FI78857B - Slaganordning driven av en vaetska under tryck. - Google Patents

Description

1 78857

Paineenalaisen nesteen käyttämä iskulaite

Esilläolevan keksinnön kohteena on paineenalaisen 5 nesteen, kuten kokoonpuristumattoman hydraulinesteen käyttämä iskulaite.

Tämä laite tuottaa männän muodossa olevan iskevän, liikkuvan massan välityksellä sarjan iskuja työkaluun. Mäntä on asennettu liukuvasti sylinteriin, joka laitteen 10 runkoon järjestettynä ja kanaviin liitetyt aukot käsittäen toimii lisäksi ohjaimena jakajalle, joka saattaa männän yläpuolella sijaitsevan kammion yhteyteen vuorotellen nopean männän laskun mahdollistavan korkeapainepiirin ja männän iskunpalautuksen mahdollistavan matalapainepiirin 15 kanssa.

Piirustuksessa esitetyssä toteutusmuodossa jakajaa työntää jousi työkalun suuntaan FR-patenttijulkaisun 1431835 mukaisesti.

Kuitenkin tämä laite voitaisiin esittää eri muo-20 doissa, jolloin esimerkiksi jakajaa ei siirtäisi jousi vaan hydraulipaineen käyttämät työntötangot FR-patentti-julkaisun 2045289 mukaisesti tai vielä sitä voisi siirtää kahden vastapäisen varren keskellä oleva uppomäntä FR-patentti julkaisun 2369908 mukaisesti.

25 Tämän tyyppisen laitteen toiminta, oli jakajan toi mintatapa mikä tahansa, juontaa juurensa perustekniikasta, joka mahdollistaa männän yläpuolella sijaitsevan kammion saattamisen yhteyteen vuorotellen korkean ja matalan paineen kanssa pidettäessä pienipintaista ja vastakkaista 30 renkaanmuotoista osaa jatkuvasti korkeassa paineessa siten, että hydraulisten voimien resultantti on suunnattu vuorotellen suuntaan ja toiseen.

Tämän laitteen toiminnan tutkiminen osoittaa, että suurella nopeudella singottuun iskumäntään varastoi-35 tunut kineettinen energia muuntuu iskun hetkellä työkaluun 2 78857 puristusaalloksi, joka kulkee läpi työkalun äänennopeudel-la metallissa, ja sitten muuntuu kosketuksessa kallioon voimaksi, joka pystyy murtamaan sen. Itse asiassa vain murto-osa tästä energiasta absorboituu kallioon lopun pa-5 latessa työkaluun puristusaallon muodossa, joka tulee takaisin kohti laitetta.

Tämä takalslntuleva purlstusaalto joko vaimenee laitteen rungossa työkalun kauluksen välityksellä tai palautuu mäntään kineettisen energian muodossa. Tässä talo pauksessa mäntä ponnahtaa takaisin ja puristaa nestettä kohti matalapainepiiriä hydraulisen paineaallon muodossa, jota tavallisesti hydraulilaitteistojen piirissä kutsutaan nesteiskuksi.

Molemmissa tapauksissa palaava energia ei ainoas-15 taan ole auttamattomasti menetetty vaan se vielä aiheuttaa materiaalin hyvälle kunnolle haitallisia sysäyksiä ja erityisesti työkalun ja laitteen rungon välisten kosketus-kauluksien nopean kulumisen, matalapaineisten taipuisten osien väsymisen mukautuvasta matalapaineesta tai vielä 20 lämpenemisen johtuen paluuaallon energian vaimenemisesta.

Lisäksi on huomattava, että sen mukaan kun työkaluun palaava purlstusaalto palaa takaisin mäntään kineettisen energian muodossa mäntä tulee autetuksi paluuiskus-saan, ja toimintaparametrit muuttuvat siihen suuntaan, 25 että korkeapaine pienenee suhteessa kallion kovuuteen tämän painevähennyksen ollessa haitallinen laitteen tehokkuuden kannalta.

Keksinnön tarkoituksena on mahdollistaa työkaluun palaavaan puristusaaltoon sisältyvän energian talteenotto 30 sen myöhemmäksi uudelleenkäyttämiseksi.

