FI77764B - Radiosystem. - Google Patents

Description

1 77764

Radiojärjestelmä

Keksinnön kohteena on radiojärjestelmä patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaisesti.

Tällainen järjestelmä tunnetaan DE-hakemusjulkaisusta 1 441 130. Siinä käytetään useille vierekkäin oleville lähetysalueille (esim. radioalueille) samaa lähetystaajuutta, mutta eri aikoina, nimittäin erilaisilla niin kutsutuilla aikaväleillä.

Keksintö lähtee tällaisesta aikaväleillä varustetusta järjestelmästä, jolloin se sopii sekä radiopuhelinverkon ra-kennekanavaan että maanlaajuiseen henkilökutsuradiolaittee-seen. Seuraavassa käytetään kuitenkin valtakunnanlaajuisten kutsuverkkojen henkilökutsuradioille tavanomaista ilmaisutapaa, jolloin alussa on esitetty kulloinkin suluissa ra-diopuhelinverkolle tavanomaiset nimitykset.

Tällainen henkilökutsuradio mahdollistaa puhelintilaajalle yksittäisillä kutsualueilla (radioliikennealueilla) tai myös valtakunnanlaajuisesti radiokutsujen siirtämisen maksimaalisesta kymmenellä tai kahdellatoista (valittaessa ulkomailta 15 numeroon asti) numerolla informaation, joka nähdään kutsuvastaanottimessa optisena esityksenä ja tallennetaan. Tätä varten on jaettava valitsemalla numero, niin kutsuttu koodisana, kutsutilaus puhelinverkoston kautta - - radiokutsukeskukseen (kauttaohjauslaitteeseen), joka muuntaa kutsutilauksen radiokutsuksi. Myös ajallisesti rajoitetun puheilmoituksen siirto on mahdollista. Tällainen laite voidaan integroida ilman mainittavia kytkentöjä olemassa olevaan puhelintekniikkaan alueen kattavaan yleiseen puhelinverkostoon ja sitä voidaan käyttää jokaisesta puhelin-liitännästä käsin. On olemassa mahdollisuus välittää radioteitse kutsuvastaanottimen tilaajalle, joka ei ole puhelimen läheisyydessä, informaationa takaisinkutsunumero. Takaisin- 2 77764 kutsu voi tapahtua sitten mielivaltaisesta puhelimesta puhelinverkostossa.

Asennettaessa tällaista laitetta esimerkiksi Saksan liittotasavallassa olisi mahdollista jakaa tämä kutsualueisiin, jotka kutsuva puhelintilaaja voi saavuttaa yksittäin tai kaikki yhdessä (valtakunnanlaajuisesti) koodinumeron valinnan avulla. Tällöin muodostuu kolme erilaista kutsutasoa, joilla on erilainen liikenne-esiintyminen, jolloin yhdellä kutsualueella voi olla esimerkiksi keskusvälitysaseman laajuus:

Ensimmäinen kutsutaso:

Liikenne vain yhdellä kutsualueella, s.o. kutsuva puhelin-tilaaja ja kutsuttu kutsunvastaanottimen tilaaja ovat samalla kutsualueella. Tätä nimitetään tässä tapauksessa kotipaikka-alueeksi. Oletetaan, että n. 80 % koko liikenne-esiintymisestä tapahtuu kotipaikka-alueilla.

Toinen kutsutaso:

Se käsittää radiokutsujen liikenne-esiintymisen, jotka puretaan toisella kutsu-alueella olevan puhelintilaajän toimesta ja vastaanottajana on toisella kutsualueella oleva kutsunvastaanottimen tilaaja, siis niin sanotusti alueen ylittävän liikenteen. Tällöin oletetaan liikenne-esiintyminen, joka on n. 15 % koko liikenne-esiintymisestä.

Kolmas kutsutaso:

Se koskee radiokutsuja, jotka lähetetään valtakunnanlaajuisesti. Tällöin oletetaan n. 5 %:n liikenne-esiintyminen.

Jos nyt, kuten kuviossa 1 on esitetty, käytetään kolmelle vierekkäin olevalle kutsualueelle A, B, C radiokutsujen lähettämiseksi samaa lähetystaajuutta, mutta yhdessä aika-välimenetelmässä, niin tällä taajuudella lähetetään esimerkiksi minuutin kuluessa ensimmäisten kahdenkymmenen sekunnin (ensimmäisen aikavälin) kuluessa radiokutsuja vain kutsu-

II

3 77764 alueella A, seuraavien 20 sekunnin kuluessa vain kutsu-alueella B ja viimeisten 20 sekunnin kuluessa vain kutsu-alueella C jne. Kutsualueilla A', B' jne. voidaan käyttää samaa lähetystaajuutta, kun huolehditaan siitä, että vierekkäisillä kutsualueilla käytetään erilaisia aikavälejä. Kuviossa 2 on tämä esitetty myöhemmin vielä toisin nimitettävälle lähetystaajuudelle Fo, nimittäin riippuvaisena ajasta t sekunneissa. Nähdään, että tämä lähetystaajuus lähetetään ensimmäisten 20 sekunnin kuluessa kutsualueilla A ja A’, seuraavien kahdenkymmenen sekunnin kuluessa kutsualueilla B ja B' ja edelleen, niin että vierekkäisten kutsualueiden rajoilla ei voi syntyä häiritseviä interferenssejä.

