FI76900B - Kretsen foer att generera en avboejningsstroem genom bildanordningens delavboejningsspole. - Google Patents

Description

76900

Piiri poikkeutusvirran kehittämiseksi kuvan näyttölaitteen pystypoikkeutuskelan läpi

Keksinnön kohteena on piiri poikkeutusvirran kehit-5 tämiseksi kuvan näyttölaitteen pystypoikkeutuskelan läpi, joka piiri käsittää vahvistimen saha-aaltogeneraattorin saha-aaltomuotoisen signaalin syöttämiseksi vahvistimeen, jolla vahvistimella on antonapa, johon poikkeutuskelan ja erotuskondensaattorin sarjaliitäntä on kytketty, ja joka 10 piiri lisäksi käsittää takaisinkytkentäpiirin, joka sisältyy sarjaliitännän ja vahvistimen invertoivan tulon väliin järjestettyyn takaisinkytkentätiehen, ja myös välineen parabolisen signaalin kehittämiseksi myös vahvistimelle syötettäväksi .

15 Tällainen piiri esitetään saksalaisessa patentissa 1 462 870 (PHN 1 254). Tässä tunnetussa piirissä parabolinen komponentti saadaan saha-aaltokomponentin integraatiolla. Sen jälkeen molemmat komponentit yhdistetään aikaansaamaan ohjaussignaali vahvistimelle. Integraatiolla on 20 kuitenkin tunnettu haitta: nimittäin se tosiasia, että muutosilmiö voi aiheuttaa tasavirran ylijänniteaallon. Lisähaittana on se, että integraatiota varten tarvittavaa kondensaattoria ei voida sisällyttää puolijohdelaittee-seen, joka suurentaa tämän laitteen kytkentäliitinpistei-25 den lukumäärää.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada yllä mainitun tyyppinen piiri, jossa sekä kondensaattorien lukumäärä että kytkentäliitinpisteiden lukumäärä voidaan pienentää minimiin. Tässä tarkoituksessa keksinnön mukainen piiri on 30 tunnettu siitä, että väline parabolisen signaalin generoimiseksi käsittää kertopiirin, takaisinkytkentätien käsittäessä myös yhdistävän asteen, jolla on ensimmäinen tulonapa kytkettynä saha-aaltogeneraattoriin ja toinen tulonapa kytkettynä takaisinkytkentäpiiriin, jolloin yhdistävä 35 aste on sovitettu syöttämään ensimmäinen ja toinen signaa- 2 76900 li kertopiirille ja kolmas signaali vahvistimen invertoivaan tulonapaan, jolloin ensimmä inen, toinen ja kolmas signaali ovat yhdistävän asteen ensimmäisessä ja toisessa esiintyvien signaalien lineaarisia yhdistelmiä, ja jolloin 5 kertopiirin antonapa on kytketty vahvistimen invertoimat-tomaan tulonapaan parabolisen signaalin syöttämiseksi siihen.

Koska yhdistävä aste sisällytetään takaisinkytken-tätiehen, saavutetaan se, että muodostetun silmukan ele-10 mentit säätävät itseänsä siten, että signaalit, joilla on oikea vaihtelu, generoituvat kytkemättä kondensaattoreita, joita tarvitaan piirin eri osien välillä. Ainoat kondensaattorit ovat siten erotuskondensaattori ja kondensaattorit, jotka muodostavat saha-aaltogeneraattorin osan ja ta-15 kaisinkytkentäpiirin, kun taas on seuraavat kytkentälii-tinpisteet: poikkeutuskelan ja erotuskondensaattorin sar-jaliitännän kytkentäliitäntäpiste, saha-aaltogeneraattorin kondensaattorin kytkentäliitäntäpiste ja takaisinkytkentä-piirin kytkentäliitäntäpiste. On huomattava, että kerto-20 vien asteiden käyttö ohjaussignaalin generoimiseksi pysty-poikkeutusta varten on tunnettua sinänsä, yksityiskohtaisemmin saksalaisesta patentista 2 236 627.

Yhdistävä aste voidaan konstruoida useammalla erilaisella tavalla. Keksinnön mukainen piiri on edullisesti 25 tunnettu siitä, että yhdistävä aste käsittää ensimmäisen ja toisen transistorin, joiden emitterit ovat kytketyt ensimmäiseen ja toiseen virtalähteeseen vastaavasti ja kytketty vastuspiirin avulla keskenään kun taas ensimmäisen transistorin kanta on kytketty ensimmäiseen tuloliittimen 30 pisteeseen ja toisen transistorin kanta yhdistävän asteen toiseen tuloliittimen pisteeseen, vastuspiirin läpi kulkevan virran muodostaessa ensimmäisen signaalin ja kollekto-rilla olevan jännitteen muodostaessa toisen signaalin kertovan piirin käyttötarkoitusta varten.

