FI77803C - Kapklinga. - Google Patents

Description

1 77803

Leikkuuterä

Tekninen alue Käsiteltävä keksintö koskee leikkuuterää ja/tai hal-5 kaisuterää, jolla tarkoitetaan sellaista terää, joka leik-kaa poikittain työkappaleen pitkittäisakseliin nähden, tai terää, joka leikkaa mainitun akselin suuntaan. Asian yksinkertaistamiseksi seuraavassa ja patenttivaatimuksissa viitataan vain leikkuuterään tämän termin ollessa tarkoi-10 tettu sisältämään jokaisen sellaisen leikkuutyökalun, jossa hyödynnetään keksinnölle ominaisia rakennepiirteitä, myös silloin, kun näiden rakennepiirteiden todetaan sisältyvän pyöriviin laikkoihin, kuten hiomalaikkoihin.

Keksintö koskee erityisesti leikkuuterää, joka kä-15 sittää pyöriväksi tarkoitetun laikan, jossa on kiinnitys-laite järjestettynä pyörimiskeskustaan ja jonka kehän ympäri on järjestetty hampaita tai vastaavia elementtejä, ja mainitun laikan ollessa varustettu siinä olevilla lovilla tai urilla, jotka on järjestetty niin, että ne muo-20 dostavat toisiinsa nähden vierekkäisten lovien tai urien väliin laikkaan kuuluvia laikkamateriaaliosia.

: *** Taustarakenteet

Leikkuuterä, joka käsittää pyöreän laikan, jossa on : hampaat sen kehän ympäri tai sen reunaosan ympäri sijoi- 25 tettuina, tunnetaan US-patenttiselityksestä nro 1 083 645. Uria on muodostettu laikan siihen osaan, joka on laikan sisäosan ja sen hammastetun kehäreunaosan välissä.

Tämän rakenteen tarkoituksena on vähentää terän taipumusta vääntyä kieroksi, mikä johtuu laikan hammastetun . . 30 osan laajenemisesta (pituuden muutokset), joka aiheutuu taas hampaiden ja leikattavan materiaalin välisen kosketuksen synnyttämästä kitkakuumuudesta, ja pyörivän laikan ke-häosiin vaikuttavista keskipakovoimista johtuen.

Kun leikkuulaikan hammastettu kehäreunaosa vääntyy 35 kieroksi pituuden muutoksesta johtuen, käsiteltävän mate- 2 77803 riaalin sahausura tulee leveämmäksi, mikä heikentää suuresti työn taloudellisuutta, nimenomaan puita halkaistaessa.

US-patenttiselityksessä nro 1 083 645 ehdotetaan, että urat on muodostettava terän sisäosan ja sen kehäreuna-5 osan välisiin teränosiin niin, että välissä olevat terä- tai materiaaliosat ovat muodoltaan kaarevia ja suuntautuvat sisäosissaan suunnilleen säteittäisesti ja suuntautuvat niistä ulospäin ja päättyvät tangentiaalisesti terän pyörimissuuntaan nähden. Tämän selityksen selitysosan mukaan tämän 1Q rakenteen lisätarkoituksena on siirtää käyttövoima terän keskustasta sen hammastettuun reunaosaan pääasiassa tangentiaalisesti vaikuttavan vetovoiman vaikutuksesta.

Sahalaitoksissa käytetään tunnetusti pyöreitä sahanteriä, jotka on varustettu kovametallihammaspaloilla terien 15 kulumisen vähentämiseksi ja tällöin terien vaihtamisen vaatimien seisokkien lukumäärän pienentämiseksi. Sahanterän halkaisija on normaalisti 0,7-1,2 metriä, ja kovametalli-palojen leveys vaihtelee 4-5 mm laikan vahvuuden ollessa 3-4 mm.

20 Kuten jo edellä mainittiin, kun terä kuumenee käy- tössä, ja tällöin lähinnä sen säteen suunnassa ulommat osat, mainitut terän osat laajenevat. Tämä terän tiettyyn kohtaan suuntautuva laajentuminen edistää vääntymisriskiä laikan kehäosissa. Vääntyminen aiheuttaa suuremman sahausuran, mi-25 kä aiheuttaa työn tuottavuuden vähentymistä ja epämiellyttäviä värähtelyjä, jotka voivat olla niin voimakkaita, että ne vahingoittavat sahaa ja sen laitteita.

Muitakin tapoja on ehdotettu leikkuuterän hammastetun kehäreunan vääntymistaipumusten vähentämiseksi, jotka 30 aiheutuvat lämmön keskittymisestä terän kehäalueille sitä käytettäessä ja myös kitkalämmöstä, jonka vääntynyt terä synnyttää sahausuran pintoihin koskettaessaan. Terälaikan keskiosien lämpölaajentäminen voidaan mainita eräänä esimerkkinä tällaisista tavoista. Tähän probleemaan ei ole kui-35 tenkaan ehdotettu mitään yksinkertaista tehokasta ratkaisua. 1 9 3 77803

Keksinnön julkistaminen

Tekninen probleema Näin ollen eräs merkittävä tekninen probleema tässä suhteessa on sellaisten olosuhteiden järjestäminen leik-5 kuuterään, ettei terä väänny käytöstä johtuen tai ei ainakaan sanottavasti, mistä on taas seurauksena vahingoittumis-vaara, joka johtuu pääasiassa materiaalin lämpölaajenemisesta leikkuulaikan hammastetussa kehäreunaosassa.

