FI79613B - Anordning foer kontroll av ett genomskinligt kaerl. - Google Patents

Description

1 79613

Laite valoa läpäisevien astioiden tarkastamiseksi Tämä keksintä koskee laitetta läpikuultavan astian tarkastamiseksi patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaisesti.

Valmistettaessa valoa läpäiseviä astioita voi muodostua erilaisia vikoja, joista jotkut edellyttävät astian hylkäämistä. Vikoja, jotka tunnetaan halkeamina ja pystysuorina säröinä, voi esiintyä astian sivuseinämäseä ja ne voivat ulottua sivu-seinämän koko paksuuden läpi, ja ne heijastavat niihin kohdistuvan valonsäteen säteittäisesti. Ne heikentävät astiaa siinä määrin, että se voi vuotaa tai jopa särkyä täytön, sulkemisen tai senjälkeieen käsittelyn aikana ja siksi vialliset astiat täytyy erottaa.

Patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen tarkastuslaite säteittäisesti heijastavan vian havaitsemiseksi on esitetty US-patentissa 3 171 033. Tässä tarkastuslaitteessa valonsäde, joka voi läpäistä astian materiaalin, keskitetään astian kehän yläreunan sisäseinämän yhteen pisteeseen.

Säteittäisesti heijastavan vian esiintyessä tuottaa tunnuste-luväline signaalin, joka vahvistettuna ja ajallisesti hidastettuna saattaa hylkäysmekanismin toimintaan viallisen astian erottamiseksi. Tällä tunnetulla laitteella on se haitta, että se asettaa yksipistemittauksen takia hyvin ahtaat rajat edellä kuvattujen vikojen käsittelyn suhteen, jotka sitäpaitsi rajoittuvat vielä siitä, että vain astian yläreuna tarkastetaan.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada laite valoa läpäisevän astian tarkastamista varten säteittäisesti heijastavan vian havaitsemiseksi astian koko sivuseinämän alueella.

Tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkki-osan mukaisesti. Keksinnön mukainen laite perustuu ajatukseen 2 79613 tuottaa tarkastettavan astian sisäpintaan pitkänomainen kuva, joka on yhdensuuntainen säiliön akselin kanssa. Tästä pitkänomaisesta kuvasta heijastuneet säteet viedään tunnustelue1i-mille, jotka tuottavat lukuisia signaaleja riippuen heijastuneiden säteiden intensiteetistä. Nämä signaalit viedään toiselle laitteelle, joka tuottaa hy1käyssignaa1 in, kun yksi signaaleista ylittää ennalta määrätyn kynnysarvon. Näin keksinnön mukainen laite perustuu heijastuneiden säteiden intensiteetin alan mittaukseen, jolloin tuotetaan lukuisia sähkö-signaaleja, jotka eivät kuitenkaan heti, vaan vasta kvantitatiivisen tulkinnan ja kynnysarvon ylityksen jälkeen tuottavat astian hylkäämisen.

Keksinnön muita edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä vaatimuksissa.

Keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisiin piirus-tuksiin viitaten, joissa: kuvio 1 on katkottu vaakasuora poikkileikkaus lasiastiasta ja kamerasta lasiastiassa esiintyvän säteittäisesti heijast-tavan vian havaitsemiseksi, kuvio 2 on kuva päältäpäin valonlähteestä ja kamerasta asennettuina tarkastuslaitteeseen astian sateittäisesti heijastavien vikojen havaitsemiseksi, kuvio 3 on poikkileikkaus kuvion 2 mukaisesta laitteesta pitkin viivaa 3-3, käsittäen lisäksi laitteen hylkäyssignaa1 in lähettämiseksi havaitun heijastavan vian esiintymisen vaikutuksesta, ja kuvio 4 on kuvion 3 laitteen keksinnön mukainen sähkökaavio.

