FI78207C - Transmissionssystem foer television samt saendar- och mottagningsanordning. - Google Patents

Description

1 78207

Television siirtojärjestelmä sekä lähetin- ja vastaanotin-laitteisto

Esillä oleva keksintö kohdistuu television lähetys-5 järjestelmään, jossa käytetään aikamultipleksoitua signaalia komponenttimuodossa, jossa kuvan kestoajan juovien enemmistö sisältää digitaalisen datapurskekomponentin ja kuvakomponentin, purskekomponentissa olevan datan, joka on johdettu useista lähteistä, ollessa aikamultipleksoitu sar-10 jana jaksoja kustakin lähteestä datapurskeessa, jolla on tietty datataajuus. Esillä oleva keksintö kohdistuu myös sellaiseen järjestelmään jota voidaan käyttää kaistanleveydeltään rajoittuneessa välineessä ja myös kyseisen tyyppisessä järjestelmässä käytettävään laitteistoon.

15 Kyseisen tyyppistä datan lähetysjärjestelmää on esi tetty käytettäväksi satelliiteista tapahtuvassa televisio-signaalien yleisradioinnissa, jossa ääni ja muu data (pää-kuvakomponenteista erillään) yleisradioidaan digitaalisessa muodossa.

20 Maaliskuussa 1982 tehdyn päätöksen johdosta, jonka mukaan televisio-ohjelmien satelliittien kautta tapahtuva suora yleisradiointi (DBS, direct broadcast by satellite) aloitetaan Yhdistyneessä Kuningaskunnassa vuonna 1982, perustettiin neuvoa antava toimikunta (Advisory Panel), jonka 25 puheenjohtajana oli Sir Anthony Part, teknisten lähetys-standardien raportoimiseksi. "Her Majesty's Stationery Office" julkaisi tämän toimikunnan tulokset Cmnd 8751 marraskuussa 1982 "Direct Broadcasting by Satellite Report of Advisory Panel on Technical Transmission Standards" (joka 30 tunnetaan Part'in raporttina), jossa suositeltiin että DBS:ää varten otettaisiin käyttöön "Independent Broadcast Authority's Multiplexed Analogue Component"-järjestelmä (C-MAC) , joka suositus on sittemmin hyväksytty.

C-MAC-järjestelmää on selostettu raportissa 35 "Independent Authority's Experimental and Development

Report" 118/82 "MAC - A Television System for High-Quality Satellite Broadcasting", päivätty elokuussa 1982, tämän 2 78207 raportin selostaessa myös A-MAC -järjestelmää (liittyen äänen tyyppiin ja muuhun datan lähetykseen). Esitetyt spesifikaatiot sisältyivät tähän raporttiin kumpaakin järjestelmää varten, C-MAC -järjestelmän spesifikaatioiden olles-5 sa tarkistettu saatettaessa järjestelmä käyttöön DBS:ssä.

Kuvan aaltomuodon rakenteen muutokset sisältävät ääni/datan, värikkyys- ja valotiheyskomponenttien jälkeen seuraavien siir-tymäjaksojen pienentymisen ja sitä seuraavan ääni/datakom-ponentin pidentymisen.

10 Mukana seuraavien piirustusten kuvio 1 (joka ei ole mittakaavassa) esittää kaavamaisesti C-MAC -televisiosignaalin yhtä juovajaksoa, joka kestää 64 ^us ja kukin juova on merkinnällisesti jaettu useisiin hitteihin tai näytteenotto jaksoihin kellotaajuudella 20,25 MHz, juovaa kohden ol- 15 lessa 1296 näytteenottoa. Kuvio 1 on johdettu European

Broadcasting Union'in (EBU) laatiman uuden raportin "Television Standards for 625-line 12 GHz Satellite Broadcasting", SPB 284, päivätty kesäkuussa 1983, sivulla 11 olevasta kuviosta 11, jonka raportin koko sisältö esitetään tässä viitteenä.

20 Kukin juova sisältää seuraavan annetussa järjestyksessä: a = 203 bittiä - tahdistus, ääni/data (datapurske), b = 4 näytettä - siirtymä datan lopusta, c = 15 näytettä - päälukitusjakso (värikkyyden vertailuarvon nollataso), 25 SC1 = 6 näytettä - varattu kuvan datamuokkaukselle, d = 354 näytettä - värikkyys (C), g = 704 näytettä - valotiheys (Y), SC2 = 6 näytettä - varattu kuvan datamuokkaukselle, h = 4 näytettä - siirtyminen dataan.

30 Värikkyyskomponentti on aikakompressoitu suhteessa 3:1, joten noin 52 ^us:in kestoinen värikkyys kompressoidaan 17,48 ^,us:iin (354 näytettä) ja värierosignaali R-Y lähtetään vuorottaisilla ja värierosignaali B-Y väliin jäävillä juovilla. Valotiheyskomponentti on aikakompressoitu 35 suhteessa 3:2 niin että 52 yus:in valotiheysinformaatio komp ressoidaan 34,76 yus:iin (710 näytettä). DBS-lähetyksille 3 78207 kompressoidut värikkyys- ja valotiheyskomponentit taajuus-moduloidaan kaistanleveydellä 27 MHz kun taas radion taa-juuskantoaalto moduloidaan käyttäen digitaalisen ääni/data-komponentin 2-4 -vaiheavainnusta (2-4 PSK, phase shift keying).

5 Esillä olevassa tapauksessa ääni/datakomponentti pakettimul- tipleksoidaan ja sijoitetaan kunkin televisiokuva-alan 624 juovaan, kunkin paketin käsittäessä 751 bittiä, jotka on muodostettu kullakin juovalla saatavilla olevasta 195 bitistä 624 juovaa varten (kunkin datapurskeen ensimmäiset 8 bittiä 10 käsittää 1 bitin datan aloitusta varten, jota seuraa juovan tahdistussanan muodostavat 7 bittiä). Tämä on esitetty kuviossa 2, joka on johdettu edellä mainitun EBU-raportin kuviosta 2, paketin varatessa kunkin televisiojuovan 195 bittidatajaksosta noin 3,85 jaksoa, kun taas koko juova 625 15 on järjestetty kuljettamaan dataa kuten on selostettu tässä EBU-raportissa. Kuviossa 2: S- juovan tahdistussana L1...L625 - datapurskeen juovanumerot, V - kuvasignaalin varaama alue, 20 P1...P162 - paketteja, ja L625D - data juovalla 625.

