FI78143B - Behandlingsfoerfarande foer hushaollsvatten foer tryckvattenanlaeggningar i smaofastigheter och anordning foer tillaempning av behandlingsfoerfarandet. - Google Patents

Description

, 78143

Talousveden käsittelymenetelmä pienkiinteistön painevesi-laitokeia varten ja laite käsittelymenetelmän soveltamiseksi

Vedenkäeittelymenetelmä käytettäväksi pienkiinteistöjen pai-nevesilaitosten yhteydessä, jolloin raakavesi otetaan kaivosta tai vastaavasta ja siirretään käsiteltynä painesäi1iöön käyttöä varten.

Aikaisemmin tunnettua pienkiinteistön pöhjavesikaivon yhteydessä toteutettua vedenkäsittelytekniikkaa edustaa kaivon ympärille ja pohjalle laitettu hiekkakerros. Hiekkakerros toimii kertakäyttösuodattimen tapaan ja kyseisen "suodattimen" kunnostusmenetelmä on hiekan vaihto. Kehittyneempää käsittelytekniikkaa edustavat erilaiset suodatuslaitokset.

Markkinoilla olevat laitteet jakautuvat mekaanisen toteutuksen osalta kahteen tyyppiin, painesuodattimiin ja avoimiin allaslaitoksiin. Yleinen suuntaus on, että pienemmät laitokset ovat painesuodattimia. Painesuodattimet ovat yksinkertaisia, mutta niiden todellisen kunnon valvominen ja suodatus-massan hoito ovat vaikeita tai työläitä. Avoimet allaslaitok-set ovat yleensä teknisesti monimutkaisempia ja tilaa vieviä. Markkinoilla olevien laitteiden piirteitä ovat mm.: - laite on valmistettu tilaustyönä johonkin paikalliseen ongelmaan, kallis ja riippuvainen ostetusta huollosta - laite on sarjatuote, mutta vaatii ostettavaa huoltoa ja/tai ostettavia aineita tai suodatuspanoksia - laitteen hoitotoimenpiteet voidaan tehdä käyttäjän toimesta, mutta hoito on siinä määrin työläs, että hoitokertojen väli vähitellen pitenee ja lopuksi hoitotoimenpiteisiin ryhdytään vain pakon edessä (esimerkiksi painesäiliön manusluukun avaus ja massan vaihto suhteellisen pienestä aukosta).

2 78143

Keksinnön mukaisen menetelmän avulla saadaan aikaan ratkaiseva parannus edellä kuvattuihin epäkohtiin. Tämän aikaansaamiseksi on menetelmälle tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaisen menetelmän tärkeimpiä etuja ovat mm.: olemassa oleva vesijohto hyödynnetään kokonaan menetelmän vaatimat muutokset olemassa olevaan vesijohtoon ovat vähäiset menetelmän vaatima lisälaite on yksinkertainen ja huokea helppo valvoa, koska allas on avoin helppo hoitaa ei kemikaaleja ei maeeanvaihtoa vikatilanteessa todennäköisin seuraus on, että kaivovesi ohittaa suodattimen, mutta vedensaanti jatkuu käytetyt komponentit ovat suurelta osin vakiotavaraa

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

Kuvio 1 esittää periaatteessa keksinnön mukaista suodatusjärjestelmää sijoitettuna painevesilaitokseen; kuvio 2 esittää kuvion 1 laitosta ja keksinnön mukaista suodatusjärjestelmää yksityiskohtaisesti; kuvio 3 esittää erästä edullista venttii1iratkaisua keksinnön mukaisessa järjestelmässä; kuvio 4 esittää keksinnön mukaisessa järjestelmässä käytettävää sadettajaa.

Keksinnön mukainen menetelmä perustuu painevesilaitoksessa (kuvio 1) jo olevan pumpun 1 aikajakokäyttöön.