Haitallista tällaisessa menetelmässä on se, että jokaiselle kutsualueelle on käytössä vain suhteellisen lyhyitä aikavälejä. Tämä lähetysajan rajoitus tuntuu sitä häiritseväm-mältä, koska se syntyy vaatimuksesta, että lähetykset vierekkäisillä kutsualueilla eivät häiritse toisiaan, jolloin kuitenkin varsinaisesti tämä kutsualueen huomioonottaminen vierekkäisten alueiden suhteen tuntuu epäloogiselta, kun ajatellaan, että yllä esitetyn ensimmäisen kutsutason mukaisesti 80 % koko liikenne-esiintymisestä on joka tapauksessa olemassa vain kotipaikka-alueilla. Tätä liikenne-esiintymistä yhdellä ja samalla kutsualueella nimitetään kotipaikka-liikenne-esiintymiseksi. Kutsualueen kannalta, jossa on ehkä juuri suuri kotipaikkaliikenne-esiintyminen, kun taas naapurikutsualueella on liikenne-esiintyminen mahdollisesti hyvin pieni, olisi sopivampaa, kun tämän kotipaikka-alueen käyttöön asetettaisiin suurempi aikaväli. Tällaista menetelmää käytetään myös todella Iso-Britanniassa, jossa suurkaupungeilla on pitempi aikaväli käytössään kuin maaseutualueilla, jossa liikenne-esiintyminen on pienempää (EP-pa-tenttihakemus 40 954, arkistonumero 81 302 244). Tätä menetelmää ei kuitenkaan voida usein siirtää muihin maihin, kun esimerkiksi sekä kutsualueella A että kutsualueilla B ja C esiintyy suurkaupunkeja, joilla on suuri liikenne-esiintyminen .

4 77764 Näiden vaikeuksien kiertämiseksi on DE-patenttijulkaisussa 26 59 570 esitetty puhelin- ja tietoverkosto, jossa keskenään limittäin olevien kutsualueiden erottamiseksi käytetään erilaisia lähetystaajuuksia: ottaen huomioon suuri kotipaik-kaliikenne-esiintyminen suuren tilaajatiheyden omaavalla alueella tälle (useita kutsualueita kattavalle) alueelle on järjestetty oma kotipaikkataajuus; tämä on asetettu niin sanotusti alueen kutsualueiden eri lähetystaajuuksien päälle ylimääräisenä lähetystaajuutena. Haitallista tällöin on kuitenkin se, että vastaanottimet, jotka toimivat kutsualueiden erilaisilla lähetystaajuuksilla, on vaihtokytkettävä siirryttäessä toiselle kutsualueella, nimittäin joko käsin (mikä usein unohdetaan) tai automaattisesti (mikä vaatii suurta teknistä panosta).

Keksinnön tehtävänä on toisaalta välttää lähetysajan sopimattoman suuri rajoitus kutsualueella aikavälien jaon johdosta, toisaalta kuitenkin kiertää ne vaikeudet, jotka esiintyisivät vaihdettaessa kutsunvastaanotin toiselta kutsualueelta toiselle, kun aikaväleillä varustetun yhden lähetystaajuuden sijasta käytettäisiin useita lähetystaajuuksia.

Tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkeillä varustetulla radiojärjestelmällä. Edullisia edelleenkehittä-mismuotoja on esitetty alivaatimuksissa. Perustana olevat ajatukset ovat seuraavat:

Valtakunnanlaajuista kutsua varten tarkoitetussa henkilökut-suradiolaitteessa tai radiopuhelinverkostossa, joissa vierekkäisten kutsualueiden erotus saadaan aikaan erilaisten aikavälien jaon avulla, voidaan kutsualueella käytössä olevan lähetysajan pidentämiseksi ottaa aikavälin keston lisäksi huomioon, että kutsualueella vastaanottavien vastaanotinten suuren prosenttimäärän jatkuvaa saavutettavuutta ei haitata toisen lähetystaajuuden (kotipaikkataajuuden) jaon johdosta, koska näitä vastaanottimia käytetään joka tapauksessa vain jatkuvasti samalla alueella, niin että ei voi syntyä vaikeuksia siirryttäeessä toiselle kutsualueelle, jolla on toinen

II

5 77764 kotipaikkataajuus. Tätä vastaanotinten kategoriaa varten voidaan asettaa tästä syystä käyttöön kotipaikkataajuus, joka saadaan lähettää sekä tälle kutsualueelle järjestetyn aikavälin kuluessa että sen ulkopuolella, jolloin vierekkäisten kutsualueiden erottamiseksi näihin on järjestetty kulloinkin erilaiset kotipaikkataajuudet. Nämä erilaiset kotipaikka-taajuudet eivät häiritse toimintaa, koska niille järjestetyt vastaanottimet eivät kuitenkaan jätä niille kulloinkin kuuluvaa kotipaikka-aluetta.

