FI76916B - Foerfarande foer behandling av tobaksbladstjaelkar. - Google Patents

Description

1 76916

Menetelmä tupakan lehtiruotien käsittelemiseksi

Keksintö koskee menetelmää tupakan lehtiruotien käsittelemiseksi ja tarkemmin ilmaistuna menetelmää, jonka 5 vaiheina ovat ruotien kostuttaminen ennalta valituissa olosuhteissa, ruotien riipiminen ja niiden kuivaaminen olosuhteissa, joissa kosteuspitoisuus on suuri.

Valmistettaessa tupakkatuotteita, jotka sisältävät jonkin ennalta valitun prosenttiosuuden tupakan lehtiruo-10 teja, on tavallinen käytäntö kostuttaa varret murskautumisen minimoimiseksi ja hiukkaskooltaan yhtenäisemmän materiaalin saamiseksi, ennen kuin ruodit hienonnetaan ennalta valittuun hiukkaskokoon, joka on sopiva niiden tupakkatuotteiden valmistukseen, joihin ruoteja on tarkoitus käyt-15 tää. Kun ruodit on kostutettu ja hienonnettu ennalta valittuun hiukkaskokoon, on myös välttämätöntä alentaa tupa-kanruotien kosteuspitoisuus pienemmäksi kuin se, jossa hienontaminen tehdään.

Eräs tapa hienontaa ruodit ennalta valittuun hiuk-20 kaskokoon on riipiä ruodit ennen jatkokäsittelyä ruodin kuiduttamiseksi ja paremman täyttökapasiteetin aikaansaamiseksi. Alalla tunnetaan monia menetelmiä tämän riipimis-hienonnuksen toteuttamiseksi. Jo rauenneessa S. O'Brien Jones'in patentissa (US-patenttijulkaisu 3 204 641; 7.9.

25 1965) kuvataan esimerkiksi menetelmää tupakan lehtiruotien käsittelemiseksi säätämällä ruotien kosteuspitoisuus noin 40...65 %:ksi ja riipimällä sitten kostutetut ruodit ennalta valittuun savukkeisiin soveltuvaan hiukkaskokoon ennen materiaalin kosteuspitoisuuden alentamista savukkei-30 siin soveltuvaksi. US-patenttijulkaisussa 4 094 323 (Frazier et ai., 13.6.1978) kuvataan menetelmää, jossa tupakan ruodit kostutetaan kosteuspitoisuuteen noin 10..50 p-% pitäen ruotien lämpötila noin 155...170 °C:na ennalta valitussa paineessa, joka on 0,6...6 atm, ja kuidutetaan 35 sitten käsitellyt ruodit mekaanisesti tällaisessa paineessa riipimällä. Patenttijulkaisussa 4 195 646 (G.F. Kito, 1.4.1980) kuvataan menetelmää tupakan ruotien riipimiseksi 2 7691 6 halkaisemalla ruodit kuitujen pituussuunnassa kiinnittämällä ruodit nestemäiseen väliaineeseen ja lyömällä ruoteja tylpällä välineellä ruotien jakamiseksi fibrillimuodos-sa oleviin ruotifragmentteihin. Lisäksi GB-hakemusjulkai-5 sussa 2 078 085 (Warren Arthur Brackman et ai., jätetty tutkittavaksi 6.1.1982) kuvataan menetelmää, jossa tupakan ruoteja liuotetaan niiden kosteuspitoisuuden saattamiseksi 30...60 p-%:ksi, riivitään liotetut ruodit ja kuivataan ne sitten haluttuun kosteuspitoisuuteen, jolloin ruotien läm-10 pötila on korotettu korkeintaan veden kiehumispisteeseen ennen tätä riipimisvaihetta.

