FI76638C - Foerfarande foer bestaemning av haorskada. - Google Patents

Description

1 76638

Menetelmä hiusten vaurioitumisen määräämiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä kuitumaista materiaalia olevan näytteen tilavuuden mittaamiseksi. Sitä voidaan 5 esimerkiksi soveltaa hiusten vaurioitumisen mittaamiseksi, mitkä vauriot aiheutuvat hiusten käsittelykoostumusten levittämiseksi niille ja ympäristön vaikutuksesta hiuksiin. Keksinnön kohteena on myös menetelmän toteuttamiseen käytettävä laite.

10 Hiusten hoito on eräs tärkeimmistä kauneudenhoitokoh- teista ja erittäin useita hiusten käsittelytuotteita käytetään tämän hoidon suorittamiseksi kuten hoitoaineita ennen pesua, tukanpesuaineita, hoitoaineita tukanpesun jälkeen, huuhteluaineita, kampausnesteitä, ruiskeita, väriaineita, 15 valkaisuaineita, permanentin muodostusaineita ja vastaavia. Nämä tuotteet halutun tuloksen saavuttamisen lisäksi hiuksiin, kuten kiillon, kiharuuden, kammattavuuden, pehmeyden, värin ja yleisen miellyttävän ulkonäön, vauroittavat myös hiuksia erikoisesti, jos niitä käytetään varomattomasti il-20 man ammattimaista ohjausta. Hiusten vaurioituminen voi aiheutua myös muista syistä kuten kampauksen, kosteuden, kuivuuden, lian, auringonvalon kuten UV- ja infrapunasäteilyn ja ilman saastumisen vaikutuksesta. Hiusten vaurioitumista esiintyy kuitenkin useimmiten fysikaalisina ja kemiallisina 25 muutoksina hiuksissa valkaisun, hapettavan värjäyksen, hiusten pehmennyksen aikalisillä pehmennysaineilla ja laineiden sekä kiharuuden vähentämisen vaikutuksesta oikaisuaineilla.

Hiusten vaurioitumisen määrääminen on suositeltavaa niin, että voidaan suorittaa hoitotoimenpiteitä. Tällainen 30 hoitotoimenpide voi olla: tuotteiden käyttö, jotka eivät aiheuta varurioita tai joiden vaurioittava vaikutus on minimaalinen; vahingollisten tuotteiden käytön poisto; tuotteiden käyttö sopivana vuorotteluna jatkuvan vaurioitumisen estämiseksi tai tuotteiden käyttö, jotka on suunniteltu 35 korjaamaan hiusten vaurioituminen.

2 76638

Alalla tunnetaan ennestään hiusten vaurioitumisen mittaaminen. Esimerkiksi W.W. Edman ja M.E. Marti, Journal of the Society of Cosmetic Chemistry, sivut 133-145, syyskuu 1960, esittävät tutkimuksen peroksidilla valkaistujen 5 hiusten ominaisuuksista ja käyttävät mittana hiusten vaurioitumiselle niinsanottua 20 % indeksiä, joka on sen työn, joka vaaditaan venyttämään hiusta 20 prosenttia peroksidi-valkaisukäsittelyn jälkeen, suhde siihen työhön, mikä vaaditaan hiuksen venyttämiseksi 20 % ennen käsittelyä. Tämän 10 20 prosentin indeksin mittaamiseen käytetään vakiovenymä- testilaitetta. Samassa tutkimuksessa on esitetty myös mittauksia hiusten vaurioitumisesta "venymämurtuman" avulla Scott-Tester laitetta käyttäen.

Tunnetaan myös hiusten vaurioitumisen mittaus kuparin 15 absorption avulla. US-patentissa 4 263 277 on esitetty menetelmä hiusten vaurioitumisen mittaamiseksi liuottamalla tunnetun painoista hiusnäytettä 0,1 N tetra-amiini-kupari-sulfaattiliuoksessa vesipesun seuraamana. Suodos titrataan sitten 0,1 N natriumtiosulfaattiliuosta vastaan hiusten absor-20 boiman kuparimäärän määräämiseksi. Hiusten vaurioitumisen oletetaan korreloivan hiusnäytteen absorboiman kuparimäärän kanssa.