Lisäksi voidaan kiertää lähetysajan jäljellä oleva rajoitus, joka esiintyy kytkettäessä jaksottaan edelleen aikavälijär-jestelmän aikaväli useiden vierekkäisten kutsualueiden kautta, siten, että on järjestetty useita aikavälijärjestelmiä; nämä aikavälijärjestelmät ovat kutsualueen kannalta ajallisesti keskinäisesti siirrettyjä ja ne voivat täyttää täysin jakson; tällöin on eri aikavälijärjestelmille järjestetty eri-.. . laiset lähetystaajuudet. Siis yksi normaalisti aikavälillä siirretyistä tietojaksoista varaa jakson aikana määrätyn lähetystaajuuskanavan; kun taas toinen tietojakso varaa toisen lähetystaajuuskanavan; tällöin heijastetaan sama tietojakso jakson aikana peräkkäin niin usein useilla toistensa leikkaavilla lähetys-alueilla (esim. kutsualueilla) kuin jakso sisältää aikavälejä, ja jokainen tietojakso heijastetaan jonakin määrättynä ajankohtana aina vain yhdellä lähetysalueella.

Piirustusten avulla selitetään keksinnön parhaimpina pidettyjä suoritusesimerkkejä. Piirustuksessa: kuvio 1 esittää erilaisia kutsualueita karttana, kuvio 2 esittää kutsualueiden, ajan ja erilaisten lähetys-taajuuksien keskinäistä järjestystä ensimmäisen suoritusesi-merkin yhteydessä, kuvio 3 esittää kaaviomaisesti radiosanoman osaa, joka on radiokutsun osa, kuvio 4 esittää lohkokaaviota, kuvio 5 esittää kuvion 1 mukaisen radiojärjestelmän verkko-rakenteen osaa, 6 77764 kuvio 6 esittää toisen suoritusesimerkin mukaista taajuus- ja aikavälisuunnitelmaa, kuvio 7 esittää toisen suoritusesimerkin lohkokaaviokuvan osaa, kuvio 8 esittää yhtä jaksoista, joissa molemmissa suoritus-esimerkeissä lähetetään, kuvio 9 esittää siirtofunktiota tehoyksiköissä riippuen toisen suoritusesimerkin lähetinten lähetysvahvistimien taajuudesta.

Kuviossa 1 on jokaisella kutsualueella A, B, C, A', B' radio-kutsukeskus z (kauttaohjauslaite). Eri radiokutsukeskukset on yhdistetty keskenään tietojenkaukosiirtojohdoilla DF.

Niiden sijasta voidaan käyttää kuitenkin myös yleisen puhelinverkoston osaa. Radiokutsukeskukset Z toimivat tuloport-teina kutsutilauksille, jotka tulevat yleisestä puhelinverkostosta. Jokaiselta radiokutsukeskukselta käsin hoidetaan kyseisen kutsualueen, esimerkiksi A:n kautta jaettuja ala-keskuksia UA1, UA2...UAn, joista käsin puolestaan hoidetaan kulloinkin vähintään yhtä kaksoislähetintä, nimittäin SAo1/ SAa1, SA02/SAa2... SAon/SAan. Nämä nimitykset koskevat ensimmäistä patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkit omaavaa suoritus-esimerkkiä: tällöin S merkitsee lähetintä, A merkitsee kutsu-aluetta A, o merkitsee tällä lähettimellä lähetystaajuutena lähetettyä valtakunnantaajuutta Fo, A merkitsee kyseisellä lähettimellä lähetettyä kotipaikkataajuutta Fa ja numerot 1, 2, 3...n merkitsevät lähettimen numeroa kutsualueella. Siten on esimerkiksi kaksoislähetin SB'o2/SB'b2 järjestetty kutsu-alueelle B' toiseksi kaksoislähettimeksi ja se muodostuu kahdesta lähettimestä, nimittäin valtakunnan lähettimestä SB’o2, joka toimii valtakunnan taajuudella, ja kotipaikka-lähettimestä SB,b2, joka toimii kotipaikkataajuudella Fb.

Kuvio 2 esittää ensimmäisen suoritusesimerkin suhteen riippuen ajasta t, minä ajankohtina valtakunnantaajuus Fo ja kotipaikkataaj uudet Fa, Fb ja Fc saadaan lähettää. Siten saadaan valtakunnantaajuus eri kutsualueilla lähettää vain kulloinkin ennalta määrättyinä aikaväleinä t1, t2, t3, kun taas koti-paikkataajuuksille ei ole olemassa mitään ajallista rajoitusta.