Kuten edellä käsitellyistä tunnetuista menetelmistä ilmenee, on tupakanvalmistusalalla ollut kauan tunnettua riipiä tupakan ruodit, jotka on ennalta kostutettu halu-15 tussa määrin, ja kuivata sitten riivityt ruodit tupakkatuotteen, johon riivityt ruodit on tarkoitus lisätä, kannalta haluttuun kosteuspitoisuuteen. Ruotien kuivaus haluttuun kosteuspitoisuuteen on tehty tavanomaisin kuivaus-laittein tavanomaisella tavalla haluttuun tulokseen pääse-20 miseksi.

Alalla tunnetaan myös lukuisia menetelmiä kostutettujen, leikkaamalla ja valssaamalla saatujen tupakkahiuk-kasten kuumentamiseksi ja kuivaamiseksi johtamalla hiukkaset kuumennettuihin kaasuvirtauksiin, jotka pidetään en-25 naita valitussa lämpötilassa. Esimerkiksi US-patenttijulkaisussa 3 357 436 (A.H. Wright, 12.12.1967) ja DE-kuulu-tusjulkaisussa 2 253 882 kuvataan menetelmää, jossa kostutetut, leikatut tupakan ruodit on saatettu kosteuspitoisuuteen noin 24...40 p-% ja kuivattu sitten kaasuilla, joiden 30 lämpötila on ollut 120...370 °C, lyhyitä aikoja, 0,3...3 s, halutun kosteuspitoisuuden, joka on jopa niin pieni kuin 6 p-%, aikaansaamiseksi lyhyessä ajassa. US-patenttijulkaisussa 2 734 104 (Buchanan et ai., 22.5.1973) kuvataan valssattujen, murskattujen tupakan ruotien, jotka on kos-35 tutettu kosteuspitoisuuteen noin 24...60 p-%, käsittelyä kuumalla kaasuvirtauksella, joka sisältää vähintään 30 % höyryä, ruotien kuumentamiseksi noin 96...400 °C:een ly- 3 76916 hytaikaisesti, noin 0,5 s:sta alle 3 s:iin. Lisäksi uudemmassa US-patenttijulkaisussa 4 167 191 (John Jewell, et ai., 11.9.1979) kuvataan menetelmää, jossa paisutettu, leikattu tupakka kuivataan lämpötilassa noin 120...340 °C 5 absoluuttisen kosteuden ollessa korkeampi kuin märkälämpö-mittarin lukemaa 65 °C vastaava.

Kuten edellä mainitusta ilmenee, on näitä viimeai-kaisempia erilaisia kuivausmenetelmiä käytetty leikattujen tupakanlehtien ja lehtiruotien, jotka kaikki on leikattu 10 ennalta valitun kokoisiksi, yhteydessä.

Aiempien tupakan lehtiruotien riipimismenetelmien tavoitteena on ollut optimoida ruotien taloudellinen käyttö tupakkatuotteisiin muuttamalla ruodit tuotteeksi, joka soveltuu käytettäväksi tupakkavalmisteen täyteaineena, 15 jolla on mahdollisimman korkea täyttöarvo (FV). Lisäksi edellä kuvatun kaltaisessa korkeassa kosteuspitoisuudessa tapahtuvan kuivauksen tavoitteena on ollut alentaa pai- «· sutetun tupakan kosteuspitoisuus yleisesti halutulle tasolle minimoiden samalla mahdollinen täyttökyvyn alenemi-20 nen. Ottamalla huomioon näiden kahden erillisen käsittelyjärjestelmän tavoitteet on tässä keksinnössä yhdistetty kummankin järjestelmän lukuisat vaiheet uudeksi vaiheiden yhdistelmäksi, jolloin saadaan aikaan tähän asti alalla saavuttamattomia täyttöarvoja.

25 Tämä keksintö mahdollistaa tupakan lehtiruotien ta loudellisen ja yksinkertaisen käsittelemisen hiukkaskoon pienentämiseksi, jolloin samalla optimoidaan niiden täyttö-arvo tupakkavalmisteissa käytettäessä.