Vaikka talouksien on mahdollista suoraan vastaanottaa DBS-lähetys sopivan kokoisen satelliittia kohti suunnatun mikroaaltoantennin avulla käyttämällä antennissa alas-25 muunninta tulevan lähetyksen taajuuden saattamiseksi juuri yleisradion UHF-kaistojen yläpuolelle, arvellaan että monet taloudet vastaanottavat kyseisen lähetyksen mieluummin kaapelitelevision jakelujärjestelmän kautta, joka saman aikaisesti voi välittää muita televisio-ohjelmia poistaen sa-30 maila yksityisten antennien tarpeen. Kyseisellä kaapelin avulla tapahtuvalla jakelulla on ilmeisiä etuja silloin kun satellista saatava signaali on heikko, esimerkiksi kun lähetystä ei alunperin ole aiottu maahan jossa se vastaanotetaan, kun lähetyksiä vastaanotetaan useista satelliiteista 35 jotka sijaitsevat eri geostationaarisissa paikoissa vaatien siten monimutkaisen antenniryhmän, tai korkealla paikoilla, joissa antennien suuntaaminen voi olla vaikeata.

4 78207

Part'in raportin kappale 7 käsittelee DBS:n ja kaapeli jakelujärjestelmien välisiä suhteita ja raportissa esitetään, että Cable Television Association of Great Britain katsoo kykenevänsä tarjoamaan kaapelipalvelun vaikka C-MAC 5 valittaisiin DBS-lähetyksen standardiksi. Kyseisessä rapor tissa esitetään useita esimerkkejä ja silloin kun C-MAC:lie sopii päätelmänä on, että tämän tyyppinen signaali voidaan lähettää suoraan kaapelijärjestelmien kautta. Nykyiset kaa-pelilähetysjärjestelmät käyttävät koaksiaalista kaapelia, 10 joka välittää niiden televisio-ohjelmia VHF-yleisradiokais- toilla ja vaikka nykyisin keskustellaan paljon siitä tulisiko tulevaisuudessa asennettavissa järjestelmissä käyttää optisia kuitukaapeleita, on varsin todennäköistä, että monet vielä asennettavista järjestelmistä tullaan asentamaan koak-15 siaalikaapeleilla pienemmistä asenhuskustannuksista johtuen.

Viime aikoina on havaittu, että C-MAC -signaalin lähettäminen VHF-kaapelilähetysjärjestelmän kautta ei ole niin toteuttamiskelpoinen mahdollisuus kuin alunperin oli ajateltu, koska kyseisen signaalin 27 MHz:in kaistanleveys varaa 20 liian paljon kaistanleveyttä vähentäen siten niiden ohjelmien lukumäärää, joita kyseinen kaapelijärjestelmä pystyy välittämään »varsinkin Euroopan mannermaalla esiintyy myös vastustusta sille, että laajennettaisiin kaapelikanavien kana-vaväliä, joka nykyisin on 7 MHz. Lisäksi ääni/data-komponen-25 tin lähetys suurella 20,25 Mbit/s taajuudella aiheuttaisi vakavia ongelmia kyseisille kaapelijärjestelmille johtuen lyhyistä viiveheijastuksista, ja kyseisillä kaapelijärjestelmillä on siten paljon pienempi bittitaajuusraja. Edellinen huomioon ottaen aikaisemmat päätelmät olivat, että ainoa 30 käytännöllinen keino käsitellä kyseistä signaalia VHF-kaapelilähetys järjestelmän kautta on muuntaa C-MAC -signaali PAL-tyyppiseksi signaaliksi ennen sen syöttämistä kaapeli-järjestelmään. Kyseinen muuntaminen aiheuttaisi aikamulti-pleksoidun värikkyyden ja valotiheyden tuoman edun menetyk-35 sen ja toisi mukanaan uudelleen haitat, joita aiheuttaa ris-tikkäisvalotiheyden ja ristikkäisvärin esiintyminen väriapu- 5 78207 kantoaaltojärjestelmissä, mutta mikä vielä tärkeämpää, kun vastaanotettu DBS-signaali on datamuokattu valtuuttoman vastaanoton estämiseksi tilaustelevisiojärjestelmissä, pitäisi signaali datamuokata takaisin ennen muuntamista ja sen 5 jälkeen uudelleen datamuokata muunnettu signaali.

Jätetystä Yhdistyneen Kuningaskunnan patenttihakemuksessamme n:o 8 306 921 (PHB 32963) esitetään edellä olevan ongelman voittamiseksi kuvakomponentin (kompressoidun värikkyyden ja kompressoidun valotiheyden) amplitudimodulointia 10 ja datapurskeen (digitaalinen ääni/data-komponentti) laajentamista niin, että sillä on pienempi bittitaajuus, jolloin se voidaan sen jälkeen moduloida erillisellä kantoaallolla. Vaikka tämä esitys oleellisesti pienentää kaistanleveysvaa-timuksia se tarvitsee silti noin 14 MHz:in kaistanleveyden, 15 joka on käytännössä kahden kanavan kaistanleveys ja joka ei ole saavuttanut kaapelin käyttäjien suosiota, jotka haluavat sisällyttää kyseisen DBS-signaalin yhdelle kanavalle.

Siten on havaittu, että MAC-järjestelmän kuvakomponen-tit voidaan amplitudimoduloituna rajoittaa kaistanleveydel-20 tään sijaitsemaan sopivasti 7 MHz:in kanavaetäisyydellä, jo ka on Euroopan kaapelikäyttäjien käytössä, ja silti tuottaa dekompression jälkeen televisiokuva, joka on ainakin yhtä hyvä kuin lähetettyjen PAL-televisiosignaalien tuottamat näytöt, ja joka ei silti kärsi kyseisten PAL-signaalien ristik-25 käisvärin ja ristikkäisvalotiheyden puutteista. Tämä ai heuttaa ongelman ääni/data-komponenttien kanssa, varsinkin jos ei käytetä erillisen kantoaallon modulointia kaistanleveydestä johtuen, vaan säilytetään aikamultipleksointi MAC-signaalin datapurskejakson aikana. Eräs Saksan Postitoi-30 miston esitys kaapelikäytölle on ollut kaikkien ääni/data-komponenttien uudelleen modulointi kvaternaariseksi signaaliksi pysyen edelleen bittitaajuudessa 20,25 Mbit/s, mutta joka tehollisesti koostuu symboleista taajuudella 10,125 MHz, missä jokainen symboli on yksi neljästä tasos-35 ta ja kantaa mukanaan kaksi bittiä informaatiota. Tämän ehdotuksen on kuitenkin havaittu olevan hyvin herkkä kaapelis- 6 78207 sa tapahtuville heijastuksille, kellotaajuutta on vaikea palauttaa ja signaalilla on pienet sekä pysty- että vaakasuuntaiset toleranssit. Toinen ehdotus on ollut bittitaajuuden puolittaminen siten että se on 10,125 Mbit/s, mikä on 5 sinänsä osoittautunut hyväksyttäväksi kaapelia pitkin tapahtuvaa lähetystä varten käytettäessä kaksoisbinaarikoodaus-ta (kolmitasoinen signaali, jossa on tarkoituksellista symbolien välistä interferenssiä), jolloin se voidaan sovittaa 5,0625 MHz:in kaistanleveyteen. Tämä johtaisi vain puoleen 10 ääni/data-komponenttien välittämiseen verrattuna edellä mainitussa EBU-raportissa esitettyyn C-MAC-pakettijärjestelmään. Edellä mainittuja järjestelmiä ja niitä koskevia etuja ja ongelmia käsitellään Centre Commun d'Etudes de Tölödiffusion et Tölöcommunications'in (CCETT) raportissa MDD/RDT/007/84/MA 15 "Le Codage MAC/Duobinaire - Adaptation du Signal C-MAC - Baquets aux Röseaux Terrestres", M. Alard ja R. Lassalle, päivätty 19.1.1984.

