyetessä pitämään stabiilisuuden 0,7 jaksoa miljoonaa kohden lämpötilassa 5-45°C taajuudella noin 51,4 .MHz. Jänniteohjattuun piiriin äänigeneraattorista 46 15 syötetyn moduloivan signaalin taajuus on aseteltu tuottamaan maksimaalinen taajuuspoikkeama vain noin plus miinus 0,25-0,30 kHz johtaen siten vain hyvin kapeakaistaiseen oskillaattorikantoaallon modulaatioon. Oskillaattorin 48 moduloitu ulostulo syötetään sitten tavan-20 omaiseen taajuuskertojaan 50, joka kolminkertaistaa oskil-laattoritaajuuden, joka sitten syötetään kapeakaistaiseen kaksinapaiseen kaistanpäästösuotimeen 52. Tämä suodatettu kertojasignaali syötetään sitten toiseen tavanomaiseen taajuuskertojaan 54, joka jälleen kolminkertaistaa käy-25 tettävissä 01ov^n taajuuden syötettäväksi toiseen kapeakaistaiseen päästösuotimeen 56. Suodatettu ulostulo kaistan-päästösuotimesta 56 syötetään sitten vielä yhteen taa-juuskertojaan 58, joka tällä kertaa vain kaksinkertaistaa sisääntulotaajuuden halutun moduloidun ulostulosignaalin 30 (f^) tuottamiseksi taajuudella 905 MHz kapeakaistaisella modulaatiopoikkeamalla plus miinus 5 kHz, joka sitten syötetään vahvistukseltaan säädettävään radiotaajuus-vahvistimeen 60 ja tehovahvistimeen 62. Tämä vahvistettu lähetyssignaali f-^ viedään kapeakaistaisen kolminapaisen 35 kaistanpäästösuotimen 64 läpi tehonjakajaan 68, joka syöt- i9 79625 tää lähetinsignaalin antenniin 18 jalustan 10 lähe-tinrivissä 14 ja myös kevyen kaapeliliittimen kautta lineaariseen vahvistimeen 28 ja siten antenniin 20.

Viitaten nyt kuvioon 4 toinen lähetintaajuus 5 f2 kehitetään samalla tavoin käyttäen tavanomaista lämpötilakompensoitua kideoskillaattorin 68, joka kykenee pitämään taajuuden tarkkuudella 0,5 osaa miljoonaa kohden lämpötilassa 5-45°C ulostulotaajuudella noin 50,3 MHz. Tämä ulostulotaajuus kolminkertaistetaan 10 taajuuskertojalla 70 suodatettavaksi kaksinapaisella kaistanpäästösuotimella 72. Kapeakaistainen ulostulo suotimesta 72 syötetään sitten toiseen taajuuskertojaan 74, joka jälleen kolminkertaistaa taajuuden syötettäväksi toisen kaksinapaisen kaistanpäästösuotimen 76 15 läpi ja suodatettu ulostulotaajuus kaksinkertaistetaan sitten viimeisessä taajuuskertojassa 78 tuottamaan haluttu f2 signaali taajuudella 905 MHz. Signaali syötetään vahvistukseltaan säädettävän radiotaajuusvahvistimen 80 sisääntuloon ja edelleen vahvistinasteeseen 82 halu-20 tun lähetystehotason saavuttamiseksi. Vahvistettu ulostulo suodatetaan sitten kapeakaistaisen kolminapaisen kaistanpäästösuotimen 84 kautta kaikkien vahvistettujen säröjen tai harmonisten poistamiseksi ja sen syöttämiseksi te-honjakajaan 86 syötettäväksi suoraan jalusteella 10 25 olevan lähetinrivin 14 antenniin 19 ja sopivan radiotaa juuskytkennän kautta vastaavaan lineaariseen vahvistimeen 32 ja siten antenniin 21 vastakkaisella jalustalla 12. Johtuen saavutetusta korkeasta tehokkuudesta ja herkkyydestä niiden signaalien lähetetty teho on teholuokkaa 30 alempana kuin aikaisempien järjestelmien saman peiton saavuttamiseen vaatima sallien siten suuremmat valvonta-vyöhykkeet ja/tai pienentäen hajalähetyksiä.