Kuviossa 1 on esitetty vaakasuora katkottu leikkaus lasiasti-asta 10, joka sisältää säteittäisesti heijastavan vian 11, jota seuraavassa nimitetään RR-viaksi. RR-vika on peilimäisesti heijastava särö, joka sijaitsee pitkittäisessä tasossa 12 olennaisesti astian 10 pituusakselin 13 suuntaisena ulotan yleensä 3 79613 säteittäisesti astian 10 pituusakselista 13. Astiaa 10 valaistaan keskittämällä valonsädekimppu B muodostamaan pitkänomainen kuva, joka ulottuu olennaisesti astian 10 pituusakselin 13 suuntaisena pitkin astian 10 tarkastettavaa osaa 14. Sädekimp-pu B suunnataan astian 10 valaistun osan 14 sisäpintaan 15, ja se poistuu valaistun osan 14 ulkopinnan 16 kautta. Niinpä astiaa 10 valaisevaa pitkänomaista kuvaa rajoittavat vaakatasossa itse sädekimppu B sekä vastaavasti astian 10 valaistun osan 14 sisä- ja ulkopinnat 15 ja 16.

Sädekimppu B suunnataan sisäpintaa 15 kohti suunnassa, joka muodostaa terävän kulman A pitkittäisen tason 12 kanssa. Terävä kulma A on välillä n. 40° - n. 50°, mutta sopivimmin 45°, kuten on esitetty US-patentissa 3 171 033. Kun astiaa 10 kierretään pituusakselinsa 13 ympäri nuolen 17 osoittamaan suuntaan saattaen RR-vian 11 saapumaan sädekimpun B kohdalle, RR-vika 11 heijastaa osan B' sädekimpusta B kulmaan, joka on välillä n. 80°-l00°, RR-vian heijastaessa sädekimpun B' kulmaan n.

90°, jos terävä kulma A on n. 45°. Astian 10 valaistuun osaan 14 tarkennettu väline 18 heijastuneen valonsädekimpun B' intensiteetin tunnustelemiseksi on asetettu tarkkailemaan astian 10 valaistua osaa 14 kulmassa, joka on välillä n. 75° - n. 105° tulevan valonsädekimpun B suunnasta, kuten on esitetty US-patentissa 3 171 033.

Astiaa 10 käsitellään sellaisella pullontarkastussysteemillä kuin on selostettu US-patentissa 3 313 409. Osa tarkastus-systeemistä on esitetty kuvioissa 2 ja 3, ja se käsittää yleisesti viitteellä 20 merkityn tähtipyörän, jonka olennaisesti sylinterimäisessä navassa 21 on säteittäisesti ulkoneva osa 22, johon on kiinnitetty alaspäin ulkonevat varret 23 sijoitettuna tietyin välein navan 21 vaakasuoran osan 22 kehän • ympäri. Alaspäin ulkonevat varret 23 on varustettu vaakasuo rilla hyllyillä 24, jotka ulottuvat säteittäisesti ulospäin kohtaan, johon alaspäin ulkoneva varren jatke 25 on yhdistetty. Varrenjatkeeseen 25 on vuorostaan muodostettu sisäänpäin ulkoneva vaakasuora hylly 26. Varsiin 23 liitetyt hyllyt 26 toimivat 4 79613 niiden alapintaan kiinnitettyjen levyjen 27 tukina. Kukin levy 27 ulkonee vaakasuoraan ulospäin sen hyllyn 26 sivusta, johon se on kiinnitetty, kunkin levyn 27 kannattaessa kahta pulloon tarttuvaa rullaa 28. Kaksihaaraiset levyt 29 ulottuvat vierekkäisten varsien 23 väleihin. Kukin varsi 23 on varustettu kulmakannattimella 31, joka voi olla säädettävästi liitetty varteen 23 sopivilla kiinnittimillä. Kukin levy 29 kannattaa kahta rullaa 32, jotka on sovitettu tarttumaan lasi-astian 10 viimeisteltyyn tai kierteitettyyn kaulaosaan.

Astia 10 on esitetty katkoviivalla kuviossa 3 ja jatkuvalla viivalla kuviossa 2. Levyjen 29 keskellä on loviosa 33, joka on riittävän avara astian 10 kaulan vastaanottamiseksi. Mainitut kaksi kaulaan tarttuvaa rullaa 32 on asennettu loviosan 33 takaosaan, ja ne ovat yhtä etäällä tasosta, joka kulkee navan 21 keskustan ja astian 10 keskustan kautta.

