FI77142C - Foerfarande foer uppmaetning av en persons kroppsmaott samt anordning foer utfoerande av foerfarandet - Google Patents

Description

t 77142

Menetelmä henkilön kehonmittojen mittaamiseksi sekä laite menetelmän suorittamiseksi Tämä keksintö koskee menetelmää ja laitetta henkilön kehonmitto jen mittaamiseksi mittausvaatekappaleen avulla, johon sovitetut aseteltavat mittanauhat ovat tarkoitetut ilmoittamaan henkilön yksilölliset kehonmitat.

Tunnetaan ennestään edellä mainitunlaisia laitteita hyvin monina eri sove1lutuemuotoina, esimerkiksi SE-PS 193 457, GB-PS 1 463 804, FR-PS 1 370 762, SU-PS 695 653 sekä US-PS 2 052 099 ja 3 753 293. Useimmat näistä aikaisemmin tunnetuista laitteista käsittävät kiinteän telineen tai mittauslaitteen, johon on kiinnitetty mittanauhoja tai muita il-maisuelimiä ja joiden asento kiinteän mittauslaitteen edessä seisovaan henkilöön nähden todetaan joko puhtaasti visuaalisesti tai myös sähköisesti. Ainoastaan edellä mainituissa neuvostoliittolaisessa ja ranskalaisessa patenttijulkaisuissa on esitetty mittausvaatekappale, johon on kiinnitetty mit-tausnauhoja osoittamaan yksilölliset poikkeamat mittausvaate-kappaleesta. Ranskalaisessa patenttijulkaisussa tämä tapahtuu siten, että vaatekappale sopiakseen eri kehonkokoihin on varustettu leikkauksilla, joiden leveys mitataan tai todetaan muulla tavalla mittanauhojen avulla mittausvaatekappaleesta poikkeamien toteamiseksi.

Kaikki edellä mainitut mittauslaitteet ovat kuitenkin monimutkaisia ja vaikeasti käsiteltäviä, minkä johdosta mitattujen suureiden arvot tulevat epävarmoiksi. Lisäksi ei saada kaikkia mittatietoja, joita tarvitaan vaatekappaleen kaavan valmistamiseksi, vaan mittoja on täydennettävä käsin otetuilla mitoilla, jotta saataisiin kaikki kaavan valmistamiseen tarvittavat tiedot. Tällainen mittauslaite ei siis sovellu 2 77142 sisältymään tietokoneperusteiseen elektroniseen mittausjärjestelmään, jolla kaikki mitta- ja henkilötiedot saadaan automaattisesti mittausasemalla, josta ne voidaan siirtää suoraan valmistajalle.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä henkilön kehonmittojen mittaamiseksi, jonka menetelmän avulla saadaan kaikki mittatiedot, jotka tarvitaan kaavan valmistamiseksi, joka on tarkoitettu muodostamaan perustan vaatekappaleen valmistamiselle.

Keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan laite menetelmän soveltamiseksi, joka laite on erikoisen sopiva sisällytettäväksi tietokoneperusteiseen järjestelmään vaatekappaleiden mittojen ottamiseksi ja valmistamiseksi.

Nämä tarkoitukset saavutetaan menetelmällä ja laitteella, joilla on patenttivaatimuksessa 1 ja vastaavasti 5 esitetyt tunnusmerkit.

Keksinnön mukainen mittausjärjestelmä, johon mittauslaite sisältyy integroituna osana, mahdollistaa erittäin pitkälle rationalisoidun käsittelyn sekä myymäläaeteella että valmistu-saeteella. Vaatteiden tilaus voidaan suorittaa luettelon avulla tai myymälöissä, joissa asiakkaan ei tarvitse kuin katsoa eri tavaravalikoimaan sisältyviä malleja ja varastossa olevien eri kankaiden näytteitä. Tämä merkitsee tietenkin sitä, että vaatemyymälät voivat vähentää varastojaan melkoisesti, ja kun riittävä määrä tilauksia on saatu, ohjaa tietokonejärjestelmä automaattisesti valmistusprosessia. Keksinnön mukainen järjestelmä mahdollistaa täten korkean laadun ja vähentää sekä myymälöiden että valmistusyksiköiden kustannuksia, mikä vuorostaan mahdollistaa täysin erilaisen hintakilpailun sellaisista maista tulevan tuonnin kanssa, joissa palkat ja valmistuskustannukset ovat suhteellisen pieniä. Keksinnön mukaisella järjestelmällä tekstiiliteollisuus voidaan tehdä 3 77142 teknologisesti edistyneeksi, mikä antaa aivan erilaisia mahdollisuuksia rakennerationalisointiin kuin on mahdollista nykyisessä vaatetusteollisuudessa. Kilpailukykyiset hinnat yhdessä yksilöllisesti sopeutetun valmisvaatevalmistuksen kanssa tuottaisi olennaisesti lisääntyvää valmistusta ja tilauksia, mikä vuorostaan merkitsisi turvallisempia palvelussuhteita vaatetusteollisuuden työntekijöille ja mahdollisuutta progressiiviseen palkkojen kehitykseen.