Viitaten kuvioon 5 vastaavat ja f2 signaali-ulostulot tehonjakajasta 66 tai 86 voidaan yhdistää 35 vastaaviin lieaarisiin vahvistimiin 28 ja 32 vastakkai- 20 7 9 6 2 5 sella antennijalustalla 12 yksinkertaisilla johtimille tai kevyillä kaapeleilla eliminoiden siten kalliiden ja vaikeasti asennettavien raskaiden ja tasa-aineisten korkeatasoisten radiotaajuusliittimien tarpeen, jotka 5 vaadittiin aikaisemmissa järjestelmissä tehohäviöiden välttämiseksi. Lineaariset vahvistimet koostuvat kukin yksinkertaisesti säädettävästä radiotaajuisesta vahvis-tinasteesta 88, jonka ulostulo syötetään kapeakaistaisen kolminapaisen kaistanpäästösuotimen 90 kautta kaiken 10 signaalisärön tai kohinan poistamiseksi, joka on vastaanotettu yhdyslinjalla tai kehitetty valmistusprosessissa. Vahvistinasteen 88 vahvistus on aseteltu säilyttämään lähetinsignaalin voimakkuuden likimain samalla tasolla kuin on syötetty lähetinantenniin valvonta-15 vyöhykkeen vastakkaisella puolella.

Viitaten nyt kuvioon 6 edullisessa suoritusmuodossa, jossa käytetään lähetinsignaalin kapeakaistaista taajuusmodulaatiota vastaanotinantennilla 22 vastaanotetut signaalit syötetään sekoittimen 40 kautta 20 hyvin kapeakaistaisen nelinapaisen kaistanpäästösuotimeen 92, jonka päästökaista on keskitetty lähetinvastaanotti-men sekoitetun paluusignaalin keskimääräiselle taajuudelle - esimerkiksi 1830 MHz. Kuvattavassa erityisessä Järjestelmässä kelpaava paluusignaali lähetinvastaanot-25 timesta 34 on taajuusmoduloitu yhdellä kiinteällä ääni-taajuisella äänellä edullisesti 2 kHz vain 5 kHz maksimaalisen poikkeaman muodostamiseksi molemmille 1830 MHz kantoaaltotaajuuden puolille. Kaistanpäästösuodin on suunniteltu hylkäämään alempitaajuiset lähetinsignaalit 30 vähintään 60 dB:llä piiriepälineaarisuuksista johtuvan sisäisen sekoittumisen estämiseksi. Suodatettu ulostulo kaistanpäästösuotimesta 92 syötetään kaksoistasattuun sekoittimeen 94 sekoitettavaksi alempaan sivusyöttö-taajuuteen esim. taajuudeltaan 1808,600 MHz stabii-35 lista paikallisoskillaattorilähteestä 21,4 MHz:n 2i 79625 välitaajuusulpstulon tuottamiseksi sen ulostuloon kun kelpaava lähetinvastaanottimen paluusignaali on läsnä. Tämä alempi sivusyöttötaajuus on samoin kehitetty erittäin stabiilista lämpötilakompensoidusta 5 kideoskillaattorista 96, joka toimii noin 50,24 MHz:llä. Tämä oskillaattoritaajuus on alunperin nelinkertaistettu taajuuskertojassa 98 ja syötetty perättäisesti kahden kolminkertaistavan taajuuskertojän 100 ja 102 kautta nelinapaiseen kapeakaistaiseen päästösuotimeen 104 10 alemman sivusyöttötaajuuden syöttämiseksi sekoittimeen 94.

