FI77635C - Foerfarande foer att tillfoera kylluft vid haerdning av glasskivor och luftmatningssystem foer haerdning av glasskivor. - Google Patents

Description

77635 1 Menetelmä jäähdytysilman syöttämiseksi lasilevyn karkaisussa ja ilmansyöttöjärjestelmä lasilevyn karkaisua varten Förfarande för att tillföra kylluft vid härdning av glasskivor och luftmatningssystem för härdning av glasskivor 5

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä lasilevyn karkaisun ja jäähdytyksen parantamiseksi, ja erityisesti menetelmä jäähdytysilman syöttämiseksi lasilevyn karkaisun ja jäähdytyksen parantamiseksi, sekä 10 ilmansyöttöjärjestelmä lasilevyn karkaisua varten.

Lasilevyjä karkaistaan, jotta aikaansaataisiin niiden kovettuminen tai lämpölujittuminen lasin mekaanisen lujuuden lisäämiseksi ja näin ollen jotta aikaansaataisiin parempi kestävyys rikkoutumista vastaan 15 verrattuna vanhennettuun lasiin. Nopea jäähdytysprosessi aikaansaa lasilevyjen pintoihin suuret puristavat voimat. Karkaistut lasilevyt ovat vähemmän altilta rikkoutumaan ja ne rikkoontuvat pieniin palasiin, jotka ovat tylppiä ja suhteellisen vaarattomia verrattuna suuriin kappaleisiin karkalsemattoman lasin tapauksessa.

20

Karkaisussa sammutuskaasu ohjataan lasilevyn vastakkaisille pinnoille, jotta aikaansaataisiin niiden nopea jäähtyminen siten, että kokonaan jäähtyneen lasilevyn pinnoilla vaikuttavat puristavat voimat ja sen keskellä vetovoimat.

25 Lämpölujittamlsessa sammutuskaasu ohjataan myös lasilevyn vastakkaisille pinnoille, mutta paljon pienemmällä virtauksella ja sen johdosta se aikaansaa lasin pinnoille paljon alhaisemmat puristavat voimat kuin karkaisun yhteydessä. Sekä karkaisu että lämpölujittamlnen voidaan suo-30 rittaa tasaisille lasilevyille, joita yleisesti käytetään arkkitehtoo-nisiln tarkoituksiin, sekä taivutetuille lasilevyille, joita yleisesti käytetään ajoneuvojen ikkunoihin.

Lasilevyjen karkalsulaittelsiln kuuluu yleensä vastakkaiset puhallus-35 tilat, joista kummassakin on pitkänomaiset paineilmatllat tai suutln-ryhmät, jotka on sovitettu toisistaan välimatkan päähän ja jotka syöttävät paineenalaista sammutuskaasua puhallustilojen väliin sijoitetul- 2 77635 1 le kuumennetulle lasilevylle. Painellmatllat on sovitettu toisistaan välimatkan päähän, jotta käytetylle sammutuskaasulle jälsi tilaa virrata pois lasilevyltä ja paineilmatllojen välistä sen ulosvirtaamiseksl puhallustilojen välistä. Tavallisesti sammutuskaasu syötetään erilli-5 sinä suihkuina, jotka on sovitettu pitkin kummankin palneilmatllan pituutta, kuten on selostettu US-patentissa 3 936 291. Sammutussulhkut syötetään tavallisesti samansuuntaisina toisiinsa nähden laakeiden lasilevyjen karkaisemiseksl, jolloin lasilevyt on sijoitettu karkalsulait-teen vastakkain olevien puhallustilojen väliin, kohtisuoraan sammutus-10 suihkuja vastaan.

Karkaistaessa lasilevyjä täytyy sammutuskaasua syöttää enemmän lasilevyjen ollessa ohuempia verrattuna paksumpiin lasilevyihin. Sammutus-kaasun syötön paine- ja tehovaatimukset ovat hyperboolisia funktioita 15 lasin paksuudesta. Sen seurauksena kun lasin paksuus pienenee, kasvavat sammutuskaasun syöttöjärjestelmän edellyttämät tehot, koko ja tarpeelliset investoinnit nopeasti. Tämä pätee erityisesti panoskuormi-tettujen värähtelevien karkalsujärjestelmien suhteen, joilla on yksi tai monikertäinen kuumennuskapasiteetti.