Keksinnön piiriin kuuluvat vaatekappaleet ovat ensisijaisesti raskaita valmisvaatteita, kuten puvut, urheilutakit, housut, päällystakit, takit, jakkupuvut sekä kaikenlaiset univormut. Toissijaisesti voivat myös kevyet valmisvaatteet, kuten leningit, puserot, paidat jne. tulla kysymykseen. Käyttämällä hyväksi keksinnön mukaista järjestelmää voitaisiin sekä raskaita että kevyitä valmisvaatteita valmistaa hinnoilla, jotka olennaisesti alittavat nykyiset hinnat.

Seuraavassa esitetään lähemmin esimerkiksi valittu keksinnön mukaisen mittauslaitteen sovellutusmuoto sekä järjestelmä, johon tällainen laite sisältyy, viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää edestä ja takaa liiveinä olevaa keksinnön mukaista mittausvaatetta, kuva 2 esittää kuvan 1 mukaisia mittausliivejä, joihin on piirretty ne mittanauhat, jotka muodostavat erillisen sähköjärjestelmän, kuva 3 esittää samoin kuvan 1 mukaisia liivejä, joihin on piirretty ne mittanauhat, jotka muodostavat toisen sähköjärjestelmän, kuva 4 esittää samoin kuvan 1 mukaisia liivejä, joihin on piirretty ne mittanauhat, jotka muodostavat kolmannen sähköjärjestelmän , kuva 5 esittää kuvien 1—4 mukaisten liivien sähköjärjestelmien kytkentäkaaviota ja tällöin käytettyjä virtaratoja.

4 77142 kuva 6 esittää keksinnön mukaista erillistä telinettä, jossa on korkeussuunnassa aseteltavia kosketinelimiä sekä housun osassa olevaa mittanauhaa, joka muodostaa erillisen sähköjärjestelmän , kuva 7 esittää kuvan 6 mukaista telinettä sekä niitä mittanauhoja, jotka yhdessä telineessä olevien vertailumittojen kanssa muodostavat toisen erillisen sähköjärjestelmän, kuva Θ esittää kytkentäkaaviota kuvien 6 ja 7 mukaista housujen osaa varten sekä esimerkkiä mittojen ottamisesta ja tällöin käytettyjä kytkentäkaavion virtaratoja, kuva 9 esittää keksinnön mukaisen mittanauhan ja sähköjärjestelmän vaihtoehtoista eovellutusmuotoa, jolloin mitta-alueet on sijoitettu ulkoiseen analogiseen vertai lumittaan, kuva 10 esittää keksinnön mukaisen mittanauhan ja siihen liitetyn sähköjärjestelmän toista vaihtoehtoista sovellutusmuo-toa, jossa mittapieteet on liitetty ulkoiseen digitaaliseen verta ilumittaan, kuva 11 esittää edestä keksinnön mukaista vaihtoehtoista mit-tausvaatetta, jossa mittanauhat ovat varustetut optisella koodilla optisella lukukynällä lukemista varten, kuva 12 esittää kuvan li mukaista mittausvaatetta takaa, kuva 13 esittää lohkokaaviota keksinnön mukaisesta järjestelmästä vaatekappaleiden mittojen ottamiseksi ja valmistamiseksi .

Kuvassa 1 esitetyn mittauslaitteen muodostavat vaatekappale tai liivit 1, jotka edullisesti voivat muodostua kahdesta kerroksesta joustavaa tekstiili- tai synteettistä materiaalia ja jotka on varustettu napituslaitteella 2, joka edullisesti on käänteenä, joka voidaan kiinnittää alla olevaan osaan, esimerkiksi tarranauhalla. Liivit 1 ovat täten yksilöllisesti sopeutettavissa henkilön kehonmittoihin puettavaksi hyvin istuvaksi kehon päälle. Liivit muodostavat kantajan sähköisesti johtavien mittanauhojen järjestelmälle, joiden mittanauhojen lukumäärä ja sijoitus määräytyvät vaatteen rakenteen mukaisesti. Kuvassa 1 esitetyt liivit kannattavat yhdeksää mitta- 5 77142 nauhaa, jotka on sijoitettu seuraavasti: ensimmäinen nauha 3 kulkee ylemmästä kaulanikamasta kohtisuoraan lattiaa kohti liivien takasivulla. Toinen nauha 4 kulkee ylemmästä kaulani-kamasta, olkapään ulkopään kautta oikealla puolella olevaan ranteeseen. Kolmas mittanauha 5 kulkee ylemmästä kaulanika-masta olkapään ulkopään kautta vasemmalla puolella olevaan ranteeseen. Neljäs mittanauha 6 kulkee ylemmästä kaulanika-masta olkapään sisäpään kautta ja etumaista pystylinjaa kohti hiha-aukon korkeudella ja siitä pystysuoraan lattiaa kohti. Viides mittanauha 7 kulkee rinnan ympäri hiha-aukon korkeudella. Kuudes mittanauha 8 kulkee vyötärön ympäri. Seitsemäs mittanauha 9 kulkee takapuolen ympäri. Kahdeksas mittanauha 10 kulkee vyötärön korkeudelta vasemalla etusivulla olkapään ul-kopäähän ja sieltä takaisin vyötärön korkeudelle oikealla takasivulla. Mittanauhat ohittavat useita liiveissä olevia mit-tapisteitä ja näiden mittapisteiden kohdalle on ulkokankaaseen tehty vahvikerenkaalla varustetut reiät 12. Sähköjohdot 13 on viety reikien läpi ja päät on liitetty hauenkitapuristimiin 14. Kuvassa 1 on esitetty vain yksi reikä läpivietyine sähkö-johtoineen ja siihen liitettyine hauenkitapuristimineen, mutta kaikki reiät ovat siis varustetut näillä kosketinelimi 1lä. Sähköjohdot 13 on viety liivien kangaskerrosten välistä ja ne on koottu vyötärön korkeudella oikealla puolella ja viety ulos ulkokankaan toisen sivusauman kautta, jossa ne on liitetty kosketinelimeen 15 liitettäviksi tietokoneyksikköön (ei-esitetty kuvassa). Mittanauhat on irrotettavasti kiinnitetty liiveihin kiinnittimällä 16, jotka sopivasti ovat koiras-ja naarastarranauhoja, jotka yhteen puristettaessa pitävät mittanauhat paikoillaan liivien mittapisteissä. Nämä mitta-pisteet on kuvassa esitetty kirjaimilla A:sta T:hen <N poisluettuna). Kaikissa näissä reisissä on siis johtimeen liitetty hauenkitapuristin, joka on tarkoitettu kiinnitettäväksi viereiseen mittanauhaan siinä pisteessä, joka muodostaa liiveissä olevan vastaavan mittapisteen.