Tasatun sekoittimen 94 välitaajuusulostulo syötetään matalakohinaiseen vahvistimeen 106 vastaanottimen kokonaiskohinakuvion aikaansaamiseksi 12 dBrllä syötet-15 täväksi nelilohkoiseen monoliittiseen kidekaistan- päästösuotimeen 108 edullisesti Piezo Technology, Inc:n mallia 1619-1622, joka on rekisteröity tavaramerkkinä "COMLINE" ja jossa amplituditaajuusvaste on 30 kHz -3dB pisteissä. Kidekaistanpäästösuodin 108 tehollisesti 20 määrittää esi-ilmaisukaistan leveyden ja yhdessä 12db kohinakuvion ja viiden arvoisen modulaatioindeksin kanssa muodostaa vastaanottimen kokonaisherkkyyden -113dbm 20db:n S+N/n suhteella kidediskriminaattorin 110 ulostulossa, jota kuvataan yksityiskohtaisemmin 25 seuraavassa. Kidekaistanpäästösuotimen 108 ulostulo kulkee peräkkäisten radiotaajuusvahvistinasteiden 112 ja 114 läpi, jotka molemmat on muodostettu yhdelle lastulle automaattisen vahvistuksensäätökyvyn ollessa optiona halutun sisääntulotason muodostamiseksi 30 kidediskriminaattoriin 110. Molempien asteiden 112 ja 114 ulostulo saa niiden vastaavat automaattiset vah-vistuksensäätöpiirit kehittämään tasavirrat niiden sisääntuloissa olevien amplitudien mittoina. Nämä vastaavat mitat yksittäisistä asteista 112 ja 114 summa-35 taan yhteen kokonaissignaalivoimakkuuden ilmaisimen 116 22 79625 käyttämiseksi, jonka ulostulo on tasayirta, joka on verrannollinen molempien asteiden yhdistettyyn ulostulo-amplitudiin, mikä osoittaa alkuperäisen lähetinvastaan-ottimen signaalin voimakkuuden kaistanpäästösuotimista 5 108. Tämä yhdistetty ilmaisinulostulo syötetään alipäästö- suotimeen 118, jolla on ennalta määrätty aikavakio asteettain kasyavan varauksen tuottamiseksi lähetinvastaan-ottimen ilmaistuun paluusignaalin voimakkuuteen verrannollisella tasolla. Ulostulovaraus alipäästösuotimesta 118 10 syötetään komparaattoripiiriin 120 verrattavaksi ennalta valitun kynnystason kanssa, joka on synnytetty potentiometrin 122 herkällä asetuksella.

Järjestelmän edullisessa muodossa kidediskrimi-naattori 110 koostuu monoliittisesta kidesuotimesta, 15 joka on sitä tyyppiä, joka on saatavissa Piezo Technology Inc:Itä sen mallina 2378 F, joka on yhdistetty RCA:n integroituun piiriin mallia CA3089 E, kuten on kuvattu asianomaisella datalehdellä, äärimmäisen kapeakaistaisen stabiilin diskriminaattorin tuottamiseksi, jonka kaistan-20 leveys on vain luokkaa 30 kHz. Kelpaavalla lähetin- vastaanottimen paluusignaalilla diskriminaattorin 110 ulostulo käsittää moduloivan äänitaajuisen äänen, joka olemassa olevassa järjestelmässä on 2 kHz. Kuitenkin diskriminaattorin 110 ulostulo säilytetään maapotenti-25 aalissa salpapiirillä 124, kunnes Hipaiseva ulostulo komparaattoripiiristä 120 osoittaa, että alipäästösuotimeen 118 kerätty varaus ylittää valitun herkkyysasetuksen potentiometriltä 122. Tämä salii järjestelmän asetuksen herkkyystavalle, joka jättää huomiotta lyhytaikaiset tai 30 heikot paluusignaalit kaukana olevista lähetinvastaanot-timista tai muista lähteistä.