35 Siinä tapauksessa piiri voi olla tunnettu siitä, 3 76900 että jännite vastuspiirin pisteessä on kolmas signaali generoituna yhdistävällä asteella, pisteen ollessa kytkettynä vahvistimen takaisinkytkennän tuloliitinpisteeseen.

Keksinnön mukaista piiriä voidaan edullisesti käyt-5 tää kahdelle eri kuvataajuudelle ja se on tunnettu toisesta vahvistimesta poikkeutusvirran aikaansaamiseksi, jolla on toinen kuvataajuus, joka poikkeaa ensiksimainitulla vahvistimella aikaansaadun poikkeutusvirran (ensimmäisestä) kuvataajuudesta, ja jolla on melko tasainen amplitudi, 10 yhdistävästä asteesta, joka syöttää neljättä signaalia, joka on erilainen kuin kolmas signaali, toisen vahvistimen takaisinkytkennän tuloliitinpisteeseen, mikä neljäs signaali on yhdistävän asteen ensimmäisellä ja toisella tulo-liitinpisteillä olevien signaalien lineaarinen yhdistelmä, 15 kertovan piirin antoliitinpisteestä, joka on kytketty toisen vahvistimen signaalin tuloliitinpisteeseen, ja että ensimmäisen vahvistimen antoliitinpiste ja toisen vahvistimen antoliitinpiste ovat kytketyt poikkeutuskelan ja erotuskondensaattorin sarjaliitäntään summainasteen kaut-20 ta.

Siinä tapauksessa piiri voi olla tunnettu siitä, että vastus on järjestetty sarjaan virtalähteen kanssa, vastuksen toisen liitinpisteen ollessa kytkettynä ensimmäisen vahvistimen signaalin antoliitinpisteeseen ja toi-25 nen liitinpiste toisen vahvistimen signaalin antoliitinpisteeseen näiden vahvistimien d.c. jänniteasetuksien havaitsemiseksi samanaikaisesti.

Piiri voi olla edullisesti tunnettu siitä, että kertopiirin antoliitinpiste on kytketty korjauspiiriin 30 esitetyn kuvan korjaamiseksi. Parabolista komponenttia voidaan siten käyttää kuvan näyttölaitteen muissa osisssa.

Keksintö esitetään nyt yksityiskohtaisemmin esimerkin avulla viittaamalla liitteenä oleviin kuvioihin, joissa 35 kuvio 1 esittää pystypoikkeutuspiirin perusvirta- 4 76900 piiriä kuvan näyttölaitteessa, esimerkiksi televisiovastaanottimessa, ja kuvio 2 esittää pystypoikkeutusplirin yksityiskohtaisempaa virtapiiriä, joka soveltuu kahdelle erilaiselle 5 kuvataajuudelle.

Kuviossa 1 esitetyssä piirissä saha-aaltogeneraat-torin 1 kehittämä signaali viedään npn-transistorin 2 kannalle. Generaattori 1 on tunnettua rakennetta, esimerkiksi käsittäen kondensaattorin, joka ladataan vakiovirralla, ja 10 tahdistetaan saaduilla kenttätahdistuspulsseilla saha-aal-tomuotoisen jännitteen saamiseksi, jolla on melko lineaarinen muutos jakson, niin kutsutun juova-ajan pääosan aikana. Transistorin 2 kanta on kytketty transistorin 2 sisältävän mikropiirin liitinpisteeseen 3. Emitteri on kyt-15 ketty virtalähteeseen 4, jonka toinen puoli on kytketty maahan, ja kolmas vastuksen 5, 6 ja 7 sarjaliitäntään, jonka toinen pää on kytketty npn-transistorin 8 emitteriin ja virtalähteeseen 9, jonka toinen pää on kytketty maahan. Transistorin 2 kollektoria syötetään vastuksen 10 kautta 20 positiivisella syöttöjännitteellä, joka myös syöttää transistorin 8 kollektoria, tarkemmin vastuksen 11 kautta.