Kuvassa 2 esitetään kuvan 1 mukaiset liivit, joihin on piir- 6 77142 retty ne mittanauhat, jotka muodostavat liivien mittapiateiden ensimmäisen järjestelmän. Nämä pisteet ovat siis I, J, K ja takasivulla O, A, B, C, D. Pystysuora mittanauha 0-D ylemmästä kaulanikamasta lattiaa kohti on siis sähköisesti kytketty yhteen rinnan, vyötärön ja takapuolen ympäri kulkevien vaakasuorien mittanauhojen kanssa pisteissä A, B ja C. Kuten kuvassa 5 esitetystä sähkökytkentäkaaviosta ilmenee, merkitsee siis viimemainittujen rinnan, vyötärön ja takapuolen ympärysmittojen mittaus mittanauhan impedanssin mittaamisen molemmissa haarajohdoissa pisteiden A ja I välillä. Koska koske-tinlaitteeseen 15 liitetty mittauslaite (ei esitetty) tunnistaa näiden molempien pisteiden välille syntyvän impedanssin ja impedanssit molemmissa haarajohdoissa ovat yhtä suuria, mittauslaite voi helposti muuttaa mitatun arvon arvoksi, joka vastaa rinnan ympärysmittaa. Kuten helposti ymmärretään, on pisteiden A ja I välillä mitattu impedanssi neljäsosa todellisesta ympärysmitasta. Vastaavalla tavalla mitataan vyötärön ympärys pisteiden J ja B välillä sekä takapuolen ympärys pisteiden K ja C välillä. Pisteiden O-A, A-B, C-C ja C-D väliset mitat saadaan suorana funktiona mittanauhan impedanssista näiden pisteiden välillä, mikä selvästi ilmenee kuvan 5 mukaisesta kytkentäkaaviosta.

Kuvasta 3 ilmenevät ne liivien mittapisteet, jotka muodostavat toisen pistejärjestelmän, joka ei ole kytketty sähköisesti yhteen kuvan 2 mukaisten eikä kuvan 4 mukaisten mittapieteiden kanssa. Liittämällä hauenleukapuristimet mittapieteisiin S ja T sekä Q ja R mitataan vyötärön korkeus liivien oikealla ja vasemmalla puolella, jolloin ne saavat mittanauhan 10 vastaavasti 11 vastaavien pituuksien impedanssien kokonaisarvot vastaten impedanssiarvoja S-T vastaavasti R-Q, kuten kuvan 5 mukaisesta kytkentäkaaviosta ilmenee.

Kuvasta 4 ilmenevät liivien ne mittapisteet, jotka muodostavat kolmannen sähköjärjestelmän, johon sisältyvät mittanauhat on sähköisesti eristetty niiden kanssa ristiin rinnan, vyötärön 7 77142 ja takapuolen ympäri menevistä mittanauhoista. Hauenleukapu-rietimien liittäminen kuvassa esitettyihin mittapisteisiin antaa suoraan mittapisteiden välillä mitatut impedanssiarvot ja täten pisteiden väliset tarkat mitat. Kuten kuvan 5 mukaisesta kytkentäkaaviosta ilmenee, saadaan mittapisteiden välisten mittanauhojen pituutta suoraan edustava arvo mittaamalla näiden pisteiden väliset impedanssit. Etäisyys ylemmästä kaulanikamasta oikeanpuoleisen olkapään ulkopäähän vastaa siis impedanssia 0-G ja etäisyys vasemmanpuoleisen olkapään ulkopäähän impedanssia 0-E. Vastaavalla tavalla saadaan impedanssit G-H, E-F, L-M ja M-P.