Kun salpapiiri 124 kerran on avautunut, 2 kHz ääni-taajuinen ääni syötetään alipäästösuotimen 126 läpi dekoodattavaksi tavanomaisilla vaihelukittua silmukkaa käyttävillä tekniikoilla, jotka käyttävät kvadratuuri-il-35 maisinta 128 ja vaiheilmaisinta 130, joka kykenee sovit- 23 79625 tautumaan mihin tahansa vakaaseen ääneen 10 % sisällä moduloivan äänen taajuudesta, joka on synnytetty jännite-ohjatun oskillaattorin 132 vapaasti värähtelevänä taajuutena. Tavanomaisella tavalla vaiheilmaisimen 130 ulos-5 tulo syötetään silmukkasuotimeen 134 tuottamaan signaali jänniteohjatun oskillaattorin 132 taajuuden ja vaiheen ohjaamiseksi saavuttamaan vaihelukitus. Kvadratuuri-ilmai-sin 128 syöttää sitten ulostulonsa tavanomaiseen operaatio-vahvistimeen 136, jolla on takaisinkytkentakondensaattori 10 138, joka säilyttää ulostulosignaalin sopivan hälytyksen 44 laukaisemiseksi ääni- tai visuaalisen vasteen muodostamiseksi valituksi aikaväliksi riippumatta siitä kuinka lyhyt alkuperäinen vaste on. Tällä tavoin voimakas vaste, joka on tuotettu lähetinvastaanottimen ollessa valvonta-alu-15 eella jalustojen 10 ja 12 välissä aiheuttaa täysimittaisen hälytysvasteen riippumatta siitä kuinka nopeasti suojattu kohde viedään alueen läpi, mutta järjestelmä kykenee jättämään huomiotta jopa jatkuvat matalatasoiset vastesignaalit välittömästi suojatun alueen ulkopuolelta.

20 Tämän keksinnön järjestelmä on tarkoitettu käytettä väksi missä lähetintaajuus on tai taajuudet ovat vähintään noin 400 MHz. Antennin koko liittyy aallonpituuteen, kuten on hyvin tunnettua, ja on epäkäytännöllistä rakentaa sellaisia suuntaavia antenneja kyllin pieniksi tuotteiden 25 valvontajärjestelmiä varten, joiden lähetystaajuudet ovat alle noin 400 MHz. Esillä oleva järjestelmä sopii hyvin käytettäväksi USA:n tietoliikennettä valvovan elimen (FCC) sallimalla taajuusalueella, jonka keskitaajuus on 915 MHz. Muita sovellutuksia varten sama rajoitus ei ehkä päde.

30 Vaikka järjestelmä on kuvattu edullisen suoritusmuodon yhteydessä käyttäen erityisesti kuvattuja piirielementtejä ja tekniikoita niiden toimintaparametrien pätiessä olemassa olevalla edulliselle suoritusmuodolle, joka käyttää äänitaajuista äänitaajuusmodulaatiota, tulisi ymmärtää, 35 että keksintöä voidaan soveltaa käyttäen useita muunnoksia 24 79625 ja vaihtoehtoja piirielementeille ja tekniikoille poikkeamatta keksinnön hengestä tai suojapiiristä siten kuin se on määritetty oheisissa patenttivaatimuksissa. Esimerkiksi järjestelmä voitaisiin sovittaa käyttämään 5 toisen lähetetyn radiotaajuuden amplitudimodulaatiota eikä taajuusmodulaatiota tai käyttämään äänitaajuus-alueen ulkopuolisia moduloivia ääniä hylkäämättä toiminnallisia perusetuja, jotka sisältyvät tähän ainutlaatuiseen kokonaisjärjestelmätoteutukseen. Samoin antennit 10 voidaan valita antamaan eri säteilykuviot sopimaan yhteen halutun valvontavyöhykkeen koon ja muodon kanssa ja ne voidaan konstruoida useissa muodoissa. Edelleen vastaanotinantennin ei tarvitse sijaita yläpuolella vaan se voi sijaita missä tahansa paikassa, joka muo-15 dostaa oikean valvonnan, koska suoraa yhteyttä lähettimien ja vastaanottimien välillä ei vaadita tässä järjestelmässä. Koska järjestelmä muodostaa keiken tarpeellisen säteilyn molemmista säteilylähderiveistä, se voi toimia vain yhdellä.