Kuviossa 1 esitetty piiri käsittää myös kertopiirin 12, jolla on neljä tuloa 13, 14, 15 ja 16 ja anto 17. Tulo 13 on kytketty transistorin 2 kollektoriin ja tulo 14 25 transistorin 8 kollektoriin, kun taas tulot 15 ja 16 ovat kumpikin kytketyt vastuksen 6 liitinpisteeseen. Vastuksien 6 ja 7 liitospiste on kytketty myös differentiaalivahvistimen 18 invertoivaan tuloon 19, jota syötetään samalla syöttöjännitteellä ja jonka ei-invertoiva tulo 20 on kyt-30 ketty summainasteen 21 antoon. Asteen 21 tulo on kytketty piirin 12 antoon 17, samalla kun asteen 21 toinen tulo on kytketty vertailujännitteeseen Vr. Vahvistimen 18 anto on kytketty mikropiirin liitinpisteeseen 22, joka mikropiiri käsittää kaikki edellä kuvatut elementit generaattorin 1 35 kondensaattoria lukuunottamatta, kun taas transistorin 8 5 76900 kanta on kytketty liitinpisteeseen 23. Mikropiirin ulkopuolella pystypoikkeutuskela 24 on kytketty liitinpisteeseen 22, minkä kelan tehtävänä on kuvan näyttöputkessa, ei esitettynä, generoidun elektronisuihkun poikkeuttaminen 5 pystysuunnassa. Kelan 24 toinen pää on kytketty erotuskon-densaattoriin 25. Kondensaattorin 25 molemmat liitinpis-teet ovat kytketyt takaisinkytkentäpiiriin 26, joka käsittää tunnetulla tavalla suuren määrän piirielementtejä ja jonka liitinpiste on kytketty maahan. Tämän liitinpisteen 10 ja kondensaattorin 25 sen liitinpisteen välillä, joka ei ole kytketty kelaan 24, piiri 26 käsittää mittausvastuksen 27. Piirin 26 anto 28 on kytketty liitinpisteeseen 23.

Toiminnassa signaalilla liitinpisteessä 3 on kuva-taajuinen saha-aaltomuoto, joka muuttuu nousevassa suun-15 nassa juova-aikana. Kuviossa 1 esitetyn piirin toiminnan johdosta ja vielä tarkemmin negatiivisen takaisinkytkentä-toiminnan johdosta piirissä, saha-aaltopystypoikkeutusvir-ta, joka muuttuu juova-aikana laskevaan suuntaan, virtaa kelan 24 läpi. Piiri 26 on rakenteeltaan sellainen, että 20 jännite, joka on annossa 28, muuttuu myös saha-aaltomuodon tapaan pienentyen juova-aikana. Siten saha-aaltomuotoiset jännitteet, jotka muuttuvat vstakkaisessa suunnassa, on transistoreiden 2 ja 8 emittereillä. Niin muodoin saha-aaltovirta virtaa vastuksien 5, 6 ja 7 läpi, mikä virta on 25 transistorin 8 kautta vähennetty virrasta lähteestä 9 ja transistorin 2 kautta lisätty virtaan lähteestä 4. Tässä tilanteessa virtojen lähteestä 4 ja 9 täytyy olla yhtä suuret, jos vastukset 10 ja 11 ovat samansuuruiset. Vahvistimen 18 suuren tuloimpedanssin johdosta mitään virtaa 30 ei suurin piirtein virtaa tuloon 19 ja transistorien 2 ja 8 puskuritoiminnasta johtuen signaaleja liitinpisteissä 3 ja 23 ei kuormiteta vastuksien 5, 6, 7 kautta kulkevalla virralla ja niin muodoin ne ovat vääristymättömiä.

Jos jännite tulossa 20 ei sisällä saha-aaltomuo-35 toista komponenttia, silloin vahvistimen 18 todellisella 6 76900 vahvistuksella, joka ei ole äärettömän suuri, tahdistimen kahden tulon jännitteen välillä on ero siten, että tulolla 19 esiintyy todella nouseva saha-aaltomuoto, vaikkakin se on amplitudiltaan pieni. Kun mainittu ero vahvistetaan 5 vahvistimella 18, jännite liitinpisteessä 22 käsittää myös saha-aaltomuotoisen komponentin, mikä komponentti, vahvistimen invertoivasta toiminnastra johtuen, muuttuu laskevaan suuntaan. Pienellä kenttätaajuudella kela 24 käyttäytyy vähintään juova-aikana ohmisena vastuksena siten, että 10 poikkeutusvirralla sen läpi ja vastuksen 27 läpi on tosiaan saha-aaltomuotoinen komponentti, joka muuttuu laskevaan suuntaan.

Kondensaattorin 25 yli, jonka kapasitanssi ei ole äärettömän suuri, poikkeutusvirta aiheuttaa parabolisen 15 jännitteen, jolla on maksimiarvo juova-ajan keskellä. Siten parabolinen komponentti siirtyy liltinpisteeseen 23 verkon 26 kautta. Jos generaattorin 1 generoima signaali ei sisällä parabolista komponenttia, silloin tällainen komponentti esiintyy virheettä tulolla 19. Silloin on il-20 meistä, että signaalin tulolla 20 täytyy sisältää parabolinen komponentti. Muutoin vahvistimen 18 suurella vahvistuksella ei parabolia voisi konkreettisesti esiintyä tulolla 19. Parabolinen komponenti tuloa 20 varten generoidaan piirillä 12 ja lisätään asteessa 21 jännitteeseen Vr, 25 mikä aikaansaa vahvistimen 18 d.c. jännlteasetuksen lii-tinpisteellä 20.