Kuvissa 6 ja 7 esitetään mittausvaste, jonka tässä tapauksessa muodostavat henkilön omat housut, joihin mittanauhat on kiinnitetty suoraan, joko neuloilla tai hauenleukapuristimilla, kehon alamittojen, tässä tapauksessa housujen mittojen mittaamiseksi. Tietenkin edellä esitettyinä mittausliiveinä voidaan käyttää henkilön omia liivejä ja takkia. Kytkentäelimet käsittävät ulkoisen telineen 17, joka on kiinnitetty pohja-laattaan 18, joka samalla edullisesti voi kannattaa henkilö-vaakaa 19. Teline 17 on varustettu korkeussuunnassa siirrettävillä kosketinelimi1lä, joista alemmat on varustettu koske-tinkielillä 24-26, jotka ovat tarkoitetut saatettaviksi asettumaan mittanauhoja vasten housujen niissä kohdissa, joiden välillä mittanauhojen impedanssit on mitattava. Ylempi koske-tinelin 23 on varustettu vaakasuoralla puomilla 27 vaa'an 19 päällä seisovan henkilön pituuden mittaamiseksi. Kosketinkie-let 24-26 ja puomi 27 on yhdistetty liukurenkaisiin 28-31, jotka on kiinnitettävissä telinetankoon 17 lukitusruuveilla 32-35. Kuvassa esitetään sähköisesti johtava mittanauha 36, joka on sovitettu housuissa olevien kahden mittapisteen välillä vyötärön korkeudella olevasta etumaisesta pisteestä e ja alaspäin haaran ympäri ja sieltä ylöspäin samoin vyötärön korkeudella olevaan taaempaan pisteeseen f. Kolmas mittapiste a on sovitettu etupuolisen ja takapuolisen haaran pituuden mittaamiseksi. Etumainen mittapiste e ja haarassa oleva mit- β 77142 tapiete a liitetään kosketinkielien 24 ja 26 välityksellä virtalähteeseen, kun taas takimmainen mittapiste f liitetään samalla tavalla kuin liiveissä, siis puristimella, joka on sovitettu mittanauhaan ja joka vuorostaan johtimen välityksellä liitetään virtalähteeseen. Samalla tavalla kuin liiveissä tulee tällöin pisteiden a-e ja a-f välinen impedanssi vastaamaan mittanauhan näiden pisteiden välistä pituutta.

Kuvaan 7 on piirretty ne mittanauhat ja vertailumitat, jotka muodostavat erillisen sähköjärjestelmän, joka on erillään kuvan 6 mukaisesta mittauspiiristä ja joka on tarkoitettu mit-tapieteiden korkeuden tietystä vertailutasosta sekä vyötärön ja takapuolen korkeudella olevien ympärysmittojen mittaamiseksi. Kuvan 8 mukaisessa kytkentäkaaviossa havainnollistetaan esimerkkinä vyötärön ympärysmitan mittaaminen, joka siis tapahtuu mittapisteiden c ja h välisellä mittanauhalla 37, jolloin näiden mittapisteiden väliset molemmat rinnan kytketyt impedanssit helposti voidaan muuttaa vyötärön ympärysmitaksi. Samalla tavalla saadaan takapuolen ympärysmitta toisella mittanauhalla 38 kytkemällä mittapisteiden b ja g väliset impedanssit. Sen johdosta, että teline on vastaavalla tavalla muodostettu vertailumitaksi 39, jonka sähköiset ominaisuudet ovat verrannollisia vertailun kuhunkin pituusyksikköön, voidaan helposti saada mittapisteiden a, b, c ja d korkeus ver-tailutasosta o. Impedanssi o-c vastaa siis korkeutta jalan-pohjasta takapuoleen ja impedanssi o-a korkeutta jalanpohjaeta haaraan. Myös kokonaispituuden mitta o-d saadaan helposti mittaamalla vastaava impedanssi. Kuten kuvan 6 mukaisesta kytkentäkaaviosta ilmenee, on myös vaaka liitetty mittayksikköön täydellisen kuvan antamiseksi henkilön kehonrakenteesta. Mittanauhojen mitattu sähköimpedanssi voi siis olla resistanssi, induktanssi tai kapasitanssi tai näiden yhdistelmiä. Sopivan sovellutusmuodon voi myös muodostaa puolijohdin.