Napa 21 on yhdistetty pyöreään levyyn 34, joka vuorostaan on kiinnitetty käyttöakselin 35 yläpäähän. Käyttövarsi 35 on yhdistetty sopivaan jakokäyttimeen (ei esitetty), joka vuorostaan kääntää käyttöakselia 35 ja siihen yhdistettyä tähtipyö-rää 20. Tähtipyörä 20 kuljettaa tähtipyörän 20 rajoittimiin eli "taskuun" asetetun astian 10 seuraaviin tarkastusasemiin.

Tällä tavalla astiat siirretään useiden tarkastusasemien kautta, joista ainoastaan yksi koskee erikoisesti tätä keksintöä, V kuten on esitetty kuviossa 3. Kun astioita siirretään useiden tarkastusasemien kautta, niitä pitävät tähtipyörän 20 syvennyksissä sivulta tarttuvat kiskot 36, jotka ovat sellaisella korkeudella, että ne pitävät astiat paikallaan niiden siirtyessä. On olemassa myös hylkäysasema (ei esitetty), jossa vialliset astiat voidaan heittää pois, kuten on selostettu US-patentissa 3 313 409. Tähtipyörä 20 kuljettaa viallisen astian hylkäysasemaan, jossa sylinterin käyttämä mäntä on asetettu estämään viallista astiaa poistumasta tähtipyörästä 20. Tämän sylinterin saattaa toimimaan sähkösignaali, jonka aikaansaa pullontarkastussysteemiin liitetty ohjauskotelo 37, kuten on osoitettu katkoviivalla 37a. Astioiden siirtyessä asemasta asemaan 5 79613 niiden pohjat liukuvat pitkin kiinteää pintaa, jota kannattaa vaakasuora, yleensä pyöreä pöytä 38. Sivukiskot 36 on katkaistu juuri sen aseman kohdalla, jossa tarkastus suoritetaan. Kun astia 10 on tarkoitetussa tarkastusasemassa, sitä kierretään pituusakselinsa ympäri vähintään 360° verran. Astian 10 kiertyminen akselinsa 13 ympäri aikaansaadaan pyörän 39 avulla, jossa pyörässä on esim. kumia oleva kitkapinta. Pyörä 39 on asennettu pystyakselin 40 yläpäähän, ja sen alapäätä pyörittää pullontarkastussysteemiin liitetty käytin (ei esitetty).

Akseli 40 ja pyörä 39 on poikkeutettu astian 10 akselin 13 suhteen siten, että kun tähtipyörä 20 kääntyy tälle kohdalle, astian 10 olkapää voi siirtyä erilleen pyörästä 39 ilman tarpeetonta kuormitusta. Kuitenkin on tarpeen, että pyörän 39 pinta tarttuu astian 10 olkapäähän niin suurella voimalla, että varmistetaan astian 10 kiertyminen pituusakselinsa 13 ympäri.

Yleisesti viitteellä 41 merkittyä valaisuvälinettä kannattaa pyöreään pöytään 38 asennettu jalusta 42 astian 10 valaisemiseksi. Valaisuväline 41 käsittää valonlähteen, esim. hehkulampun 43 sekä sylinterilinssin 44, joka on sijoitettu valonlähteen 43 ja astian 10 väliin siten, että linssi 44 keskittää valonlähteestä lähtevän valon muodostamaan pitkänomaisen kuvan 14 pitkin astian 10 sylinterimäistä seinämää. Edullisessa sovellutusmuodossa hehkulampun 43 hehkulanka on suunnattu .· sylinterilinssin 44 pitkittäisakselin suuntaiseksi. Valonlähde 43 ja sylinterilinssi 44 on asennettu koteloon 45, jota jalusta 42 kannattaa. Aukko 46 voidaan sijoittaa valonlähteen 43 ja sylinterilinssin 44 väliin, niin että valonlähteestä 43 saapuva valo hajaantuu valaisten tasaisesti sylinterilinssin 44 tasopintaa. Valon pitkänomainen kuva 14 ulottuu olennaisesti astian 10 akselin 13 pituussuuntaan, kuten on tarkemmin esitetty kuviossa 3. Valon pitkänomaista kuvaa 14 tarkkailee tunnus-teluväline 18, jona voi olla esim. kiinteä kamera 47, joka on tarkennettu astian 10 pitkänomaiseen valaistuun osaan 14, kuten näkyy kuviosta 3, heijastuneen valonsädekimpun B' intensiteetin tunnustelemiseksi, kuten on esitetty kuvioissa 1 ja 2.