Il 7 77764

On siis järjestetty vierekkäisten kutsualueiden A, B, C erotus eri aikavälien t1, t2, t3 jaon avulla kutsualueille yhteistä, langattomasta lähetettyä ja kutsuja välittävää lähetystaajuutta varten (valtakunnan tai aikavälitaajuus Fo). Alueella käytössä olevan lähetysajan pidentäminen aikavälin keston yli saadaan aikaan siten, että asetetaan käyttöön tosin toinen lähetystaajuus, niin kutsuttu kotipaikkataajuus Fa, mutta jota saadaan lähettää myös kyseiselle alueelle A järjestetyn aikavälin t1 ulkopuolella; vierekkäisten kutsualueiden A, B, C erotus saadaan tällöin aikaan erilaisilla kotipaikkataajuuksilla Fa, Fb, Fc. Tämän lisäksi asetetaan kotipaikkataajuudet vain sellaisten vastaanotinten käyttöön, joita joka tapauksessa käytetään vain jatkuvasti samalla alueella A.

Jotta mahdollistettaisiin takaisinkutsu kutsutulle kutsuvas-taanottimen tilaajalle radiokutsun saapumisen jälkeen, jonka puhelintilaaja on purkanut, on tarpeen siirtää kutsuvastaan-ottimen tilaajalle verkkoryhmän numero, joka hänen on valittava suorittaessaan takaisinkutsun. Paitsi verkkoryhmän numeroa on siirrettävä myös loput kutsuvastaanottimen tilaajan toimesta kutsuttavat puhelinnumerot. Koko kutsunumeroa nimitetään seuraavassa informaatioksi. Informaatiokapasiteetin on riitettävä vähintään kymmeneen numeroon (kutsuttaessa ulkomailta viiteentoista): tällöin edellytetään, että verkkoryhmän nollan esittäminen voidaan jättää pois. Puhelintilaajän kutsutilauksena valittavien numeroiden kokonaisuutta (alkaen kutsuttavan kutsuvastaanottimen tilaajan kutsunumerolla) nimitetään seuraa-vassa kutsusanomaksi, joka kuitenkin täydennetään käytännössä alussa vielä johdannolla ja lopussa ylimääräsignaaleil-la koodin varmistamiseksi.

Tällainen kutsusanoma alkaa, kuten kuviossa 3 on esitetty, neljällä numerolla, nimittäin radiokutsukeskuksen (kautta-ohjauslaitteen) tunnusluvulla, sitten seuraavat kaksi niin kutsuttua koodinumeroa, tämän jälkeen seuraa kuusi numeroa, nimittäin kutsuttavan kutsuvastaanottimen tilaajan numerot β 77764 (radiokutsuosoite) ja lopuksi loput kymmenen numeroa (informaatio) , nimittäin kutsuvastaanottimen tilaajan kutsuman puhelintilaajän puhelinnumero, joka osoitetaan kutsuvastaanottimen tilaajan vastaanottimen näytössä.

Molempien koodinumeroiden valinnan avulla, jotka oli järjestetty myös tähän astisissa valtakunnanlaajuisia kutsuverkos-toja varten tarkoitetuissa henkilökutsuradiolaitteissa, voidaan saada aikaan seuraavaa:

Ensimmäisellä koodinumerolla voi kutsuva puhelintilaaja ilmoittaa radiokutsukeskukselle (kauttaohjauslaitteelle), millä kutsualueella radioliikennealueella) (maksimaalisesti 9) on kutsuttava. Valtakunnanlaajuisessa radiokutsussa (koodi-numero 0) ohjaa valittu radiokutsukeskus tietoyhteyden kautta (esim. perusjohto "datex-verkosto") kutsun kaikille muille liitetyille radiokutsukeskuksille edelleen. Jos koodinumero 1 valitaan, kun nimittäin on tunnettua, että kutsuttava kutsuvastaanottimen tilaaja on kutsualueella A, niin radiokutsukeskus valitaan kutsualueella A. Valittaessa koodi-— numeroa 2 valitaan radiokutsualue B jne.

Toinen koodinumero määrää tunnetussa valtakunnanlaajuisia kutsuverkostoja varten tarkoitetuissa henkilökutsuradiolaitteissa kutsutavan. Kaiken kaikkiaan on olemassa kymmenen kutsutapaa, jotka voidaan varata myös erilaisilla maksuilla (myös eri etäisyyksillä olevien kutsualueiden kutsutilauksen kohdalla voidaan periä erilaisia maksuja). Kutsutapoina tulevat kysymykseen: ryhmäkutsu, puheen siirto, kiireellinen kutsu jne.

Uutta on nyt se, että toisen koodinumeron avulla voidaan määrätä myös, tapahtuuko radiokutsu valtakunnan lähettimen ’ . kautta vai kotipaikkalähettimen kautta, s.o. aikaväleihin rajoitetun valtakunnantaajuuden Fo kautta vai kyseiselle kutsualueelle järjestetyn kotipaikkataajuuden Fa kautta. Tällöin on kutsuvalle puhelintilaajalle oltava tunnettua, mikä kahdesta vastaanotinten tyypistä esiintyy kutsuvastaanottimen tilaajan luona, nimittäin joko vastaanotin, joka

II

77764 9 toimii valtakunnantaajuudella, tai vastaanotin, joka toimii kotipaikkataajuudella. Tällöin on vastaanottimet, jotka toimivat vain kotipaikkataajuudella, järjestetty kut-suvastaanottimen tilaajille, jotka haluavat olla saavutettavissa vain samalla kutsualueella ja luopuvat muista kutsualueista.