Kuvassa 9 esitetään mittanauhan 7a vaihtoehtoinen sovellutus, jonka mittanauhan sijoitus mittausvaatteeseen vastaa kuvien 9 77142 1-8 mukaista mittanauhaa 7. Tämä mittanauha on eähköieeeti johtamatonta ainetta ja mittanauhan mittausalue käsittää useita mittapisteitä 53, jotka ovat sähköä johtavia ja kukin erikseen on liitettävissä tietyssä keskinäisessä järjestyksessä ulkopuoliseen vertailumittaan 54 niin, että nauhan jokainen mittapiste vastaa vertailun tiettyä mitta-arvoa. Mit-tapisteet 53 on edelleen liitetty liittimeen 55, joka on kyt-kentäyksikkö, joka asteittain liittää ulkopuolisen virtalähteen mittausvaatteeseen sijoitettu! hin mittanauhoihin piiri-korttiin 54 tehdyn ulkopuolisen resistanssin mittaamiseksi. Limittimestä 55 johtavat siis liitännät kosketinelimeen 56, joka sijoitetaan kyseiseen mittapisteeseen 53, josta sähköimpulssi johdetaan edelleen piirikorttiin, jossa virta impulsei virtaa tätä mittapistettä vastaavien yhteensä 52 kohm olevien resistanssien läpi. Ulkopuolisten vastusten kytketty arvo vastaa siis arvoa 52 cm, mikä siis vuorostaan vastaa kytketyn mittapieteen 53 asemaa mittanauhassa. Vastaavalla tavalla kytketään peräkkäin kaikki mittanauhat 1-12 syklisin kytken-tävaihein toimivan limittimen 55 välityksellä.

Keksinnön mukaisen mittauslaitteen toinen sopiva sovellutus-muoto käy ilmi kuvasta 10 ja se perustuu digitaaliseen menetelmään mittojen siirtämiseksi. Mittanauha 7b on, samoin kuin kuvan 9 mukaisessa sovellutusmuodossa, sähköä johtamatonta ainetta ja siinä on useita sähköä johtavia mittapisteitä, joista alemmassa rivissä olevat mittapisteet 57 on kytketty sähköisesti yhteen ja liitetty syöttöjohtoon 58, joka on liitetty limittimeen 59. Ylemmässä rivissä olevat mittapisteet 60 on erotettu toisistaan ja jokainen erikseen liitetty laukai-supiiriin 61. Mittojen ottaminen digitaalisella menetelmällä tapahtuu siten, että mitattaessa virta kytketään limittimeen 59, jolloin AND-hilat 1-12 saavat oikeanpuolisesta sisääntulosta jännitettä. Limitin tunnistaa asteittain ja syklisesti kaikki liitetyt mittanauhat ja mittanauhoja vastaavat AND-hilat. Ajatellussa esimerkissä, joka on havainnollistettu kuvassa, tunnistus on saavuttanut mittanauhan 7b, jolloin syöt- 10 771 42 töjohto 58 eaa virtaa samalla kun vastaava AND-hilan 7 vasen sisääntulo saa jännitteen. Samalla annetaan merkki limitti-mestä 59 PROM-muistin 63 osoitteeseen, joka vastaa sillä hetkellä kytketyn mittanauhan 7b perusmittaa. Kun AND-hila 7 avautuu saavat seuraavat hilat a-18 jännitteen vasemmasta sisääntulostaan, jotka hilat vastaavat eri mittanauhojen mitta-pisteitä 1-18. Syöttöjohdon 58 saadessa virtaa lähtee impulssi mittanauhan alemman rivin mittapisteistä 57 ylemmän rivin mittapisteeseen +2 mittanauhaan sovitetun kosketinelimen 64 välityksellä. Täten virtaimpulssi kulkee johdon 62 kautta laukaisupiiriin 61, joka lähettää mittapisteestä +2 tulevan virtaimpulssin edelleen vastaavaan AND-hilan 2 oikeanpuoleiseen sisääntuloon, jolloin hila avautuu ja antaa impulssin hilaa vastaavaan osoitteeseen PROM-muistissa 63. Mittanauhan aikaisemmin aktivoitu osoite saa tiedon mittanauhan 7b mitta-pisteen 0 perusmitasta, joka tässä tapauksessa on arvo 20 cm. Koska ANDhilan 2 osoite PROM-muistissa 63 vastaa arvoa +2 cm, nämä molemmat arvot lasketaan yhteen ja saadaan tällöin kysytty mitta-arvo, joka kuvassa esitetyn esimerkin mukaan vastaa mittaa 22 cm ja vastaa matkaa OA, joka muodostaa hiha-aukon syvyyttä.