Keksintö koskee menetelmää tupakan lehtiruotien kä-30 sittelemiseksi tupakkavalmisteissa käytettävän tuotteen valmistamiseksi, jolloin tupakan lehtiruotien kosteuspitoisuus säädetään ennalta määrättyyn painoprosenttiarvoon; ruodit riivitään määrätyllä etäisyydellä toisistaan olevien levymäisten, kuiduttavien pintojen välissä osaskokoon, 35 joka on sopiva käytettäväksi tupakkavalmisteissa; ja riivittyjen ruotien kosteuspitoisuutta alennetaan. Menetelmälle on tunnusomaista, että riivittyjen ruotien kosteus- 4 7691 6 pitoisuutta alennetaan sinänsä tunnetulla tavalla kuumentamalla ruodit kaasussa, joka alkulämpötila on noin 120 -340 °C, ja jossa absoluuttinen kosteus on suurempi kuin se, joka vastaa märkälämpömittarin lukemaa vähintään 65 °C.

5 Kuviossa esitetään lohkokaavio, joka yleisesti va laisee vaiheita, jotka sisältyvät samanlaisten koemateriaa-lien käsittelyyn neljällä erilaisella menetelmällä, joista kaksi ovat tunnettuja ja kolmas ja neljäs keksinnön mukaisia .

10 Kuvion esittämästä lohkokaaviosta havaitaan, että soveltuvaa tupakkakoemateriaalia käsitellään neljällä eri tavalla menetelmien "A" ja "B" ollessa tupakankäsittely-alalla tunnettuja menetelmiä ja menetelmien "C" ja "D" ollessa keksinnön mukaisia.

15 Kunkin menetelmän ensimmäisessä vaiheessa tupakan kosteus painoprosentteina ilmaistuna saatetaan halutuksi. Menetelmässä "A", joka on tunnettu menetelmä vedellä kä- «—1 sitellyn ruodin (WTS) tuottamiseksi, kostutetaan ensin ennalta valittu määrä koemateriaalia vedellä kosteuspitoi-20 suuteen noin 42 p-%. Sitten se leikataan suikaleiksi (noin 160 kpl/tuuma) ja kuivataan sitten menetelmällä, jossa kosteuspitoisuus on suuri, ja joka on samanlainen kuin jewellin, et ai. US-patenttijulkaisussa 4 167 191 kuvaama, lämpötilassa noin 120...340 °C, jolloin absoluuttinen 25 kosteus on suurempi kuin kosteus, jolla saadaan märkälämpömittarin lukemaksi noin 65 °C.