i 6 79613

Kamera 47 on asennettu pyöreään pöytään 38 tuettuun jalustaan 48. Kamerana voi olla esimerkiksi LCllO Line Scan Camera (valmistaja Reticon, Sunnyvale, California), joka sisältää lineaarisen järjestelmän, jossa on 256 kpl valoherkkiä diodeja eli kuvaelementtejä (ei esitetty) sekä linssin 30 sijoitettuna järjestelmän ja astian 10 väliin järjestelmän tarkentamiseksi pitkänomaiseen kuvaan 14. Lineaarinen järjestelmä on suunnattu astian 10 pituusakselin 13 suuntaan, niin että kuva-elementit aikaansaavat useita sähkösignaaleja, joista kukin on verrannollinen pitkänomaisen kuvan 14 vastaavasta kohdasta heijastuneen sädekimpun intensiteettiin. Kuvaelementit tarkennetaan pitkänomaiseen kuvaan 14 kameraan 47 sijoitetun linssin 30 avulla. Sen vuoksi pyörän 39 pyörittäessä astiaa 10 ja kuvaelementtien tarkkaillessa pitkänomaista kuvaa 14, tämän keksinnön mukaan astian 10 koko sivuseinämä tarkastetaan RR-vikojen havaitsemiseksi. Kameran 47 herkkyyden edelleen lisäämiseksi toinen sylinterimäinen linssi 49 voidaan asettaa astian 10 ja kameran 47 väliin enemmän RR-viasta heijastuneesta sädekimpusta B' keräämiseksi, kuten on esitetty katkoviivoilla kuviossa 1.

Keksintö käsittää myös kontrollerin 51, joka on herkkä niille sähkösignaaleille, jotka kameran 47 kuvaelementit lähettävät pitkin väylän 50 johtimia. Laitteen toimiessa systeeminohjain 37 lähettää kontrolleriin pitkin johdinta 51a signaalin, joka osoittaa astian 10 olevan tarkastusasemassa valmiina tarkastettavaksi. Jos RR-vika esiintyy, yksi kameran 47 kuvaelementtien aikaansaamista monista sähkösignaaleista ylittää ennalta-määrätyn kynnysarvon saattaen kontrollerin 51 lähettämään hyl-Γ: käyssignaalin systeeminohjaimeen 37 pitkin johdinta 51b. Sys teeminohjain 37 saattaa männän heittämään pois viallisen astian hylkäysasemassa, kuten edellä on selostettu.

Kontrollerin yksityiskohtainen sähkökaavio on esitetty kuviossa 4. Kameran 47 kontrolleriin 51 yhdistävät johtimet 50 käsittävät johtimen 50a useiden sähkösignaalien kuvaelementeistä 7 79613 tai videosignaalin VID johtamiseksi, johtimen 50b sellaisen kellosignaalin CLK johtamiseksi, joka edustaa nopeutta, jolla kameran 47 yksityisiä kuvaelementtejä kysellään, sekä johtimen 50c sellaisen sallintasignaalin ENB johtamiseksi, joka osoittaa kameran 47 kuvaelementtien kyselyn alkamisen. Videosignaalin VID johtava johdin 50a on yhdistetty vahvistimen 52 ottonapaan, vahvistimen antonavan ollessa yhdistetty komparaattorin 53 kääntämättömään ottonapaan. Komparaattorin 53 kääntävä ottonapa on yhdistetty maadoitetun säätövastuksen 54 harjapäätteeseen, tämän toisen päätteen ollessa yhdistetty positiivisen jännitteen lähteeseen V. Komparaattorin 53 antonapa on yhdistetty johtimella 53a kolmi-ottonapaisen AND-veräjän 55 ensimmäiseen ottonapaan, tämän antonavan lähettäessä hylkäyssignaalin pitkin johdinta 51b systeeminohjaimeen 37. Johdin 51a systeeminohjaimesta 37 on yhdistetty AND-veräjän 55 toiseen ottonapaan osoittamaan, onko astia 10 sopivassa asemassa valmiina tarkastettavaksi. Oletettaessa selityksen helpottamiseksi, että AND-veräjään 55 tulee kaksi ottojohdinta 53a ja 51a, hylkäyssignaali tuotetaan, jos vika esiintyy johtimesta 53a saapuvan signaalin osoittamana, kun astia 10 on sopivassa asemassa valmiina tarkastukseen, kuten johtimesta 51 saapuva voimakas signaali osoittaa. Komparaattori 53 lähettää hylkäyssignaalin johtimeen 53a, kun jokin kameran 47 kuva-elementtien lähettämistä useista sähkösignaaleista ylittää : ennaltamäärätyn kynnysarvon, joka on asetettu säätövastuksella 54 vastaamaan RR-vian esiintymistä.