20

Eräs mahdollinen ratkaisu tähän sammutuskaasun lisääntyneeseen tarpeeseen on laitteen pituuden pienentäminen karkaisulaitteen aikaansaamiseksi, jonka pituus on jonkin verran pienempi kuin lasin suurin pituus, ja täysimittaisen jäähdyttlmen liittäminen laitteen perään. Lasi 25 voidaan panna kulkemaan karkaisulaitteen läpi riittävän hitaalla nopeudella optimaalisen karkaisuasteen aikaansaamiseksi ja sen jälkeen jääh-dyttäjään, jossa se värähtelee, kunnes seuraava lasikappale viedään sinne.

30 Tällainen menettely vähentää suuritehoisen karkaisuyksikön pituutta ja sen vuoksi myös puhaltimen käyttöjärjestelmän koko- ja tehovaatimuksia. Lisää energiansäästöä voidaan saada aikaan kytkemällä karkaisu-yksikkö pois päältä siksi aikaa, kun lasilevy ei ole siinä läsnä. Kuitenkin tällaiseen menettelyyn liittyy monia ongelmia. Esimerkiksi 35 kumpaankin llmansyöttöjärjestelmään tarvitaan kaksi puhallinkoneistoa ja kaksi putkllaltesarjaa. Lisäksi alhainen nopeus, jota lasilevyn vieminen karkaisuyksikön läpi edellyttää oikean karkaisuasteen varmls- 3 77635 1 tamiseksi, aiheuttaa tasaisuuden valvonnalle ongelman, erityisesti suurikokoisten lasilevyjen kohdalla. Kun esim. kuumat lasilevyt siirtyvät uunista karkaisuyksikköön, on niillä taipumus vääntyä ja rikkoontua, koska lasin etureuna pannaan jäähtymään ja kutistumaan sitä seuraavan 5 pään ollessa yhä kuuma ja lämmön vaikutuksesta laajentuneena. Tämä taipumus on sitä vakavampi, mitä hitaampi on liike ja mitä suurempi on lasi.

Esillä olevan keksinnön kohteena on saada aikaan menetelmä ilmansyöttö-10 järjestelmän käyttämiseksi lasilevyn karkaisussa, joka käsittää karkaisu-jakson ja jäähdytysjakson, johon järjestelmään kuuluu nopeudeltaan säädettävän puhaltimen käyttöjärjestelmä sekä vastakkaiset puhallustilat, jotka on sovitettu toisistaan välimatkan päähän ja jotka syöttävät paineenalaista kaasua puhaltimelta puhallustilojen väliin sijoitetulle 15 kuumennetulle lasilevylle.

Keksinnön kohteena on myös ilmansyöttöjärjestelmä lasilevyn karkaisua varten, johon kuuluu nopeudeltaan säädettävän puhaltimen käyttöjärjestelmä sekä vastakkaiset puhallustilat, jotka on järjestetty toisistaan 20 välimatkan päähän ja jotka syöttävät paineenalaista kaasua puhaltimelta kuumennetulle lasilevylle, joka on sijoitettu puhallustilojen väliin.

Tämän keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista, että menetelmä sisältää seuraavat valheet: 25 käytetään puhallinta olennaisesti täydellä teholla ensimmäisellä puhaltimen nopeudella kuumennetun lasilevyn jäähdyttämiseksi; rajataan paineistetun puhaltimelta tulevan kaasun virtaus puhaltimen 30 nopeutta vaihdettaessa; poistetaan rajaaminen ainakin osittain paineistetun kaasuvirran suurenemisen sallimiseksi; 35 käytetään puhallinta vähemmällä kuin täydellä teholla lasilevyn jäähdyttämiseksi toisella puhaltimen nopeudella, joka eroaa enslmmäisesti nopeudesta, jolloin järjestelmä syöttää palneenalalsen kaasun paineella jotranalla 4 77635 1 kummalla ensimmäisestä ja toisesta puhaltlmen nopeudesta lasilevyn karkai-semiseksl karkaisujakson aikana, ja jolloin järjestelmä syöttää paineen-alaisen kaasun paineella lasilevyjen jäähdyttämiseksi toisella ensimmäisellä ja toisesta puhaltlmen nopeudesta karkaisujakson aikana ja järjes-5 telmä syöttää paineella paineistetun kaasun lasilevyn jäähdyttämiseksi toisella puhaltlmen mainituista ensimmäisestä ja toisesta nopeudesta jäähdytysjakson aikana.