Toinen merkittävä tekninen probleema on sellaisten 10 olosuhteiden järjestäminen, että terän hammastetun kehäreu-naosan pysyessä vääntymättömänä mainitussa reunaosassa syntyneestä lämmöstä huolimatta voidaan vielä saada aikaan sellaiset olosuhteet, jotka mahdollistavat laikan vahvuuden pienentämisen ja näin ollen myös sahausuran leveyden pienen-15 tämisen. On aivan selvää, että jo pienikin sahausuran leveyden pienentäminen saa aikaan huomattavan lisäyksen tukkien tai vastaavien lopullisessa tuotossa.

Vielä eräänä tärkeänä teknisenä probleemana tässä suhteessa on, että pystytään saamaan aikaan sellaiset olo-"" 20 suhteet ja ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin pyörivään leikkuuterään nähden, että terälaikka ja sen kehäreunaosa stabiloidaan jo alunperin niillä keskipakovoimilla, jotka kohdistuvat laikkaan sen pyöriessä.

Eräänä teknisenä probleemana edellä esitettyyn liit-25 tyen on, että pystytään luomaan sellaiset olosuhteet, jotka mahdollistavat sen, että ohut laikka, jonka kehän ympäri on tehty hammastus, voi olla leikkuutoiminnon aikana suurien voimien vaikutuksessa.

Eräänä teknisenä probleemana, joka liittyy pyörivään Λ- 30 leikkuuterään, on lisäksi, että luodaan sellaiset olosuh teet, että laikalle ja sen hammastetulle kehäreunaosalie saadaan sellainen stabiloiva vaikutus, joka kasvaa terän nopeuksien lisääntyessä ja johon leikkuutoiminnon aikana esiintyvät leikkuuvoima vaikuttavat vain vähän.

35 Toisena teknisenä probleemana tässä suhteessa on, 4 77803 että saadaan aikaan sellainen pyörivä leikkuuterä, joka on suunniteltu niin, että se voi pyöriä nopeammin kuin nykyiset terät, jolloin saadaan suurempi pyörimisstabili-teetti, ilman että muodostuu suuria värähtelyjä, ja jolloin 5 voidaan päästä suurempiin työnopeuksiin tai syöttönopeuk-siin.

Eräänä teknisenä probleeman on lisäksi, että saadaan aikaan sellaiset olosuhteet, että pyörivän leikkuu-terän leikkuulaikka voidaan tehdä ohuemmaksi kuin aikaisem-10 pien leikkuuterien laikat ja jolloin laikan halkaisijaa voidaan lisätä, niin että pystytään sahaamaan tai halkaisemaan suurempia tukkeja puun syiden suuntaan tai siihen nähden vastakkaiseen suuntaan ja lisäämään syöttönopeutta.

Lisäksi eräänä teknisenä probleemana on, että vie-15 rekkäisten aukkojen väliin voidaan muodostaa helposti laikka- tai materiaaliosat niin, että niillä on tarkoitukseen hyvin sopiva muoto, ja niin että mainitut osat pystyvät vaimentamaan leikkuuvoimia, esimerkiksi veto- ja puristusvoimia, jotka syntyvät tietyn leikkuutoiminnon aikana.

20 Eräs tekninen probleema, joka ei liity näihin edellä mainittuihin probleemoihin, on että saadaan aikaan sellai-set olosuhteet, että leikkuulaikkaan muodostettujen urien toisiinsa nähden vastakkain olevat pinnat on järjestetty niin, että ne estävät toisen materiaaliosan siirtymisen 25 suorassa kulmassa laikan tasoon nähden niin, että se on erillään viereisistä materiaaliosista, ja siten, että osat on suunnattu ja ohjattu toisiinsa nähden.

Eräänä teknisenä probleemana on vielä saada aikaan sellaiset olosuhteet, jotka kun materiaaliosa siirtyy vä-30 hän sivuttain viereiseen osaan nähden, takaavat, ettei ulospäin suuntautuva reuna pysty juuttumaan kiinni sahattavaan materiaaliin.

Eräänä teknisenä probleemana on myös, että järjes-- - tetään sellaiset olosuhteet, jotka mahdollistavat laikkaan 35 muodostettujen urien täyttämisen sellaisella laitteella tai s 77803 materiaalilla, joka pystyy ottamaan vastaan vain pieniä voimia, niin että laikan jokin osa ei pysty liikkumaan suorassa kulmassa laikan tasoon nähden, vaan on erillään viereisestä laikan osasta, mutta kuitenkin niin, että mai-5 nitut osat on suunnattu ja ohjattu toisiinsa nähden.

