FI79375C - Foerfarande och faestverktyg foer upphaengning. - Google Patents

Description

79375

RIPUSTUSMENETELMÄ JA VÄLINEET

Tämän keksinnön kohteena on rakentamisessa käytettävä ripustusmene-telmä ja välineet, missä ripustuksen kantajana toimivaan teräslevyyn, tai muuhun metallilevyyn tai muusta materiaalista valmistettuun levyyn tehdään itse levyn materiaalista uloke/ulokkeita, eräänlainen lenkki/ 5 lenkkejä, johon/joihin asennetaan kiinnitysväline/kiinnitysvälineet.

Teräslevyjä ja muita metallilevyjä tai muista materiaaleista valmistettuja levyjä käytetään mm. valmistettaessa muotolevyjä, joita käytetään rakentamisessa kantavina rakenteina, kattopinnoitteina, verhouksina 10 jne. mitä moninaisemmissa käyttökohteissa. Tällainen eräs teräslevyjen käyttökohde on mm. liittorakenteet kuten liittolaatat, missä teräsohut-levy tm, metallilevy toimii samanaikaisesti betonivalurauottina ja raudoituksena.

15 Ongelmaksi on muodostunut se, kuinka asennettuun rakenteeseen saadaan ripustettua alakatto, putket jne. ns. jälkityönä. Esimerkiksi teräs-ohutlevystä valmistettuihin muotolevyihin ripustaminen onnistuu kohtuullisesti, koska levyyn voidaan kiinnitysvälineet ankkuroida mm. poraamalla. Sitävastoin liittolaatoissa tms. liittorakenteissa kiin-20 nitysvälineiden ankkurointi on vaikeaa, koska levyn päällä on kovettunut betoni tms. valukomponentti. Kaikessa rakentamisessa on edullista, jos alakattojen, putkien jne. kiinnittäminen voi tapahtua ilman erillistä poraamiseen, hitsaamiseen tms. työvaiheeseen perustuvaa menetelmää. Yksinkertaisimmillaan työ voi tapahtua siten, että valmiiksi 25 muotoiltu kiinnitysväline pujotetaan levyyn sitä varten tehtyyn ripus-tuskohtaan.

Edullisimmin tällainen ripustuskohta syntyy siten, että se muotoillaan levyn valmistuksen yhteydessä itse materiaalista ja ripustuskohta on 30 aina käytettävissä tarvittiin sitä tai ei ts. se kuuluu itse tuotteeseen.

Vielä on edullista, että kiinnitysväline on yksinkertainen ja mielellään sellainen, että se voidaan tehdä työmaalla asennuksen yhteydessä, 35 jolloin tiedetään ripustusvälineen pituus ja laatu sekä se mitä-ripustetaan.

2 79375

Keksinnön ripustusmenetelmässä edellä kerrotut ongelmat on ratkaistu ja mainitut edut on saavutettu siten, että teräslevyyn tai muuhun metallilevyyn tai muusta materiaalista valmistettuun levyyn tehdään stanssaamalla, mankeloimalla tai muulla tavoin itse levyn materiaa-2 lista leikattu uloke/ulokkeet, kuten lenkki/lenkit, joka/jotka kiinnittyy levyyn molemmista reunoistaan ja johon/joihin kiinnitysväline asennetaan.

Kiinnityselin tehdään esimerkiksi siten, että se muotoillaan esim. jq tavanomaisesta ¢4 mm sinkitystä langasta ns. skramlalangasta, jota on saatavissa kaikista rautakaupoista ja jota yleisesti käytetään rakentamisessa. Tällaisen langan toiseen päähän tehdään sopivanmuotoinen lenkki, joka pujotetaan levyssä olevaan ulokkeeseen/ulokkeisiin, jolloin kiinnitysväline voidaan niin tarvittaessa valmistaa myös työmaalla.

15 Kiinnitysvälineen lankapaksuudelle, sen pituudelle, tai lenkin muodolle ei aseteta rajoituksia, kunhan se toimii tarkoitetussa tehtävässä. Edullista on kuitenkin, että kiinnitysvälineen lenkin muotoilu on sellainen, että se mahdollisimman jäykästi kiinnittyy levyn ulokkeeseen/ulokkeisiin.

20

Keksinnön mukaisille kiinnitysvälineille on tunnusomaista se, että kiinnitysvälineessä on taivutettu lenkki/lenkit levyn ulokkeeseen/ ulokkeisiin kiinnittämistä varten.