Menetelmässä "B", joka myös on tunnettu tupakankä-sittelymenetelmä, kostutetaan samanlainen ennalta valittu määrä koemateriaalia vedellä kosteuspitoisuuteen noin 55 30 p-%. Sitten se leikkaamisen sijasta riivitään Bauer-tyyp- pisellä repimellä, jossa on kaksi pyörivää levyä, ja jollainen on tunnettu tupakan riipimisessä ja saatavana yhtiöltä Bauer Bros. Co., Springfield, Ohio. Riipiminen saadaan tehdyksi tyydyttävästi terien ollessa korkeintaan 35 noin 7,6 mm:n, edullisesti noin 4,6 mm:n etäisyydellä toi- 7691 6 sistaan. On selvää, että myös muita revintyyppejä voidaan käyttää riipimisvaiheessa. Esimerkiksi Sprout, Waldron & Corn pyörivää kaksoislevyrevintä, jossa levyjen etäisyys toisistaan on noin 1 mm, voidaan käyttää. Riivitylle tupa-5 kalle tehdään sitten tavanomainen kuivaus alhaisessa kosteuspitoisuudessa pyörökuivaimessa lämpötilassa noin 120...200 °C.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä "C" kostutetaan samoin ennalta valittu määrä koemateriaalia vedellä kos-10 teuspitoisuuteen noin 20...80 °C (märkäpainosta), edullisesti noin 55 p-% (kuten menetelmässä "B") ja riivitään joko Bauer- tai Sprout, Waldron-repimellä samalla tavoin kuin menetelmässä "B". Vaiheiden samanlaisuus loppuu kuitenkin tässä kohden, ja riivitty koemateriaali kuivataan 15 menetelmällä, jossa kosteuspitoisuus on suuri, samalla alueella kuin US-patenttijulkaisussa 4 167 191 (Jewell) leikatun tupakan yhteydessä esitetty. Riivityn tupakan syöttölämpötila säädetään keksinnön mukaisesti edullisesti ennalta määrättyyn arvoon noin 16...100 °C, ja revityn tu-20 pakan kosteuspitoisuutta alennetaan keksinnön mukaisesti kuumentamalla käsiteltyä materiaalia ilman ja vesihöyryn seoksessa, jonka alkulämpötila on noin 120...340 °C, edullisesti noin 260 °C, jolloin absoluuttinen kosteus on korkeampi kuin kosteus, joka vastaa märkälämpömittarin luke-25 maa 65 °C, edullisesti 100 °C. On myös havaittu edulliseksi kuivata riivittyjä ruoteja edellä kuvatulla menetelmällä, kunnes niiden kosteuspitoisuus on noin 5...25 p-%, edullisesti noin 14 p-%.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä "D" samoin ennal-30 ta valittu määrä tutkittavaa materiaalia kostutetaan ensin vedellä kosteuspitoisuuteen noin 20...80 p-% (märkäpainosta) , edullisesti noin 55 p-% (kuten menetelmissä "B" ja "C"). Sitten kostutettua tupakkaa höyrytetään, jolloin tupakan kosteuspitoisuus kohoaa vähintään 2 %. Eräässä edul-35 lisessa höyrytystavassa kostutettu tupakka syötetään liikkumattomaksi asennettuun suljettuun sylinteriin, jonka sisällä on syöttöruuvi. Höyryä syötetään sylinterin pohjassa 6 76916 olevien aukkojen kautta ja se joutuu kosketukseen ruuvin mukana etenevän tupakan kanssa. Höyrytetty tupakka syötetään sitten kuvauslaitteeseen, jossa on suuri kosteuspitoisuus, ja joka on samanlainen kuin menetelmässä "C".

5 Tutkittaessa materiaaleja, jotka oli käsitelty edellä mainituilla menetelmillä "A", "B", "C" ja "D", käytettiin kahden tyyppistä tupakkamateriaalia. Ensimmäisessä koesarjassa, jonka tulokset esitetään jäljempänä taulukossa I, käytettiin tupakkakoemateriaaleja, jotka sisälsivät ainoas-10 taan tupakan lehtiruoteja, ja jotka käsiteltiin edellä kuvatuilla neljällä menetelmällä, tuotettaessa savukkeiden muodossa olevia tupakkavalmisteita. Toisessa sarjassa kokeita, joiden tulokset esitetään samoin jäljempänä taulukossa II, käytettiin tupakkakoemateriaaleja, jotka sisälsivät 83 p-% 15 ruoditonta lehteä (leikattu hienouteen 30 suikaletta/tuuma) ja 17 p-% riivittyä ruotia, tuotettaessa savukkeiden muodossa olevia tupakkavalmisteita. Edellä kuvattuja menetelmiä "A", "B", "C" ja "D" käytettiin ruodeille, ja taulukon II mukaiset lopulliset koemateriaalit valmistettiin sekoit-20 tantalla tunnetulla tavalla, kuten US-patenttijulkaisun 4 167 191 (Jewell) mukaisella tavalla, valmistetut tupakan-lehdet ja ruotitupakka prosenttisuhteessa 85/17 sen jälkeen, kun ruodit oli kuivattu edellä mainituilla menetelmillä "A", "B", "C" ja "D".