3 78143

Tavanomainen toiminta paineveeilaitokeeesa on, että pumppu 1 imee vettä kaivosta 2 pöhjaventtii1 in 3 ja imuputken 4 kautta ja pumppaa veden paineputken 5 kautta paineeäiliöön 6. Paine-säiliössä oleva ilma tai kaasu 7 puristuu kokoon varastoiden paine-energiaa. Paineen noustua riittävästi painekytkin 8 pysäyttää pumpun. Pöhjaventtii1iin 3 sisältyvä takaiskuventtii- 11 estää veden virtaamasta takaisin kaivoon. Vesi virtaa kulutukseen 9 ensisijaisesti ilmatyynyn varastoituneen paine-energian voimalla. Pumpun päätehtävä on täydentää kaivosta paineeäiliöön kertyvä vajaus jaksottaisten käyntijaksojen aikana .

Keksinnön mukaisessa menetelmässä painevesilaitokseen liitetään euodatueallas 10, jossa on suodatusmassa 11 ja vesitila 12 .

Keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä pumppu huolehtii lepojaksojensa aikana, että suodatusallas on täynnä. Kun kulutukseen tarvitaan vettä, pumppu ottaa sen aina ensisijaisesti suodatusaltaasta suodatusaltaan 10 vesitilasta 12 suo-datusmassan 11 läpi. Kun siirtopumppaus suodatusaltaasta paineeäiliöön loppuu, täydentää pumppu suodatusaltaan kaivovedellä. Pumppu joutuu pumppaamaan kaiken veden kahteen kertaan. Jos pumppu olisi ideaalinen tilavuuspumppu, aiheutuisi keksinnön mukaisen menetelmän käytöstä kulutukseen saatavan veden määrässä 50 %:n vähenemä menetelmän käyttöönoton johdosta. Käytännön pumput ovat kuitenkin ominaiskäyrältään laskevia ja tästä seuraa, että tietyn vesimäärän siirto kaivosta suodatus-altaaseen tapahtuu paljon nopeammin kuin saman vesimäärän siirto suodatusaltaasta paineeäiliöön.

Menetelmän käytöstä aiheutuvaa kapasiteetin menetystä pienentää lisäksi se, että pumpattaessa vettä suodatusaltaasta paineeäiliöön, ei pumpulla ole imupuolella nostokorkeutta juuri lainkaan ja näin ollen painesäiliön täyttöjaksot ovat lyhentyneet. Keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä on lopul- 4 78143 linen kapasiteetin menetys noin 20-30 %:n luokkaa. On lisäksi muistettava, että kapasiteetin menetys toteutuu vasta silloin, kun painesäiliön ja suodatussäiliön reservit on käytetty pitkän yhtäjaksoisen kulutusjakson aikana.

Käytettäessä samaa pumppua sekä käsittelemättömän että käsitellyn veden siirtoon pääsee aina vähän käsittelemätöntä vettä ohi suodatusosan. Tätä ominaisuutta voidaan pienentää siten, että aina pumpun käynnistyessä pidetään suodatusaltaan venttiilit 14, 15 avoinna niin kauan, että venttiilien välissä = pumpussa, oleva vesi varmasti on käsiteltyä.

Menetelmää käytettäessä on luonnollisestikin huomioitava se, että jos raakavesi on toksisesti, biologisesti tai muuten sellaisenaan käyttökelvotonta, ei menetelmää tule käyttää.

Menetelmän tekninen toteutusesimerkki:

Kuviossa 2 on tavanomainen painevesilaitos, jossa on osat 1-9, kuten kuviossa 1. Muutettaessa painevesilaitos keksinnön mukaiseksi tehdään seuraavat muutokset olemassa olevaan paine-vesilaitokseen. Paineputki 5 irrotetaan säiliöstä 6 ja säiliön yhde tulpataan umpeen. Säiliön 6 pohjaan tehtyyn aukkoon 17 liitetään suuriläpimittainen huuhteluputki 1Θ. Säiliöstä 6 irrotettu paineputki 5 liitetään kohdassa 19 täyttöputkeen 20. Suuriläpimittainen tyhjennysputki 21 liitetään kohdassa 22 imuputkeen 4. Käytännössä liitos 17 toteutetaan poraamalla säiliön 6 pohjaan reikä ns. pönttösahalla ja tämän jälkeen putki 18 liitetään yhteen isoon pulttiin perustuvalla liitos-kappaleella säiliöön. Reiän johdosta säiliö heikkenee jonkin verran. Säiliöstä 6 irrotettu paineputki 5 liitetään kumilet-kulla ja klemmareilla kohtaan 19. Imuputkeen 4 lisätään T-yhde, johon putki 21 liitetään kohdassa 22. Jos liitostyö tehdään elastisilla putkilla <kumiletkuilla) ja letkukiristi-millä ei liittäminen aseta juuri mitään vaatimuksia olemassa olevalle painevesilaitokse1le ja lisäksi tilankäyttö on helppo suunnitella.