Lopuksi on huomattava, että vielä eräänä teknisenä, alaan liittyvänä probleemana on, että kapeat kovametalli-set leikkuupalat pystytään kiinnittämään vielä ohuempaan laikkaan kestävällä ja tehokkaalla tavalla, koska tällai-10 nen kiinnitys on jo vaikea ja hankala suorittaa kooltaan tavanomaisilla laikoilla.

Ratkaisu

Edellä esitetyt ongelmat poistetaan keksinnön muinaisella leikkuuterällä, jolle on tunnusomaista, että lois vet ja urat ulottuvat pisteestä, joka on sijoitettu melkein laikan ympärysreunan viereen, suunnassa kohti laikan keskustaa, mutta sen yhdelle sivulle; vastaavat laikkama-teriaaliosat, jotka on sijoitettu näin muodostettujen lovien ja urien väliin, suuntautuvat kohti laikan keskustaa 20 ja osoittavat mainitun keskustan vieressä olevan vyöhykkeen; mainittu vyöhyke on siten järjestetty, että suuren kuormituksen esiintyessä vyöhyke kykenee joustavasti tai pääasiassa joustavasti, ilman tai pääasiassa ilman pysyvää muodon muutosta, vastaanottamaan kaikki ne pituuden ja/tai 25 muodon muutokset, joita esiintyy lähinnä laikan ympärys-reunassa keskipakovoimien, lämmönvaihteluiden ynnä muiden seurauksena; materiaaliosa on erotettu viereisestä materi-aaliosasta mainitun loven tai uran avulla, jolla on hyvin pieni leveys, mielellään 0,2 - 0,4 mm; ja kukin vyöhykkeis-. . 30 tä, yksi jokaista materiaaliosaa varten, on suunnattu lai- ; kan keskustan ympäri.

Keksinnön erään edullisen rakenteen mukaan leikkuu-laikka on varustettu lukuisilla ohuilla urilla, joiden vastaavat pituudet ovat mieluimmin alla puolet koko laikan sä-35 teestä.

77803 6

Urat muodostetaan mieluimmin, joko kokonaan tai osittain, muodostamalla jokin muu kuin suora kulma laikan tasoon nähden. On edullista, että uran kulma vaihtelee asteittain edellä mainittuun vyöhykkeeseen nähden tai päinvastoin.

5 Keksinnön erään rakenteen mukaan mainittu vyöhyke on sellaisella etäisyydellä laikan pyörimiskeskustasta tai reunaosasta, joka vastaa suunnilleen alle puolta laikan säteestä.

Vyöhyke käsittää mieluimmin pyörivän lisälaitteen.

10 Keksinnön mukaan on sopivalla tavalla järjestetty sellainen laite, joka jonkin materiaaliosan siirtyessä sivuttain viereiseen materiaaliosaan nähden pystyy estämään ulospäin suuntautuvan reunan juuttumisen kiinni käsiteltävään materiaaliin.

15 On myös järjestetty sopivalla tavalla sellainen lai te, joka estää toisiinsa nähden vierekkäisten materiaali-osien keskinäisen siirtymisen laikan tasossa.

Lopuksi on järjestetty myös sellainen laite, joka tekee mahdolliseksi kapeiden kovametallileikkuupalojen kiin-20 nittämisen tehokkaasti ohuempaan laikkaan.

Edut

Ne edut, jotka ovat käsiteltävän keksinnön mukaan konstruoidulle leikkuuterälle lähinnä tunnusomaisia, liittyvät sellaisten olosuhteiden muodostamiseen, jotka mah-25 dollistavat keskipakovoimien ja lämmön vaihteluiden laikan kehäreunaosassa synnyttämien pituuden muutoksien kompensoimisen helposti järjestämällä lähelle laikan sisäosaa tietty, joustava vyöhyke, jolloin luodaan ne edellytykset, jotka mahdollistavat leikkuulaikan ja hampaiden vahvuuden 30 pienentämisen ja leikkuuterän halkaisijan ja nopeuden lisäämisen ilman sellaisia muutoksia leikkuulaikan kehäreu-naosan pituudessa, jotka aiheuttavat laikan kiusallista vääntymistä ja/tai värähtelyjä.

• · Käsiteltävän keksinnön mukaisen leikkuuterän tärkeim- 35 mät tunnuspiirteet esitetään oheisen 1. patenttivaatimuksen tunnusosassa.