Lisäksi tämän keksinnön mukaiselle ilmansyöttöjärjestelmälle on pää-10 asiallisesti tunnusomaista, että järjestelmään kuuluu rajoituselimet pu-haltimelta tulevan ilman rajoittamiseksi; ja säätöelimet rajoitusellnten säätämiseksi puhaltlmen nopeutta vaihdettaessa, jolloin säätöelimet myös säätävät käyttöjärjestelmän käyttämään puhallinta olennaisesti täydellä paineella ensimmäisellä nopeudella paineenalaisen kaasun syöttämistä 15 varten lasilevyn karkalsemiseksi ja käyttämään puhallinta täydestä paineesta alennetulla paineella toisella nopeudella, joka poikkeaa ensimmäisestä nopeudesta, paineenalaisen kaasun syöttämistä varten lasilevyn jäähdyttämiseksi jäähdytysjakson aikana.

20 Esillä olevan keksinnön kohteet, ominaispiirteet ja edut käyvät ilmi seuraavasta keksinnön parhaan toteuttamismuodon yksityiskohtaisesta selostuksesta yhdessä oheisten piirrosten kanssa.

Kuvio 1 on kaaviomainen sivukuva lasin karkaisusysteemistä, joka käsit-25 tää karkaisun ilmansyöttöjärjestelmän, joka on konstruoitu ja joka toimii esillä olevan keksinnön mukaisesti.

Kuvio 2 on päälikuva lasin karkaisusysteemistä, joka käsittää karkaisun ilmansyöttöjärjestelmän, joka on konstruoitu ja joka toimii esillä ole-30 van keksinnön mukaisesti.

Kuvio 3 on päätykuva kuvioiden 1 ja 2 mukaisesta ilmansyöttöjärjestel-mästä.

35 Kuvio 4 esittää puhaltlmen siipiä ja niihin liittyvää siipien säätö-systeemiä.

5 77635

Kuvio 5 on graafinen esitys, joka esittää vaadittavaa painetta tai tehoa lasin karkaisemlseksi lasin paksuuden funktiona ja

Kuvio 6 on sarja graafisia esityksiä, joissa on sama aika-astelkko, 5 esittäen ilmansyöttöjärjestelmän eri komponenttien ja ilmanpaineen tai tehon välistä keskinäistä suhdetta.

Viitaten piirustuksen kuvioon 1 lasin karkaisusysteemiin, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 10, kuuluu uuni 12 lasilevyjen kuumenta-10 mlseksi riittävän korkeaan lämpötilaan karkaisua varten. Systeemiin 10 kuuluu myös karkaisulaite 14, jossa on ilmansyöttöjärjestelmä, joka on konstruoitu ja jota käytetään esillä olevan keksinnön mukaisesti karkaisun aikaansaamiseksi, joka karkaisee kuumennetut lasilevyt ja jäähdytyksen aikaansaamiseksi, kuten jäljempänä on täydellisemmin selostet-15 tu. Uuni 12 on edullisesti tyypiltään sellainen kuin on esitetty US-patenteissa 3 934 970, 3 947 242 ja 3 994 711 siten, että siihen kuuluu yläkehys 16 ja alakehys 18, jotka yhdessä määrittävät reunauran 20 uunin 12 vastakkaisilla poikittaissivuilla.

20 Uunin 12 rullakuljettimeen 22 kuuluu kuljetinrullat 24, joiden vastakkaiset päät ulottuvat ulospäin uunin sivu-urien 20 kautta niiden käyttämiseksi kitkavedolla siten, kuin edellä mainituissa patenteissa on esitetty. Laakea, kuumennettava lasilevy viedään sisään uuniin 12 sen vasemmassa päässä olevan sisääntuloaukon kautta ja sitä kuljetetaan so-25 pivastl kuumennetussa slsäkammlossa kuljetlnrullllla 24 sen kuumentamiseksi riittävän korkeaan lämpötilaan (esim. välillä 650-700°C) ja sitä seuraavaa karkaisua varten poistuttuaan uunista 12 sen oikeassa päässä, lähellä karkaisulaitetta 14 olevan poistoaukon kautta. On syytä myös mainita, että karkaisulaitetta 14 voidaan käyttää myös lasilevyjen läm-30 pökovettamiseksi tuomalla sinne sammutuskaasua pienempi määrä kuin mitä tarvitaan karkaisun suorittamisessa.