5 78143

Toiminta :

Suodatuealtaan täyttö- ja tyhjennyeventtiilit kuviossa 1, kohdat 14 ja 15, on toteutettu kakeiosaiseeti, käyttäen avattavaa kaksitie-magneettiventtii1 is toisessa haarassa ja ta-kaiskuventtiiliä toisessa. Toiminta on mahdollinen, kun järjestelmässä on riittävä paine-ero takaiskuventtiilien kiinnipitämiseen silloin kun virtaus on ohjattava muualle kuin ta-kaiskuventtiiliin. Virtauksen ohjaus voitaisiin tehdä käyttäen ohjattavia kolmitieventtiilejä, mutta käytettäessä ohjattavana venttiilinä kaksitieventtii1iä, saadaan ohjattavan venttiilin rakenne erittäin yksinkertaiseksi ja toimintavarmaksi.

Kuvion 2 laitteiston toiminta vedenkäsittelyssä:

Tarkastelu aloitetaan tilanteesta, jolloin paineeäiliö ja suoda tuseä i1iö ovat täynnä ja pumppu pysähtyneenä.

Kulutukseen 9 virtaa vettä painesäiliön 6 sisällä olevan ilmatyynyn 7 painamana. Kun paine laskee alarajalle, kytkee painekytkin Θ pumpulle virran ohjauskeskuksen 46 kautta.

Pumppu käynnistyy ja imuputken 21 venttiili 23 aukeaa. Liitoksesta 22 johtaa suuripoikkipintainen virtaustie pohjatilaan 24. Suodatuealtaan 10 ja kaivon 2 vedenpintojen korkeuserosta aiheutuva paine—ero siirtää vettä tilasta 12 virtaustien 21 kautta kohtaan 22. Virtaustien 21 virtausvastus mitoitetaan niin pieneksi, että venttiilin 23 ollessa auki ko. virtausvastuksen aiheuttama paine-ero ei ylitä korkeuseron 25 painetta. Pöhjaventtii1iin sisältyvä takaiskuventtii1i pysyy kiinni ja vesi virtaa tilasta 12 säiliöön 6. Väljä virtaustie liitoksesta 22 pohjaan 24 varmistaa sen, ettei sinä aikana, kun puhdasta vettä pumpataan suodatusaltaasta 10 painesäi-liöön 6, tapahdu pumppausta kaivosta, vaan siirto kohdistuu pelkästään puhtaaseen veteen. · 6 78143

Painesäiliön täyttyessä painekytkin Θ katkaisee virran pumpulta 1 ja ohjauskeskus 46 tunnistaa muutoksen. Ohjauskeskus sulkee venttiilin 23 ja avaa venttiilin 26 ja käynnistää pumpun. Venttiilin 23 ollessa suljettuna alipaine putkessa 4 kasvaa, kunnes pöhjaventtii1i 3 aukeaa ja vesi virtaa kaivosta pumpulle ja edelieen paineputkeen 5. Edellisessä toimintajaksossa venttiili 26 oli kiinni ja vesi ohjautui takaisku-venttiilin 27 kautta paineeäiliöön. Nyt venttiilin 26 ollessa auki virtaa vesi täyttöputkeen 20 kohden pienempää vastapai-netta ja säiliön paine pitää venttiilin 27 kiinni. Kaivoveden pumppaus suodatusaitaaseen jatkuu, kunnes pintakytkin 28 katkaisee täytön. Edellä kuvattu on yksi perustoiminta jakso.