Saha-aaltoinen virta, joka virtaa vastuksien 5, 6 ja 7 ja transistorien 2 ja 8 läpi, aikaansaa jännitteet näiden transistorien kollektoreille, mitkä viedään piiriin 30 12 tulojen 13 ja 14 kautta. Sama virta aikaansaa vastuksen 6 yli jännitehäviön, mikä myös viedään piiriin 12 tulojen 15 ja 16 kautta. Sekä tulojen 13 ja 14 välinen jännite että tulojen 15 ja 16 välinen jännite riippuu ainoastaan mainitusta virrasta. Siten piirin 12 antosignaali on ver-35 rannollinen tämän virran neliöön ja niin muodoin liitin- 76900 7 pisteissä 3 ja 23 olevien saha-aaltoisten signaalien välisen eron neliöön, siten sillä on parabolinen muoto. Koska tulo 20 on ei-invertoiva tulo, tämä paraboli täytyy olla muodoltaan sellainen, että oletettu suurin arvo juova-ajan 5 keskellä on maksimi.

Edellä olevasta ilmenee että transistorit 2 ja 8 ja vastukset 5, 6 ja 7 muodostavat yhdistävän asteen liitin-pisteissä 3 ja 23 olevista signaaleista saamaan kolme signaalia, nimittäin virran, joka virtaa vastuksien 5, 6 ja 7 10 läpi, transistorin 2 ja 8 esiintyvien jännitteiden ero kollektoreilla, ja jännitteen, joka esiintyy vastuksien 6 ja 7 liitospisteellä. Yhdistävän asteen kolme antosignaa-lia ovat asteen tulosignaalien lineaarisia yhdistelmiä, lineaaristen yhdistelmien kertoimien ollessa vastusarvojen 15 välisiä suhteita sarjaliitännässä 5, 6, 7 ja niin muodoin muuttuvat hyvin vähän lämpötilan ja toleranssien mukaan. Neliöön korottamistoiminnalla saatu signaali viedään vahvistimeen 18, vielä tarkemmin sanoen sen ei-invertoivaan (signaali)tuloon, kun taas yhdistävän asteen kolmas anto-20 signaali viedään vahvistimen 18 invertoivaan (takaisinkytkentä )tuloon negatiivisessa takaisinkytkentätarkoitukses-sa. Koska yhdistävän asteen tulosignaalit käsittävät saha-aaltomuotoisia komponentteja, on ilmeistä, että antosig-naalit käsittävät myös saha-aaltomuotoisia komponentteja. 25 On myös ilmeistä, että mikä tahansa yhdistävä aste, esimerkiksi matriisipiiri, joka saa kolme lineaarista yhdistelmää kahdesta tulosignaalista, on sopiva korvaamaan kuviossa 1 esitetyn yhdistävän asteen, koska tällaisen asteen antosignaalit sisältävät saha-aaltomuotoiset kompo-30 nentit.

Kuvatussa piirissä ensimmäinen ja toinen lineaarinen yhdistelmä ovat suoraan verrannollisia keskenään siten, että neliöönkorottamistoiminta tapahtuu kertovassa piirissä 12. On ilmeistä, että tämä ei ole tarpeellista ja 35 että niin muodoin nämä yhdistelmät voivat olla erilaisia, 8 76900 siihen tarkoitukseen voidaan käyttää toista piiriä, joka on rakenteeltaan samanlainen kuin transistorit 2 ja 8 ja niihin liittyvät virtalähteet sisältävä piiri. On huomattava, että ensimmäisen ja toisen lineaarisen yhdistelmän 5 tulo tuottaa myös kolmannen ja neljännen tehon komponentin. Käyttämllä sopivaa mitoitusta on kuitenkin mahdollista varmistua siitä, että nämä komponentit ovat pieniä ja että niillä on pieni vaikutus saadun poikkeutusvirran muotoon, erityisesti piirin 12 symmetrisellä toeutuksella. On 10 myös huomattava, että piirin 12 esitetty symmetrinen käyttö ei ole tarpeellista, koska samaan tulokseen voidaan päästä viemällä saha-aaltomuotoinen komponentti esimerkiksi tuloon 13, samalla kun d.c. komponentti esiintyy tulolla 14.

15 Kuvio 2 esittää kuvion 1 piirin suoritusmuodon yk sityiskohtaisemmin. Tässä komponentit, jotka vastaavat kuviossa 1 käytettyjä, annetaan samoilla viitenumeroilla. Kuviossa 2 kertova piiri 12 on konstruoitu tunnetulla tavalla kuuden pnp-transistorin 31, 32, 33, 34, 35 ja 36 20 avulla. Transistorien 31 ja 32 emitterit ovat kytketyt keskenään ja kytketyt virtalähteeseen 37, samalla kun ovat kytketyt transistorien 2 ja 8 koilektoreihin vastaavasti ja muodostavat piirin 12 tulot 13 ja 14.