Vaikka kameran 47 kuvaelementit on tarkennettu tarkkailemaan pitkänomaisen kuvan 14 koko pituutta, kontrolleri 51 käsittää myös kytkentäpiirin astian 10 tarkastuksen aikana kerättyjen tietojen rajoittamiseksi. Toisin sanoen, vain "ikkuna" kuva-elementtien antamista tiedoista astian 10 sen vastaavan osan suhteen, joka on tarpeen tarkastaa, voi olla kiinnostava. Viitaten jälleen kuvioon 3, voi esim. olla edullista jättää huo-miotta pitkänomaisen kuvan 14 se ylempi kaareva osa, joka liittyy astian 10 olkapään kaarevuuteen, sekä myös kuvan 14 e 79613 alempi kaareva osa, joka liittyy astian 10 tyviosan kaarevuuteen. Tässä tapauksessa operaattori asettaa tietokytkin-ryhmän 56 astian 10 olkapäätä varten lukuun S, joka osoittaa, missä kohdassa kuvaelementtitarkkailun pitäisi alkaa, sekä tietokytkinryhmän 57 lukuun H, joka osoittaa, missä kohdassa kuvaelementtitarkkailun pitäisi päättyä. Kun lähtö- ja lope-tuskuvaelementtien S ja H, jotka tietokytkimet 56 ja 57 ovat asettaneet, välillä olevia kuvaelementtejä kysellään kameran 47 elektroniikalla, digitaalisen komparaattorin 58 ottosignaa-lit S ja H ovat molemmat voimakkaita, niin että komparaattorin 58 yhtäläisyystulostus S = H aikaansaa voimakkaan eli ikkuna-signaalin AND-veräjän 55 kolmanteen ottojohtimeen 58a. Sen vuoksi AND-veräjä 55 lähettää hylkäyssignaalin ainoastaan niiden komparaattorista 53 saapuvien hylkäyssignaalien suhteen, jotka esiintyvät ikkunassa, jota tarkastetaan digitaalikompa-raattorin 58 määrittelemänä.

Kytkentäpiiri lähtö-kuvaelementin S asettamiseksi käsittää tietokytkimet 56, laskimet 61 ja 62 vastaavien tietokytkin-ryhmien SI ja S2 ennakolta asettamina niiden päätteisiin P sekä ohjauslogiikan, joka sisältää liipaisinpiirin 63 ja AND-veräjän 64. Vaikka kuviossa on esitetty kaksi tietokytkinryhmää SI ja S2 vastaavia laskimia 61 ja 62 varten, mitä tahansa laskinmäärää voidaan käyttää lähtö-kuvaelementin asettamiseen halutulla tavalla. Sallintasignaali ENB johdetaan pitkin johdinta 50c laskimien 61 ja 62 kuormituspäätteisiin LD sekä asettamaan liipaisinpiirin 63 ottosignaali S. Liipaisinpiirin 63 antonapa Q on yhdistetty AND-veräjän 64 ottonapaan, veräjän antonavan ollessa yhdistettynä laskimien 61 ja 62 laskenta-ottonapoihin DN. Kellosignaali CLK johdetaan pitkin johdinta 50b AND-veräjän 64 toiseen ottonapaan. Laskimen 61 lainaus-antonapa B on yhdistetty laskimen 62 ottonapaan D. Laskimen 62 lainaus-antonapa B on yhdistetty digitaalikomparaattorin 58 ottonapaan S sekä liipaisinpiirin 63 palautuspäätteeseen R. Laitteen toimiessa kamerasta 47 saapuva sallintasignaali ENB saattaa molemmat laskimet 61 ja 62 kuormittumaan lukumäärillä.