Jos menetelmää sovellettaessa voidaan valita siirtopumppu 1, on edullista käyttää jyrkästi laskevan ominaiskäyrän omaava pumpputyyppi, sillä silloin suodatusaltaan täyttöjakso on lyhyt verrattuna ede1leenpumppaukeeen. Suodatusaltaan täytössä virtaus on edullista pitää mahdollisimman suurena, koska täyttövaiheen aikana ainoastaan nostetaan altaan 10 pintaa. Ede11eenpumppauksen aikana vesi virtaa suodatusmassan läpi ja massan suodatuskyky määrää virtausnopeuden massassa 11. Avaamalla venttiileitä 23 ja 26 vuorotellen saadaan vettä kierrätettyä painevesilaitokeen ulkopuolisessa avonaisessa altaassa käsittelyä varten ja vesi saadaan pumpattua takaisin järjestelmään tarvitsematta käyttää esim. toista pumppua.

Venttiilien 23 ja 26 toimintaperiaate:

Venttiilit avautuvat veden virtauseuuntaa vastaan ja venttii-lipesien asennusasento on sellainen, että painovoima sulkee venttiilit niiden ohjauskäämien ollessa virrattomina. Venttiilien ohjauskäämit 29 sijaitsevat ohjauskeskuksessa 46. Ohjauskeskuksen kotelo ja venttii1ipesän seinämä on diamagneet-tista (magneettivuota läpäisevää) materiaalia, esim. muovia, ruostumatonta terästä, messinkiä, tms. Venttiilin läppä on ferromagneettista materiaalia, esim. ns. kromilevyä, terästä.

78143 7 tme. Koska venttiili sulkeutuu veden virtaussuuntaan, pitää verkostopaine venttiilin kiinni. Haluttaessa avata venttiili, täytyy pumppu pysäyttää, jotta venttiili saataisiin auki kohtuullisella voimalla. Kun venttiili on avattu, vedetään vent-tiililäppä pois virtauspyörteistä (syvennykseen) ja pumppu voidaan käynnistää. Kun huomioidaan magneettisen voiman kasvu etäisyyden neliön käänteisarvon mukaan, on auki olevan venttiilin läppä tukevasti syvennyksessään.

Veden johtaminen altaaseen 10:

Venttiilin 26 kautta tilaan 12 tuleva vesi ohjataan sadettajan 30 läpi. Sadettajan runko on alassuin oleva malja, johon vesi ohjataan. Vesivirta ohjataan maljan seinämille 32 esim. sijoittamalla maljaan elastinen välipohja 31, joka laskee veden ohuena kalvona maljan reunalle ja siitä lieriömäisenä vesi-kalvona 37 altaan 12 pintaan. Veden virratessa vesikalvon pinta sieppaa ilman happimolekyylejä ja ilmastuu. Ilmastuksen jälkeen hapettuneet (hapettumalla kiinteään olomuotoon) hiukkaset saostuvat tilassa 12.

Suodatusmassan huuhtelu:

Suodatusmassan määräaikainen huuhtelu tehdään vastavirtahuuh-teluna ohjaamalla vettä pohjatilaan 24, suodatusmassan läpi alhaalta ylös ja ylivuotoletkun 33 kautta viemäriin. Huuhtelu tehdään kytkemällä virta pois ohjauskeskuksesta 46 ja tämän jälkeen avataan huuhteluventtiili 34. Ohjauskeskuksen ollessa virrattomana pysyvät venttiilit 23 ja 26 kiinni ja painekytkin ohjaa suoraan pumppua. Kun huuhteluventtiili 34 aukeaa ensimmäisessä vaiheessa, painesäiliön sisältämä vesi virtaa nopeasti suuriläpimittaisen huuhteluputken 18 kautta pohjatilaan 24. Nopea alkuvirtaus aikaansaa euodatusmassaan alhaaltapäin paineiskun, joka irrottaa liikkeelle epäpuhtauksia ja kuohkeuttaa jo mahdollisesti suodatushiekassa alkavan paakkuuntumisen. Kun paine laskee riittävästi, käynnistää β 78143 painekytkin pumpun ja huuhtelu jatkuu pumpun virtaaman suuruisella virtaamalla. Sulkemalla ja avaamalla huuhteluvent-tiiliä voidaan euodatusmassalle antaa toistuvia shokkihuuhte-luja, kunnes haluttu tulos saavutetaan.

Huuhtelun lopussa suljetaan huuhteluventtii1i ja ohjauskeskuksen virta kytketään. Huuhtelun jäljiltä painesäiliö on täynnä käsittelemätöntä vettä, joten on syytä avata jokin hana ja antaa pumpun käydä pari kolme jaksoa .