Tämä tarkoitus saavutetaan iskulaltteella, jolle on tunnusomaista, että se käsittää takaiskuventtiilin, jonka kautta paineenalainen neste voi kulkea männän yläpuolella sijaitsevasta kammiosta korkea-35 painepiiriin sekä 3 78857 välineet, jotka ohjaavat jakajan siirtymistä siten, että se siirtyy suurella nopeudella asemasta, jossa kammio on yhteydessä korkeapainepiiriin, asemaan, jossa yhteys kammion ja korkeapainepiirin välillä katkeaa, minkä jälkeen 5 se jatkaa siirtymistään alhaisella, ohjatulla nopeudella siten, että yhteyden syntymisen kammion ja matalapainepii-rin välille viivästyy, jolloin männän yläpuolella sijaitsevan kammion ollessa eristettynä sekä korkeapainepiiristä että matalapainepiiristä puristusaallon aiheuttama, kam-10 mioon puristuvan nesteen sisältämä energia talteenotetaan paineenalaisen nesteen siirtyessä takaiskuventtiilin kautta korkeapainepiiriin.

Tämä järjestely tarjoaa lukuisia merkittäviä etuja, nimittäin: 15 - työkalun tukikauluksen vähäinen kuluminen; - parempi matalapaineisten taipuisten osien kunnossa-pysyminen, koska tällä tasolla nesteiskut häipyvät; - annetulla virtauksella saadaan iskutaajuuden lisäys, koska voidaan hyväksikäyttää kaikki talteenotettu neste 20 laitteeseen tuotetun nesteen lisäksi. Tämä iskutaajuuden lisäys vastaa jokaisen toimintakierron keston lyhenemistä ja siitä on seurauksena toimintaparametrien muuttuminen vastakkaiseen suuntaan kuin ennen, toisin sanoen korkeapaineen, siis jokaisen iskun tehokkuuden suhteessa kallion 25 kovuuteen lisäyksen suuntaan; - lämpenemisen, joka tavallisesti johtuu paluuaallon energian vaimenemisesta, väheneminen, mikä on suotuisaa laitteen elinten hyvän ajallisen kunnossapysymisen kannalta; - tämä toimintaolosuhteiden paraneminen mahdollistaa sa-30 moin rekyylin voimakkuuden ja laitteen tukeen kohdistuvien värähdysten vähenemisen.

Edullisesti jakajan siirtymisen aika männän yläpuolella sijaitsevan kammion ja korkeapainepiirin välisen yhteyden sulkemisen ja tämän saman kammion yhteyteensaat-35 tamisen matalapainepiirin kanssa välillä on yhtä suuri ------ - I __________ 4 78857 kuin kovimmista kallioista riippuvaan merkittävinkään tunnettuun palautumiseen välttämätön aika.

Tämä tunnuspiirre mahdollistaa maksimaalisen energian talteenoton oli tällä iskulaitteella murrettavan ma-5 teriaalln luonne mikä tahansa.

Keksinnön erään toisen tunnuspiirteen mukaisesti jakaja kokee uuden kiihdytysliikkeen heti kun männän yläpuolella sijaitseva kammio on yhteydessä matalapainepii-riin niin, että tämä aukko vapautuu laajasti ja mahdollis-10 taa liikkuvan iskevän massan vapaan siirtymisen.

Keksinnön erään toteutusmuodon mukaisesti jakaja koostuu kahdesta eri poikkipintaisesta osasta nimittäin männän puolella sijaitsevasta osasta vastaten poikkipinnaltaan sylinterin, johon on asennettu liukuvasti iskumän-15 tä, poikkipintaa ja männän vastakkaisella puolella sijaitsevasta poikkipinnaltaan suuremmasta osasta tämän suurempi poikkipintaisen osan ollessa asennettu onkaloon, joka pidentäen sylinteriä on poikkipinnaltaan suurempi kuin jakajan suuripoikkipintaisen osan poikkipinta tämän jakajan 20 suuripoikkipintaisen osan voidessa tunkeutua sen kanssa samapoikkipintaiseen kammioon, joka on järjestetty sylinterin ja levennetyn onkalon väliin tunkeutumisen tähän kammioon alkaessa, kun jakaja saapuu asemaan, jossa se sulkee yhteyden männän yläpuolella sijaitsevan kammion ja 25 korkeapainepiirin välillä poikkipinnaltaan keskinkertaisen kammion ja jakajan kahden osan liitoksen rajoittaman rengasmaisen tilavuuden ollessa yhteydessä männän yläpuolella sijaitsevaan kammioon ainakin yhdellä mitoitetun vuodon aukolla.