Kuvat 11 ja 12 esittävät mittausvaatteen vaihtoehtoista so-vellutusmuotoa edestä ja takaa ja joka on muodostettu har-tiaikeeksi 65, joka on säädettävästä napitettu kaksinkertaisilla tarranauhoilla sovitusta varten yksilöllisesti henkilön kehonrakenteeseen. Ikeeseen 65 on kiinnitetty neljä pystysuoraa tarranauhaa, kaksi edessä 67 ja kaksi takana 68. Tarra-nauhat ovat kaksinkertaisia ja ne voidaan siis vetää erilleen vaakasuuntaisten mittanauhojen kannattamiseksi, jotka sijoitetaan kaksinkertaisten tarranauhojen väliin. Vaakasuoria mittanauhoja 7c, 8c ja 9c käytetään kuten edellä rinnan, vyötärön ja takapuolen ympärysmittojen mittaamiseksi. Etupuolista mittanauhaa 6c ja selkäpuolista mittanauhaa 3c käytetään kuvan 1 mukaisen sovellutusmuodon yhteydessä esitettyjen mittojen mittaamiseksi. Sama koskee mittanauhoja 4c ja 5c, jotka kul- 11 77142 kevät ylemmän kaulanikaman kohdalla olevasta mittapisteestä hartioiden ulkopäiden E ja G kautta ja ranteisiin F ja H, samalla tavalla kuin on esitetty kuvan 1 mukaisen sovellutus-muodon yhteydessä. Mittanauhat on varustettu soijilla 69, joissa on sisäruutu 70 asetettujen mittapisteiden ilmaisemiseksi. Tässä tapauksessa mittanauhat on varustettu optisella koodilla, joko OCR-koodilla tai viivakoodilla ja lukeminen tapahtuu tietokoneeseen kytketyllä tavanomaisella lukukynällä. Mittanauhojen mittaalueet käsittävät siis useita mittapistei-tä, joista ensimmäisellä mittapisteellä on numeroa 0 vastaava koodi toisten mittapisteiden ollessa sijoitettu 1/2 tai 1 cm välein riippuen kyseistä mittaa koskevista tarkkuuevaatimuk-sista. Mitta-alue lähtee siis mittanauhan siitä pisteestä, joka vastaa kyseisen mitattavan vaatekappaleen pienimmän koon arvoa. Jokainen mittapiste voi myös OCRasteikolla käsittää kirjaimen eri mittojen identifioimiseksi. Lukeminen tapahtuu vastaavalla tavalla kuin on esitetty kuvan 10 yhteydessä, jossa kyseiset perusmitat on varastoitu PROM-muistiin.

Mittanauhat 7c, 0c ja 9c, jotka on tarkoitettu ympärysmittojen mittaamiseksi, sijoitetaan tarranauhoihin sellaiselle korkeudelle, että ne tulevat pääasiassa vaakasuoriksi ja yhtyvät mittauekohteen kehon ääriviivoihin, minkä jälkeen soijiksi muodostetut tähystyskehykset 69 napitetaan yhteen niin, että kyseinen mitta on luettavissa soijan tähyetyeruudusta 70. Otettaessa mittoja pystysuunnassa siirretään tähystyskehyksiä mittanauhoja pitkin kunnes niiden asema on yhtäpitävä luettavien mittapisteiden aseman kanssa. Keksinnön mukaan sovitetaan siis kaikki mittanauhat henkilöön ja kiristetään kiinni oikeisiin asemiin, minkä jälkeen suoritetaan lukeminen tähys-tyskehyksistä. Sen johdosta, että mittanauhojen jokainen mitta-alue sisältää tietoja siitä, missä kohdassa ja missä mittanauhassa mitta-alue sijaitsee, voidaan mittaukset suorittaa peräkkäin ja näin saatu informaatio laittaa yksilöllisesti mittasovitetun vaatekappaleen perustaksi.

i2 771 42

Edellä esitettyjen mittanauhojen sovellutuemuotojen lisäksi on myös ajateltavissa, että mittanauhat tehdään magneettinauhoina, reikäliuskoina tai muulla tavalla, joka mahdollistaa eri mittapieteiden identifioinnin ja kyseisten mitta-arvojen laskemisen sen perusteella.

Lukemista varten voidaan tällöin käyttää vastaavalla tavalla muotoiltuja elimiä, esimerkiksi lukupäitä tai lukuhaarukoita.

Kuva 13 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaisen järjestelmän vaatekappaleiden mittojen ottamiseksi ja valmistamiseksi ajateltavissa olevaa sovellutusmuotoa. Lohkokaavio on periaatteessa jaettu kahteen pääyksikköön, nimittäin toisaalta myymälään, joka tietokonesiirtoverkoston välityksellä on liitetty keskustehtaaseen, johon tietenkin on liitettävissä useita myymälöitä. Ajatellussa ostotilanteessa asiakas 40 tulee siis myymälään ja saa siellä tietoja valikoimasta, joko luettelosta tai myymälässä näytteillä olevista malleista. Täydentäviä tietoja, jotka koskevat koko tuotevalikoimaa, sekä kaikista mahdollisuuksista järjestelmän puitteissa voidaan myös antaa videon 41 avulla. Asiakas saa tämän jälkeen mennä edellä esi-tetynlaiseen mittausasemaan 42 ja mittausasemasta saadut analogiset merkit, jotka edustavat eri yksilöllisiä henkilömit-toja, muutetaan terminaalissa 43 digitaaliseksi informaatioksi, joka modeemin 44 kautta siirretään tehtaan keskustietokoneeseen 45. Siinä mitta- ja henkilötiedot varastoidaan keskusmuistiyksikköön, johon myös on varastoitu tiedot saatavissa olevista vakioko'oieta. Keskustietokone käsittää myös yksikön yksilöllisten mittatietojen vertaamiseksi vakiokokoihin ja vertailun tulos siirretään myymälään, jossa asiakas saa tiedot käytettävissä olevista mahdollisuuksista halutun vaatekappaleen valmistamiseen sopivaan hintaan. Kun tilaus on otettu vastaan siirretään tilatut mittatiedot päätietokoneen kaa-vayksikköön 46, josta tietojen tilatun tavaran kaavasta annetaan vaikuttaa ohjaustietokoneeseen 47 valmistavien koneyk-sikköjen ohjelmoimiseksi ja ohjaamiseksi, jotka koneyksiköt i3 771 42 käsittävät piirturin 48 ja leikkauskoneet 49 ja 50. Leikkaamisen jälkeen valmistetaan vaatekappale tehtaan valmistusyksikössä 51 ja lähtee sieltä jakeluosastoon 52, jossa vaatekappale edullisesti tyhjöpakataan lähetettäväksi postitse asiakkaalle. Tilauksen yhteydessä asiakas voi saada henkilökohtaisen mittakortin, joka sisältää kaikki myymälässä mitatut tiedot, jotka tarvitaan tavaran valmistamiseen. Tulevalla käynnillä tämä informaatio on siis varastoitu korttiin ja asiakkaan tarvitsee siis vain käydä myymälässä valitsemassa halutun tavaran, minkä jälkeen tämä informaatio yhdessä korttiin aikaisemmin merkittyjen henkilötietojen kanssa siirretään tehtaan tietokoneeseen halutun vaatekappaleen valmistusta varten.