Huuhteluveden ottaminen painesäi1iöstä aikaansaa aina huuhtelussa painesäiliön pohjasumpun tyhjentymisen sinne mahdollisesti kertyneistä epäpuhtauksista.

Lyhyesti taulukoituna toimintavaiheet muodostuvat seuraavista toimenpiteistä:

Suodatussäi1ion täyttö- ja tyhjennysvaiheet: 1. Venttiilit 26, 23 auki -> vain muutama sekunti, jolloin käsittelemätön vesi poistuu pumpusta 2. 26 kiinni, 23 auki -> vesi virtaa suodattimesta 10 säiliöön 6 = Tyhjennysvaihe 3. 26 auki, 23 kiinni -> vesi virtaa kaivosta 2 suodatti- meen 10 (mutta ei säiliöön 6 vastapainoon vuoksi) = Täyttövaihe

Huuhteluvaihe: 1. Letku 33 alas -> suodattimen vesitila 12 tyhje nee li 9 78143 2. Venttiilin 34 aukaisu -> paineisku väljää putkea 18 pit kin. Jäteliete menee letkua 33 pitkin viemäriin.

3. Letku takaisin -> laitteen käynnistys (letku 33 toimii tällöin y1ivuotoputkena>

Suodatuslaitteiston päätoiminta on raudanpoisto ilmastushiek-kasuodatusmenetelmällä. Sivutoimintoja ovat muiden epäpuhtauksien, kuten mangaanin poistuminen edellä mainitulla menetelmällä sekä kaasumaisten ainesten, kuten radonin ja hiilidioksidin ("hiilihappo") poistuminen avoaltaassa tapahtuvan käsittelyn aikana.

Käsittelyn aikana vettä voidaan säteilyttää UV-valolla ja UV-säteilylähteessä muodostuva otsoni voidaan haluttaessa päästää sekoittumaan veteen. UV-käsittely tulee kysymykseen humus* ja humuerautavesissä.

Tarvittaessa voidaan lisäotsonia tai muuta käsittelykaasua lisätä veteen.

Kuviossa 4 on esitetty sadettaja 30, joka soveltuu UV-eäteilyn antamiseen säteilijästä 36 ohueen vesikerrokseen 37, joka syntyy tulevan vesivirran 38 paineen vaikutuksesta, kun välipohja 31 joustaa paineen vuoksi. Tällöin vesi tunkeutuu välipohjan 31 ja sadettajan rungon kupumaisen yläosan 39 välistä ja putoaa ohuena vesikerroksena 37. Vesikerroksen 37 suuren pinta-alan vuoksi se pystyy myös ilmastumaan tehokkaasti. Tuloksena oleva sakka taas erottuu ko. suodatinhiekassa.

Kuviossa 3 on esitetty edullinen venttiilirakenne järjestelmän venttiileitä 23 ja 26 varten. Venttiili muodostuu sähkömagneetista 40, joka venttiiliä aukaistaessa nostaa venttii-1ilautasta 41, joka on ferromagneettista ainetta. Venttiili taas sulkeutuu, kun painovoima pudottaa lautasen 41 putken 42 päälle. Veden virtaussuunta on esitetty nuolilla F1 ja F2.

10 781 43

Muutoin venttiili muodostuu magneettikentän läpäisevästä ylä-levystä 43, kumi- tai muovirungosta 44 ja samankeskisestä tu-loputkesta 45 ja poietoputkesta 42. Venttiilin sulkeuduttua pitää keksinnön järjestelmässä vallitseva paine venttiilin kiinni.

Edellä kuvattu vedenkäsittelymenetelmä ei ole täydellinen, raakavettä sisään - täydellistä vettä ulos -funktion toteuttavaa tyyppiä. Laite on kehitetty olemassa olevan vesijohdon lisälaitteeksi silloin kun kaivovesi sisältää huomattavan määrän esim. rautaa, ja puhdistustavoite on saada haitallisen huono vesi käyttökelpoiseksi.