25 Tällainen mahdollisimman jäykästi kiinnittyvän kiinnitysvälineen pään muotoilu voi olla sellainen, että suoran langan kiinnittämiseen tarkoitettuun päähän tehdään 90° kulma siten, että langasta taivutetun pään pituus on noin 60..100 mm sopivimmin 80 mm. Tämän pituinen pää taivutetaan lenkiksi, jolloin lanka muodostaa ympyrän, ellipsin tms. kaa-30 ren, josta kaaresta noin 20..60 mm jää lankaa uupumaan, jos ajatellaan umpeutunutta kaarta. Tällöin lenkin pää pujotetaan ensin levyn yhteen ulokkeeseen ja pystysuorassa asennossa (kiinnitysvälineen on lopullisessa asennossaan) kiinnityselintä kierretään niin, että lenkin pää pujottuu toisen (vierekkäisen) ulokkeen läpi. Kiertämistä jatketaan, 35 kunnes kiinnitysväline on ankkuroitunut tiukasti kahteen ulokkeeseenja voi tukeutuu samalla levyyn. Peräkkäisten ulokkeiden keskinäinen välimatka voi olla mielivaltainen, sopivimmin kuitenkin 30..50 mm, jolloin kiinnitysvälineen kiertäminen edellä kerrotulla tavalla-onnistuu ahtaissakin paikoissa.

Il 3 79375

Ulokkeen leveydelle ei sinänsä aseteta rajoituksia, kunhan se murtumatta kestää sille tulevat rasitukset. Sopiva leveys on välillä 4..20 mm, sopivimmin 6..12 mm.

5 Ulokkeen ulkonemalle levystä ei myöskään aseteta rajoituksia. Metalli-ohutlevyn ollessa kyseessä ulokkeen maksimiulkonema kuitenkin määräytyy levyn virumisominaisuuksien pohjalta, jolloin ulkonema on 3..12 mm, sopivimmin 5..9 mm.

10 Ulokkeen poikkileikkauksen muodolle ei myöskään aseteta rajoituksia. Metalliohutlevyn ollessa kyseessä on edullisin muoto sellainen, joka vähiten viruttaa levyä ts. poikkileikkausmuoto asettuu jonnekin kolmion ja puoliympyrän väliin, kun levyn ajatellaan muodostavan yhden sivun.

15

Levyyn tehtyjen ulokkeiden sijaintia ei mitenkään rajoiteta, vaan sijainti useimmiten määräytyy ripustettavana olevan kohteen vaatimuksista. Joissakin käyttökohteissa voidaan yksilöidysti esittää ulokkeen paras sijainti ennakolta. Tällainen paikka on esimerkiksi liittolaa-20 toissa käytettyjen muotolevyjen kohdalla kahden levyn saumassa ja vielä siinä levyssä, joka jää alimmaksi kahta levyä yhteen kiinnitettäessä. Kun uloke otetaan itse materiaalista, syntyy levyyn reikä.

Kahta levyä yhteen liitettäessä päälle tuleva ehjä levy peittää reiän/ reiät, jolloin betoni ei pääse tukkimaan uloketta. Ulokkeen aiheuttama 25 reikä/reiät voidaan tukkia myös teipillä tai muulla suojuksella.

____ Levyyn tehtyjen ulokkeiden sijaintia ei mitenkään rajoiteta, vaan sijainti useimmiten määräytyy ripustettavana olevan kohteen vaatimuksista. Joissakin käyttökohteissa voidaan yksilöidysti esittää ulokkeen paras sijainti ennakolta. Tällainen paikka on esimerkiksi liittolaa-30 toissa käytettyjen muotolevyjen kohdalla kahden levyn saumassa ja vielä siinä levyssä, joka jää alimmaksi kahta levyä yhteen kiinnitettäessä. Kun uloke otetaan itse materiaalista, syntyy levyyn reikä.

Kahta levyä yhteen liitettäessä päälle tuleva ehjä levy peittää reiän/ reiät, jolloin betoni ei pääse tukkimaan uloketta. Ulokkeen aiheuttama 35 reikä/reiät voidaan tukkia myös teipillä tai muulla suojuksella.

Ulokkeen suunta voi olla mielivaltainen, jolloin ulokkeen suunnalla tarkoitetaan sitä suuntaa, joka syntyy tarkasteltaessa uloketta-sitä 4 79375 linjaa pitkin, johon ulokkeen kiinnityskohdat yhtyvät. Esimerkiksi valmistettaessa teräsohutlevyprofiileja jatkuvatoimisessa linjassa on ulokkeiden suunta sopivasti sama kuin linjan suunta, jolloin ulokkeet voidaan tehdä mankelointiperiaatteella sellaisilla valsseilla, joista 5 toisessa on ulokkeen muodon määräävät kohoumat ja toisessa valssissa vastaavat painaumat ja leikkaavat sivut. Valmistus onnistuu myös sellaisilla valsseilla, joissa toisessa on kohoumat ja toisessa pelkkä leikkaava ura.

10 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisten piirustusten kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin sovel-lutusesiraerkkeihin, joihin keksintöä ei ole tarkoitus ahtaasti rajata.

Kuvio 1 esittää erään esimerkkipoikkileikkauksen levyyn 1 tehdyistä 15 kahdesta peräkkäisestä ulokkeesta 2, jotka ovat molemmista reunoistaan kiinni levyssä muodostaen eräänlaisen kaarevan lenkin.