Järjestelmä antaa myös pitkälle menevät mahdollisuudet valita koko tehtaalla käytettävissä olevasta valikoimasta mitä tulee malleihin, kankaisiin, väreihin ja laatuihin. Näistä valintamahdollisuuksista huolimatta itse tavaran kustannus tulee olennaisesti alhaisemmaksi kuin tavanomaisessa valmistuksessa, koska kustannukset varaston pitämisestä sekä myymälässä että tehtaalla käytännöllisesti katsoen eliminoituvat, mikä myymälän osalta merkitsee, että voidaan tyytyä pieniin myymäläti-loihin ja täten pienempiin vuokriin. Tehtaan osalta keksinnön mukainen järjestelmä merkitsee lisääntynyttä valmistusta paremmalla istuvuudella, mikä yhdessä alennetun myyntihinnan kanssa antaa parempia kilpailumahdollisuuksia ja täten suurempia markkinaosuuksia, minkä johdoeta vaatetustyöntekijoiden työsuhde tulee turvallisemmaksi ja parempi palkkojen kehitys mahdollistuu.

Claims (12)

1. Menetelmä henkilön kehonmittojen mittaamiseksi mittaus vaatekappaleen <1, 65) avulla, johon sovitetut aseteltavat mittanauhat ovat tarkoitetut ilmoittamaan henkilön yksilölliset kehonmitat, tunnettu siitä, että useita henkilön ympärysmittoja ja pituusmittoja vastaavia mittanauhoja <3-11, 36-38, 7a, 7b, 3c-9c) sovitetaan henkilön päälle ja kiinnitetään tämän jälkeen oikeaan mittausasemaan mittausvaate-kappaleeseen <1, 65) kiinnitettyjen kiinnitysnauhojen (16) avulla, että jokaiseen mittanauhaan on tehty ainakin yksi mittaväli, jossa on useita todettavia mittapieteitä (A...T paitsi N, 53, 57, 60), että kussakin mittavälissä asetetaan ainakin yksi yksilöllinen mittapiste ja se todetaan optisesti tai sähköisesti mittapistettä vasten viedyllä ilmaisu- ja/tai kytkentäelimellä (14, 24-26, 64, 69) asetetun mittapisteen sijainnin muuttamiseksi sähköiseksi merkkitiedoksi, ja että merkkitiedot kaikista mittapisteietä (53, 57, 60) syötetään keskusmuisti- ja laskentayksikköön, jolla henkilön mitatut kehonmitat muutetaan perustaksi kaavan valmistamiselle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokainen kehonmitan mittaus käsittää sähkökytken-täelimen (14, 24-26, 64) liittämisen mittanauhan mittapis-teeseen tiettyjen tunnettujen sähköykeiköiden arvon tai lukumäärän mittaamiseksi liitetyn mittapisteen (53, 57, 60) ja mittanauhan <3-11, 36-36, 7a, 7b) toisen kiinteän mittapis-teen välillä, joka arvo tai lukumäärä tämän jälkeen muutetaan asetetun kehonmitan mittaluvuksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kehonmitan jokainen mittaus käsittää sähkökytken-täelimien (14, 24-26) liittämisen mittanauhan <3-11, 36-36) kahteen mittapisteeseen tiettyjen tunnettujen sähköykeiköiden arvon tai lukumäärän mittaamiseksi molempien mittapisteiden välillä, joka arvo tai lukumäärä sen jälkeen muutetaan asetellun kehonmitan mitta-arvoksi. is 77142

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kehonmitan mittaus käsittää optisen lukuelimen (69) asettamisen mittanauhan (3c-9c) mittapistettä vasten tiettyjen optisten merkkiyksiköiden arvon tai lukumäärän rekisteröimiseksi kyseisessä mittapisteessä, joka arvo tai lukumäärä sen jälkeen muutetaan asetellun kehonmitan mitta-arvoksi .