Epäkohtana edelleen niiden komponenttien lukumäärän pienentämisellä jotka voidaan lähettää pienemmällä bittitaa-20 juudella 10,125 Mbit/s (esimerkiksi kahdeksan ääni/data-läh-dettä C-MAC-pakettiesityksessä taajuudella 20,25 Mbit/s, mutta vain neljä sellaista lähdettä kyseisen bittitaajuuden puolikkaalla) on se, että kaapelin käyttäjän vastaanottaessaan C-MAC-signaalia täytyy valita ne neljä lähdettä, jotka hän 25 haluaa lähetettäväksi kaapelin kautta, ja edellä mainitussa EBU-asiakirjassa esitetyllä tavalla pakettien muodostamiseksi useista lähteistä ainoa käytännöllinen keino tämän saavuttamiseksi on de-multipleksoida C-MAC-signaalin ääni/data-läh-teet, tallettaa nämä demultipleksoidut komponentit, valita 30 ne neljä lähdettä joita ensisijaisesti halutaan kuvasingnaa- lin mukana, ja sen jälkeen uudelleen multipleksoida valitut lähteet ennen niiden lähettämistä kaapelin kautta.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on aikaansaada lähetys järjestelmä, jolla edellä mainitut haitat voidaan vält-35 tää.

7 78207 Tämä päämäärä saavutetaan patenttivaatimuksen 1 mukaisella television lähetysjärjestelmällä, jossa käytetään aikamulttipleksoitua signaalia komponenttimuodossa, jossa kuvan kestoajan juovien enemmistö sisältää digitaalisen da-5 tapurskekomponentin ja kuvakomponentin, datapurskekomponen-tissa olevan datan, joka on johdettu useista lähteistä, ollessa aikamultipleksoitu sarjana jaksoja kustakin lähteestä datapurskeessa, jonka datataajuus on M bittiä sekunnissa, jolle on tunnusomaista se, että mainitut lähteet on 10 jaettu lukumäärään N ryhmiä ja lähteistä tuleva data kullekin ryhmälle on aikamultipleksoitu sarjana bittijaksoja kustakin lähteestä databittivirrassa lukumäärän N alimulti-pleksejä muodostamiseksi, databittien muodostaessa data-purskeen kunkin relevantin juovan, jotka on johdettu kusta-15 kin N databittivirrasta ensin mainitulla databittitaajuudella M bittiä sekunnissa, datapurskeessa olevien bittien lukumäärän vastatessa ryhmien lukumäärän N kokonaismoniker-taa.

Edellä oleva järjestelmä sallii useista ryhmistä tu-20 levän datan helpon johtamisen datapurskeesta niin että tietyllä sovellutuksella, nimittäin uudelleen muodostettaessa televisiosignaalia rajoitetun kaistanleveyden omaavalla välineellä tapahtuvaa lähetystä varten, ryhmästä saatavaa dataa voidaan käyttää yksinään uudelleen muodostetussa tele-25 visiosignaalissa.

Lähteet voidaan jakaa kahteen ryhmään, kunkin data-purskeen perättäisten juovien alkaessa aina mainitusta kahdesta ryhmästä ensimmäisestä saatavalla bitillä.

Esillä oleva keksintö aikaansaa myös edellä mainitun 30 television lähetysjärjestelmän kanssa käytettävän, patenttivaatimuksen 3 mukaisen television lähetinlaitteiston, joka käsittää kuvasignaalien lähteen aikamultipleksoidun kuvasignaalin tuottamiseksi, useita ääni/data-signaalien lähteitä, laitteen ääni/data-signaalien käsittelemiseksi digi-35 taalisina signaaleina ja digitaalisten signaalien multiplek-soimiseksi sarjana jaksoja, jotka sijaitsevat mainitun televisiosignaalin datapurskekomponentissa datataajuudella M

3 78207 bittiä sekunnissa, jolle on tunnusomaista se, että ääni/da-ta-signaalien mainitut lähteet on jaettu lukumääräksi N ryhmiä, että se käsittää laitteen kunkin ryhmän lähteistä saatavien signaalien aikamultipleksoimiseksi sarjana bit-5 tijaksoja datavirrasta lukumäärän N alimultipleksejä muodostamiseksi, laitteen bittien valitsemiseksi kustakin N bittivirrasta ja mainittujen bittien kääntämiseksi mainittuun datapruskeeseen niin, että datapurskeen relevantit juovat sisältävät peräkkäisesti bittejä, jotka on johdettu 10 kustakin N bittivirrasta ensimmäisellä mainitulla bittitaajuudella M bittiä sekunnissa, datapurskeessa olevien bittien lukumäärän vastatessa ryhmien lukumäärän N kokonais-monikertaa.

Kun ääni/data-signaalien lähteet on jaettu kahteen 15 ryhmään voi valintalaite valita bittejä kummastakin ryhmästä siten, että kunkin datapurskeen peräkkäiset juovat alkavat bitillä, joka on ensimmäisestä mainitusta kahdesta ryhmästä.

Esillä oleva keksintö aikaansaa edelleen edellä maini-20 tun television lähetysjärjestelmän kanssa käytettävän, patenttivaatimuksen 5 mukaisen television vastaanotinlait-teiston, joka käsittää laitteen mainitun televisiosignaalin vastaanottamiseksi, laitteen mainittujen kuvakomponenttien erottamiseksi mainitusta televisiosignaalista, jolle lait-25 teistolle on tunnusomaista se, että mainittu vastaanotto-laitteisto lisäksi käsittää laitteen bittien valitsemiseksi siitä datapurskeesta, joka edustaa tiettyä ryhmää mainituista ryhmistä.