Kuvio 2 esittää erään esimerkkipoikkileikkauksen levyyn 1 tehdystä ulokkeesta 2, missä poikkileikkausmuoto on lähellä suorakaidetta, kun 20 yhden sivun ajatellaan muodostuvan levystä 1.

Kuvio 3 esittää erään esimerkkipoikkileikkauksen levyyn 1 tehdyistä kahdesta peräkkäisestä ulokkeesta 2, joiden poikkileikkausmuoto on lähellä kolmion muotoa, kun yhden sivun ajatellaan muodostuvan levystä 25 l.

Kuvio 4 esittää poikkileikkauskuvan erään muotolevytyypin ns. liittole-vynä toimivan poimulevyn, missä levyssä 1 on ulokkeita 2 betoni 7 ja ulokkeet sulkeva valusuojus 8.

30

Kuvio 5 esittää poikkileikkauskuvan esimerkiksi liittolevyinä toimivan kahden muotolevyn liitoksesta, missä uloke 2 sijaitsee alemmassa levyssä, levyt yhteen liittävän kiinnikkeen 6, ripustusvälineen 4, jonka päässä on lenkki 5.

Kuvio 6 esittää aukileikattuna perspektiivikuvana levyn 1, missä on kaksi peräkkäistä uloketta 2, joihin kiinnitysväline 4 on sen päähän kaarevaan muotoon taivutetulla lenkillä 5 ankkuroitu.

35 5 79375

Kuviot 7a, 7b ja 7c esittävät joitakin vaihtoehtoisia metalli- tai muusta materiaalista valmistetusta langasta tehtyjä kiinnitysvälineitä 4, joiden päissä on erilaisia lenkin 5 muotoja sekä kuvio 7d esittää sellaisen langasta taivutetun kiinnitysvälineen 4, jossa on kaksi lenk-5 kiä 5, jotka kumpikin asennetaan ulokkeeseen siten, että kiinnitys-välinettä puristamalla "leuat" aukeavat ja jousivoiman vaikutuksesta jälleen sulkeutuvat. Kuvioiden 7c ja 7d kiinnitysvälineessä on myös toisessa päässä koukku 5\ jota käytetään esimerkiksi putken tms. ripustamisessa apuna. Mainitun koukun sijalla voi olla yhtä hyvin 10 kierre, umpinainen lenkki tai muu sellainen, johon ripustettava kappale tai rakenne tms. on helposti kiinnitettävissä.

Claims (11)

1. Rakentamisessa käytettävä ripustusmenetelmä, jolla ripustetaan verhouksia, alakattoja, putkia, johtotelineitä, johtoja yms. kattoon, seinään tai vastaavaan, tunnettu siitä, että teräslevyyn tai muuhun metallilevyyn tai muusta materiaalista valmistettuun levyyn (1) 5 tehdään stanssaamalla, mankeloimalla tai muulla tavoin itse levyn materiaalista leikattu uloke/ulokkeet (2), kuten lenkki/lenkit, joka/jotka kiinnittyy levyyn (1) molemmista reunoistaan ja johon/ joihin kiinnitysväline (4) asennetaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ripustusmenetelmää käytetään ns. liittolevyjen yhteydessä sen alapinnassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 15 siitä, että ulokkeet (2) tehdään levyn (1) valmistuksen yhteydessä.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ulokkeet (2) ovat määrävälein.

5. Jonkin patenttivaatimusten 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiinnitysväline (4) asennetaan yhteen ulokkeeseen (2).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiinitysvälineen asentamisessa käytetään kahta vierekkäis- 25 tä uloketta(2,2).

6 79375

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen menetelmän toteuttamiseen kuuluvat kiinnitysvälineet, tunnettu siitä, että kiinnitysväli-neessä (4) on taivutettu lenkki/lenkit (5) levyn ulokkeeseen/ulokkei- 30 siin (2) kiinnittämistä varten.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukaiset kiinnitysvälineet, tunnettu siitä, että kiinnitysvälineen (4) päässä on 90° kulma, missä kulmaan taivutetussa päässä on kaareva lenkki (5). 7 79375

9. Patenttivaatimuksen 7 mukaiset kiinnitysvälineet, tunnettu siitä, että kaareva lenkki (5) pujotetaan yhteen ulokkeeseen ja kiinnitysvälinettä kierrettäessä se pujottuu toiseen vierekkäiseen ulokkeeseen. 5

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukaiset kiinnitysvälineet, tunnettu siitä, että kiinnitysvälineen (4) ripustettavan kappaleen puoleisessa päässä on koukku, lenkki, kierre, jousikiinnike tms. (5*).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukaiset kiinnitysvälineet, tun nettu siitä, että kiinnitysvälineen (4) materiaalina käytetään metallia, muovia, lujitemuovia tms. s 79375