Viitaten yhdessä kuviin 1 ja 3 karkaisulaltteeseen 14 kuuluu vastakkai set ylempi ja alempi puhallustlla 26 ja 28, joihin puolestaan kuuluu 35 vastaavasti ylemmät ja alemmat suutinryhmät 27 ja 29.

, 77635 6 1 Karkaisulaitteeseen 14 kuuluu myös rullakuljetin 30, jossa on kuljetin-rullat 32 kuumennetun lasilevyn G kuljettamiseksi puhallustilojen 26 ja 28 välissä sen karkaisemiseksi ja sitä seuraavaksi jäähdyttämiseksi. Suutinryhmät 27 ja 29 on sovitettu toisistaan välimatkan päähän ja ne 5 syöttävät palneenalaista sammutuskaasua kuumennetulle lasilevylle G, joka on sijoitettu puhallustilojen väliin rullakuljettimelle 30 siten kuin jäljempänä tarkemmin selostetaan.

Karkaisuyksikköön 14 kuuluu tuulettimen tai puhaltimen käyttöjärjestel-Ί0 mä 36. Puhallin syöttää sammutusllmaa ylempien ja vastaavasti alempien kanavien 28,40 kautta. Käyttöjärjestelmä 36 käsittää nopeudeltaan säädettävän puhaltimen moottorin, muuntimen, sekä käyttö- ja vaihdekoneis-ton, joka on mitoitettu tai suunniteltu maksimi-ilmanpainetta varten, joka vaaditaan ohuinta karkaisuykslkössä 14 karkaistavaa ja jäähdytettä-15 vää lasia varten.

Viitaten nyt kuvaan 4 siinä on esitetty puhaltimen säädettävät tulopuolen siivet 42. Kutakin siipeä 42 käytetään erikseen moottoreilla 44. Moottorit 44 on asennettu kehän muotoon rengasmaiselle kannatinraken-20 teelle 46 siten, että ne ovat vetokytkennässä niihin liittyvien siipien 42 kanssa. Moottoreita 44 säädetään automaattisesti moottorin säätöpiirillä 48, jota vuorostaan säädetään säätlmellä 56. Säädin 56, joka on edullisesti ohjelmoitava, säätää myös käyttöjärjestelmän 36 toimintaa, kuten kuvassa 2 on esitetty.

25

Vastaanotettuaan oikeat säätösignaalit säätimeltä 56 säätöpiiri 48 säätää moottorien 44 toiminnan. Tällä tavoin siipiä 42 liikutetaan avoimen ja suljetun asennon välillä, jolloin vaihtoehtoisesti sallitaan ja estetään ilman virtaaminen puhaltimeen.

30

Lasin karkaisemlsen vaatimat paine ja teho ovat hyperboolisia funktiolta lasin paksuudesta, kuten kuviossa 5 on esitetty. Tolsin sanoen sammu-tuskaasun aikaansaamiseen tarvittavat paine ja teho ovat kääntäen verrannollisia funktioita käyttöjärjestelmään nähden. Käyttöjärjestelmä on 35 edullisesti muodostettu minimoimaan vaadittavat tehot karkaistaessa ohutta lasia, kuten ohutta rakennusteollisuudessa käytettävää lasia. Käyttämällä puhallinta täydellä paineella ja käyttöjärjestelmää olennaisesti 77635 7 1 sen nimellisen antotehon yläpuolella karkaisun aikana ja alennetulla paineella jäähdytyksen aikana vaadittavaa tehoa voidaan vähentää jopa 1/3. Myöskin käyttämällä yhtä ainoaa puhallinta on karkaisulaitteen IA koko saatu pienennettyä mahdollisimman pienelle alueelle ohuen lasin ta-5 somaisuuden parantamiseksi, kun sitä tuotetaan alhaisella tuotannollisella pohjalla. Koska laskettu vaadittu teho on pienempi kuin vaadittu huipputeho, ovat puhaltimen puhallinmoottori ja puhallinkäyttö mitoitettu alas puhaltimen tehollisen jakson suhteen. Tällä tavoin karkaisu-teho on minimoitu ja lasilevyjen tasomaisuutta on parannettu.