Kyseinen laitteisto voi lisäksi käsittää laitteen mai-30 nittujen kuvakomponenttien uudelleen moduloimiseksi kantoaallolle, jonka kaistanleveys on pienempi kuin mainitun vastaanotetun signaalin, samalla laite voi edelleen käsittää laitteen mainittujen bittien muodostamiseksi mainitusta tietystä ryhmästä mainituista ryhmistä uudelleen muodostetuksi da-35 tapurskeeksi, jolla on pienempi datataajuus, joka vastaa mainittua tiettyä bittitaajuutta jaettuna mainitulla alimulti-pleksien lukumäärällä, ja laitteen siten muodostetun data- 9 78207 purskeen moduloimiseksi mainitulle kantoaallolle ylimääräisen aikamultipleksoidun televisiosignaalin muodostamiseksi, joka käsittää mainitut kaistanleveydeltään rajoitetut kuva-komponentit ja uudelleen muodostetun datapurskeen.

5 Edellä olevat mainitut ja muut keksinnön tunnusomai set piirteet selostetaan seuraavassa esimerkin avulla mukana seuraaviin piirustuksiin viitaten, joissa: kuvio 3 esittää esillä olevan keksinnön kanssa käytettävän lähetinlaitteiston lohkokaaviota, 10 kuviot 4, 5, 6 ja 7 esittävät ajastuskaavioita, jotka selvittävät kuvion 3 lähetinlaitteiston toimintaa, kuvio 8 esittää esillä olevan keksinnön kanssa käytettävän vastaanottimen ja muuntimen lohkokaaviota, kuvio 9 esittää kuvion 8 osan lohkokaaviota yksityis-15 kohtaisemmin, ja kuvio 10 esittää ajastuskaaviota, joka selvittää kuvion 9 osan toimintaa.

Kuvion 3 lohkokaavio esittää lähetinlaitteistoa aikamultipleksoidun televisiosignaalin yhden muodon kehittämi-20 seksi keksinnön mukaisesti. Lähetinlaitteiston kuvakompo-nentit syötetään kuvalähteestä 1 ja syötetään MAC-kuvakoo-deriin 2, jossa lähteestä 1 saatavat valotiheys- ja väri-erosignaalit kompressoidaan vaadituille taajuuksille ja käännetään ajan suhteen kuten on esitetty kuviossa 1. Ole-25 tetaan, että kooderista 2 saatavalle MAC-kuvakomponentille ei suoriteta datamuokkausta, mutta jos se tulisi datamuo-kata, tämä tapahtuisi kooderissa 2 millä tahansa tunnetulla tekniikalla, mihin on viime aikoina kohdistettu runsaasti huomiota. Kooderista 2 saatava multipleksoitu kuvakompo-30 nentti syötetään taajuusmodulaattoriin 3, johon syötetään sopivalla taajuudella sopivan taajuisia oskillaatiota oskillaattorista 4 siten, että lähetetty signaali varaa 27 MHz:in kaistanleveyden vaaditulla lähetystaajuudella. Modulaattorista 3 saatava moduloitu anto syötetään multiplekseriin 5, 35 jonka anto syötetään lähettimen 6 kautta mikroaaltoanten-niin 7 lähetetyn signaalin suuntaamiseksi sopivaan satelliittiin.

10 78207

Kuvasignaalin kehityslaitteiston rakenne ja toiminta on suhteellisen hyvin tunnettu ja sitä ei käsitellä enempää.

Lähetin sisältää myös kahdeksan ääni/data-lähdettä, jotka on numeroitu numeroin 8-15 ja jotka puolestaan voivat 5 sisältää parin lähteitä kuvasignaaliin liittyvien steroääni-signaalien aikaansaamiseksi, muiden lähteiden aikaansaadessa stereo- tai monoauraalisia äänisignaaleja, tv-tekstipalvelu-signaalien muodossa olevan datan aikaansaamiseksi, ja datan aikaansaamiseksi, joka edustaa over-air-valtuutusta kuva- ja 10 muutamille muille signaaleille. Esillä olevassa selostukses sa oletetaan, että lähteet 8 ja 9 tuottavat kyseiset kaksi äänisignaalia kuvasignaaliin liittyvää stereoäänisignaalia varten, lähde 10 tuottaa tv-tekstipalvelusignaalin, jota voidaan käyttää kuvasignaalin tekstittämiseksi, kun taas lähde 15 11 tuottaa edellä mainitun over-air-valtuutuksen, näiden nel jän lähteen muodostaessa ensimmäisen ryhmän Ά'. Kullakin lähteistä 8-15 on ottonapa C kellopulssigeneraattorin 16 sopivasta annosta kellosignaalin vastaanottamiseksi, jonka taajuus on sopiva lähteen luonteeseen. Lähteistä 8-11 saata-20 vat annot syötetään 1 A':n tai ensimmäisen paketin multiplekserin 17 vastaaviin ottoihin kun taas jäljelle jäävien lähteiden 12-15 annot, jotka muodostavat toisen ryhmän 'B', syötetään 'B':n tai toisen paketin multiplekserin 18 ottoihin. Kummallakin multiplekserillä 17 ja 18 on kello-otto C1 25 kellopulssien vastaanottamiseksi taajuudella 10,125 MHz kel lopulssigeneraattorin 16 annosta. 'A'-pakettimultiplekseri 17 ottaa tulevia digitaalisia signaaleja lähteistä 8-11 ja kääntää nämä signaalit paketeiksi tunnetulla tavalla sopivilla otsikoilla taajuudella 10,125 Mbit/s, näiden pakettien 30 käännöksen ollessa aika-alueella tai alueella, joka on samanlainen kuin alue, jonka on varannut C-MAC-pakettisignaa-lin datapurske, joka on esitetty edellä mainitussa EBU-rapor-tissa. Kuvio 4 esittää kaavamaisesti edellä mainitun aika-alueen, joka sisältää alimultipleksin 1A'-pakettimultiplek-35 serin 17 annosta, joka bittitaajuudella 10,125 Mbit/s sisäl- n 78207 tää 98 bittiä kussakin juovaosassa, ja jos jokainen paketti sisältää edellä selostetut 751 bittiä niin silloin kukin paketti varaa noin 7,66 kyseistä juovaosaa, kuvion 4 vastatessa kuvion 2 osaa. Edellä mainitut bitit on esitetty ku-5 viossa 4, jokaisen bitin juovaosan ollessa merkitty Ailia ja numeroidulla bittiliitteellä, kun taas paketin alku juovalla L1 (joka päättyy juovan L8 aikana) on merkitty kaksois-reunaviivalla. Alimultipleksi 'A' sisältää silloin 81 kyseisen tyyppistä pakettia kuva-alaa kohti samalla kun lisäksi 10 on 321 ylimääräistä bittiä alkaen juovan 621 lopusta ja ulottuen juovien 622, 623 ja 624 kautta. Siksi pakettien bittitaajuus ja lukumäärä alimultipleksiä kohden on puolet siitä, mitä edellä mainitussa EBU-raportissa on määritelty. Lähteistä 12-15 saatavat signaalit käsitellään identtisel-15 lä tavalla 1B1-pakettimultiplekserillä 18 bittien lukumäärän juovaa kohden ollessa jälleen 98, kunkin 751 bittipaketin varatessa myös noin 7,66 juovaosaa. Kyseisessä tapauksessa alimultipleksi 'B' sisältää myös 81 pakettia kuva-alaa kohden, saman lukumäärän ylimääräisiä bittejä ollessa juovil-20 la 621, 622, 623 ja 624 kuin alimultipleksilla 'A'. Multi- pleksi ' B' on esitetty kaavamaisesti kuviossa 5, joka on numeroitu vastaavalla tavalla kuvion 4 kanssa.