Kuviossa 2 transistorien 2 ja 8 kollektorivastukset 25 10 ja 11 ovat korvatut npn-transistoreilla. Jännite tran sistorin 10 kantaemitteridiodin yli on verrannollinen transistorin 2 kollektorivirran logaritmiin. Samalla tavalla jännite transistorin 11 kantaemitteridiodin yli on verrannollinen transistori 8in kollektorivirran logarit-30 miin. Koska samanlainen logaritminen riippuvuus esiintyy vastaavasti transistorien 31 ja 32 kantaemitteridiodien yli olevien jännitteiden välillä ja niiden kollektorivir-tojen välillä, niin suhde transistorien 31 ja 32 kollekto-rivirtojen välillä on suurin piirtein yhtä suuri kuin suh-35 de transistorien 2 ja 8 kollektorivirtojen välillä. Tällä 76900 9 tunnetulla tavalla parannettu lineaarisuus saadaan tulojen 13 ja 14 väliseen tulosignaaliin, riippumatta käytön määrästä, mikä edellyttää, että transistorit 10 ja 11 toisaalta ja 31 Ja 32 toisaalta ovat identtisiä ja että niil-5 lä on sama lämpötila. Samaan tulokseen voidaan päästä transistorien 31 ja 32 emitterljohtimeen varustettujen vastuksien avulla. Mainittu tulosignaali on suoraan verrannollinen transistorien 2 ja 8 kollektorivirtojen väliseen eroon ja samalla tavalla virtaa, joka virtaa vastuk-10 sien 5, 6 ja 7 läpi, tämän virran ollessa itse suoraan verrannollinen liitospisteissä 3 ja 23 olevien jännitteiden väliseen eroon.

Transistorin 31 kollektori on kytketty transistorien 33 ja 34 emittereihin ja transistorin 32 kollektori 15 on kytketty transistorien 35 Ja 36 emittereihin. Transistorien 33 ja 35 kollektorit ovat kytketyt keskenään ja kytketyt npn-transistorin 38 kollektoriin, samalla kun transistoreiden 34 ja 36 kollektorit ovat kytketyt keskenään ja kytketyt npn-transistorin 39 kollektoriin. Tran-20 sistorin 38 kanta on kytketty transistorin 39 kantaan ja kollektoriin, kun taas molemmat emitterit ovat kytketyt maahan. Vastus 6 on jaettu kahdeksi sarjaliitetyksi vastukseksi 6a ja 6b. Vastuksien 5 ja 6a välinen liitospiste on kytketty transistorien 33 ja 36 kantoihin, muodostaen 25 tulon 15, samalla kun vastuksien 6a ja 6b välinen liitos-piste on kytketty transistorien 34 ja 35 kantoihin, muodostaen tulon 16. Siten toiminnassa vastuksen 6a yli esiintyvä jännite viedään kertojaan toisaalta transistorien 33 ja 34 kantojen välisenä ja toisaalta transistorien 30 35 ja 36 kantojen välisenä erosignaalina, minkä tuloksena suoritetaan kertominen signaalilla, joka on muodostettu transistorien 31 ja 32 kollektorivirtojen välisestä erosta. Virran peilitoiminnan johdosta transistorien 38 ja 39 kollektorivirrat ovat suurin piirtein yhtä suuria. Virta 35 johtimen läpi kytkettynä transistorin 38 kollektoriin on 10 76900 niin muodoin yhtä suuri toisaalta transistorien 33 ja 35 kollektorivirtojen suman ja toisaalta transistorien 34 ja 36 kollektorivirtojen summan väliseen eroon. Tämä virta on kertojan antosignaali, ja transistorin 38 kollektori muo-5 dostaa sen annon 17. Vahvistimen symmetrinen konstruktio takaa sen, että sen antovirta on likimain nolla juova-ajan keskellä, kun tulojännitteet ovat nollia. Sen seurauksena virrat kertojassa ovat hyvin pieniä, niin että poikkeama-virheiden vaikutus poikkeutusvirtaan on hyvin pieni. Vir-10 ran peilitoiminan johdosta transistorien 38 ja 39 avulla ja symmetrisen konstruktion johdosta päästään lisäksi siihen, että kertoimen antosignaali, kuten toivotaan, ei käsitä konkreettisesti mitään saha-aaltomuotoista eikä konkreettisesti mitään kolmannen tehon komponentteja.