30 Kun jakajan suuripoikkipintainen osa tai kaulus sijaitsee sylinterin yläpuolella olevassa onkalossa, jakajaan ei kohdistu mitään jarrutusta ja se siirtyy nopeasti männän suuntaan.

Kun jakajan kahden osan liitosta vastaava reuna 35 sulkee rengasmaisen kammion, se aiheuttaa viimeksimainitun 5 78857 sisäpuolelle sen sisältämän nesteen puristuksen ilmeten jakajan liikkeen jyrkkänä jarrutuksena. Tästä hetkestä lähtien jakajan liike ei voi jatkua muuta kuin nesteen poistumisella mitoitetun aukon kautta. Tämän viimeksimai-5 nitun poikkipinnasta siis riippuu jakajan siirtymisen nopeus aseman, jossa se varmistaa männän yläpuolella sijaitsevan kammion erottamisen korkeapainepiiriistä ja aseman, jossa se saattaa kammion yhteyteen matalapainepiirin kanssa, välillä.

10 Ensimmäisen mahdollisuuden mukaan juoksevan aineen poiston rengasmaisesta kammiosta mahdollistava mitoitettu aukko on järjestetty tätä kammiota ulkopuolelta rajoittavaan seinämään.

Toisen mahdollisuuden mukaan jakajaan on järjestet-15 ty aksiaalisesti kanava, jonka ääripää avautuessaan reunukseen, joka liittää jakajan eri osien vyöhykkeet toisiinsa, muodostaa mitoitetun aukon varmistaen juoksevan aineen poiston rengasmaisen kammion ulkopuolelle.

Keksintö tulee kaikin tavoin hyvin ymmärretyksi 20 seuraavan kuvauksen avulla viitaten oheisiin kaaviomaislin piirustukseen, jotka esittävät el-rajolttavln esimerkein keksinnön mukaisen laitteen monia toteutusmuotoja:

Kuviot 1-5 esittävät viisi pitkittäisleikkausta tämän laitteen ensimmäisestä toteutusmuodosta viiden toi-25 mintavaiheen aikana;

Kuvio 6 esittää osittaisen leikkauksen kuvion 1 viivaa 6-6 pitkin onkalosta, johon on asennettu jakajan yläosa;

Kuvio 7 esittää leikkauksen kuvion 6 onkalon muun-30 noksesta;

Kuvio 8 esittää osan laitteesta leikkauksena esittäen muunnosta järjestelystä, joka päästää nesteen ulos rengasmaisesta kammiosta;

Kuviot 9, 10 ja 11 esittävät osan laitteesta leik-35 kauksena esittäen kolme iskumännän yläpuolisen kammion ja 6 78857 korkeapainepa.irin välillä sijaitsevan takaiskuventtiilin toteutusmuotoa;

Kuvio 12 esittää pitkittäisleikkauksen kuvioiden 1-5 laitteen toteutusmuodon muunnoksesta; 5 Kuvio 13 esittää diagrammin jakajan siirtymisestä ajan funktiona;

Kuviot 14 ja 15 esittävät kaksi pitkittäisleikkausta suurennetussa mittakaavassa osasta, joka sisältää kuvioiden 1-5 laitteen jakajan kahden toimintavaiheen aika-10 na;

Kuviot 16 ja 17 näyttävät kaksi pitkittäisleikkausta suurennetussa mittakaavassa osasta, joka sisältää kuvion 8 jakajan kahden toimintavaiheen aikana.

Jakaja 10 koostuu kahdesta eri poikkipintaisesta 15 osasta, nimittäin sylinterin 4 ylempään ääripäähän työnnetystä alemmasta osasta 16, jonka läpimitta vastaa sylinterin 4, jossa iskumäntä 2 siirtyy, läpimittaa ja suurem-pipoikkipintaisesta ylemmästä osasta 17. Tämä osa 17 sijaitsee onkalossa 18, jolla on huomattavasti suurempi 20 poikkipinta kuin osalla 17.

Kuviossa 6 esitetyssä toteutusmuodossa onkalon 18 poikkipinnan lisäys suhteessa jakajan osaan 17 on saatu aikaan järjestämällä sivuttainen puolikuun muotoinen kolo, kun taas kuviossa 7 onkalo 18 käsittää kaksi halkaisijan 25 suunnassa vastakkaista koloa, joista kumpikin on puolikuun muotoinen.