Ά1- ja 1B'-pakettimultiplekseristä 17 ja 18 saatavat Ά'- ja 1B'-alimultipleksit syötetään vastaaviin multi-25 plekserin 19 ottoihin, jolla on myös kello-otto C2, joka vastaanottaa kellopulsseja taajuudella 20,25 MHz kellopulssige-neraattorin 16 ylimääräisestä annosta. Multiplekserit 19 on järjestetty kuljettamaan bittejä taajuudella 20,25 MHz 'A'- ja 'B'-pakettimultiplekserien 17 ja 18 Ά'- ja 'B'-30 alimultipleksejä siten, että näin muodostetulla multipleksil-lä on edellä selostettu bittitaajuus 20,25 Mbit/s, bittien ollessa johdettu ääni/data-lähteiden 8...15 kahdesta ryhmästä ('A' ja 'B')· Multiplekseristä 19 saatava anto syötetään datakääntäjän 20 ensimmäiseen ottoon, joka voi olla ylimää-35 räisen multiplekserin muodossa, jonka toinen otto on kytket ty tahtisanageneraattorin 21 antoon, jolla on kello-otto C3, 78207 12 joka vastaanottaa kellopulsseja taajuudella 20,25 MHz puls-sigeneraattorin 16 ylimääräisestä annosta, tahtisanageneraat-torin 21 tuottaessa 8 bittiä, jotka käännetyssä datakuva-alassa edeltävät kullakin juovalla ääni/data-bittejä, ja jo-5 ka käsittää yhden aloitusbitin ja sopivan 7 bittisen juova- tahdistussanan. Datakääntäjän 20 kolmas otto on kytketty lähteeseen 23 dataa varten, joka esiintyy juovalla 625 kuten on selostettu edellä mainitussa EBU-raportissa (tai juovat 624 ja 625 mikäli muunnettuna kuten edempänä selostetaan), 10 ja jolla on myös kello-otto C4 kellopulssien vastaanottamiseksi taajuudella 20,25 MHz kellopulssigeneraattorin 16 ylimääräisestä annosta. Datakääntäjän 20 anto sisältää juovien 1...625 aikana datakuva-alan C-MAC-pakettisignaalille ja kuvio 6 esittää databittien kokoomuksen datakuva-alassa, jo-15 ka poikkeaa siitä, mitä edellä mainitussa EBU-raportissa on esitetty siinä, että aktiivisen datan jokainen bitti saadaan vuorottaisesti lähteiden kahdesta ryhmästä kunkin juovan kunkin aktiivisen dataosan sisältäessä 196 bittiä aikaisemmin esitetyn 195 bitin sijaan, mutta sisältää juovan tah-20 distussanan edellä selostetussa muodossa ja joko juovan 625 datainformaation siinä muodossa tai modifioidut juovat 624 ja 625. Tämä anto syötetään 2-4 PSK-modulaattorin 22 dataot-toon, jonka toinen otto vastaanottaa oskillaatioita oskillaattorista 4 vaiheavainnussignaalin tuottamiseksi, joka 25 syötetään multiplekserin 5 toiseen ottoon siten, että tämä moduloitu data tuodaan C-MAC-pakettisignaaliin sopivien aikajaksojen aikana. Kuviosta 6 havaitaan, että ääni/data-bi-tit kussakin juovassa alkavat 'A'-ryhmän lähteellä ja päättyvät 'B'-ryhmän lähteellä siten, että kukin juova sisältää 30 98 Ά'-bittiä ja 98 'Β'-bittiä.

Aktiivisen datajakson juovaa kohti kasvaessa 195 bitistä 196 bittiin täytyy bittien lukumäärää tai näytteitä juovan jäljelle jäävässä osassa muuttaa, jos kukin juovajakso edelleen sisältää 1296 näytejaksoa. Siksi on esitetty, 35 että kuvakomponenttien näytejaksojen lukumäärää hieman pienennettäisiin ja siirtymäjaksoja hieman lisättäisiin. Kuvioon 1 liittyvä taulukko muuttuisi silloin seuraavasti: 13 78207 a = 204 bittiä - tahdistus, ääni/data (datapurske), b = 5 näytettä - siirtyminen datan lopusta, c = 15 näytettä - päälukitusjakso (värikkyysvertai- luarvon nollataso) 5 SC1 = 5 näytettä - varattu kuvan datamuokkaukselle, d = 352 näytettä - värikkyys (C) , g = 704 näytettä - valotiheys (Y) , SC2 = 6 näytettä - varattu kuvan datamuokkaukselle, h = 5 näytettä - siirtyminen dataan.

10 Kuten edellä aikaisemmin on määritetty sallitaan koko juovan 625 edellä mainitussa EBU-asiakirjassa kuljettaa dataa ja kuvio 7a esittää tämän juovan rakenteen, missä: FSD = 104 bittiä - kuva-alan tahdistusdata, UDT = 5 bittiä - yhdistetty data ja ajastus, 15 SDF = 94 bittiä - staattinen datakuva-ala, RDF =470 bittiä - toistettu datakuva-ala, joka käsittää viisi 94 bittistä datajaksoa TDMCTL (1)...(5)-kertaiselle jako-multipleksiohjausryhmälle, 20 NA = 564 bittiä - kuusi 94-bittistä datajaksoa joita ei ole varattu, UDF = 59 bittiä - määrittelemätön.

Kuva-alan tahdistusdata (FSD) sisältää: LSW = 8 bittiä - 1 bitti demodulaattorin alkuun ja 25 7 bittiä juovan tahdistussanaan, CRI = 32 bittiä - kellon alku, FSW = 64 bittiä - kuva-alan tahdistussana.