10

Viitaten nyt kuvioon 6 siinä on graafisen esityksen muodossa esitetty ilmansyöttöjärjestelmän toiminta yhtä karkaisu- ja jäähdytysjaksoa varten, jossa puhallinta käytetään jaksottaisesti ja eri nopeuksilla eikä yhtämittaisesti. Kuvion 6 ensimmäisessä graafisessa esityksessä puhal-15 timen nopeus kasvaa merkityn jakson alusta lähtien, kunnes karkaisu-nopeus on saavutettu. Kiihdytysajan minimoimiseksi ovat tuloaukon siivet A2 suljetut vaadittavien ilmahevosvoimatehojen vähentämiseksi, kuten kuvion 6 toisessa graafisessa esityksessä on esitetty.

— 20 Seuraavalla sivulla oleva taulukko esittää puhaltimelle varustetun ilman- syöttöjärjestelmän oletettua toimintaa A mm paksun lasin karkalsemiseksi ja jäähdyttämiseksi.

25 30 35 s 77635

Z

w z

M

s :<§ g oo vo σ> j vo o αν M O LO I CM m 00 M O tsi <j- I esi σ' CO Ä ω ω

Χ H

Ό

»H

co o

Z C r-M I

W Ή I vo Ό I ro ro

Ph S CO *-h —I I .—I ,—I

O -M ·—i O O I vO vo

Z S4 VO -H I

M S'? e S x

H H '-v <J co Z ° H

< <ä O co > < oo < < Z m* 1 H < cm <

H * M CO

D w m <r av Z Z < co co l av o cm H JD 4 z u-| u~i I Ov sf ·<)·

<JZHO 00 cm h I CM |M CM

> S co z >—i o cm I o o ui i< W O · · I ...

K J to s § <

H

Z CO

O <« CO CO

CO *0 vo vo CO CO

Z < VO O VO CO CO

·· «e M Ό O Ό CO CO

Z H 00 CM O 00 av ·< O O CM >—* O Ό" K z . ....

<

M

PÄ e w H « OO oooo pi Ph O 00 CO O >—·

M s CM Im 00 CM CO

> < —' r—i <

H

H

O Z

HZ vo cm m -et im ui

CO tai 1-t r-1 CO IM

W W

Z CO

»4 C

I « 0)

•H CO 4J C

S >v >v « H C

01 4J I-I 01 S <e »o

Z Pv -rt > <4 "H β M

I—I T3 rea "H « 4J 0) β »4 3 z co -h >g>4 co oi »a CO-HCOCdCOOlHCCOa O -H e 3 ·Η β «4 0 -H Pv » H C^o)lwccd<HHedB4J *h Z 01 Ό 4J 0) Z i-H 4J cd pv <4 H •H'aaCOI-HMOiacOrt'O a X a oieitoaoJZBcozz o

H ·Ηβα.β·Η·ΗΖ·ΗοΙΌΡ4κ4 M

O H OI O H a Ή -H O vH Cd X4 O

H CO β Z 0 COCOvOZ > 35 i-H »-j te I im oo m

<: Cd CO CO CO IM

Z Z VO 00 CM I I | M Z II I CO IM 00

< < o vO 00 CM CO CO

9 77635 1 Edellä esitetyssä oletuksessa, kuten kuviossa 6 on esitetty, aikavälillä Τ^-Τ2 pidetään siivet 42 suljettuina, samalla kun puhaltimen moottori kiihdytetään karkaisunopeuteen n. 1016 kierrosta minuutissa. Aikavälillä T2-T2 puhaltimen moottori pidetään tässä nopeudessa arviolta 2 sekun-5 tia siipien 42 ollessa suljettuina. Aikavälillä T^-T^ ovat siivet 42 auki samalla kun puhaltimen moottorin nopeus ylläpidetään lasilevyjen karkaisemlseksi. Karkaisun jälkeen teho puhaltimen moottorille katkaistaan ja inertian voimalla tapahtuva liike kestää arviolta 14 sekuntia aikavälillä T^-T^ puhaltimen moottorin hidastamiseksi. Hidastamisen 10 lopettamiseksi teho kytketään puhaltimen moottoriin n. 1 sekunniksi jäähdytysnopeuden saavuttamiseksi aikavälillä T^-T^. Aikavälillä T^-T^ suoritetaan jäähdytysosa jäähdytysjaksosta, joka käsittää puolet koko jaksosta.