Jakajan osa 17 voi kuitenkin tunkeutua poikkipinnaltaan sitä itseään vastaavaan kammioon 19 kammion 19 pidentäessä sylinteriä 4. Kammion 19 ja jakajan levenne-30 tyn osan tai kauluksen 17 mitat ovat sellaisia, että jakaja varmistaa kulkutien sulkemisen korkeapainepiirin 12 ja männän yläpuolella sijaitsevan kammion 11 välillä, kun kaulus 17 saapuu kammion 19 tasolle ja aikoo tukkia sen.

Rengasmaisen kammion 19 ja onkalon 18 välinen yh-35 teys varmistuu enää vain mitoitetulla aukolla 20.

Il 7 78857

Jakajan siirroksella kammion 11 kanssa yhteyteen saatetun onkalon 18 ja korkeapainepiirin 12 välille on järjestetty takaiskuventtiili, jota on merkitty viitenumerolla 22, ja jota kuvataan myöhemmin.

5 Tämän laitteen toiminta on seuraava:

Ensimmäisellä aikavälillä, kuten on esitetty kuvassa 1, jakaja 10 siirtyy erittäin nopeasti asemasta, jossa korkeapaineen sisäänpääsy tapahtuu kohti korkeapainepiirin sulkemisasemaa vastaten kuvaa 2. Tämä valhe vastaa siir-10 rosta (d0,dl) kuvion 13 diagrammin jakson (t0,tl) aikana. Tämän nopean siirroksen tekee mahdolliseksi se seikka, että jakajan kauluksen 17 kaksi puolta ovat hydraulisessa yhteydessä onkalon 18 tasolla oleviin suuriin kanaviin. Kim jakajan eri osien vyöhykkeiden liitosreunus 23 saapuu 15 kammion 19 tasolle ja tulee tukkimaan sen, tietty neste-tilavuus puristuu sanotussa kammiossa, jolloin jakajan liikkeen jatkuminen saadaan vain nesteen purkautumisella mitoitetun aukon 20 läpi. Aukon 20 poikkipintaa muuttamalla on mahdollista ohjata jakajan siirrosaikaa asemien vä-20 Iillä, joka sillä on kuvioissa 2 ja 4, näiden kahden aseman vastatessa vastaavasti korkeapainepiirin sulkemista ja matalapainepilrln 13 avaamista.

Tämä siirroksen aikaväli, jonka aikana kammio 11 on eristetty samalla korkeapalneplIristä 12 ja matalapai-25 nepliristä 13 mahdollistaa, kuten kuviossa 3 on esitetty paluuenergian maksimaalisen talteenoton iskumännän 2 puristaman nesteen kululla kammiosta 11 kohti korkeapaine-piiriä 12 ja tarkemmin sanoen kohti tämän varaajaa 24 ta-kaiskuventtiilin 22 välityksellä. Tämä vaihe vastaa jaka-30 jän siirrosta (dl,d2) kuvion 13 diagrammin jakson (tl,t2) aikana.

Kun paluuenergian talteenotto on päättynyt, jakaja jatkaa matkaansa alaspäin kuviossa 5 esitettyyn asemaan asti. Männän yläpuolella sijaitseva kammio 11 tulee as-35 teittäin saatetuksi yhteyteen matalapainepiirin kanssa

_____ - I

8 78857 kanavien 7,9 välityksellä sallien iskumännän 2 paluun varmistaen tämän kammion sisältämän nesteen tyhjennyksen. Tämä vaihe ilmenee jakajan siirroksena (d2,d3), mikä on esitetty kuvion 13 diagrammissa.

5 Kuvio 8 esittää erään variantin rengasmaisen kam mion 19 saattamisesta nestepäästöön. Tässä tapauksessa on järjestetty kanava 25 aksiaalisesti jakajaan, kanavan avautuessa reunukseen 23, joka liittää yhteen jakajan eri vyöhykkeet. Kanavalla 25 on sama vaikutus nesteen päästös-10 sä kuin mitoitetulla aukolla 20.

Ensimmäisen, kuvioissa 1-5 ja 8 esitetyn mahdollisuuden mukaan takaiskuventtiili 22 palautuu alustaansa venttiilin pään alla sijaitsevan keskisen kammion 26, joka liittyy matalapainepiiriin kanavan 29 välityksellä, an-15 siosta.