25 Jäljempänä olevissa taulukoissa I ja II annetaan tulokset kymmenelle eri tyyppiselle kokeelle, jotka tehtiin edellä mainituilla menetelmillä "A", "B", "C" ja "D" käsitellyille koemateriaaleille. Kuusi neljästä kokeesta, kuiva-tiheys-, tupakkavyöhykkeen paineenalenema- (TSDP-), molemmat 30 hiilimonoksidi- (savukkeille ja savulle), savuluku- ja palamisnopeuskokeet ovat tupakanvalmistusalalla käytettäviä standarditestejä, eikä niitä sen takia kuvata tässä yksityiskohtaisesti.

Lujuuskoe, jonka tarkoituksena on määrittää savuke-35 ryhmän lujuus, tehdään tutkittavasta tupakasta valmistetuille 25 savukkeelle, joiden lujuus mitataan 12 varsi-painon, joiden kunkin tehokas kuorma on noin 60 g, sarjalla.

7 76916

Kukin savukkeen muodonmuutos 0,15 mm (suunnilleen) kullakin varrella rekisteröidään yhdeksi lukemaksi. Lujuuslukemat ilmoitetaan 25 savukkeen kokonaislukemamäärän keskiarvona. Nämä todelliset lukemat suhteutetaan standardikosteuspitoi-5 suuteen 13,5 p-% sen jälkeen, kun näytteistä on määritetty tupakan todellinen kosteuspitoisuus.

Borgwaldt-täyttöarvokoe (BWFV-koe), jota käytetään tutkittavan tupakkamateriaalin täyttöarvon (FV) määrittämiseen, tehdään puristamalla määrättyä painomäärää tutkit-10 tavaa tupakkamateriaalia sylinterissä 3 kg:n painolla (vapaa pudotus) 30 s. Näytteen painoa ja puristetun tupakka-patsaan korkeutta käytetään laskettaessa näytteen täyttö-kyky, joka ilmaistaan yksikköinä cm^/g. Tulokset ilmoitetaan kokeen aikana vallinneessa kosteudessa (korjaamaton) 15 ja laskennallisessa kosteudessa 14 p-% (korjattu).

Päitten stabiilisuus-koe (ES-koe), jolla määritetään tupakan päiden häviön määrä pyörityksen jälkeen, tehdään 50 tutkittavasta tupakasta valmistetun savukkeen ryhmälle punnitsemalla savukkeet, sijoittamalla ne soikeaan kammioon 20 ja pyörittämällä niitä. Soikea kammio on valmistettu tutkittavien savukkeiden suuntaisista, 3 mm:n paksuisista tangoista siten, että saadaan kammio tai häkki, jossa on kiinteät pääkappaleet. Soikeaa kammiota tai häkkiä pyöritetään nopeudella 90 rpm 3 min:n ajan. Ennen koetta ja sen jälkeen 25 mitattujen pinojen ero jaetaan avoimien tupakkapäiden lukumäärällä (50 tai 100 riippuen siitä, onko savukkeissa suodatin), ja tulokset ilmoitetaan tupakan häviönä (mg/pää).

Hiilen retentio-koe (CR-koe), jota käytetään määritettäessä palavan hiilen taipumusta irrota savukkeista, 30 tehdään 30 savukkeen ryhmälle kahtena rinnakkaismäärityk-senä, jossa kummassakin käytetään 15 tutkittavasta tupakka-materiaalista valmistettua savuketta. Kummassakin kokeessa sijoitetaan 15 savuketta tiiviisti sopivan kokoisiin ja suorissa riveissä oleviin reikiin täristyssauvaan siten, 35 että 55 mm kustakin savukkeesta on sauvan suupuolella ja loppuosa sytytyspuolella. Savukkeiden päitä kosketetaan sytytyssauvalla toistuvasti "päälle-pois"-tavalla noin 8 76916 10-15 s:n ajan, niin että savukkeiden päät alkavat savuta kunnolla. Savukkeiden annetaan palaa vapaasti täristys-sauvan lähelle asti (_+ 5 mm) , ja kun noin 5-7 savuketta on siten palanut, kopautellaan täristyssauvaa 30 s.