15 Kuten taulukossa ja kuvion 6 viimeisessä graafisessa esityksessä on esitetty, vaadittu huipputeho esiintyy aikaväleillä T^-T2 ja Tämän huipputehon taso vastaa puhaltimen käytön ja puhaltimen käyttö-moottorin maksimiarvoa. Kuitenkin vaihdekoneisto, puhaltimen moottori ja puhaltimen käyttö on mitoitettu keskimääräisen tehonkulutuksen 20 tai tehollisen keskiarvon mukaan karkalsujäähdytyksen jakson aikana, kuten kuvion 6 viimeisessä graafisessa esityksessä on esitetty.

Esitetyssä esimerkissä 4 mm:n paksuista lasia varten on vaadittu keskimääräinen hevosvoimamäärä 132. Jakson karkaisuosan aikana tarvi-25 taan 300 hevosvoimaa ja jakson jäähdytysosan aikana tarvitaan 66 hevosvoimaa. Vastaava esimerkki 3 mm:n paksuiselle lasille edellyttää 1252 hevosvoimaa jakson karkaisuosan aikana. Kuitenkin jos puhallinta käytetään tehollisen jakson pohjalta, vaaditaan vain 800 hevosvoiman käyttö ja moottori.

30

Karkaisu ja jäähdytys suoritetaan yhdessä ja samassa karkaisuyksi-kössä 14, jolloin tarvitaan vain yksi puhallin ja kanavistosarja. Lasilevyjen annetaan tulla karkaisuyksikköön 14 suhteellisen nopeasti (n. 45 m/min) siten, että kokonainen lasikappale karkaistaan sa-35 manalkaisesti, minkä seurauksena aikaansaadaan tasaisempi lasikappale.

77635 10 1 Puhallinta voidaan käyttää myös verrattain paksun lasin karkaisuun ja jäähdytykseen. Tällaisessa tilanteessa puhaltimen moottori hidastetaan jäähdytysnopeudesta karkaisu- tai lämpölujlttamlsnopeuteen niin nopeasti kuin mahdollista sen jälkeen kun moottori on kiihdytetty karkaisu-5 nopeudestaan jäähdytysnopeuteensa. Tällä tavoin voidaan saada aikaan suhteellisen paksun lasin karkaisu ja jäähdytys yhdessä ja samassa kar-kaisuyksikössä käyttämällä puhallinta tehollisen jakson pohjalta.

Esillä olevalla keksinnöllä ovat seuraavat edulliset ominaispiirteet: 10 1. Karkaisu ja jäähdytys suoritetaan samassa laitteessa; 2. Tarvitaan vain yksi puhallin, käyttöjärjestelmä ja kanavistosarja; 15 3. Käyttökustannukset on saatu alhaiseksi energian kulutusta vähentä mällä; 4. Puhaltimen käytön, moottorin, muuntimen ja valhdekoneiston kustannukset on saatu vähenemään jopa 1/3 sillä, että ne on mitoitettu kar- 20 kaisu- ja jäähdytysjakson tehollisen keskiarvon mukaan ja 5. Lasin annetaan tulla karkalsuykslkköön 14 suhteellisen nopeasti siten, että koko lasin kappale karkaistaan samanaikaisesti, mistä on seurauksena tasaisempi kappale.

25

Vaikka tässä on esitetty ja kuvattu yksityiskohtaisesti esillä olevan keksinnön edullinen suoritusmuoto, on alan ammattimiehllle selvää, että eri rakenteet ja suoritusmuodot esillä olevan keksinnön toteuttamiseksi voivat vaihdella oheisten patenttivaatimusten määrlttele-30 missä puitteissa.