Laitteen toimivuutta on pyritty lisäämään mm. venttii1irat-kaisulla, jossa magneettiventtii1iä ohjataan putken seinämän läpi magneettikentällä, joka vaikuttaa esim. kiekkomaiseen venttiililautaseen suoraan. Kun huomioidaan se, että ilmastetussa vedessä rautaa saostuu jatkuvasti putkissa ja venttiileissä, kestää ko. rakenne epäpuhtauksia hyvin ja virtaus-suunnan mukaan voimakkaasti sulkeutuva venttiili puhdistaa itsensä iskeytyessään kiinni. Kiinni-iskeytyvä venttiili aiheuttaa toki aina paineiskun, mutta tässä tapauksessa venttiilin sulkeutuessa virtauksen aikana on lähellä aina vaihtoehtoinen virtaustie, jolloin pitkille umpiperille tyypillistä paineiskua ei muodostu.

Menetelmä on ensisijaisesti kehitetty ilmastus - hiekkasuoda-tus -periaatteella toimivaksi. Käytettävän hiekan koostumus ja karkeus määräytyy veden puhdistustarpeen mukaan. Pyrkimyksenä on, ettei hiekkaa vaihdettaisi ainakaan rutiinitoimenpiteenä, vaan olemassa oleva hiekka pyritään hoitamaan. Parhaiten hiekka pysyy kunnossa, jos hiekka saadaan huuhtelun aikana nesteytymään, ts. "lentohiekaksi". Hiekka nesteytyy, kun hiekkajyvästen koko on riittävän pieni ja ylöspäin virtaavan veden virtausnopeus riittävän suuri. Huuhtelun aikana nes-teytyneessä hiekassa hiekkajyväset leijuvat ja pyörivät ja 781 43 11 hierovat toinen toisensa puhtaiksi. Otettaessa uusi hiekka käyttöön on vedessä aluksi makuvirheitä ja kivipölyä irtoaa hiekasta. Suodatuspanoksen "kypsyminen" kestää muutamia kuukausia. Tavoitteena on, ettei suodatinhiekkaa tarvitsisi vaihtaa.

Claims (6)

1. Behandlingsförfarande för hushällsvatten för tryckvat-tenanläggningar i smäfaetigheter, varvid rävattnet tae ur en brunn (2) eller liknande och överföres after behandling tili en tryckvattenbehä1lare (6) för användning, känneteckn&t av . . att vattnets behandling genomföres periodiskt i en behand- lingsreservoar (10), tili vilken rävattnet mataa genom en uppfordringspump (1) och frän vilken det behandlade vattnet mätäs in i tryckbehällaren (6) genom den samma pumpen (1), och att den första av nämnda perioderna bildas av päfyllningsske-det av behandlingsreservoaren (10) och den andra tömningen av behandlingsreservoaren tili tryckbehällaren (6).

1. Talousveden käsittelymenetelmä pienkiinteistöjen pai-nevesilaitoksia varten, jolloin raakavesi otetaan kaivosta (2) tai vastaavasta ja siirretään käsiteltynä painevesisäiliöön (6) käyttöä varten, tunnettu siitä, että veden käsittely tapahtuu jaksottaisesti käsittelyaltaaesa (10), johon raakavesi syötetään nostopumpulla <1> ja josta käsitelty vesi syötetään painesäi1iöön (6) samalla nostopumpulla (1), ja että mainituista jaksoista ensimmäinen muodostuu käsittelyaltaan <10> täyttövaiheesta ja toinen käsittelyaltaan (10) tyhjennyksestä painesäi1iöön <6>.

2. Förfarande enligt patentkravet 1, kännetecknat av att behandlingsreservoaren (10) är uppät öppen och den inne-häller i ordningen uppifrän och nedför, överst ett vattenut- 1; 15 781 43 rymme (12), i mitten en filtermaeea (il) och nederet ett bot-tenutrymme (24), varvid etrömningen av vattnet för behandling eker uppifrän och ned.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittelyallas (10) on ylhäältä avoin ja se sisältää järjestyksessä ylhäältä alaspäin mentäessä, ylimpänä vesitilan (12), keskellä suodatinmassan (11) ja alimpana poh-jatilan (24), jolloin käsiteltävän veden virtaus tapahtuu ylhäältä alaspäin.