Vaaditun datan sallimiseksi sijoittaa juovalta 625 kaapelin pään muuntimeen juovajaksossa puolella bittitaajuu-30 della esitetään edelleen juovien 624 ja 625 modifiointia, kuten on esitetty kuviossa 7 b. Kun esillä olevassa järjestelmässä juovan 624 aktiivinen datajakso ei kuljeta ääni/dataa lähteistä 8-15 esitetään, että tämä jakso kuljettaisi staattisen datakuva-alan (SDF) jättäen 102 bittiä määrittämättä 35 (UDFI) kyseisessä datajaksossa. Juova 615 modifioidaan siten, että se ei kuljeta staattista datakuva-alaa (SDF), vaan 14 7 ε 2 O 7 jatkaa muun informaation kuljettamista, määrittämättömän jakson (UDF2) juovan 625 lopussa kasvaessa 153 bittiin. Muutosten syyt selostetaan edempänä.

Kuvion 8 lohkokaavio esittää vastaanotinta, joka si-5 sältää muuntimen vastaanotetun C-MAC DBS-televisiosignaa- lin, joka on edellä selostettua tyyppiä, muuntamiseksi kaapeli jakelujärjestelmään syöttämistä varten sopivaksi. Tämä kuva esittää mikroaaltoantennia 31, jonka mitat ovat sopivat C-MAC-paketin DBS-televisiosignaalien vastaanottamisek-10 si, jotka sijaitsevat 12 GHz:n kaistalla. Antenniin 31 on kiinnitetty alasmuuntaja 32, jossa tulevien signaalien taajuudet siirretään siten, että ne sijoittuvat juuri UHF-yleis-radiokaistojen yläpuolelle ja sijaitsevat välillä 950 ja 1750 MHz, jolloin ne voidaan helposti syöttää koaksiaalikaa-15 pelin 33 kautta vastaanottimen ottonapaan 34. Vastaanotti- messa navassa 34 olevat signaalit syötetään viritinyksik-köön 35, jossa haluttu televisiosignaali valitaan tavanomaisella tavalla sekoittamalla se viritettyyn paikallisoskillaat-torisignaaliin välitaajuussignaalin (IF) tuottamiseksi, jol-20 la tässä tapauksessa on taajuus 134 MHz. Virittimen ja tuloksena olevan IF-signaalin kaistanleveys on 27 MHz sopiakseen DBS-signaalin kaistanleveyteen. Viritys viritysyksikössä 35 tapahtuu valintajännitteen avulla, joka syötetään liitännän 36 yli valitsinyksiköstä (ei esitetty), joka on syötet-25 ty summainpiirin 37 ensimmäisen oton kautta, jonka anto on kytketty viritinyksikön 35 sopivaan ottoon. Summainpii-rillä 37 on toinen otto, johon syötetään automaattinen taa-juudensäätöjännite (AFC) liitännän 38 kautta, tämä AFC-jännite lisättäessä valintajännitteeseen viritinyksikön 35 oi-30 kean virityksen varmistamiseksi. Viritinyksiköstä 35 saatava IF-signaali vahvistetaan vahvistinasteessa 39 ja syötetään akustiseen pinta-aaltosuodattimeen 40 (SAW, surface acoustic wave), jonka päästökaista on 27 MHz ja keskipiste 134 MHz:in IF-taajuus. SAW-suodattimen anto syötetään ra-35 joitin- ja diskriminaattoriasteeseen 41, jossa IF-signaalin is 7820 7 taajuusmoduloimat värikkyys- ja valotiheyskuvakomponentit demoduloidaan peruskaistaisen MAC-kuvasignaalin tuottamiseksi, jota jälkikorjataan jälkikorjausasteessa 42. Rajoitin-ja diskriminaattoriaste 41 tuottaa myös AFC-jännitteen, jo-5 ka syötetään liitännän 38 kautta summainpiiriin 37.

IF-signaali syötetään myös rajoitin- ja 2-4 PSK-de-modulaattoriasteeseen 43, jossa datapurske (ääni/data-kom-ponentti) ja ylimääräinen digitaalinen informaatio palautetaan kaikki taajuudella 20,25 Mbit/s. Nämä digitaali-10 set signaalit syötetään muuntimeen 44, jolla on useita toi mintoja, joista yksi on laajentaa ääni/data-digitaalisig-naalien bitit siten, että niillä on paljon pienempi bitti-taajuus. Muunninyksikön 44 tiettyjä ominaispiirteitä on esitetty yksityiskohtaisemmin kuviossa 9. Kuviossa 9 digitaa-15 linen informaatio taajuudella 20,25 Mbit/s syötetään muunti- men 44 ottoon 52, josta se syötetään ottona pulssigeneraat-toriin 45, joka generaattori tuottaa useat vaaditut kellotaajuudet sekä useat kirjoitus- ja lukuohjaussignaalit, jotka myös vaaditaan muuntimen 44 oikeaa toimintaa varten. Ot-20 to 52 syötetään myös demultipleksteripiiriin 46 juovaa kohti 196 ääni/data-bitin vastaanottamiseksi C1:n kellotaajuudella 20,25 MHz, joka toisen 10,125 MHz:in signaalin C2 ohjauksessa tuottaa antoonsa vuorottaisia pulsseja ottodatasta, eli vain 'A'-bittejä tai vain 'B1-bittejä, kuten kuvioon 6 liit-25 tyen. Demultiplekseripiiriin 46 anto, joka sisältää esimerkik si vain 1 A'-bittejä syötetään salpa- ja viivepiiriin 47, jossa kunkin bitin pituus kaksinkertaistetaan ja siihen kohdistetaan lyhyt viive, kuten edempänä selostetaan, piirin 47 vastaaanottaessa C2 kellopulsseja taajuudella 10,125 MHz.

30 Navassa 52 oleva data syötetään myös jonomuistipii- riin (FIFO, first-in-first-out) 48, merkitty merkinnällä L624/625 FIFO, joka toimii kunkin kuva-alan juovan 624 ja 624 aktiivisella datalla osan tästä datasta tekemiseksi sopivaksi lähetystä varten matalammalla bittitaajuudella 35 10,125 Mbit/s, tämän FIFO:n vastaanottaessa myös kellopuls se ja C1 ja C2 vastaavilla taajuuksilla. Napa 52 on myös kyt- 16 78207 ketty tahdistuspiiriin 49, joka kellotaajuuksien C1 ja C2 ohjauksessa erottaa tahdistusinformaation vastaanotetuista juovatahdistussanoista, ja tuntien kyseisten tahtisanojen ennalta määrätyn järjestyksen tuottaa sopivan tahdistussa-5 nan kullekin juovalle taajuudella 10,125 Mbit/s haluttuna aikana kuten edempänä selostetaan kuvioon 10 liittyen. Tah-tipiiri 49 tuottaa myös ajastuksen ohjaussignaalin tulevista tahtisanoista, joka syötetään liitännän 50 kautta pulssige-neraattorin 45 ylimääräiseen ottoon pulssigeneraattorin tuot-10 tamien kirjoitus- ja lukusignaalien ilmaantumisen tarkaksi ohjaamiseksi.