Kuviossa 9 esitetyssä suoritusmuodossa takaisku-venttiili 22 palautuu alustaansa kahden läpimitan 28a ja 28b välisen erotuksen aikaansaaman rengasmaisen kammion 27, joka liittyy matalapainepiiriin kanavan 29 välityksel-20 lä, ansiosta.

Kuviossa 10 esitetyssä suoritusmuodossa venttiili 22 ylläpidetään suljetussa asemassa korkeapainepiirin 12 ja kammion 11 välisellä alipaineella heti kun nesteen vir-taussuunta on aikeissa kääntyä, koska venttiilin nousua 25 rajoittaa pienen välyksen J aiheuttava pidätin 30.

Kuviossa 11 esitetyssä suoritusmuodossa takaisku-venttiili 22 palautuu sulkemisasentoonsa jousella 32, joka tukeutuu toisaalta venttiiliin ja toisaalta pidättimeen 33, joka sijaitsee korkeapainepiirin puolella.

30 Kuvio 12 esittää kuvioiden 1-5 laitteen toteutuksen muunnoksen, jossa jakaja 10 ei enää ole jousen 14, vaan kahdella vastakkaisella männänvarrella varustetun keskisen uppomännän 34 vaikutuksen alaisena. Tässä tapauksessa ei ole mahdollista ajatella kuviossa 8 esitettyä venttiilin 35 palautusjärjestelyä, mutta kyseeseen voi tulla jokin ku viossa 9-11 esitetyistä järjestelyistä.

9 78857

Kuvioissa 14 ja 15 esitetyssä suoritusmuodossa jakajaan on kahden sylinterimäisen osan 16 ja 17 väliin järjestetty kurkku 35. Sylinterin 4 runkoon on lisäksi järjestetty vähintään yksi laajaksi mitoitettu kanava 36, 5 joka avautuen onkaloon, jossa liukuu sylinterimäinen osa 16, on yhteydessä onkaloon 18. Kanava 36 on lisäksi sijoitettu siten, että se saattaa kurkun 35 tarjoaman rengasmaisen tilavuuden ja matalapainepiirin yhteyteen heti kun jakajan 10 asema valmistaa kammion 11 saattamisen yhtey-10 teen matalapainepiirin kanssa. Tämä mahdollistaa jakajan liikkeen uuden kiihdytyksen.

Kuvioissa 16 ja 17 esitetyssä suoritusmuodossa nesteen poisto kammion 18 ulkopuolelle toteutetaan kanavalla 25 kuten kuviossa 8 esitetyssä tapauksessa. Kurkku 37 on 15 järjestetty kammion 19 periferiaan ja kanava 38 on järjestetty jakajaan, kyeten saattamaan kammion 19 laajaan yhteyteen matalapainepiirin kanssa heti kun jakaja 10 varmistaa kammion 11 saattamisen yhteyteen matalapainepiirin kanssa.

20 Kuten edellä olevasta ilmenee, keksintö tuo suuren parannuksen vallitsevaan tekniikkaan tuoden esiin isku-laitteen, jonka rakenne ei ole monimutkaisempi kuin tavanomaisten laitteiden ja joka omaa korkeammat suoritusarvot ja luotettavuuden kuin viimeksimainitut.

Claims (8)