5. Laite henkilön kehonmittojen mittaamiseksi käsittäen mittausvaatekappaleen (1, 65), jossa olevat aseteltavat mittanauhat ovat tarkoitetut ilmaisemaan henkilön yksilölliset kehonmitat, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu mittaus vaatekappaleeseen (1, 65) kiinnitetyt kiinnitysnauhat (16), joilla sovitetaan ja kiinnitetään aseteltavasti henkilöön useita mittanauhoja <3-11, 36-38, 7a, 7b, 3c-9c) tämän ympärysmittojen ja pituusmitan mittaamiseksi, jolloin jokaiseen mittanauhaan on tehty ainakin yksi, useita todettavia mittapisteitä (A...T paitsi N, 53, 57, 60) sisältävä mittavä-li, ilmaisu- ja/tai kytkentäelimiä (14, 24-26, 69), jotka ovat asetettavissa ainakin yhteen mittapisteistä (53, 57, 60) sen sijainnin optiseksi tai sähköiseksi toteamiseksi mittavälillä ja asetellun mittapisteen muuttamiseksi merkkitiedoksi sekä merkkitiedot kaikista mittapisteistä vastaanottava keskusmuisti- ja laskentayksikkö kaavatietojen kokoamiseksi ja laskemiseksi yksilöllisesti istuvan vaatekappaleen valmistusta varten.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että mittanauhojen <3-11, 36-38) mittavälit ovat sähköä johtavia ja muodostuvat aineesta, jonka sähköiset ominaisuudet ovat verrannollisia aineen kuhunkin pituusyksikköön, ja että mittavälit ovat ilmaisu- ja/tai kytkentäelimillä (64) liitettävissä ulkoiseen virtalähteeseen ja välineisiin mitta-välien sähköisten ominaisuuksien Mittaamiseksi mittapisteiden (60) välillä. le 77142

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkentäelimet <14> käsittävät mittausvaatekappa-leeseen (1) kiinnitetyt liitäntäpuristimet, jotka ovat tarkoitetut kytkettäviksi mittanauhojen (3-11, 36-38) mittavä-leihin niissä pisteissä, joiden välillä mittavälien sähköiset ominaisuudet on mitattava, minkä ohella liitäntäpuristimet (14) ovat johtimien (13) välityksellä liitettävissä ulkoiseen virtalähteeseen ja välineisiin mittavälien sähköisten ominaisuuksien mittaamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkentäelimet käsittävät ulkoisen pyetytelineen (17), jossa on korkeussuunnassa siirrettävät kosketinelimet (24-26), joista ainakin jotkin ovat varustetut virtaa johtavilla kielillä, jotka ovat tarkoitetut saatettavaksi mittanauhojen (36-38) mittavälejä vasten niissä pisteissä (a-h), joiden välillä mittavälien sähköiset ominaisuudet on mitattava, ja että kosketinelimien (24-26) korkeus tietystä vertai-lutasosta (18) on sähköisesti mitattavissa telineeseen (17) sovitetun vertailumitan avulla, jonka sähköiset ominaisuudet ovat verrannollisia vertailun kuhunkin pituusyksikköön.

9. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että mittanauhat (7a, 7b) ovat sähköä johtamatonta ainetta, ja että mittanauhojen (7a, 7b> mittavälit käsittävät useita sähköä johtavia mittapisteitä (53), jotka sijaitsevat määrätyin välein, ja määrättyjen mitta-arvojen kohdalla, jotka mittapisteet (53) ovat kukin erikseen ilmaisu- ja/tai kytken-täelimillä (64) liitettävissä ulkoiseen vertailumittaan, jolla on kutakin mittapistettä varten määrätyt ominaisuudet, minkä johdosta nauhan tietyn mittapisteen asettelu tulee vastaamaan vertailumitan tiettyä todettavissa olevaa ominaisuutta.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että vertailumittana on analoginen elementti, jonka sähköiset ominaisuudet kahden peräkkäisen vertailuvälin vä- i7 771 4 2 lilla ovat suoraan verrannollisia mittanauhan (7a> kahden peräkkäisen mittapisteen väliin, ja että tunnistusyksikkö (55) asteittain ja syklisesti liittää mittapisteet jännitelähteeseen virran syöttämiseksi liitetyn mittapisteen välityksellä vertailumittaan.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että vertai lumitta on digitaalinen elementti, joka käsittää muisti- ja laskentayksikön (63), joka sisältää tietoja kutakin mittanauhojen (7b) mittapistettä (53) vastaavasta ke-honmitasta, ja että tunnistusyksikkö (59) on sovitettu mitta-pistettä liitettäessä tunnistamaan mittapisteen aseman ja siirtämään tämän tiedon muistiyksikköön (63) kyseisen kehon-mitan laskemiseksi.

12. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että mittanauhat (3c-9c) ovat varustetut optisella koodilla, ja että mittanauhaan siirrettäväksi sovitettu il-maisuelin (69) on tarkoitettu ilmaisemaan asetellun mittapis-teen, jolloin mittapisteen toteaminen suoritetaan lukemalla optinen koodi laskentayksikköön liitetyllä lukukynällä. ie 77142