Salpa- ja viivepiirin 47, L624/625 FIFO -piirin 48 ja tahtipiirin 49 annot kytketään kaikki multiplekserin 51 vastaaviin ottoihin, joka pulssigeneraattorista 45 saatavan oh-15 jaussignaalin (ei esitetty) ohjauksessa tuottaa datapurskeen ja juovan 625 datan C-MAC-pakettibittitaajuuden puolikkaalla, eli taajuudella 10,125 Mbit/s, antoon 53. Kuinka tämä saavutetaan datan suhteen niissä juovissa, jotka kuljettavat dataa Ά'- ja 'B'-multiplekseistä selostetaan kuviossa 10 esitetty-20 jen ajastuskaavioihin liittyen. Kuvio 10a esittää yksityis kohtaisesti osaa vierekkäisistä juovista, jotka sisältävät datan siirtymän 5 näytejaksoa - (h), tahdistuksen ja ääni/da-tan (datapurske) 204 bittiä - (a) ja datan lopusta tapahtuvan siirtymän 5 näytejaksoa - (b), kaikkien näiden tapahtues-25 sa taajuudella 20,25 Mbit/s, johon aikaisemmin on viitattu kuvioon 1 liittyen. Tahdistuksen ja ääni/datan 204 bittijaksoa numeroidaan peräkkäisesti ja havaitaan, että R:llä osoitettu bitti on tahdistuksen alkubitti, kun taas bitit 2...8 (S) muodostavat sopivan juovatahdistussanan 7 bittiä. Jäl-30 jelle jäävät bitit 9...204 kuljettavat ääni/dataa paritonnume- roisten bittien kuljettaessa dataa ryhmästä Ά', kun taas pa-rillisnumeroiset bitit kuljettavat dataa ryhmästä 'B'. Tietyn tyyppisille modulaatioille ei jaksoja (h) ja (b) vaadita siirtymistä varten, ja niitä voidaan tällöin käyttää hy-35 väksi kuljettamaan dataa muunnetussa signaalissa ja siten, jos bittitaajuus on puolitettu, bittien lukumäärää voidaan 17 78207 lisätä arvosta f- = = 102 arvoon —+a+^ = = 107.

Alkubittiä R ei ole välttämätöntä lähettää tahdistussanalle, mikä tekee mahdolliseksi käyttää 98 bittiä aktiivista dataa ^ varten. Datan lähetys voi nyt alkaa jakson (h) alusta, mutta kuten kuvasta 10a nähdään, alkaa tarkastelun kohteena olevan juovan tahtisana jakson (h) jälkeen. Tämä voidaan välttää käyttämällä tahtipiirin 49 tuottamia juovan tahtisanoja kuten edellä on selostettu alkubitin ja paikan suhteen, kuten on esitetty kuviossa 10b. Kuviossa 10b numeroidut bitit ovat niitä, jotka vastaavat kuvion 10a datapurskeessa olevia bittejä. Salpa- ja viivepiiri 47 salpaa tai laajentaa kunkin 'A'-bitin demultiplekseristä 46 ja tuottaa laajennetun 'A'-bittien jonon taajuudella 10,125 Mbit/s, joka on viivästet-ty yhdellä bittijaksolla tällä taajuudella. Ensimmäinen laajennettu 'A'-bitti seuraa siksi seitsemättä laajennettua tah-tisanan bittiä, tämän Ά'-bitin ollessa numeroitu numerolla A9 sen osoittamiseksi, mistä tulevan datan bitistä se on johdettu, tämän soveltuessa muihin 'A'-bitteihin. Tämän datan 2Q (A201 ja A203) viimeiset 'A'-bitit ulottuvat siirtymäjaksoon (b) puolella käytettävästä laajennetusta bittijaksosta ja siten voidaan havaita, että juovan tahtisana ja datan 'A'-bitit voidaan helposti sijoittaa jaksoihin (h), (a) ja (b).

L624/625 FIFO-piiri 48 vastaanottaa datan navassa 52 tapahtuvan vastaanoton lisäksi myös tahtipiiristä 49 tulema van annon S. Tämä FIFO-piiri ottaa sopivan juovien 624 ja 625 kanssa käytettävän laajennetun juovan tahdistussanan ja sijoittaa sen laajennettujen juovien 624 ja 625 alkuun, jotka taas päättyvät jakson (h) alussa. Näistä juovista tulevaa 2Q dataa ei käsitellä aikaisempina juovina vaan yksinkertaisesti luetaan ensimmäisenä sisään - ensimmäisenä ulos -periaatteella laajennetulla nopeudella. Tämä merkitsee, että ei ole mahdollista sisällyttää kaikkea mahdollista dataa joka voi esiintyä juovissa 624 ja 625 laajennetussa muodossa. Esite-__ tyille modifikaatioille juoville 624 ja 625 kuten edellä on selostettu tämä ei ole haitta, koska näissä juovissa on osia, joissa ei ole aktiivista dataa niihin varattuna. Staat- 18 78207 tisen datakuva-alan (SDF) siirto juovan 624 aktiivisen datan alueeseen sallii kuva-alan tahdistusdatan (FSD), yhdistetyn datan ja ajastuksen (UDT) ja toistetun datakuva-alan (RDF) sijoittamisen laajennettuna juovajaksolle.

5 Edellä olevan datan lisäksi, joka tuotetaan muuntimen 44 antoon 53, syöttää ylimääräinen anto 54 kellopulsseja taajuudella 10,125 MHz.

Viitataan jälleen kuvioon 8, jälkikorostusasteesta 42 tuleva kuvasignaali syötetään modulaattorin 55 modulaatio-ot-10 toon, jossa tämä signaali amplitudimoduloidaan kantoaallolle, joka on vastaanotettu toisessa otossa kantoaalto-oskillaattorista 56, kantoaallon taajuuden ollessa taajuuskaistoilla, joita käytetään kaapelijakelujärjestelmissä. Modulaattorista 55 saatava anto syötetään multiplekserin 57 ensimmäiseen 15 ottoon, jonka anto on syötetty tynkäkaistasuodattimen 58 kaut ta muunninyksikön antoon 59 kaapelijakelujärjestelmässä käytettäväksi.