1 77803

Lyhyt selostus piirustuksista Käsiteltävälle keksinnölle ominaisia piirteitä esittelevää ja tässä suositettavaa rakennetta selostetaan nyt yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin piirustuk-5 siin, joissa kuvio 1 tasokuva pyöreästä leikkuuterästä, jossa on useita uria, jotka suuntautuvat säteittäisesti terän sisäosasta sen hammastettuun kehäreunaosaan päin ja jotka on muodostettu käsiteltävän keksinnön mukaisesti, 10 kuvio 2 on tasokuva, suuremmassa mittakaavassa, ja esittää pitkänomaisia laikkamateriaaliosia toisiinsa nähden vierekkäisten osien välissä käsiteltävän keksinnön mukaisesti, kuvio 3 on painotettu sivukaaviokuva laitteesta, 15 jota ehdotetaan nyt urien muodostamiseksi laikkaan, kuvio 4 on suurennettu tasokuva ensimmäisestä ura-muodosta, jonka tarkoituksena on mahdollistaa uran toisiinsa nähden vastakkaisten reunapintojen suuntaaminen niin, ettei toinen materiaaliosa voi siirtyä sanottavasti toi-20 seen materiaaliosaan nähden suorassa kulmassa laikan tasoon nähden, kuvio 5 on suurennettu tasokuva toisesta uramuodos-ta, jonka tarkoituksena on mahdollistaa uran toisiinsa nähden vastakkaisten reunapintojen suuntaaminen niin, ettei 25 toinen materiaaliosa pysty liikkumaan sanottavasti toiseen materiaaliosaan nähden suorassa kulmassa laikan tasoon nähden, kuvio 6 on leikkaus urasta, jolla on kuvioissa 4 ja 5 esitetty aaltomuoto, 30 kuvio 7 on suurennettu tasokuva kolmannesta uramuo- dosta, joka on tarkoitettu mahdollistamaan uran toisiinsa nähden vastakkaisten reunapintojen suuntaaminen niin, ettei toinen materiaaliosa pysty liikkumaan sanottavasti toiseen . . materiaaliosaan nähden suorassa kulmassa laikan tasoon näh- 35 den.

β 77803 kuvio 8 on suurennettu leikkaus vaihtoehtoisesta urasta, ja kuvio 9 on tasokuva laikan kehäreunaosan eräästä osasta ja esittää kovametallihampaiden kiinnitystä.

5 Selostus nyt suositettavasta rakenteesta

Kuviossa 1 viitenumero 1 tarkoittaa yleensä pyöreää leikkuuterää, joka käsittää pyörivän laikan 2, jonka pyöriini skeskus taan 3' on järjestetty kiinnityslaite 4, joka on muodoltaan reikä, terän 1 kiinnittämiseksi akseliin, 10 jota ei ole esitetty. Terä käsittää myös lukuisia kehä-hampaita 5, jotka ovat mieluimmin kovametallihampaita. Laikkaan on muodostettu lukuisia uria, jotka suuntautuvat laikan 2 säteittäisestä sisäosasta sen kehäreunaosaan 6, mainituista urista vain neljän, eli 7, 8, 9 ja 10, olles-15 sa merkitty viitenumeroilla. Urat on jaettu tasaisesti levyn 2 osalle ja esitetyssä rakenteessa on kolmekymmentäkuu-si tällaista uraa. Urat rajaavat väliinsä pitkänomaiset laikkamateriaaliosat, joista yksi tällainen osa 11 on esitetty toisiinsa nähden vierekkäisten urien 7, 8 välissä.

20 Koska muut materiaaliosat ovat samanlaisia, tässä seloste-taankin vain materiaaliosaa 11 ja sen vieressä olevaa ma-teriaaliosaa 11'.

Kuvion 1 rakenteessa urat 7, 8 ovat suoria ja suuntautuvat pääasiassa tangentiaalisesti laikan 2 säteittäi-25 seen sisäosaan 3 ja ulottuvat pääasiassa säteittäisesti laikan kehäosaan 6.

Kuten kuviosta 2 voidaan selvemmin nähdä, keksinnön mukaan on järjestetty toiselle puolelle sitä viivaa 12, joka suuntautuu pyörimiskeskustan 3' ja materiaaliosan 11 sen 30 osan 11a väliin, joka on kehäosaa 6 vastapäätä, mieluimmin ainakin yksi materiaalivyöhyke 13, joka on sijoitettu niin, että se suuren kuormituksen kohdistuessa siihen pystyy ottamaan vastaan kokonaan joustavasti tai ainakin pääasiassa . - joustavasti, ilman tai käytännöllisesti katsoen ilman si- 35 vuttaista deformaatiota, kaikki ne pituuden ja/tai muodon

II

9 77803 muutokset, lähinnä laikan kehäreunaosassa 6, jotka keskipakovoimat ja lämmön vaihtelut ynnä muut aiheuttavat.