9 79613 jotka tietokytkinryhmät SI ja S2 ovat ennalta asettaneet. Sallintasignaali ENB asettaa myös liipaisinpiirin 63, joka päästää läpi kellopulssit CLK laskimiin 61 ja 62, jotka alkavat laskea alas nollaan lähtien lähtö-kuvaelementtiä edustavasta luvusta S. Kun molemmat laskimet saavuttavat nollalukeman, laskin 62 aikaansaa voimakkaan signaalin johdettavaksi digitaa-likomparaattorin 58 normaalisti pienen S-arvon omaavaan otto-napaan sekä asettaa liipaisupiirin 63 jälleen valmiiksi seu-raavan astian tarkastusta varten. Voimakas signaali digitaali-komparaattorin 58 S-ottonavassa osoittaa välissä olevien kiinnostavien kuvaelementtien keilauksen "ikkunoissa" alkaneen.

Elektroniikkapiirin se osa, joka asettaa lopetus-kuvaelementin H, käsittää tietokytkimet 57, laskimet 65 ja 66, jotka vastaavat tietokytkinryhmät Hl ja H2 ovat ennakolta asettaneet niiden päätteissä P, sekä ohjauslogiikan, joka sisältää liipaisinpiirin 67 ja AND-veräjän 68. Tämä kytkentäpiiri toimii samalla tavalla kuin edellä selostettu piiri lähtö-kuvaelementin S asettamiseksi. Laskimen 66 lainausantonapa B on kuitenkin yhdistetty digitaalikomparaattorin 58 ottonapaan invertterin 69 kautta, niin että H-ottosignaali on normaalisti voimakas. Sen vuoksi, kun digitaalikomparaattorin 58 normaalisti pieni ottosignaali S tulee voimakkaaksi, sen yhtäläisyystulostus S = H aikaansaa voimakkaan signaalin AND-veräjään 55 osoittaen, että tarkastusikkuna on avoimena. Kun laskimet 65 ja 66 saavuttavat nollalukeman laskettuaan alas ennalta asetetusta luvusta H, joka vastaa lopetus-kuvaelementin lukuarvoa, laskimen 66 lainausantonapa B antaa voimakkaan signaalin saattaen signaalin digitaalikomparaattorin 58 ottonavassa H pienenemään. Siten erisuuruisuus saattaa yhtäläisyystulostuksen S = H pienenemään aikaansaaden osoituksen AND-veräjään 55, että tarkastusikkuna on suljettu. Tällaisessa tapauksessa AND-veräjä 55 on estetty lähettämästä hylkäyssignaalia komparaattorista 53 saapuvan vikasignaalin vaikutuksesta.

10 7961 3

Astian 10 olkapäätä sekä sen eylinterimäisiä seinämiä voidaan myös tarkastaa keksinnön mukaisesti varustamalla pitkänomainen kuva 14 reikälevyllä myös olkapään valaisemiseksi ja vastaavasti muotoilemalla lineaarista järjestelmää tai käyttämällä matriisi järjestelmää pitkänomaisen kuvan 14 tarkkailuun.

Claims (8)

11 7961 3

1. Laite valoa läpäisevän astian tarkastusta varten sä- teittäisesti heijastavan vian havaitsemieksi astiassa ja astian hylkäämiseksi heijastavan vian esiintymisen ilmaisevan hylkäyssignaalin vaikutuksesta käsittää valaieuvälineet, jotka suuntaavat valonsäteen astian sisäpinnan alueelle siten, että se muodostaa terävän kulman sä-teittäiseen tasoon nähden, joka ulottuu astian valaistuun osaan, tunnusteluvälineet, jotka ovat suunnatut astian valaistuun osaan ja tarkkailevat sitä suunnasta, joka muodostaa noin o o 75 - 105 kulman saapuvan valonsäteen kulman kanssa, jolloin tunnusteluvälineet tunnustelevat valaistusta osasta heijastunutta valonsädettä ja siihen verrannollisena tuottavat sähkö-signaalin, ja välineet, jotka tuottavat hylkäyssignaalin heijastavan vian esi intyeesä, tunnettu siitä, että valaistusvälineet (41) tuottavat pitkänomaisen kuvan <14>, joka ulottuu pääasiassa astian (10) osan pituusakselin (13) suuntaisena, että tunnusteluvälineet (47) tunnustelevat lukuisien heijastuneiden valonsäteiden (B') .·. intensiteettiä ja siitä riippuen tuottavat lukuisia sähkö- signaaleja, joista kukin on verrannollinen vastaavasta koh-- . daeta astian (10) pitkänomaista kuvaa (14) heijastuvaan va lonsäteeseen (By) ja että välineet (51) havahtuvat lukuisiin eähkösignaaleihin ja tuottavat hylkäyssignaalin, kun yksi lukuisista sähkösignaaleista ylittää ennalta määrätyn kynnysarvon . : : 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä V: että se käsittää käyttömekanismin (39) astian pyörittämiseksi • · o ainakin 360 verran ja että tunnusteluvälineet (47) lähettävät astiaa (10) tarkastettaessa peräkkäisiä sähkösignaalien sarjoja säteittäisesti heijastavien vikojen esiintyessä. 12 7961 3