Vaikka tämäntapaiset menetelmät hiusten vaurioitumisen arvioimiseksi ovat sopivia tarkastus- ja tutkimustar-25 koituksia varten, eivät ne sovellu hiusten hoidon ammattilaisten käytettäviksi tai kotikäyttöön.

Esillä olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle on näin ollen tunnusomaista, että näyte sijoitetaan näytteen vastaanottouraan, jonka pituus- ja leveysmitat on etukäteen 30 määrätty, näyte puristetaan, näytteen korkeus mitataan, näytteen molemmat päät poistetaan leikkaamalla näyte mit-tausraon pituutta vastaavaksi ja näytteen tilavuus määrätään sen tunnetun pituuden, leveyden ja korkeuden mukacin.

Keksinnön mukaiselle, kuitumaista materiaalia olevan 35 näytteen tilavuuden mittaamiseksi käytettävälle laitteelle on tunnusomaista, että se käsittää

II

3 76638 - monisivuisen, yleisesti suorakulmaisen urospuolisen osan, jonka yhdellä sivulla on suorakulmainen ulkonema, jolla on määrätty leveys, pituus ja korkeus, ja - monisivuisen, yleisesti suorakulmaisen naaraspuoli-5 sen osan, jonka yhdellä sivulla on suorakulmainen ura kuitumaista materiaalia olevan näytteen vastaanottamiseksi, jolla vastaanottouralla on määrätty leveys, pituus ja syvyys# jolloin näytteen vastaanottouran leveys on hieman suurempi kuin suorakulmaisen ulkoneman leveys näytteen vas- 10 taanottouran pituuden ja syvyyden ollessa samat kuin ulkoneman pituus ja korkeus, jolloin kuitumaista materiaalia olevan näytteen tilavuutta mitattaessa urospuolinen osa ja naaraspuolinen osa ovat päällekkäin siten, että näytteen vastaanottoura ja ulkonema sovittuvat toisiinsa vastaparei-15 na muodostaen välilleen raon, joka vastaa näytteen vastaan-ottourassa olevan kuitumaista materiaalia olevan näytteen korkeutta.

Hiusnäytteen paino saadaan mittaamalla hiusnäytteen tilavuus käyttäen esillä olevan keksinnön mukaista tilavuu-20 den mittauslaitetta ja muuttamalla siten saatu tilavuus painoksi matemaattisen yhtälön tai sen mukaan lasketun taulukon avulla.

Tämän jälkeen hiusten vaurioituminen voidaan esimerkiksi määrittää kuparireaktion perusteella hiusten aktii-25 visten ja negatiivisten kohtien kanssa siten, että tunnettu hiusmäärä, jonka paino on määrätty volymetrisesti sijoitetaan suljettuun pulloon, joka sisältää tunnetun pitoisuuden omaavaa kupariliuosta, jolloin kupariliuos reagoi hiusten kanssa ja kuparin otto hiuksiin voidaan määrätä.

30 Kuparin otto hiuksiin ja sitä vastaava hiusten vau rioituminen voidaan määrätä yksinkertaisesti ja edullisesti perustuen kuparikompleksiliuoksen värin voimakkuuden mittaamiseen kuparikompleksin reaktion jälkeen tunnetun hius-määrän kanssa. Reaktion jälkeen kuparikompleksiliuoksen vä-35 rin voimakkuutta verrataan tunnettujen kuparipitoisuuksien värien voimakkuuksiin.

4 76638

Hiusten vaurioituminen, mikä johtuu valkaisusta, hapettavasta värjäyksestä, aikalisistä hiusten pehmennysai-neista, laineiden ja kiharten oikaisuvalmisteista ja vastaavista aineista, aiheuttaa negatiivisesti varattujen ryh-5 mien muodostumisen hiussäikeisiin. Nämä ryhmät reagoivat välittömästi kuparireagentin kanssa. Täten sen kuparimäärän mittaamista, joka on reagoinut tunnetun hiusmäärän kanssa, käytetään hiusten vaurioitumisen arvioimiseen.