Keksinnön lähtökohtana on se tosiasia, että vyöhykkeen 13 kuormitus tai rasitus on suuri ja nimenomaan erit-5 täin suuri, mutta kuitenkin materiaalin jousto-ominaisuuksien rajoissa. Keksinnön suojapiiriin kuuluu myös se mahdollisuus, että kuormitus ylittää kimmovyöhykkeen ja siirtyy plastiselle alueelle, toisin sanoen sille alueelle, jossa materiaali on "pääasiassa kimmoisaa". Suhteellisen pieni 10 voima pystyy jokaisessa vyöhykkeessä 13 saamaan aikaan suuren kulmamuutoksen viivavyöhykkeen 13 pyörimiskeskuksen 3' ja viivavyöhykkeen 13 osan 11a välillä. Tässä esitettyä viittausta "suuret kulmamuutokset" ei ole pidettävä absoluuttisena, vaan se koskee niitä aikaisemmin tunnettuja kulmamuu-15 toksia, jotka esiintyvät, kun leikkuulaikkoihin kohdistuu kuormitusta, näiden muutoksien ollessa erittäin pieniä ja tuskin mitattavia.

Keksinnön mukaan laikka 2 on varustettu lukuisilla, erittäin kapeilla ja ohuilla urilla 7, 8, 9 ja 10, joiden 20 pituus vastaa mieluimmin vähän alle puolta koko terän säteestä. Esimerkkinä tässä ehdotetaan sellaista muunnelmaa, joka on 0,4-0,8 kertaa terän säde "R".

Vyöhyke 13 on sellaisella etäisyydellä laikan pyöri-miskeskustasta 3' tai hampaista 5, joka vastaa pääasiassa 25 alle puolta laikan säteestä. Esimerkiksi tämä etäisyys voi olla 0,2-0,5 kertaa laikan säde "R".

Keksinnön mukaan hammastettu kehäreunaosa 6 voidaan tehdä edullisesti mahdollisimman kapeana tai ohuena, ja urat 7, 8, 9 ja 10 voivat suuntautua säteittäisesti, mikä-3Q li mahdollista, vaikka käytännön kokemukset osoittavatkin, että kehäosa 6 pystyy ohjaamaan ja pitämään hampaat 5 paikallaan. Näin ollen kehäosan 6 leveys "b" ja sen suhde materiaalin vahvuuteen on tasapainokysymys laikkamateriaalin valintaan, laikan pyörimisnopeuteen, tietyn leikkuutoimin-35 non aikana mahdollisesti odotettaviin voimiin ja materiaali-osissa esiintyviin vetovoimiin nähden.

10 77803

Vastaavasti vyöhykkeen 13 sijainti ja mainitun vyöhykkeen koko ovat tasapainokysymyksiä mainitun vyöhykkeen muodostavan materiaalin valinnan, laikan vahvuuden, vyöhykkeen leveyden ja niiden liikkeiden ja voimien välillä, joi-5 ta voidaan odottaa leikkuutoiminnassa vallitsevista lämpö-tilavaihteluista ja keskipakovoimien vaihteluista johtuen.

Jotta toisiinsa nähden vierekkäisten materiaaliosien keskenään vastakkaiset pinnat voitaisiin sijoittaa lähelle toisiaan myös silloin, kun kehäosa 6 ja/tai varsinainen ma-10 teriaaliosa ovat jännitettyinä, ehdotetaan, että muodostetaan vastaavia uria, joko kokonaan tai osittain, niin että laikan tasoon nähden saadaan sellainen kulma, joka ei ole suora kulma. Nimenomaan ehdotetaan, että uran kulma vaih-telee asteittain kehäosasta 6 pois kääntyvään suuntaan ja 15 materiaalivyöhykkeeseen 13 päin tai päinvastoin.

Kuviossa 3 esitetyssä rakenteessa tämä saadaan aikaan leikkaamalla ura 7 ja ura 8 lasersäteellä 16 tai vastaavalla, joka pannaan mainittua uraa 7 muodostettaessa liikkumaan esimerkiksi kehäosasta 6 laikan säteittäiseen 20 sisäosaan päin, jolloin muodostuu laikan 2 kanssa muuttuva kulma "a", lasersäteen 16 sijainnin vaihdellessa kuviossa 3 yhtenäisillä viivoilla esitetyn asennon 17 ja siinä katkoviivoilla esitetyn asennon 18 välillä. Jos uran muoto vastaa kuviossa 4 esitettyä, ylempi suora osaviiva 7a siir-25 tyy jatkuvasti sivuttain alempaan osaviivaan 7b nähden tie-: : tyissä asennoissa.

Kuvio 5 esittää sellaista vaihtoehtoa, jossa lasersäteen annetaan kääntyä pääteasentojensa 17 ja 18 välillä, ja jolloin hetkellinen kulma-arvo määräytyy ajoittain sii-3Q tä asennosta riippuen, jossa lasersäde on laikan kehäosan 6 ja sen säteittäisen sisäosan 3 välillä.

Tässä tapauksessa ylempi osaviiva 7a' saa esimerkiksi sinimuodon, kun taas alempi osaviiva 7b* saa vastavai-heisen sinimuodon.