Muuntimen navoissa 53 aj 54 olevat annot, jotka vastaavasti kuljettavat laajennettuja digitaalisignaaleja ja vas-20 taavaa ajastustaajuutta (10,125 MHz), syötetään digitaaliseen modulaattoriin 60, joka ylimääräisessä otossa vastaanottaa kantoaallon kantoaalto-oskillaattorista, ja jossa tämä kantoaalto digitaalisesti moduloidaan laajennetuilla digitaa-lisignaaleilla, jotka voi olla muunnettu kaksoisbinaariseen 25 muotoon. Modulaattorista 60 saatava moduloitu anto syötetään multiplekserin toiseen ottoon antonapaan 59 syöttämistä varten suodattimen 58 avulla.

Esillä olevan lähetysjärjestelmän datasignaalien vastaanotto vastaanottimella, joka on kytketty kaapeliin joka 30 kuljettaa vain 'A'-ryhmän dataa, ei eroa suuresti siitä, mitä on esitetty C-MAC-pakettivastaanottimille paitsi että data on puolella bittitaajuudella. Vastaanotin datasignaalien vastaanottamiseksi suoraan satelliitista vaatii demultiplekse-rin, joka uudelleen konstruoi datan kahteen erilliseen ryh-35 mään, A ja B. Tällä on se etu, että datan operointi signaalien palauttamiseksi tapahtuu pienemmällä bittitaajuudella i9 78207 (10,125 MHz taajuuden 20,25 MHz sijaan), mikä tekee datan käsittelyn helpommaksi. Yhdistetty standardivastaanotin kaapeli/satelliitti-käyttöä varten voidaan helposti saavuttaa yhdistämällä edellä oleva kahden tarpeellisen datademodu-5 laattorin ja sopivan kytkentäjärjestelyn kanssa satelliitista saatavan demultipleksoidun datan ja kaapelista saatavan datan väliin.

Claims (6)

20 7 8 2 0 7

1. Television lähetysjärjestelmä, jossa käytetään aikamultipleksoitua signaalia komponenttimuodossa, jossa 5 kuvajakson juovien enemmistö sisältää digitaalisen data-purskekomponentin ja kuvakomponentin, jolloin datapurske-komponentissa oleva data, joka on johdettu useista lähteistä (8-15), on aikamultipleksoitu sarjana kustakin lähteestä saatuja jaksoja datapurskesignaaliin, jolla on tietty 10 datataajuus, tunnettu siitä, että mainitut lähteet (8-15) on jaettu useisiin ryhmiin ja lähteistä kullekin ryhmälle tuleva data on aikamultipleksoitu sarjana kustakin lähteestä saatuja bittijaksoja databittivirtaan, niin että muodostetaan vastaava lukumäärä alimultiplekseja, databit-15 tien, jotka muodostavat datapurskeen kunkin relevantin juovan, ollessa johdettu kustakin mainitun databittivirtojen joukon databittivirrasta mainitulla tietyllä databittitaa-juudella, datapurskeessa olevien bittien lukumäärän vastatessa mainittujen ryhmien lukumäärän kokonaislukumonikertaa. 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen televisiolähetys- järjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut lähteet on jaettu kahteen ryhmään, kunkin datapurskeen peräkkäisten juovien alkaessa aina bitillä, joka on ensimmäisestä mainituista kahdesta ryhmästä.

3. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukaisen television lähetysjärjestelmän kanssa käytettävä television lähetinlaitteisto, joka sisältää kuvasignaalien lähteen (1) aikamultipleksoidun kuvasignaalin tuottamiseksi, useita ääni/data-signaalien lähteitä (8-15), laitteen (17, 30 18) ääni/data-signaalien käsittelemiseksi digitaalisina signaaleina ja digitaalisignaalien aikamultipleksoimiseksi sarjana jaksoja, jotka sijaisevät mainitun televisiosignaalin datapurskekomponentissa tietyllä datataajuudella, tunnettu siitä, että ääni/data-signaalien lähteet 35 (8-15) on jaettu useisiin ryhmiin, ja että se sisältää lait teen (19) kunkin ryhmän lähteistä tulevien signaalien aika- 21 78207 multipleksoimiseksi sarjana bittijaksoja databittivirtaan, niin että muodostetaan vastaava lukumäärä alimultipleksejä, ja laitteen (20) bittien valitsemiseksi kustakin mainitun bittivirtojen joukon bittivirrasta ja mainittujen bittien 5 kokoamiseksi datapurskeeseen niin, että datapurskeen relevantit juovat sisältävät bittejä, jotka on johdettu kustakin bittivirrasta tietyllä datataajuudella samalla kun bittien lukumäärä datapurskeessa vastaa ryhmien lukumäärän ko-konaislukumonikertaa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen televisiolähetin- laitteisto, tunnettu siitä, että ääni/data-signaa-lien lähteet (8-15) on jaettu kahteen ryhmään, jolloin mainittu valintalaite (20) valitsee bitit kummastakin ryhmästä siten, että kunkin datapurskeen peräkkäiset juovat alkavat 15 bitillä, joka on ensimmäisestä mainitusta kahdesta ryhmästä.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukaisessa televisiolähetys järjestelmässä käytettävä television vastaanotinlait-teisto, joka käsittää laitteen (31-40) televisiosignaalin 20 vastaanottamiseksi, laitteen (43) kuvakomponenttien erottamiseksi televisiosignaalista ja laitteen (57) datapurskeen tuottamiseksi televisiosignaalista, tunnettu siitä, että vastaanotinlaitteisto lisäksi käsittää laitteen (44) niiden bittien valitsemiseksi datapurskeesta, jotka edusta-25 vat tiettyä ryhmää mainituista ryhmistä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen televisiovastaan-otinlaitteisto, joka käsittää laitteen (55) kuvakomponenttien uudelleen moduloimiseksi kantoaallolle, jonka kaistanleveys on pienempi kuin vastaanotetun signaalin kaistanle- 30 veys, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää laitteen (47,51) mainitun tietyn ryhmän mainittujen bittien muodostamiseksi uudelleenmuodostetuksi datapurskesignaalik-si, jolla on pienempi datataajuus, joka vastaa mainittua tiettyä bittitaajuutta jaettuna alimultipleksien lukumää-35 rällä, ja laitteen (57) tällä tavoin muodostetun datapurs-kesignaalin moduloimiseksi kantoaallolle ylimääräisen aika- 22 7 8 2 0 7 aikamultipleksoidun televisiosignaalin muodostamiseksi, joka käsittää mainitut kaistanleveydeltään rajoitetut ku-vakomponentit ja uudelleenmuodostetun datapurskeen. 23 78207