15 Yllä mainittu johdin on kytketty kahden vastuksen 41 ja 42 väliseen liitospisteeseen. Vastuksen 42 toinen pää on kytketty maahan, samalla kun vastuksen 41 toinen pää on kytketty vastukseen 40. Vastuksen 40 toinen liitos-piste on kytketty syöttöjännitteeseen. Vastuksien 40 ja 41 20 välisellä liitospisteellä oleva jännite määrittelee jännitteen puskuritransistorin 43 emitterillä ja differentiaalivahvistimen 18a ei-invertoivalla tuloliitinpisteellä 20a, joka on kytketty mainittuun emitteriin, ja myös jännitteen vahvistimen 18b ei-invertoivalla tuloliitinpis-25 teellä 20b. Vastus 44 on järjestetty liitinpisteiden 20a ja 20b väliin ja virtalähde 45 on sisällytetty liitinpis-teen 20b ja maan väliin. Transistorin 43 kollektori on kytketty syöttöjännitteeseen. Vahvistimen 18a invertoiva tuloliitin 19a on kytketty vastuksien 6b ja 7 väliseen 30 liitospisteeseen, kun taas vahvistimen 18b invertoiva tu-loliitinplste on kytketty vastuksien 5 ja 6a väliseen liitospisteeseen. Vahvistimien 18a ja 18b antoiiitinpisteet ovat kummatkin kytketty summmainasteen 46 tuloon, jonka anto on kytketty liitinpisteeseen 22 lisäksi ei-invertoi-35 van vahvistimen 47 kautta.

11 76900

Kuvion 2 piiri on suunniteltu käytettäväksi televisiovastaanottimessa, joka on sopiva sekä 50 Hz:n kuvataa-juudelle (eurooppalainen standardi) ja 60 Hz:n kuvataajuudelle (U.S. standardi). Molemmille taajuuksile saha-aalto-5 generaattori 1 generoi signaalin, jolla on noin 46 Hz:n vapaavärähtelyn taajuus, jota on sanottava pienemmäksi kuin pienin kuvataajuus, ja joka tahdistetaan tunnetulla tavalla vastaanottimen tahdistussignaaliin. Näissä olosuhteissa tahdistetulla saha-aallolla liitinpisteessä 3 on 10 pienempi amplitudi 60 Hz:11a kuin 50 Hz:lie, nimittäin kertoimen 50/60 mukaan. Koska on toivottavaa poikkeutus-virran kannalta, olla suurin piirtein sama amplitudi molempia kuvataajuuksia varten, vahvistusta siirretään tässä piirissä, ja se on suuremmassa arvossa 60 Hz:lie kuin 50 15 Hz:lie. Lisäksi, koska parabolinen jännite kondensaattorin 25 yli on pienempi 60 Hz:lie kuin 50 Hz:lie, täytyy kerto-piirillä generoitu parabolinen komponentti olla myös pienempi 60 Hz:lie kuin 50 Hz:lie. Vahvistimen 18a tehtävänä on vahvistaa 50 Hz-signaali, kuin taas vahvistimen 18b 20 tehtävänä on vahvistaa 60 Hz-signaali. Aina toinen näistä vahvistimista on tehty toimivaksi siirto-ominaisuuden avulla, jota ei ole esitetty piirustuksen yksinkertaistamiseksi, kun taas toinen vahvistimista jää toimettomaksi. Koska tulojen 15 ja 16 väliin viety tulosignaali kertojaan 25 ei ole riippuvainen lineaarisesta korjauksesta, vastakohtana tulojen 13 ja 14 väliselle tulosignaalille, minkä tuloksena saadaan eri suhde näiden kahden komponentin välillä pienemmällä amplitudilla, ja piirin sopivalla mitoituksella, erityisesti valitsemalla vastuksien 5, 6a, 6b, 7, 30 40, 41, 42 ja 44 arvot, varmistutaan siitä, että molemmat d.c. jänniteasetukset ja saha-aallon amplitudit ja paraboliset komponentit vahvistimien 18a ja 18b tuloliitinpis-teillä on oikea arvo, parabolien ollessa symmetrisiä suhteessa niiden maksimiarvoihin. On ilmeistä, että kun tois-35 ta kuvataajuutta käytetään, lineaarisuus voidaan korjata 12 76900 vahvistimien molempia tulosignaaleja varten. Vahvistettu signaali siirretään asteen 46 kautta. Jos on tarpeen, te-hovahvistus suoritetaan vahvistimen 47 avulla, mikä sijaitsee mikropiirin ulkopuolella, vastaavasti vahvistimien 5 18a ja 18b antojännitteiden muuntamiseksi virraksi. Tunne tulla tavalla piiri voi käsittää takaisinkytkentägeneraat-torin vahvistimen 47 syöttöjännitteen suurentamiseksi paluu jakson aikana.