35 Kuvioissa 4 ja 5 esitettyyn kahteen osaviivaan näh-

II

li 77803 den pätee, että yksi osa toisessa materiaaliosassa, kun sitä siirretään sivusuunnassa, lukitsee vastaavan osan viereisessä matetiraäliosassa ja saa tällöin aikaan sellaiset olosuhteet, kuten kuviosta 6 käy selville, että toinen ma-5 teriaaliosa 11 pystyy liikkumaan suorassa kulmassa laikan tasoon nähden viereiseen materiaaliosaan 11' nähden sellaisella etäisyydellä, joka riippuu uran leveydestä wd" ja kyseessä olevasta tulokulmasta "c".

Käsiteltävän keksinnön piirteet esitetään selvemmin 10 kuviossa 2, jossa oletetaan, että piste 15 laikan hammastetussa kehäosassa 6 pannaan liikkumaan kohtaan 15' niistä pituuden ja/tai muodon muutoksista johtuen, joita keskipakovoimat ja erityisesti lämmön vaihtelut aiheuttavat, tämän siirtymisen mahdollistaessa edellä mainittujen muutoksien 15 siirtymisen ja vastaanottamisen vyöhykkeeseen 13 vääntymistä aiheuttamatta. On tärkeää, että vyöhyke 13 on muodostettu ja sijaitsee pyörimiskeskustaan 3' nähden niin, että pisteen 15' suurin oletettu siirtyminen kehäosassa 6 vaatii joustavaa tai pääasiassa kokonaan joustavaa deformaatiota 2Q vyöhykkeessä 13, niin että kehäreunaosa 6 voi palata pääasiassa aikaisempaan asentoonsa edellä mainittujen voimien ja/tai siirtymisten lakattua.

Uran 7 leveys on mieluimmin erittäin pieni ja käy-tännössä mieluimmin 0,2-0,4 mm niihin uramuotoihin nähden, 25 jotka esitetään kuvioissa 4 ja 5. Urissa, joissa on liitos-materiaalia, leveys voidaan lisätä 2-10 mm:iin, mieluimmin noin 5 mm:iin.

On nimenomaan huomattava, että käsiteltävää keksintöä voidaan myös hyödyntää melko yleisesti sellaisen lai-30 kan stabiloimiseksi, joka on tarkoitettu pyörimään ja jossa on kiinnityslaite, joka sijaitsee mainitun laikan pyöri-miskeskustässä, ja johon on muodostettu uria tai syvennyksiä, jotka suuntautuvat säteittäisestä sisäosasta ulospäin laikan kehän suuntaan niin, että ne muodostavat toisiinsa 35 nähden vierekkäisten urien väliin pitkänomaisia laikkamate-riaaliosia.

12 77803

Ehdotetaan, että tällaiseen laikkaan, joka on tarkoitettu stabiilia pyörimistä varten on järjestetty sen viivan toiselle puolelle, joka on laikan pyörimiskeskustan ja kehää vastapäätä olevan materiaaliosan tietyn osan vä-5 Iissä, ainakin yksi vyöhyke, mieluimmin materiaalivyöhyke, joka on tarkoitettu, kun se joutuu suureen kuormitukseen, ottamaan vastaan joustavasti tai pääasiassa joustavasti ilman tai pääasiassa ilman sivuvääntymistä pääasiassa kaikki ne pituuden muutokset, jotka esiintyvät lähinnä laikan ke-10 häosassa ja joita keskipakovoimat ja mahdolliset lämmön vaihtelut ynnä muut aiheuttavat.

Syvennykset tai urat 7 ja 8 voidaan päättää sopivasti lähelle vyöhykettä 13 ja/tai lähelle kehäosaa 6 pyöreään reikään, leveämpään aukkoon tai toiseen kulmarakoon tai 15 uraan. Tämä vähentää kuormitusten keskittymistä asianomaisten urien päihin ja antaa mahdollisuudet helpommalle liikkeelle osan 11a ja kehäosan 6 välillä tai vaihtoehtoisesti vyöhykkeen 13 ja säteittäisen sisäosan 3 välillä.

Kehäosan 6 leveys ja vahvuus tai hampaiden 5 ja osan 20 Ha välinen etäisyys valitaan pääasiassa sen vuoksi, että pystytään ottamaan vastaan pyörimisen aiheuttamat vetovoimat ja ne voimat, jotka syntyvät leikattaessa materiaalia sen pituusakselin suuntaan, toisin sanoen puuta halkaistaes-sa, ja kestämään ne iskuvoimia, jotka syntyvät esimerkiksi 25 sahan osuessa nauloihin, kun sen sijaan pyörimiskeskustan 3' ja vyöhykkeen 13 välinen etäisyys valitaan käytettävästä materiaalista riippuen ja niistä vetovoimista ja vääntömomen-tista riippuen, joita esiintyy vyöhykkeessä 13 pisteen 15 siirtyessä pisteeseen 15*.