3. Förfarande enligt nägot av de föregäende patentkraven, kännetecknat av att under uppfy1lningeperioden mottrycket av tryckbehällaren (6> hindrar rävattnete etrömning in i tryck-behällaren eamtidigt eom en ledning (20) frän tryckeidan av uppfordringepumpen (1) tili behandlingereeervoaren är öppen och en matningeledning (21) frän behandlingereeervoaren <10) tili eugeidan av uppfordringepumpen är eluten, att under töm-ningeperioden ledningen (21) frän behandlingereeervoaren tili eugeidan av uppfordringepumpen är öppen och matningeledningen (20) frän tryckeidan av uppfordringepumpen tili behandlingereeervoaren är eluten, varvid en vid etrömningeväg mollan bottenutrymmet (24) i behandlingereeervoaren och eugeidan av uppfordringepumpen (1) förhindrar rävattnete uppetigning för den trängre etrömningevägene av deee eugledning (4) och upp- fordringehöjdene ekull, och att under uppfordringepumpene etillaetäende tryckbehällarene tömning förhindrae av en bak-elagventil (27) placerad mellan denna och uppfordringepumpene tryckeida.

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että täyttövaiheessa painesäiliön (6) vastapaine estää raakaveden virtauksen painesäi1iöön samalla, kun nostopumpun (1) painepuolelta käsittelyaltaaseen johtava putki (20) on avoin ja käsittelyaltaasta (10) nostopumpun imupuolelle tuleva syöttöputki (21) on kiinni, että tyhjen-nysvaiheessa käsittelyaltaasta (10) nostopumpun imupuolelle tuleva putki (21) on avoin ja nostopumpun painepuolelta kä- eittelyaltaaseen (10) vievä syöttöputki (20) on kiinni, jolloin käsittelyaltaan pohjatilan (24) ja pumpun (1) imupuolen välinen väljä virtaustie estää raakaveden nousemisen sen imu-putken (4) ahtaamman virtaustien ja nostokorkeuden vuoksi ja että nostopumpun seisoessa painesäiliön tyhjenemisen estää sen ja nostopumpun painepuolen väliin sijoitettu takaiskuventtii1i (27). i3 781 43

4. Förfarande enligt nägot av de föregäende patentkraven, kännetecknat av att rävattnet ledee inom behandlingereeer-voarena (10) vattenutrymme genom en regnkanon (30), eom bil-dae av en upp och ned liggande ekällik del (39) och en mot denna tryckt, i deee konkava inre eida liggande fjädrande mellanbotten (31), eom fjädrar genom verkan av det inkommande vattnete tryck och läter ett tunnt filmliknande vattenekikt (37) falla ned mellan deeea för effektiv luftning och för ef-fektiv abeorbering av eträlning frän en i mitten ovanifrän och ned förd UV-eträlningekälla (36).

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että raakavesi ohjataan käsittelyal-taan (10) vesitilaan sadettavalla (30), joka muodostuu alassuin olevasta maljamaisesta osasta (39) ja tätä vasten painetusta, sen koveralla sisäpuolella olevasta joustavasta välipohjasta (31), joka joustaa tulevan vedenpaineen vaikutuksesta ja päästää ohuen kalvomaisen vesikerroksen (37) putoamaan näiden välistä tehokkaan ilmastuksen ja keskellä ylhäältä alas tuodun UV-säteilylähteen (36) säteilyn tehokkaaksi ab-sorboimiseksi.

5. Förfarande enligt nägot av de föregäende patentkraven, kännetecknat av att parallellt med uppfordringepumpen (1) ie 78143 har Jcopplate en ventil <34), eom är genom vida etrömningevä-gar (1Θ) i förbindelee bAde med tryckbehAllaren <6) i närhe-ten av den nedersta punkten (35) av dees botten och med bot-tenutrymmet <24> av behandlingereeervoaren, och att renepol-ning av behandlingereeervoaren (10) eker genom öppnande av denna ventil, genom vilket uppnAe en trycketöt och elammete lösgivning frAn filtermaeean (11) i behandlingsreeervoaren, varefter det löegjorda elamhaltiga vattnet avtappae frAn den ovre ytnivAn av filtermaeean.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nostopumpun (1) rinnalle on kytketty venttiili (34), joka on väljillä virtaueteillä (18) yhteydessä sekä painesäiliöön (6) sen pohjan alimman kohdan (35) läheisyyteen että käsittelyaltaan pohjatilaan (24) ja että käsittelyaltaan (10) puhdistushuuhtelu tapahtuu aukaisemalla tämä venttiili, millä aikaansaadaan paineisku ja lietteen irtoaminen käsittelyaltaan suodatinmassasta (11), jonka jälkeen irronnut lietepitoinen vesi juoksutetaan suodatinmassan yläpinnan tasolta pois.