Kun ensimmäisessä suoritusesimerkissä tulee pysyä mahdollisina myös kutsutavat, kuten ryhmäkutsu, etuoikeutettu kutsu, puheen siirto jne. on jokaiselle näistä kutsutavoista oltava kaksi koodinumeroa valittavana, nimittäin yksi valtakunnantaajuudella tapahtuvaa radiokutsua varten ja toinen kyseisen kutsualueen kotipaikkataajuudella tapahtuvaa radiokutsua varten.

Edellä olevien kuvioiden nimityksillä on kuviossa 4 esitetty radiojärjestelmän ensimmäisen suoritusesimerkin lohkokaavio-kuva. Puhelimista T voidaan saavuttaa yleisen puhelinverkoston F kautta radiokutsukeskukset z, jotka on yhdistetty keskenään tietojenkaukosiirtojohtojen DF kautta. Radiokutsukes-kuksista Z ohjataan alakeskuksia UA1...UAn kutsualueella A tai vast. UB1.. .UBn kutsualueella B jne., jotka ohjaavat puolestaan kaksoislähettimiä radiokutsujen lähettämiseksi. Radiokutsut vastaanotetaan vastaanottimilla RAa (kutsualueella A, kotipaikkataajuudella a toimien), RB'o (kutsualueelta B' kutsualueella A ja valtakunnantaajuudella Fo toimien), RAo (kutsualueelta A kutsualueelle B ja valtakunnantaajuudella Fo toimien), RBb (kotipaikka-alueellaan B ja sille kuuluvalla kotipaikkataajuudella Fb toimien). Vastaanottimet RB'o ja RAo saavutetaan joko suunnatulla radiokutsulla ensimmäisellä koodinumerolla 1 (kutsualueen A suhteen) tai vast, ensimmäisellä koodinumerolla 2 (kutsualueen B suhteen) synkronisesti ja simultaanisesti toimivilla lähettimillä (SAo1...SAon) kutsualueella A tai vast, vastaavilla kutsu-alueen B lähettimillä SBo1...SBon tai - mikäli ei ole tunnettua, millä kutsualueella vastaanottimet sillä hetkellä ovat -ne saavutetaan ensimmäisen koodinumeron 0 valinnan johdosta valtakunnanlaajuisen radiokutsun perusteella jollakin kulloinkin sallitussa aikavälissä lähetettävällä lähettimellä 10 77764

Sxoy, jolloin x merkitsee alueita A, B, C, A', ... ja y merkitsee koodinumerolta 1, 2 ... n.

Vastaanottimet RAa ja RBa voidaan saavuttaa sitä vastoin vain niiden kotipaikka-alueella ja vain lähettimien SAa1...SAan tai vast. SBb1...SBbn kautta kulloinkin niiden kotipaikkataa-juudella Fa tai vast. Fb.

Kuviossa 5 esitetty verkkorakenne on osa kuvion 1 mukaisesta kutsualueiden A ja B välisestä limitysalueesta. Koska tämä rakenne toimii myös toisen suoritusesimerkin selitystä varten, on nimitykset valittu hieman yleisemmin kuin kuviossa 1. Puhelimesta T käsin voidaan saavuttaa puhelinverkosto ja siten etenkin esimerkiksi kutsualueen A keskusvälitysasema ZVST. Tälle on järjestetty kutsuprosessori RP. Molemmat muodostavat yhdessä kutsukeskuksen Z. Useita kutsuprosessoreja on yhdistetty keskenään tietoyhteyksien kautta, jolloin niiden on kul-; loinkin otettava tehtäväkseen kutsualuettaan varten välitys puhelinverkostosta. Jokainen kutsuprosessori RP jakaa tietojaksoiksi kootut kutsusanomat kiinteän johtoverkoston kautta väliinkytkettyjen alakeskusten UA avulla yksittäisiin kutsu-alueen A lähettimiin SA1, SA2, tai vast, kutsualueen B lähettiinkin SB1, SB2, ..., jne.

Tarkoituksenmukaisesti käytetään lähetystaajuuksia VHF-tai UHF-alueella. Ottaen huomioon lähetinten siten olemassa . . oleva pieni ulottuvuus, joka on yleensä alle 30 km, on käy tettävä useita lähettimiä kutsualueen alueella synkronisesti ‘ tai simultaanisesti yhteisaaltoradiotoiminnassa tai kvasi- : : synkronisesti yhteisaaltoradiotoiminnassa, jolloin kulloinkin kyseessä olevien radioyhteysalueiden on oltava maantieteellisesti limittäin, jotta saadaan aikaan aukoton radioyhteys. Paitsi lähetysoskillaattoreiden suurtaajuista vakavuutta tarvitaan modulaattoreita, joilla on suuri syöttövakio.