Kuparin oton hiuksiin täytyy perustua hiusten tunnet-10 tuun määrään kuten painoon. Vaikka tutkimusympäristössä hiusnäytteen punnitus voidaan suorittaa helposti analyysi-vaa’alla, kauneussalongeissa tai kotona sellaisten keveiden materiaalien kuten hiusten punnitusta ei voida suorittaa yksinkertaisesti ja taloudellisesti. Tässä esiteltävää, 15 edellä mainittua yksinkertaista laitetta käyttäen voidaan helposti suorittaa pienten hiusnäytteiden kvantitatiiviset mittaukset. Laitetta käytetään hiusten tilavuuden mittaamiseen, mikä sitten muutetaan hiusten painoksi yhtälöä tai asianmukaista taulukkoa käyttäen.

20 Kuvio 1 on perspektiiviesitys esillä olevan keksin nön mukaisen hiusten tilavuuden mittauslaitteen eräästä toteutuksesta ja sisältyy siihen hiusnäyte.

Kuvio 2 on päätykuva kuvion 1 mukaisesta laitteesta.

Kuvio 3 on kuvan 2 poikkileikkaus pitkin viivaa 3-3. 25 Kuvio 4 on sama poikkileikkauskuva kuin kuviossa 3, mutta on siinä lisäksi esitetty hiusnäytteen sen osan poistaminen leikkaamalla, mikä ulottuu laitteen ulkopuolelle.

Kuvio 5 on perspektiiviesitys kuviossa 4 leikatusta hiusnäytteestä.

30 Kuvio 6 on perspektiiviesitys esillä olevan keksin nön mukaisen hiusten tilavuuden mittauslaitteen toisesta toteutuksesta, jossa on mittausrako.

Kuvio 7 on poikkileikkauskuva kuviosta 6 pitkin viivaa 4-4 ja on siinä esitetty myös mittausrakoon sijoitettu 35 kartiotulkki.

Il 5 76638

Kuvio 8 on perspektiiviesitys esillä olevan keksinnön mukaisen hiusten tilavuuden mittauslaitteen seuraavas-ta toteutuksesta, jossa on esitetty tangot sijoitettuina vastaaviin aukkoihin.

5 Kuvio 9 on perspektiiviesitys esillä olevan keksin nön mukaisen hiusten tilavuuden mittauslaitteen vielä seu-raavasta toteutuksesta, jossa on tankojen ja vastaavien aukkojen lisäksi mittausrako.

Esillä olevan keksinnön mukainen hiusten tilavuuden 10 mittauslaite 10 on yleisesti rakenteeltaan kuutiomainen ja muodostuu se urospuolisesta ja naaraspuolisesta osasta. Se on valmistettu metallista, metalliseoksesta tai kovasta materiaalista kuten muovista, posliinista, puusta tai lasista muottivalun avulla tai valamalla ja koneistamalla ha-15 luttuun tarkkuuteen tavanomaisia valmistusmenetelmiä käyttäen .

Kuten kuvioista 1 ja 2 voidaan havaita, hiusten tilavuuden mittauslaite 10 käsittää urospuolisen osan 12, jossa on siitä ulospäin ulottuva ulkonema 14 ja naaraspuoli-20 sen osan 16, jossa on näyterako 18 hiusnäytteen 20 vastaanottamista ja tukemista sekä sen kiinnittämistä varten ulokkeeseen 14. Yleensä suorakulmaisen muotoisen ulokkeen 14 leveys on hieman pienempi kuin yleensä suorakulmaisen muotoisen näyteraon 18 leveys niiden sopivaa liittämistä var-25 ten toisiinsa. Käytettäessä hiusnäyte 20, jonka pituus on suurempi kuin näyteraon 18 pituus, sijoitetaan näyterakoon 18. Urospuolinen osa 12 sijoitetaan naaraspuoliselle osalle 16 siten, että ulkonema 14 kiinnittyy näyterakoon 18 sovi-tetusti ja kohdistaa voiman hiusnäytteeseen 20 puristaen 30 näytettä, joka saa yleensä suorakulmaisen rakenteen, kuten parhaiten kuviosta 2 voidaan havaita. Osat hiusnäytteestä ulottuvat laitteen molempien päiden ulkopuolelle, kuten kuviossa 3 on esitetty. Näytteen sopivan tilavuuden saamiseksi, minkä määrittää se osa, minkä näyte ottaa näyteraossa 35 18, hiusnäytteen ne osat, jotka ulottuvat laitteen molem pien päiden ulkopuolelle, leikataan pois terävällä väli- 6 76638 neellä 22, kuten partaterällä, kuten kuviossa 4 on esitetty. Leikkauksen jälkeen hiusnäyte saa kuviossa 5 esitetyn rakenteen 24. Tämän rakenteen pituus ja leveys tiedetään näyteraon etukäteen määrättyjen mittojen perusteella, kun 5 taas näytteen korkeus mitataan mittaamalla kuviossa 2 esitetty rako 26 laitteen urospuolisen osan 12 ja naaraspuolisen osan 16 pintojen välillä.