Poikkeutusvirran täytyy lisäksi sisältää kolmannen 10 tehokomponentin niinkutsuttua S-korjausta varten. Tällainen komponentti voidaan generoida kertomalla paraboli-muo-toinen komponentti saha-aaltomuotoisella komponentilla. Kuvion 2 piirissä S-komponentti generoidaan negatiivisen takaisinkytkentäpiirin 26 avulla.· Kondensaattorin 25 rin-15 nalla on vastuksen 48, kondensaattorin 49 ja vastuksen 50 sarjaliitäntä. Virta, joka on suurin piirtein parabolinen ja aikaansaa kolmannen tehojännitteen kondensaattorin 49 yli, virtaa vastuksien 48 ja 50 läpi. Vastuksen 48 ja kondensaattorin 41 välinen liitospiste 28 on kytketty liitin-20 pisteeseen 23. Koska kuvion 2 piiri ei generoi kolmatta tehokomponenttia, tällaista komponenttia ei esiinny 111-tinpisteellä 23. Tällainen komponentti esiintyy tosiaan vastuksien 27 ja 50 välisellä liitospisteellä ja on sillä polariteetti, joka on vastakkainen kondensaattorin 49 yli 25 olevalle kolmannelle tehojännitteelle, aiheuttaen poikkeutusvirran virtaamisen vastuksen 27 läpi sisältämään halutun kolmannen tehokomponentin oikealla polariteetilla. Tunnetulla tavalla vastus 50 huolehtii erittäin pienitaa-juisten värähtelyiden vaimentamisesta. On ilmeistä, että 30 piiri 26 voidaan konstruoida erilaisella tunnetulla tavalla, jotta saadaan poikkeutusvirta, jolla on ennaltamäärät-ty muutos.

Kuvataajuinen parabolinen jännite pisteellä 17 voidaan käyttää muissa paikoissa kuvan näyttölaitteessa, jos-35 ta kuvion 2 piiri muodostaa osan. Tätä tarkoitusta varten 13 76900 tämä jännite voidaan viedä Juovapoikkeutuspiiriin juova-poikkeutusvlrran amplitudin moduloimista varten tunnetulla tavalla, mikä on niin kutsuttu itä-länsirasterikorjaus ja/ tai piirin, joka generoi tarkennusjännitteen kuvaputken 5 elektrodeille, s.o. niin kutsuttua dynaamista tarkennus-korjausta varten.

Claims (9)