30 Näin ollen leikkuuterän ollessa konstruoitu käsi teltävän keksinnön mukaan sivuvakavuus saadaan aikaan pääasiassa automaattisesti kehäosaan 6 vaikuttavilla keskipakovoimilla. Ne pituuden ja/tai muodon muutokset, jotka aiheutuvat lämmön vaihteluista laikan kehäosassa, otetaan 35 lähinnä vastaan vyöhykkeen 13 läheisyydessä, jolloin suo- i3 77803 sitetaan täydellistä elastista deformaatiota, jonka suhteellisen pieni voima saa aikaan, niin että muodoltaan muuttunut osa voi palata takaisin alkuperäiseen tilaansa.

Näin ollen tässä on kysymys muodostuvien deformaa-5 tiopyrkimysten johtamisesti pois laikan kehästä tiettyihin vyöhykkeisiin, jotka sijaitsevat esimerkiksi lähellä laikan keskustaa.

Kuvio 7 on tasokuva paljon suuremmassa mittakaavassa kolmannesta uramuodosta, jossa uraosalla 20 on sellainen 10 osaviiva. joka suuntautuu suorassa kulmassa laikan 11, 11' tasoon nähden, osalla 21 on sellainen osaviiva, joka vastaa kuviossa 5 esitetyn rakenteen erästä osaa, osalla 22 on sellainen osaviiva, joka suuntautuu suorassa kulmassa laikan 11, 11' tasoon nähden, ja osalla 23 on sellainen 15 osaviiva, joka vastaa kuviossa 5 esitetyn uran erästä muuta osaa, ja niin edelleen. Osaviiva 7a" käsittää siis suoran osan 20, oikeanpuoleisen kaaren 21, suoran osan 22 ja vasemmanpuoleisen kaaren 23.

Kuvio 8 on leikkaus vaihtoehtoisesta uramuodosta.

20 Tässä uramuodossa materiaaliosan 11 osapinta 25 suun tautuu suorassa kulmassa sivukyhmyt 26, 27 käsittävän materiaalin tasoon nähden, kun taas materiaaliosan 11' osapinta 30, 31 muodostaa kärjen 32. Materiaaliosan 11' kärki 32 ei pääse siirtymään sen suuntaistason yli, joka rajaa mate-25 riaaliosan 11 pinnat 33, 34 kyhmyjen 26, 27 avulla.

Molemmat edellä mainitut materiaaliosat voidaan varustaa toisiinsa nähden vastakkaisilla kärkiosilla.

Kun pinnat 30 ja 31 pannaan kääntymään pyörimissuuntaan päin, eliminoidaan reunapinnan 35, 36 kaikki taipumuk-30 set juuttua kiinni leikattavaan materiaaliin tämän akselin suunnassa, esimerkiksi puun syiden suunnassa puuhun nähden.

Keksinnön mukaan osapinnan 25 ja osapintojen 30, 31 väliseen tilaan on järjestetty liitos- tai täyttömateriaa-li 37, 38, joka täyttää muodostuneet välit. Tämä materiaa-35 li voi olla jonkin verran joustavaa, esimerkiksi kevytmetal- 14 77803 lia, muovia, kittiä tai vastaavia materiaaleja.

Tässä tapauksessa osien 11 ja 11' väli voidaan tehdä hieman suuremmaksi, ja nimenomaan toisiinsa nähden vastakkaisissa pinnoissa voi olla kohtisuora, mutta kokonaan 5 läpimenevä osapinta, joka esitetään periaatteena kuviossa 8 osaan 11 nähden.

Keksinnön suojapiiriin kuuluu periaatteessa leikkuu-terän keskiosan 3 muodostaminen yhdestä tai useammasta kes-kilevystä ja vyöhykkeiden 13 muodostaminen niiteistä tai 10 vastaavista kiinnittimistä, joihin materiaaliosien 11 ja 11' ne osat, jotka ovat säteittäistä sisäosaa 3 vastapäätä, on kiinnitetty.

Ura 7 ja/tai 8 materiaaliosan osassa 11a voidaan varustaa tietyn kulman muodostavalla uralla, syvennyksellä 15 tai vastaavalla, niin että osaan 11a saadaan helpompi liike kehäosaan 6 nähden.

Vyöhykettä 13 vastaava vyöhyke voidaan sijoittaa osan 11a läheisyyteen.

Laikka voidaan valmistaa vahvuudeltaan vaihtelevana 20 ja/tai pienemmän vahvuuden omaavana tai erilaisesta materiaalista vyöhykkeessä 13 kuin laikan 2 muussa osassa.

Vyöhyke 13 voidaan samassa laikassa muodostaa useista samankeskisistä renkaista.

Kuvio 9 esittää sellaista nyt suositettavaa rakennet-25 ta, joka mahdollistaa ohuiden kovametalliteräpalojen kiinnittämisen laikan kehäreunaosaan, joka on sinänsä ohut. Sekä kovametallipalat että laikka voivat olla ohuempia kuin aikaisempien leikkuuterien palat ja laikat.