5 Savukkeisiin kummassakin kokeessa jääneiden hiilten lukumäärä (nopeasti ja hitaasti palavat savukkeet, jotka eivät palaneet vaaditulle etäisyydelle, suljetaan pois) jaetaan kokeeseen mukana olleiden savukkeiden lukumäärällä ja kerrotaan sadalla kiinni pysyneiden "hiilten" prosenttiosuuden 10 saamiseksi.

Näiden kymmenen kokeen tulokset ovat seuraavissa taulukoissa I ja II: 9 7691 6

Taulukko I

(Pelkästä ruotitupakasta valmistettuja savukkeita, joiden tiheys on sama) 5 Menetelmä "A" "B" "C" "D" 1. Lujuuskoe (lukema/25 savuketta) 167 177 80 122 kosteuspitoisuus ja tiheys sama (1) 10 2. Kuivatiheyskoe (mg/cm3) 160 160 160 160 3. Tupakkavyöhykkeen paineen- alenemakoe (tuumaa I^O) (2)3,7 0,9 2,6 1,7 4. CO-koe (mg/savuke) (2) 10,6 9,6 9,6 10,0 15 5. CO-koe (mg/savu) (2) 2,8 2,2 2,0 2,2 6. Savulukukoe (2) 3,8 4,3 4,8 4,6 7. Palamisnopeuskoe (2) 9,9 8,3 8,0 8,6 8. Borgwaldt-täyttöarvokoe (cm3/g) (3) 5,5 5,7 8,0 7,2 20 9. Päiden stabiilisuuskoe (mg/savuke) 1,0(4) 57,0(4) 7,0(5) 18,0(6) 10. Hiilen retentiokoe (%) 94(4) 96(4) 100(5) 100(6) 3 (1) kosteuspitoisuus 13,5 %, 160 mg/cm 3 (2) tiheydessä 160 mg/cm 25 (3) kosteuspitoisuus 14 % 3 (4) tiheys n. 166 mg/cm 3 (5) tiheys n. 130 mg/cm (6) tiheys n. 136 mg/cm3.

10 7691 6

Taulukko II

(83 % leikattua lehteä ja 17 % ruotia)

Menetelmä "A" "B" "c11 11D" 5 1. Lujuuskoe (lukemaa/25 savuketta) 172 172 149 158 sama kosteuspitoisuus ja tiheys (1) 2. Kuivatiheyskoe (mg/cm3) 198 198 198 198 10 3. Tupakkavyöhykkeen paineen- alenemakoe (tuumaa HjO) (2)2,9 2,2 2,8 2,7 4. CO-koe (mg/savuke) (2) 15,7 15,0 15,3 14,6 5. CO-koe (mg/savu) (2) 2,3 2,1 2,2 2,0 6. Savulukukoe (2) 6,7 7,2 7,1 7,2 15 7. Palamisnopeuskoe (2) 5,1 5,1 5,1 5,1 8. Borgwaldt-täyttöarvokoe (cm3/g) (3) 4,7 4,7 5,0 4,8 9. Päiden stabiilisuuskoe (mg/savuke) 3,0(4) 8,0(4) 3,0(4) 6,0(5) 20 10. Hiilen retentiokoe (%) 100(4) 99(4) 100(4) 100(5) 3 (1) kosteuspitoisuus 13,5 %, 198 mg/cm 3 (2) tiheydessä 198 mg/cm (3) kosteuspitoisuus 14 % 3 (4) tiheys n. 187 mg/cm 3 25 (5) tiheys n. 190 mg/cm .

Taulukoita selventääksemme, kaikissa kokeissa kolmea lukuunottamatta, alempi tai sama arvo verrattaessa sarakkeita "A", "B", "C" ja "D" osoittaa suotuisampaa tilannetta.