35 11 77635 1 Patenttivaatimukset 1. Menetelmä ilmansyöttöjärjestelmän käyttämiseksi lasilevyn karkaisussa, joka käsittää karkaisujakson ja jäähdytysjakson, johon järjestelmään 5 kuuluu nopeudeltaan säädettävän puhaltimen (kuvio 2) käyttöjärjestelmä (36) sekä vastakkaiset puhallustilat (26,28), jotka on sovitettu toisistaan välimatkan päähän ja jotka syöttävät paineenalalsta kaasua puhalti-melta puhallustilojen väliin sijoitetulle kuumennetulle lasilevylle, tunnettu siitä, että menetelmä sisältää seuraavat vaiheet: 10 käytetään puhallinta olennaisesti täydellä teholla ensimmäisellä puhaltimen nopeudella kuumennetun lasilevyn jäähdyttämiseksi; rajataan paineistetun puhaltlmelta tulevan kaasun virtaus puhaltimen 15 nopeutta vaihdettaessa; poistetaan rajaaminen ainakin osittain paineistetun kaasuvirran suurenemisen sallimiseksi; 20 käytetään puhallinta vähemmällä kuin täydellä teholla lasilevyn jäähdyttämiseksi toisella puhaltimen nopeudella, joka eroaa ensimmäisesti nopeudesta, jolloin järjestelmä syöttää paineenalalsen kaasun paineella jommalla kummalla ensimmäisestä ja toisesta puhaltimen nopeudesta lasilevyn katkaisemiseksi karkaisujakson aikana, ja jolloin järjestelmä syöttää palneen-25 alaisen kaasun paineella lasilevyjen jäähdyttämiseksi toisella ensimmäisellä ja toisesta puhaltimen nopeudesta karkaisujakson aikana ja järjestelmä syöttää paineella paineistetun kaasun lasilevyn jäähdyttämiseksi toisella puhaltimen mainituista ensimmäisestä ja toisesta nopeudesta jäähdytysjakson aikana.

30 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilmansyöttöjärjestelmään kuuluu siivet (42) puhaltlmesta tulevan ilmavirtauksen säätämiseksi ja että rajoittamisvaiheeseen liittyy vaihe, jossa siivet olennaisesti suljetaan.

35 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että menetelmään kuuluu vaihe, jossa puhaltimen nopeus pienen- 12 77635 ^ netään jommasta kuromasta ensimmäisestä tai toisesta nopeudesta toiseen, johon pienennysvaiheeseen kuuluu valhe, jossa magnetolntivlrta olennaisesti katkaistaan käyttöjärjestelmästä.

5 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että pienennysvaiheeseen kuuluu vaihe, jossa käyttöjärjestelmään syötetään olennaisesti suurin saatavissa oleva teho välittömästi katkai-suvaiheen jälkeen.

10 5. Ilmansyöttöjärjestelmä lasilevyn karkaisua varten, johon kuuluu nopeudeltaan säädettävän puhaltlmen (kuvio 4) käyttöjärjestelmä (36) sekä vastakkaiset puhallustilat (26,28), jotka on järjestetty toisistaan välimatkan päähän ja jotka syöttävät paineenalaista kaasua puhaltimelta kuumennetulle lasilevylle, joka on sijoitettu puhallustilojen väliin, 15 tunnettu siitä, että järjestelmään kuuluu rajoituselimet (42) puhaltimelta tulevan liman rajoittamiseksi; ja säätöelimet (56) rajoi-tuselinten säätämiseksi puhaltlmen nopeutta vaihdettaessa, jolloin säätöelimet myös säätävät käyttöjärjestelmän käyttämään puhalllnta olennaisesti täydellä paineella ensimmäisellä nopeudella paineenalaisen 20 kaasun syöttämistä varten lasilevyn karkaisemiseksi ja käyttämään puhalllnta täydestä paineesta alennetulla paineella toisella nopeudella, joka poikkeaa ensimmäisestä nopeudesta, paineenalaisen kaasun syöttämistä varten lasilevyn jäähdyttämiseksi jäähdytysjakson aikana.

25 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen ilmansyöttöjärjestelmä, johon lisäksi kuuluu ilmakanava (38 tai 40) paineenalaisen ilman vastaanottamiseksi, nopeudeltaan säädettävän puhaltlmen syöttäessä paineenalaisen ilman ilmakanavaan, jossa rajoitusellmlln kuuluu siivet (42), joilla on avoin asento ja suljettu asento ilmavirtauksen säätämiseksi ilmakanavaan pu-30 haltimelta, tunnettu siitä, että säätöelimet siirtää siivet avoimen ja suljetun asennon välillä tasatahdissa puhaltlmen ensimmäisen ja toisen nopeuden kanssa paineenalaisen kaasun syöttämiseksi lasilevyn karkaisua ja jäähdyttämistä varten karkaisujakson ja vastaavasti jäähdytys jakson aikana, ja sen ajan minimoimiseksi, mikä vaaditaan puhaltl-35 men nopeuden muuttamiseen ensimmäisen ja toisen toimintanopeuden välillä.

77635 13 1 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siltä, että säätöelimet on järjestetty siirtämään siivet suljettuun asentoon puhaltimen kiihdytyksen aikana.

5 10 15 20 25 30 35