Claims (5)

25 79625

1. Järjestelmä tuotteen läsnäolon havaitsemiseksi valvontavyöhykkeessä, joka järjestelmä käsittää lähetin- 5 välineet, joihin sisältyy vähintään kaksi lähetysanten-nia (14, 16) vähintään yhden vaihtelevan sähkömagneettisen signaalin, jonka taajuus on vähintään 400 MHz, sä-teilemiseksi valvontavyöhykkeeseen, lähetinvastaanotinvälineet (34) , jotka ovat kiin-10 nitettävissä tuotteeseen ja siirrettävissä sen kanssa mainittuun vyöhykkeeseen, jolloin lähetinvastaanotinvälineet reagoivat sähkömagneettisiin signaaleihin sellaisen paluusignaalin säteilemiseksi, jolla on eri taajuus kuin lähetysantenneiden säteilemällä signaalilla, 15 vastaanotinvälineet, joihin kuuluu vähintään yk si vastaanottoantenni (22) mainitun paluusignaalin vastaanottamiseksi ja tunnistamiseksi sulkien pois lähetetyn signaalin, jotka vähintään kaksi lähetysantennia ja vähintään yksi vastaanottoantenni ovat kulmittain väli-20 matkan päässä toisistaan vyöhykkeen sivuilla, jolloin niiden antennikuviot suuntautuvat sisäänpäin vyöhykkeeseen, tunnettu siitä, että kullakin lähetys-ja vastaanottoantennilla on luonteenomaista suunta-an-tennikuvio, jolla on kapea keilan leveys, että kukin lä-25 hetysantenni on mainitun vähintään yhden vastaanottoan-tennin kuvion ulkopuolella ja mainittu vähintään yksi vastaanottoantenni on kunkin lähetysantennin kuvion ulkopuolella ja että lähetysantennien ja mainitun vähintään yhden vastaanottoantennin kuviot leikkaavat kaikki 30 toisensa leikkausvyöhykkeessä, joka määrittää valvonta-vyöhykkeen .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että lähetysantennit (14, 16) ja vastaanottoantenni (22) ovat toisistaan erillään valvonta- 26 7 9 6 2 5 vyöhykkeen ulkopuolella, jolloin välimatka kunkin lähe-tysantennin ja vastaanottoantennin välillä on suuri verrattuna minkään antennin suurimpaan mittaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestel-5 mä, tunnettu siitä, että mainitut vähintään kaksi lähetysantennia (14, 16) ovat suoraan toisiaan vastapäätä niiden peruskeilojen akseleiden ollessa olennaisesti samassa linjassa ja mainittu vähintään yksi vastaanot-toantenni (22) on vastaanottoantenni, jonka peruskeilan 10 akseli on olennaisesti suorassa kulmassa kahden lähetys-antennin samassa linjassa oleviin akseleihin nähden.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että vastaanottoantenni (22) on välimatkan päässä valvontavyöhykkeen yläpuolella, jolloin 15 sen akseli osoittaa alaspäin, ja kaksi lähetysantennia (14, 16) ovat sivusuunnassa ulospäin välimatkan päässä mainitun valvontavyöhykkeen reunoista.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että vastaanotinvälineet ja lähe- 20 tinvälineet on sijoitettu niin, että niiden vastaavien sä-teilykuvioiden peruskeilojen akselit ovat erillään toisistaan yli 30° kulman verran. 27 79625