30 Tämä pätee seuraaville kokeille: 1. lujuuskoe; 2. kuivatiheyskoe; 3. tupakkavyöhykkeen paineenalenema-koe; 4. ja 5. CO-kokeet; 7. palamisnopeuskokeet; ja 9. päiden stabiilisuuskoe. Korkeampi arvo verrattaessa sarakkeita "A", "B", "C" ja "D" merkitsee suotuisampaa tilannetta seuraavissa 35 kokeissa: 6. savulukukoe; 8. Borgwaldt-täyttöarvokoe; ja 10. hiilen retentiokoe. Siten, tarkasteltaessa keksinnön mukaisten menetelmien "C" ja "D" saamia lukuja edellä esi- 11 7691 6 tetyn valossa voidaan nähdä, että saadaan yleensä suotuisampi tai vähintään suurin piirtein yhtä hyvä tulos verrattuna tunnettuihin menetelmiin "A" ja "B". Parannus täyttöarvossa ja savuluvussa, kun verrataan keskenään mene-5 telmiä "A" ja "C" sekä "A" ja "D", tulisi erityisesti huomata, sillä tämä odottamaton tulos on merkittävä. Tulisi myös huomata, että vaikka päiden stabiilisuuskokeiden tulokset olivat menetelmille "C" ja "D" korkeammat kuin menetelmälle "A", kun niiden toivottaisiin olevan alhaisempia, 3 10 oli mahdollista saavuttaa tiheydet 130 mg/cm menetelmässä "C" ja 136 mg/cm^ menetelmässä "D", koska tutkittava materiaali oli kokonaan ruotitupakkaa, kun taas menetelmillä "A" ja "B" valmistettujen savukkeiden tiheys oli 166 mg/cm .

Edellä esitetyn perusteella voidaan havaita, että 15 tämä keksintö tarjoaa uuden vaiheyhdistelmän tupakan lehtiruotien käsittelyyn, jolla yhdistelmällä ruotien täyttö-arvo voidaan optimoida tupakkatuotteiden valmistusta varten.

Claims (13)

7691 6

1. Menetelmä tupakan lehtiruotien käsittelemiseksi tupakkavalmisteissa käytettävän tuotteen valmistamiseksi, 5 jolloin tupakan lehtiruotien kosteuspitoisuus säädetään ennalta määrättyyn painoprosenttiarvoon; ruodit riivitään määrätyllä etäisyydellä toisistaan olevien, levymäisten, kuiduttavien pintojen välissä osaskokoon, joka on sopiva käytettäväksi tupakkavalmisteissa; ja riivitty- 10 jen ruotien kosteuspitoisuutta alennetaan, tunnettu siitä, että riivittyjen ruotien kosteuspitoisuutta alennetaan sinänsä tunnetulla tavalla kuumentamalla ruodit kaasussa, jonka lämpötila on noin 120 - 340 °C, ja jossa absoluuttinen kosteus on suurempi kuin se, joka vastaa mär- 15 kälämpömittarin lukemaa vähintään 65°C.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu lukema on noin 82 °C.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ruotien kosteuspitoisuus säädetään 20 ennalta määrättyyn painoprosenttiarvoon, joka on noin 20 -80 % (märkäpainosta).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasun alkulämpötila on noin 260 °C ja mainittu lukema vähintään noin 82 °C.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että kaasu on ilman ja vesihöyryn seos.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasu on tulistettu vesihöyry.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n - 30. e t t u siitä, että riipiminen suoritetaan 1,0 - 7,6 mm toisistaan olevien, levymäisten, kuiduttavien pintojen välissä.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että riipiminen suoritetaan 4,6 mm toi- 35 sistaan olevien levymäisten, kuiduttavien pintojen välissä. 13 76916

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun --n e t t u siitä, että tupakan lehtiruodit säädetään ennalta valittuun sisäänmenolämpötilaan, joka on noin 16 -100 °C.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tupakan lehtiruodit kuivataan kosteuspitoisuuteen 5-25 paino-%.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kosteuspitoisuus on noin 10 14 %.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että riivityt ruodit höyrytetään ennen kosteuspitoisuuden alentamista.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että höyrytys lisää riivittyjen ruotien kosteuspitoisuutta vähintään 2 %. 4 7691 6