Kuvioissa 6 ja 7 on esitetty esillä olevan keksinnön mukaisen hiusten tilavuuden mittauslaitteen toinen toteu-10 tus, jolloin samat numerot tarkoittavat kuvioissa 1-5 esitetyn laitteen samoja osia. Kuvio 6 on perspektiiviesitys toteutuksesta, joka on lisäksi varustettu mittausraolla 28 näyterakoon 18 sijoitetun hiusnäytteen korkeuden mittaamiseksi, kuten edellä on esitetty. Mittausväline 30, kuten 15 kartiotulkki, sijoitetaan mittausrakoon 28, kuten kuviossa 7 on esitetty ja luetaan mittausvälineen lukema, joka vastaa näytteen korkeutta.

Kuvio 8 on perspektiiviesitys esillä olevan keksinnön seuraavasta toteutuksesta, jolloin samat numerot tarkoitta-20 vat kuvioissa 1-7 esitetyn toteutuksen vastaavia osia. Kuvion 8 mukainen laite on pääasiallisesti sama kuin kuvioissa 1-5 esitetty, se sisältää kuitenkin kaksi tankoa 32 naaraspuolisessa osassa 16 ja vastaavat vastaanottavat osat tai aukot 34 urospuolisessa osassa 12 niiden kiinnittämistä 25 varten. Käytettäessä tilavuuden mittaamiseen tangot 32 työnnetään vastaaviin vastaanotto-osiin tai aukkoihin 34 ja urospuolinen osa 12 puristetaan naaraspuolista osaa 16 vastaan. Mainittujen tankojen kiinnittyminen mainittuihin aukkoihin auttaa laitteen urospuolisen ja naaraspuolisen 30 osan vastaavien pintojen yhdensuuntaisen sovituksen säilyttämiseksi.

Kuvio 9 on perspektiivikuva esillä olevan keksinnön hiusten tilavuuden mittauslaitteen vielä seuraavasta toteutuksesta, jolloin samat numerot tarkoittavat kuvioissa 1-8 35 esitettyjen toteutusten vastaavia osia. Kuvion 9 mukainen laite on pääasiallisesti sama kuin kuviossa 8 esitetty lai-

II

7 76638 te, se sisältää kuitenkin lisäksi mittausraon 28, jonka toiminta on edellä esitetty kuvioiden 6 ja 7 kuvauksen yhteydessä.

Hiusten tilavuuden mittaus suoritetaan sijoittamalla 5 pieni hiusnäyte, jonka pituus on vähintäin yhtä suuri kuin laitteen pituus, laitteen naaraspuolisen osan näyterakoon ja puristamalla näyte urospuolisen osan ulokkeen avulla.

Jos riittävästi hiuksia on sijoitettu näyterakoon, muodostuu laitteen urospuolisen osan ja naaraspuolisen osan vas-10 takkain olevien pintojen väliin rako. Pintojen välinen etäisyys, joka on mitta näyteraossa olevan hiusnäytteen paksuudesta tai korkeudesta, mitataan tulkin avulla, kuten auton rakotulkin tai kartiotulkin avulla, joka pystyy mittaamaan paksuuden mikrometrien tarkkuudella. Tulkki työn-15 netään pintojen väliseen rakoon tai laitteen rakoon, joka on erikoisesti tehty tätä tarkoitusta varten. Kun tulkin lukema on kirjattu, hiukset, jotka sijaitsevat raon molempien päiden ulkopuolella, poistetaan helposti leikkaamalla partaterällä. Tulkin lukemaa käytetään sitten hiusten to-20 dellisen painon määräämiseksi käyttäen pienimmän neliösumman keinon mukaan määrättyä parhainta vastaavaisuutta.