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu o o siitä, että terävä kulma on välillä noin 40-50

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että valaisuvälineet (41) käsittävät valonlähteen (43) ja sylinteri1inssin (44), joka on sijoitettu valonlähteen ja astian (10) väliin siten, että linssi keskittää valonlähteestä saapuvan valon muodostamaan pitkänomaisen kuvan (14) astian sylinterimäiseen seinämään.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että tunnueteluvälineet (47) käsittävät useita valoherkkiä diodeja, joista kukin lähettää yhden useista sähkösignaaleista, sekä linssin (30) sijoitettuna valoherkkien diodien ja astian (10) väliin, ja linssi tarkentaa valoherkät diodit astian valaistuun osaan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä että se lisäksi käsittää sylinterilinssin (49), joka on sijoitettu valoherkkiä diodeja tarkentavan linssin (30) ja astian (10) väliin siten, että tämä linssi kerää suuren osan astian valaistusta osasta heijastuneesta valosta tarkennettavaksi valoherkille diodeille.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että välineet (51) hylkäyssignaalin lähettämiseksi käsittävät vahvistimen (52), jossa on lukuisia säh-kösignaaleja vastaava sisääntulo, komparaattorin (53), jossa on vahvistimen lähtöön yhdistetty ei-invertoiva tulo ja invertoiva tulo, sekä välineet, jotka ovat yhdistettävissä positiiviseen jännitelähteeseen ja säädettävissä aikaansaamaan mainitun ennalta määrätyn kynnysarvon komparaattorin (53) ei-invertoivaan tuloon, komparaattorin lähdön tuottaessa hyl-käyssignaalin, kun jokin vahvistetuista sähkösignaaleista ylittää ennalta määrätyn kynnysarvon. 13 7961 3 Θ. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä että se lisäksi käsittää välineet, jotka ovat herkkiä mainitun tunnusteluvälineen <47> suhteen ja sallivat hylkäyssig-naalin lähettämisen, kun sähkösignaalien joukon jokin osa ylittää ennalta määrätyn kynnysarvon.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä että tunnusteluväline (47) kyselee peräkkäin valoherkiltä diodeilta sähkösignaalien sarjan muodostamiseksi sekä lähettää kellosignaalin synkronisesti niiden kanssa, ja että sal-lintaväline käsittää AND-portin <55>, jossa on ensimmäinen tulo yhdistettynä komparaattorin lähtöön sekä toinen tulo, magnitudikomparaattorin (58), jossa on kaksi tuloa sekä yhtä-läisyysantonapa yhdistettynä AND-portin (55) toiseen tuloon, ensimmäisen laskimen (61), joka on herkkä kellosignaalille ensimmäisen signaalin lähettämiseksi yhtenä binääriarvona magnitudikomparaattorin (58) ensimmäiseen tuloon kellopuls-sien ensimmäisen ennalta määrätyn lukumäärän jälkeen, ja toisen laskimen (62), joka on herkkä kellosignaalille ja lähettää toisen signaalin toisena binääriarvona magnitudikomparaattorin (58) toiseen tuloon kellopulssien toisen ennalta määrätyn lukumäärän jälkeen, tämän lukumäärän ollessa suurempi kuin ensimmäinen ennalta määrätty lukumäärä, jolloin magnitudikomparaattorin (58) yhtäläisyyslähtö sallii hylkäyssig-naalin lähettämisen AND-portin lähtöön, kun kellosignaalien luku on ensimmäisen ja toisen ennalta määrätyn lukumäärän välillä. i4 7961 3