6. Laite talousveden sellaisen käsittelymenetelmän soveltamiseksi, jota käytetään pienkiinteistöjen painevesilai-toksissa, jolloin raakavesi otetaan kaivosta (2) tai vastaavasta ja siirretään käsiteltynä painevesisäiliöön käyttöä varten, ja jolloin veden käsittely tapahtuu jaksottaisesti käsittelyaltaassa (10), johon raakavesi syötetään nostopum-pulla (1) ja josta käsitelty vesi syötetään painesäiliöön (6) samalla pumpulla (1), ja jolloin mainituista jaksoista ensimmäinen muodostuu käsittelyaltaan (10) täytöstä ja toinen käsittelyaltaan (10) tyhjennyksestä painesäiliöön (6), tunnettu siitä, että nostopumpun (1) imupuolen ja käsittelyaltaan välisen putken (21) sekä vastaavasti pumpun painepuolen ja käsittelyaltaan välisen syöttöputken (20) sulkevat ja avaavat venttiilit (23, 26) ovat magneettikäyttöisiä venttiileitä, 78143 jossa on vapaaati alaspäin painovoiman vaikutuksesta ja ylöspäin magneettikentän vaikutuksesta liikkuva akseliton vent-tiililautanen (41), joka ala-asennossaan painuu ylöspäin osoittavan poistoputken (42) päätä vasten sulkien sen, että poistoputken (42) ympärillä sen kanssa samankeskisestä on tu-loputki (45), jolloin tulovirtauksen (Fl> paine pitää ventti i 1 i lautasen sulkuasennossaan ja että venttiililautanen ohjataan yläasentoonsa venttiilin seinämän (43) läpi vaikuttavalla magneettikentällä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausmagneetti (40) on sijoitettu venttiililau-tasen (41) suhteen vastakkaiselle puolelle kuin tulo- ja poistoputki (45, 42), että magneetti on samankeskinen vent-tll1ilautasen kanssa, että venttii1ilautasen ja magneetin halkaisijat ovat poistoputken (42) virtauspoikkipinta-alaan nähden suuria ja että magneetti on suljettu erilleen venttii-lilautasen liiketilasta ohuella magneettikentän läpäisevällä levyllä (43).

6. Anordning för tillämpning av ett eAdant behandlinge- förfarande, eom användee för tryckvattenanläggningar i em4-faetigheter, varvid rAvattnet tae ur en brunn (2) eller lik-nande och överföree efter behandling tili en tryckvattenbe-hAllare för användning, och varvid vattnete behandling genom-föree periodiekt i en behandlingereeervoar (10), tili vilken rAvattnet mataa genom en uppfordringepump (1) och frAn vilken det behandlade vattnet nataa in i tryckbehAllaren (6) genom den samma pumpen (1), och varvid den företa av nämnda perio-derna bildae av pAfyllning av behandlingereeervoaren (10) och den andra tömning av behandlingereeervoaren tili tryckbehAllaren, kännetecknad av att ventiler (23, 26), eom öppnar och eluter en ledning (21) mellan uppfordringepumpene (1) eugeida och behandlingereeervoaren och reepektive matningeledning (20) mellan pumpene tryckeida och behandlingereeervoaren, ör mag-netdrivna ventiler, eom innehAller en fritt nedAt genom verkan av gravitation och uppAt genom verkan av magnetfält eig rö-rande axelfri ventiltallrik (41), eom i ein nedre etällning ligger emot ändan av ett uppAt riktat avlopperör (42) och etanger det, att omkring avlopperöret (42) koncentriekt med deteamma är ett inlopperör (45), varvid trycket av inkommande atrömning (Fl) hAller ventiltallriken i deee etängda etällning och att ventiltallriken etyre i ein övre etällning genom ett magnetfält fungerande genom ventilene vägg (43).