Tätä varten esitetyn laikan reunaosa 6a varustetaan 30 uralla 6b, joka on tarkoitettu vastaavasti kovametallipalaa 50 ja 51 varten. Tällä tavoin muodostuu tuki 6c, joka tekee mahdolliseksi teräpalan 50 juottamisen leikkuuterän kehään. Tukireunan 6d pituus vastaa mieluimmin noin 25 % tukiosan 6c pituudesta.

-* 35 On huomattava, että edellä kuvatut rakenteet eivät li is 7 7 80 3 rajoita keksinnön suojapiiriä ja että muutoksia voidaan suorittaa keksinnön suojapiirin puitteissa seuraavissa patenttivaatimuksissa esitetyllä tavalla.

Claims (11)

16 77803

1. Leikkuuterä (1), joka käsittää pyöriväksi tarkoitetun laikan (2), jossa on kiinnityslaite järjestettynä 5 pyörimiskeskustaan (3') ja jonka kehän ympäri on järjestetty hampaita tai vastaavia elementtejä, ja mainitun laikan ollessa varustettu siinä olevilla lovilla (7, 8) tai urilla, jotka on järjestetty niin, että ne muodostavat toisiinsa nähden vierekkäisten lovien tai urien (7, 8) väliin 10 laikkaan (2) kuuluvia laikkamateriaaliosia (11, 11'), tunnettu siitä, että a) lovet ja urat ulottuvat pisteestä, joka on sijoitettu melkein laikan (2) ympärysreunan viereen, suunnassa kohti laikan (3') keskustaa (31), mutta sen yhdelle sivul- 15 le; b) vastaavat laikkamateriaaliosat (11), jotka on sijoitettu näin muodostettujen lovien ja urien väliin, suuntautuvat kohti laikan keskustaa (3') ja osoittavat mainitun keskustan vieressä olevan vyöhykkeen (13); 20 c) mainittu vyöhyke on siten järjestetty, että suu ren kuormituksen esiintyessä vyöhyke kykenee joustavasti tai pääasiassa joustavasti, ilman tai pääasiassa ilman pysyvää muodon muutosta, vastaanottamaan kaikki ne pituuden ja/tai muodon muutokset, joita esiintyy lähinnä laikan ym- 25 pärysreunassa (6) keskipakovoimien, lämmönvaihteluiden ynnä muiden seurauksena; d) materiaaliosa (11) on erotettu viereisestä mate-riaaliosasta mainitun loven tai uran avulla, jolla on hyvin pieni leveys, mielellään 0,2 - 0,4 mm; ja 30 e) kukin vyöhykkeistä (13), yksi jokaista materiaa- liosaa varten, on suunnattu laikan keskustan (3 *) ympäri.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen leikkuuterä, tunnettu siitä, että kahden keskenään vierekkäisen materiaaliosan väliin, jotka on erotettu toisistaan yhdel- 35 lä lovella tai uralla (7), on sijoitettu välineet estä- II 17 77803 mään materiasiiosan taipuminen ulos laikan tasosta jäykistäen siten terää.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen leikkuuterä, tunnettu siitä, että lovien tai urien (7, 8) pi- 5 tuussuuntainen ulottuvuus on alueella, joka on tuskin puolet koko laikan säteestä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen leikkuuterä, tunnettu siitä, että vyöhykkeen (13) etäisyys laikan pyörimiskeskustasta tai reunaosasta vastaa suunnilleen 10 alle puolta laikan säteestä.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen leikkuuterä, tunnettu siitä, että materiaaliosien leveys on sellainen, että se kasvaa laikan kehän suuntaan.

6. Patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen leikkuu- 15 terä, tunnettu siitä, että urat (7, 8) on muodostettu kokonaan tai osittain tiettyyn kulmaan, joka on muu kuin 90° ja vaihtelee laikan tasossa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen leikkuuterä, tunnettu siitä, että uran kulma vaihtelee jaksoit- 20 tain edellä mainittuun vyöhykkeeseen päin tai päinvastoin.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen leikkuuterä, tunnettu siitä, että vyöhyke käsittää pyörivän si-säkkeen tai kiinnikkeen.

9. Patenttivaatimuksen 1 tai patenttivaatimuksen 6 25 mukainen leikkuuterä, tunnettu siitä, että urat on muodostettu laikkaan lasersäteen avulla.

10. Patenttivaatimuksen 1 tai patenttivaatimuksen 6 mukainen leikkuuterä, tunnettu siitä, että uran osapinnat käsittävät ainakin yhden teräväkärkisen materiaa- 30 liosan.

11. Patenttivaatimuksen 1 tai patenttivaatimuksen 6 mukainen leikkuuterä, tunnettu siitä, että kahden toisiinsa nähden vierekkäisen materiaaliosan välinen tila tai ura on täytetty sellaisella liitos- tai täyttömateriaa- 35 lilla, joka pystyy vaimentamaan pieniä voimia. 18 7780 3