Kun hiusnäytteen paino on määrätty, sijoitetaan näyte sopivaan säiliöön, kuten optisesti läpinäkyvään lasipulloon, joka sisältää kupariliuosta, jonka värivoimakkuus 25 tiedetään tai joka on aikaisemmin mitattu. On edullista, jos kupariliuos kestää varastointia, jolloin poistetaan tarve käyttää jatkuvasti uutta liuosta.

Eräässä toteutuksessa suljettua lasipulloa, joka sisältää hiusnäytteen ja kupariliuosta, ravistellaan ja sitä 30 kuumennetaan kuparireagentin ja hiusten negatiivisesti varattujen ryhmien välisen reaktion helpoittamiseksi.

Liuos poistetaan dekantoimalla ja kuparin jäljelle jäänyt määrä todetaan. Koska hiusten vaurioitumisen ja alkuperäisestä käsittelyliuoksesta poistetun kuparimäärän vä-35 Iillä vallitsee vastaavaisuus, voidaan tämä määrä määrätä vähentämällä hiusnäytteessä inkuboinnin jälkeen oleva ku- 8 76638 parimäärä kupariliuoksessa ennen inkubointia olevasta kuparimäärästä.

Liuoksessa olevan kuparin määrä voidaan sopivasti määrätä mittaamalla värin voimakkuus tai impedanssi, kuten 5 tämän jälkeen esitetään.

Seuraavat esimerkit esittelevät edelleen hiusten vaurioitumisen määräämistä käyttäen esillä olevan keksinnön mukaista hiusten tilavuuden mittauslaitetta.

Esimerkki 1 10 Neitseellisten hiusnäytteiden tilavuudet saatuina hyvin sekoitetuista kaupallisista lähteistä mitattiin esillä olevan keksinnön mukaisen laitteen avulla, jonka mitat olivat seuraavat:

Raon syvyys 3,175 mm 15 Raon leveys 1,143 mm

Raon pituus 25,4 mm

Puristusosan korkeus 1,397 mm Puristusosan leveys 0,965 mm

Rakotulkkia käytettiin kappaleen urospuolisen osan ja 20 naaraspuolisen osan välisen raon mittaamiseen. Näytteiden todelliset painot määrättiin sitten analyysivaa'an avulla. Tulokset on esitetty taulukossa I.

Il 9 76638

Taulukko I Neitseellinen tukka Hiusten paino, mg

Tulkki no Todellinen Laskettu1 5 4 44,3 40,1 4 37,9 40,1 4 37,7 40,1 4 40.5 40,1 10 ' ' 4 40,7 40,1 5 39,3 41,3 5 44,1 41,3 7 45,5 45,1 7 42,0 45,1 15 7 46,8 45,1 3 46,0 46,6 3 49,0 46,6 8 45,5 46,5 9 45,6 47,9 20 9 47,3 47,9 10 44,3 49,2 11 53, 5 50,4 11 49, 7 50,4 12 50 9 51,5 25 ' r 17 53,5 55,5 13 55,3 56,0 23 55, 7 57,1 24 58,8 57,0 25 57,3 56,3 30

Parhaiten sopivasta viivasta

Paino = 32,0 + 2,21 (tuikkimitta) - 0,0487 (tuikkimitta2) Virhe-%: 3,8 + 2,6 % 10 76638

Esimerkki 2

Hyvin sekoitetuista kaupallisista lähteistä saatujen hiusnäytteiden tilavuudet mitattiin esillä olevan keksinnön mukaisen hiusten tilavuuden mittauslaitteen avulla, jonka mi-5 tat olivat seuraavat:

Raon syvyys 3,175 mm

Raon leveys 1,143 mm

Raon pituus 25,4 mm

Puristusosan korkeus 1,397 mm 10 Puristusosan leveys 0,965 mm

Työntötulkkia käytettiin kappaleen urospuolisen osan ja naaraspuolisen osan välisen raon mittaamiseen. Näytteiden todelliset painot määrättiin sitten analyysivaa'an avulla.