Jotta limitysaiueilla radioyhteysalueiden välillä yhden alueen lähettimillä voidaan demoduloida vastaanottosignaali vaiheeltaan samanlaisesti, on lähettimet moduloitava samoilla vaiheilla,

II

11 77764 mikä vaatii kulkuajantasausta modulointisyöttöjohtoja varten. Suuremmissa valtakunnanlaajuisissa radiojärjestelmissä modulointi syöttö johtoina ei suurehkojen etäisyyksien johdosta voida enää käyttää pientaajuuskaapeleita tai pupinoituja johtoja, vaan käytetään siirtoteitä, joissa on kantotaajuus-osia ja myös pulssikoodimodulointijärjestelmiä. Modulointi-syöttöjohdoilla siirrettävien kutsusanomien kulkuajantasaus on kuitenkin hyvin vaikeasti suoritettavissa näissä järjestelmissä. Tästä syystä pyritään käyttämään yhteisaaltoradio-jär jestelmiä vain yhdellä kutsualueella, missä pientaajuuskaapeleilla tai pupiinijohdoilla voidaan silloittaa haluttu etäisyysalue.

Toista suoritusesimerkkiä selitetään nyt kuvioiden 1, 5 ja 6 avulla. Selityksen yksinkertaistamiseksi esitetään ensin käsite "jaksoalue". Tällöin on kyseessä alue, joka käsittää radiojärjestelmän puitteissa välittömästi vierekkäisten kutsualueiden ryhmän, jotka ovat limittäin keskenään. Kuviossa 1 ovat esimerkiksi A, B ja C keskenään limittäin. Interferenssihäiriöiden välttämiseksi on tunnettua järjestää limitysalueilla toisaalta eri lähe-tystaajuuskanavat kutsualueita varten ja toisaalta yhteinen lähetystaajuuskanava, joka varataan kuitenkin kulloinkin ai-kaväleihin ajetussa jaksossa useaan kertaan peräkkäin samalla kutsusanomalla tai tietojaksolla, jolloin aikaväleistä jokainen on järjestetty vain yhdelle kutsualueelle.

Esillä olevan keksinnön mukaisessa toisessa suoritusesimer-kissä suoritetaan nyt ylimääräisiä toimenpiteitä, kuten kuviossa 6 on esitetty. On nimittäin järjestetty kotipaikka-taajuuksien lisäksi erilaisia lähetystaajuuskanavia, jotka toimivat valtakunnantaajuuksilla £1, f2, f3, mutta joita käytetään samalla kutsualueille A, B, C yhteisinä lähetys-kanavina siten, että jakson ajaksi jokaisessa lähetystaa-juuskanavassa jokin toinen kutsusanoma tai vast, tietojakso lähetetään useaan kertaan peräkkäin, mutta aikavälistä aikaväliin toisella kutsualueella aikavälien jokaiselle lähetys-taajuuskanavalle oman keskinäisen järjestyksen mukaisesti radioalueisiin. Kuviossa 6 on aikavälejä merkitty symboleil- ,2 77764 la t1, t2, t3 ja niiden lukumäärä jaksossa noudattaa kutsualueiden A, B, C lukumäärää, jotka esiintyvät yllä määritellyllä jakso-alueella. Kuviossa 1 on kolme kutsualuetta, jotka ovat keskenään limittäin. Niitä voisi kuitenkin olla myös useampia. Radiojärjestelmän keskenään limittäin olevien radio-alueiden suurimman lukumäärän mukaisesti olisi silloin valittava suurempi aikavälien määrä jaksoa kohden.

Tässä selitetyssä radiojärjestelmässä on vastaanotinten lisäksi, jotka toimivat kulloinkin vain yhdellä kotipaikka-taajuudella, kolme vastaanotintyyppiä. Yksi tyyppi toimii lähetystaajuudella f1, toinen lähetystaajuudella f2 ja kolmas lähetystaajuudella f3. Ne voidaan saavuttaa kaikki jokaisella kutsualueella, koska jokaisella kutsualueella kaikilla kolmella lähetystaajuudella lähetetään peräkkäin samat radiokutsut. Tästä syystä ei esiinny mitään vaikeuksia vaihdettaessa vastaanotin .. . toiselta kutsualueelta toiselle. Siitä huolimatta vastaan ottimet voivat olla yksikanavalaitteita ja viritettyinä - kiinteästi yhdelle lähetystaajuudelle. Tämä on erittäin taloudellinen ratkaisu. Jotta myös lähetyspuolella saavutetaan taloudellisuus, olisi lähettimet suunniteltava niin, että jokainen lähetin voi toimia kolmella erilaisella lähetystaajuudella, niin että sama lähetin on vain vaihto-kytkettävä aikavälimenetelmässä lähetystaajuudesta toiseen.

Lähetystaajuuden vaihtokytkentä suoritetaan mieluummin koodatun kytkentäsignaalin avulla.