1. Paineenalaisen nesteen käyttämä iskulaite, joka käsittää männän muodossa olevan iskevän, liikkuvan massan 5 (2), joka tuottaa sarjan iskuja työkaluun (3), joka män tä on asennettu liukuvasti laitteen runkoon (5) sovitettuun sylinteriin (4), jossa on kanaviin (8,9) liittyvät aukot (6,7) ja joka toimii jakajan (10) ohjaimena, joka saattaa männän yläpuolella sijaitsevan kammion (11) vuo-10 rotellen yhteyteen männän nopean laskun mahdollistavan korkeapainepiirin (12) ja männän iskunpalautuksen mahdollistavan matalapainepiirin (13) kanssa, tunnettu siitä, että se käsittää takaiskuventtiilin (22), jonka kautta paineenalainen nes-15 te voi kulkea männän yläpuolella sijaisevasta kammiosta (11) korkeapainepiiriin (12) sekä välineet, jotka ohjaavat jakajan (10) siirtymistä siten, että se siirtyy suurella nopeudella asemasta, jossa kammio (11) on yhteydessä korkeapainepiiriin (12), asemaan, jossa 20 yhteys kammion (11) ja korkeapainepiirin (12) välillä katkeaa, minkä jälkeen se jatkaa siirtymistään alhaisella, ohjatulla nopeudella siten, että yhteyden syntyminen kammion (11) ja matalapainepiirin (13) välille viivästyy, jolloin männän yläpuolella sijaitsevan kammion (11) olles-25 sa eristettynä sekä korkeapainepiiristä (12) että matala-painepiiristä (13) puristusaallon aiheuttama, kammioon (11) puristuvan nesteen sisältämä energia talteenotetaan paineenalaisen nesteen siirtyessä takaiskuventtiilin (22) kautta korkeapainepiiriin (12).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskulaite, tunnettu siitä, että männän yläpuolella sijaitsevan kammion (11) ja korkeapainepiirin (12) välisen yhteyden katkeamisen ja tämän kammion (11) ja matalapainepiirin (13) välisen yhteyden syntymisen välinen aika on yhtä pit-35 kä kuin merkittävimmistä kovista kalliolaaduista riippuvaan takaisinponnahdukseen välttämätön aika. il 78857

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen iskulaite, tunnettu siitä, että jakaja (10) kokee uuden kiih-dytysliikkeen heti kun männän yläpuolella sijaitseva kammio (11) on yhteydessä matalapaineverkostoon (13), niin 5 että tämä aukko vapautuu laajasti ja mahdollistaa iskevän, liikkuvan massan (2) vapaan siirtymisen.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen iskulaite, tunnettu siitä, että jakaja (10) koostuu kahdesta eri poikkipintaisesta osasta, nimittäin männän puo- 10 lella sijaitsevasta osasta (16), joka poikkipinnaltaan vastaa sylinterin (4) poikkipintaa, ja männän vastakkaisella puolella sijaitsevasta poikkipinnaltaan suuremmasta osasta (17), joka on asennettu onkaloon (18), joka pidentäen sylinteriä on poikkipinnaltaan suurempi kuin jakajan 15 suuripolkkipintainen osa (17), joka on sovitettu tunkeutumaan sen kanssa samapoikkiplntaiseen kammioon (19), joka on järjestetty sylinterin (4) ja onkalon (18) väliin, jolloin tunkeutuminen kammioon (19) alkaa, kun jakaja (10) saapuu asemaan, jossa yhteys männän yläpuolella sijaitse-20 van kammion (11) ja korkeapainepiirin (12) välillä katkeaa, kammion (19) ja jakajan (10) kahden osan (16,17) rajoittaman rengasmaisen tilan ollessa yhteydessä männän yläpuolella sijaitsevaan kammioon (11) ainakin yhden aukon (20) kautta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen iskulaite, tunnettu siitä, että aukko (20), jonka kautta neste voi puristua rengasmaisesta tilasta, on sovitettu kammiota (19) rajoittavaan ulkoseinämään.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 3-5 mukainen iskulai-30 te, tunnettu siitä, että jakajassa (10) on kahden eri poikkipintaisen sylinterimäisen osan (16,17) väliin järjestetty kurkku (35) ja että vähintään yksi kanava (36) avautuu sylinteriin (4) kurkun (35) rajoittaman rengasmaisen tilan saattamiseksi yhteyteen matalapainepiirin (13) 35 kanssa heti, kun jakajan (10) asema varmistaa männän yläpuolella sijaitsevan kammion (11) yhteyden matalapainever- i2 78857 koston (13) kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen Iskulalte, tunnettu siltä, että jakajaan (10) on järjestetty akslaalisesti kanava (25), jonka ääripää avautuessaan 5 olakkeeseen (23), joka liittää jakajan eri osien vyöhykkeet toisiinsa, muodostaa aukon, joka varmistaa nesteen poiston kammiosta (19).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 3, 4 tai 7 mukainen iskulalte, tunnettu siitä, että kammiossa (19), 10 jossa neste puristuu jakajan (10) liikkeen aikana, on perifeerinen kurkku (37), joka yhtyy matalapainepiirin (13) jakajaan (10) järjestetyn kanavan (38) välityksellä heti, kun jakajan (10) asema varmistaa männän yläpuolella sijaitsevan kammion (11) matalapainepiirin (13) välisen yh-15 teyden. i3 78857