76900 14

1. Piiri poikkeutusvirran kehittämiseksi kuvan näyttölaitteen pystypoikkeutuskelan (24) läpi, joka piiri 5 käsittää vahvistimen (18) saha-aaltogeneraattorin (1) saha -aaltomuoto i sen signaalin syöttämiseksi vahvistimeen, jolla vahvistimella on antonapa, johon poikkeutuskelan (24) ja erotuskondensaattorin (25) sarjaliitäntä on kytketty, ja joka piiri lisäksi käsittää takaisinkytkentäpii-10 rin (26), joka sisältyy sarjaliitännän ja vahvistimen invertoivan tulon (19) väliin järjestettyyn takaisinkytken-tätiehen, ja myös välineen parabolisen signaalin kehittämiseksi myös vahvistimelle (1) syötettäväksi, tunnet-t u siltä, että väline parabolisen signaalin generoimi-15 seksi käsittää kertopiirin (12), takaisinkytkentätien käsittäessä myös yhdistävän asteen (2, 5-8), jolla on ensimmäinen tulonapa (3) kytkettynä saha-aaltogeneraattoriin (1) ja toinen tulonapa (23) kytkettynä takaisinkytkentä-piiriin (26), jolloin yhdistävä aste on sovitettu syöttä-20 mään ensimmäinen ja toinen signaali kertopiirille ja kolmas signaali vahvistimen (18) invertoivaan tulonapaan (19), jolloin ensimmäinen, toinen Ja kolmas signaali ovat yhdistävän asteen ensimmäisessä ja toisessa esiintyvien signaalien lineaarisia yhdistelmiä, ja jolloin kertopiirin 25 antonapa (17) on kytketty vahvistimen invertoimattomaan tulonapaan (20) parabolisen signaalin syöttämiseksi siihen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että yhdistävä aste käsittää ensimmäisen 30 ja toisen transistorin (2, 8), joiden emitterit ovat vastaavasti kytketyt ensimmäiseen ja toiseen virtalähteeseen (4, 9), ja kytketty keskenään vastuspiirin avulla, joka sisältää ainakin kaksi vastusta (5, 7) sarjassa, jolloin ensimmäisen transistorin kanta on kytketty ensimmäiseen 35 tulonapaan (3) ja toisen transistorin kanta yhdistävän as- 76900 teen toiseen tulonapaan (23), vastuspiirin läpäisevän virran muodostaessa ensimmäisen signaalin ja kollektorilla olevan jännitteen muodostaessa toisen signaalin syötettäväksi kertopiiriin (12), Ja vastuspiirin kahden vastuksen 5 liitäntäpisteen jännitteen muodostaessa kolmannen signaalin syötettäväksi vahvistimen (18) Invertoivaan sisääntu-lonapaan (19).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen piiri, tunnettu siitä, että kertopiiri on symmetrinen rakenne 10 ja että jännite vastuspiirin vastuksen (6) yli muodostaa ensimmäisen signaalin ja ensimmäisen transistorin (2) kol-lektorin ja toisen transistorin (8) kollektorin välinen erojännite muodostaa toisen signaalin syötettäväksi kertopiiriin (12).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen piiri, tun nettu siitä, että kertopiiri käsittää ensimmäisen ja toisen differentiaalivahvistimen, kummankin differentiaalivahvistimen käsittäessä ensimmäisen (33, 35) ja toisen (34, 36) transistorin, joiden yhteenkytketyt emitterit 20 ovat kytketyt lisätransistorien kollektoreille, molempien lisätransistorien muodostaessa kolmannen differentiaali-vahvistimen, jossa on yhteenkytketyt emitterit ja jossa kannat ovat kytketyt yhdistävän asteen vastaavien ensimmäisen ja toisen transistorin (2, 8) kollektoreihin, en-25 simmäisen differentiaalivahvistimen ensimmäisen transistorin (33) kannan ollessa kytkettynä toisen differentiaali-vahvistimen toisen transistorin (36) kantaan ja vastuspiirin vastuksen liitospisteeseen, samalla kun ensimmäisen differentiaalivahvistimen toisen transistorin (34) kanta 30 on kytketty toisen differentiaalivahvistimen ensimmäisen transistorin (35) kantaan ja vastuksen (6a) toiseen liitospisteeseen, ensimmäisen differentiaalivahvistimen ensimmäisen transistorin kollektorin ollessa kytkettynä toisen differentiaalivahvistimen ensimmäisen transistorin 35 kollektoriin ja ensimmäisen differentiaalivahvistimen toi- 16 76900 sen transistorin kollektorin ollessa kytketty toisen differentiaalivahvistimen toisen transistorin kollektoriin, siten muodostettujen kytkentöjen ollessa kytkettynä toisiinsa virtapeilipiirien (38, 39) avulla ja yhden kytken-5 nöistä muodostaessa kertopiirin antonavan.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tun nettu siitä, että kertopiirin antonapa on kytketty jännitejakajan (40, 41, 42) väliottoon, joka määrittää d.c. jänniteasetuksen vahvistimen (18a, 18b) invertoimat- 10 tomassa tulonavassa (18a, 18b).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu toisesta vahvistimesta (18b) poikkeutusvirran aikaansaamiseksi, jolla on ensinmainitulle vahvistimella (18a) aikaansaadun poikkeutusvirran (ensimmäisestä) kuva- 15 taajuudesta poikkeava toinen kuvataajuus ja jolla on suurin piirtein yhtä suuri amplitudi, jolloin yhdistävä aste syöttää neljännen signaalin, joka eroaa kolmannesta signaalista, toisen vahvistimen invertoivaan tulonapaan (19b), joka neljäs signaali on yhdistävän asteen ensimmäi-20 sellä ja toisella tulonavalla (3, 23) olevien signaalien lineaarinen yhdistelmä, kertopiirin antonavan (17) ollessa kytketty toisen vahvistimen invertoimattomaan tulonapaan (26b), ja ensimmäisen vahvistimen antonavan ja toisen vahvistimen antonavan ollessa kytketty poikkeutuskelan (24) 25 ja erotuskondensaattorin (25) sarjakytkentään siirtoasteen (46) kautta, joka siirtää yhden vahvistimen ulostulosignaalin, ja että vahvistimet eivät ole samanaikaisesti toiminnassa ja niiden vahvistukset on säädetty niiden ulostulosignaalien oleellisesti samansuuruista amplitudia var-3 0 ten.

7. Patenttivaatimusten 2 ja 6 mukainen piiri, tunnettu siitä, että vastuspliri sisältää ainakin kolme vastusta sarjassa, jolloin vastuspiirin kahden vastuksen (5, 6a) toisen liitospisteen jännite muodostaa nel- 35 jännen signaalin syötettäväksi toisen vahvistimen (18b) 17 76900 Invertoivaan tulonapaan (19b), tämän toisen liitospisteen ollessa eri kuin ensiksi mainittu liitospiste (vastusten 6b ja 7 välillä).

8. Patenttivaatimusten 5 ja 6 mukainen piiri, 5 tunnettu siitä, että vastus (44) on järjestetty sarjaan virtalähteen (45) kanssa, jolloin vastuksen toinen kytkentänapa on kytketty ensimmäisen vahvistimen (18a) in-vertoimattomaan tulonapaan (20a) ja toinen kytkentänapa toisen vahvistimen (18b) invertoimattomaan tulonapaan 10 (20b) näiden vahvistimien d.c. jänniteasetusten määrittä miseksi samanaikaisesti.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että kertopiirin (12) antonapa (17) on kytketty koirjauspiiriin näytetyn kuvan korjaamiseksi. 18 76900