Kuvion 7 mukainen lohkokaaviokuva vastaa osittain kuviota 5. Kutsuprosessorissa RP muokataan saapuvat kutsusanomat tietojaksoiksi, jotka syötetään modulointisyöttöjohtojen ja ala-keskusten UA kautta lähettimeen SA1 ja jotka ovat periaattel-lisessa rakenteessaan samanlaisia kaikille lähettimille. Tietojaksot täyttävät kulloinkin yhden aikavälin t1, t2, t3 ja ne sisältävät, kuten kuviossa 8 on esitetty, johdannon aikävälisynkronointia varten vastaanottimessa E ja seuraavat kutsusanomat, kuten kuviossa 3 on esitetty. Ennen jokaista

II

13 77764 johdantoa on esikäynnistyksenä V1, V2 tai vast. V3 koodattu kytkentäsignaali lähetystaajuuden vaihtokytkentää varten lähettimissä. Jokaisessa lähettimessä on osoitedekooderi D, jossa on taajuustunnistus, niin että yhdessä jaksossa kulloinkin lähetettävä lähetystaajuus voidaan kytkeä; tätä varten osoitedekooderi D ohjaa kideoskillaattoria 0 tai syntetisoijaa. Kideoskillaattorilta O tuotettu lähetystaajuus moduloidaan modulaattorissa M johdannolla ja sitä seu-raavilla kutsusanomilla ja moduloitu lähetysvärähtely syötetään lähetysvahvistimeen SV ja lopuksi antenniin AT.

Laajakaistaisessa lähetysvahvistimessa SV on kytkentäkaistan-leveys (tehokaistanleveys), joka käsittää syklisesti lähet-timeltä lähetettävien lähetystaajuuksien f1, f2, f3 lähetyskanavat, niin että tarvitaan vain kulloinkin yksi lähetin ja yhteinen syöttöjohto alakeskuksesta. Kuvio 9 viittaa lähetys-vahvistimen laajakaistaisuuteen. Siinä on taajuuden f yläpuolella esitetty siirtofunktio UL tehoyksiköissä. Nähdään, että lähetystaajuuksiin f1, f2, f3 kuuluvien lähetyskanavien taajuusspektrit FS1, FS2, SF3 ovat tehokaistanleveydessä BB.

Käytännössä lähettimet toimivat kestotoiminnassa vuorotellen kolmella eri lähetystaajuudella, jolloin vaihtokytkentäkohdat aikavälien välillä ohjataan keskeisesti kutsuprosessoreilla kaikkien alueiden kaikkia liitettyjä lähettimiä varten synkronisesti.

Tätä radiojärjestelmää voidaan käyttää joustavasti enemmän tai vähemmän laajoilla alueilla, koska kutsualueen kokoa voidaan vaihdella siten, että sinne asetetaan yksinomaan yksi lähetin tai useita synkronoituja yhteisaalto- tai kvasiyhteisaalto-lähettimiä, jolloin näitä lähettimiä ohjataan alakeskusten kautta kutsuprosessorilta keskeisesti. Useita kutsu-prosessoreja voidaan yhdistää puolestaan keskenään tietojoh-tojen kautta ja siten saadaan yhteinen aikatahti valtakunnanlaajuisen radiokutsujärjestelmän synkronisesti kiertäviä aikavälejä varten. Siten on lähetystaajuuksien aikasynkroninen vaihtokytkeminen mahdollista kaikissa lähettimissä.

Claims (10)

14 777 6 4

1. Radiojärjestelmä, joka laajentaa yleisen puhelinverkoston mobiileilla vastaanottimilla (RAa, RB'o) ja radiokutsu-keskuksilla (Z), jotka on järjestetty kulloinkin yhtä kutsu-aluetta (A) varten, jolloin radiokutsukeskuksen avulla kut-sutilaukset, jotka tulevat välillisesti tai välittömästi puhelinverkostosta (F), voidaan johtaa kutsusanomina radioverkkoon, jolloin ne purkavat siinä radiokutsun lähetyksen, ja jolloin useita välittömästi vierekkäisiä ja keskenään limittäviä lähetysalueita varten käytetään samaa lähetys-taajuutta, jota nimitetään valtakunnantaajuudeksi (Fo), radio-kutsujen lähettämiseksi, kuitenkin on järjestetty erotus lähetysalueiden keskinäisillä limitysalueilla siten, että tämän valtakunnantaajuuden lähetystä varten on järjestetty jaksottaan palautuvia aikavälejä (t1) yksittäisille lähetysalueille, ja jolloin edelleen erilaisiin, kulloinkin yhdellä lähetys-.. . alueella lähetettäviin lähetystaajuuksiin (Fo, Fa; f1, f2, f3) kuuluvat lähetystaajuuskanavat, jotka voidaan varata radio-kutsuilla, nimenomaan kulloinkin vähintään yksi näistä (Fa; f1, f2, f3) myös yhden ainoan aikavälin (t1) ulkopuolella, tunnettu siitä, että: - kutsusanomassa oleva koodisignaali toimii kahden erilaisen, kulloinkin yhdellä lähetysalueella lähetettävän lähetys-taajuuden valintaa varten, joista toinen, nimittäin mainittu valtakunnantaajuus (Fo) on järjestetty lähetettäväksi vain siinä aikavälissä, joka on järjestetty kulloinkin kyseessä olevalle lähetysalueelle (kutsualueelle A), kun taas toinen on järjestetty tarvittaessa myös tämän aikavälin ulkopuolella lähetettäväksi erityisesti tälle lähetysalueelle (kutsu-alueelle A) järjestettynä lähetystaajuutena, jota nimitetään kotipaikkataajuudeksi (Fa), nimenomaan radiokutsujen lähettämiseksi sellaisia vastaanottimia (RAa) varten, jotka ovat jatkuvasti vain tällä lähetysalueella, - vierekkäisten lähetysalueiden (kutsualue A, kutsualue B) kotipaikkataajuudet (Fa, Fb) eroavat toisistaan ja valtakun-nantaajuudesta (Fo). Il 15 77764

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että lähetysalueet ovat radiopuhelin-verkoston radioliikennealueita tai kutsualueita (A, B), joille on järjestetty kulloinkin yksi kauttaohjauslaite tai vast, radiokutsukeskus (Z).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että kotipaikkataajuuden (Fa) lähettämiseksi lähetysalueella (kutsualueella A) on järjestetty useita keskenään synkronoidusti toimivia kotipaikkalähetti-miä SAa1, SAa2 .. .SAan) ja valtakunnantaajuuden (Fo) lähettämiseksi lähetysalueilla (kutsualueilla A, B) on järjestetty useita keskenään synkronoidusti toimivia valtakunnan lähet-timiä (SAo1 , SAo2, ..., SAon; SBo1,..., SBon), jotka toimivat alueittain järjestetyissä aikaväleissä.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että on järjestetty kaksi kutsu-vastaanotinten tyyppiä, nimittäin tyyppi (RAa, RBb), joka on muodostettu kiinteästi viritetyksi yksikanavavastaanotti-meksi (E) ja joka sopii vain vastaanottoon kotipaikkataajuu-della (Fa, Fb), ja toinen tyyppi (RB'o, RAo), joka sopii myös tai kiinteästi viritettynä yksikanavavastaanottimena yksinomaan valtakunnantaajuuden (Fo) vastaanottoon.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että kulloinkin niin kutsutulla jaksoalueel-la, joka muodostuu keskenään välittömästi vierekkäisten ja keskenään limittäin olevien lähetysalueiden (A, B, C) suurimmasta määrästä, sama lähetystaajuus (Fo, f1) varataan jakson aikana aikavälien samalla määrällä useaan kertaan peräkkäin samoilla radiokutsuilla, nimenomaan jaksoalueen jokaista lähetysaluetta (A, B, C) varten kerran.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että jaksoalueella (A-B-C) ja yhden aikavälin ajaksi jokaiselle lähetysalueelle (A) on järjestetty toinen valtakunnantaajuuden kanava (f1, f2, f3), ja tämä ,. Τ7Ί 64 järjestys <fl/A> vaihdetaan jakson ajaksi syklisesti ja aikaväli jakson tahdissa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että lähettiläillä (SAI, SBl) on kulloinkin tehokaistanleveys, joka käsittää jaksottain lähettiläältä lähetettävien lähetystaajuuksien <fi, f2, f3> lähetyskanavat . Θ. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että lähettimien yksittäisille lähetystaajuuksille < f 1, f2, f 3 > tapahtuvaa vaihtokytkentää varten jokainen lähetin (SAI) sisältää dekooderin (D), joka suorittaa vaihtokytkennän kutsuproseaaorilta asianomaisen radio-kuteukeskuksen kautta tuotettujen aikavälien tahdissa lähetys-oskillaattorin tai vast, -syntetisoijän tarvitsemaan taajuuteen.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että aikavälien (tl, t2, t3>, jotka on järjestetty yksittäisille lähetysalueille, ohjaus tapahtuu aikatahtisignaalien kautta, jotka ohjataan modulointijohtojen kautta yksittäisiin lähettimiin (SAI), etenkin valtakunnan lähettimiin (SAol, ..., SAon), ja että aikatahtisignaalit saapuvat lähettimiin esikäynnistyksenä (VI) jokaisen useista kutsusanomista muodostetun tietojakson alussa, joka on järjestetty aikaväliä varten.

10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että radiokutsujen vastaanottamiseksi on järjestetty kutsuvastaanottimet, jotka ovat sopivia tallentamaan radiokutsui1la välitetyn informaation sen toistamiseksi näytössä tällöin huomiointisignaalilla varustettuna, ja että radiokutsuun sisältyvän osoitteen sekä informaation ja mahdollisesti puheen siirron lähettämiseksi kutsuvastaanottimeen on järjestetty yhteinen lähetystaajuus-kanava . Il 17 77 7 6 4