15 Tulokset on esitetty taulukossa II.

Taulukko II

Kahdesti valkaistu tukka Hiusten paino, mg 20 *

Tulkki no Todellinen Laskettu 5 44;1 41,3 6 46, 6 43,5 25 7 44,6 45,1 9 49,9 47,9 10 49,7 49,2 11 51,2 49,2 12 52,5 51,5 30 15 54,9 52,2 23 53,8 57,1 1 parhaiten sopivasta viivasta ^ paino - 32,0 2,21 (tulkkilukema) -0,0487 (tulkkilukema) virhe-% = 3,2 _+ 2,0 % 11 7 6638

Esimerkki 3

Kahdestakymmenestä eri kohteesta saatujen hiusnäyttei-den tilavuudet mitattiin esillä olevan keksinnön mukaisen laitteen avulla, jonka mitat olivat seuraavat: 5

Raon syvyys 3,81 mm

Raon leveys 1,397 mm

Raon pituus 12,7 mm

Puristusosan korkeus 1,473 mm 10 Puristusosan leveys 1,092 mm

Rakotulkkia käytettiin kappaleen urospuolisen osan ja naaraspuolisen osan välisen raon mittaamiseen. Näytteiden todelliset painot määrättiin sitten analyysivaa'an avulla.

15 Tulokset, joissa on esitetty prosentuaalinen virhe paino- erona lasketun ja mitatun painon välillä, on esitetty taulukossa III.

t 12 76638

Taulukko III Kaukaasialaiset hiukset Hiusten paino ^ ^

Rakotulkki no Havaittu Laskettu vlrhe-t

5 35f0 35,4 2,G

5 36,1 " 0,3 5 34,6 " 4,9 5 3 3 , 0 " 4; 4 10 6 39,0 37, 1 5,1 6 36,4 " 1,9 10 4 0, 1 40^0 0,3 10 40,6 " 1,5 12 40,0 41, 4 3,4 15 14 45,6 42, 9 6,3 14 42,3 " 14 14 42, 6 " 0,7 15 43,8 4 3, 5 0,5 15 42,1 " 34 20 15 43,4 " ο,ξ 16 45,3 44,3 2,3 16 41^7 " 5,2 16 44,5 " 0,3 16 43,4 ” 2,0 25 17 48,3 45,0 7,3 10 47,6 43,3 3,9 23 51,5 52/ 9 2,6_ X = 2,6 30 (1) yhtälöstä: paino = 0,719 tuikkimitta + 32,8

II

13 76638

Esimerkki 4

Hiusnäytteiden tilavuudet mitattiin esillä olevan keksinnön mukaisen laitteen avulla, jonka mitat olivat seuraavat: 5 Raon syvyys 2,54 mm

Raon leveys 1,143 mm

Raon pituus 25,4 mm

Puristusosan korkeus 1,397 mm Puristusosan leveys 0,965 mm 10

Kartiotulkkia käytettiin kappaleen urospuolisen osan ja naaraspuolisen osan välisen raon mittaamiseen. Näytteiden todelliset painot mitattiin analyyttisen vaa'an avulla. Tulokset, joihin sisältyy prosentuaalinen virhe lasketun ja 15 mitatun painon välillä, on esitetty taulukossa IV.

Taulukko IV Hiukset 20 Hiusten paino (1)

Kartiotulkki no Havaittu Laskettu Virhe-%

103 48, 1 4Vl V

105 50,8 40,3 °/9 25 !06 51,5 51,3 °,4 106 52,4 51,3 2,1 111 57,5 56,2 2,3 113 57,0 58,1 l/9 114 57,7 59,1 2,4 30 !20 64,2 64,9 1/0 122 68,9 66?3 3/° 123 62,7 67,3 1 125 70,3 69,7 1/3 129 76,0 73,6 3;1 35 13o 74 6 74,6 Iti X =0,9 (1) Parhaiten sopivasta viivasta: paino = 0,970 tuikkimitta -51,5 14 76638

Edellä esitetyt arvot osoittavat, että esillä olevan keksinnön mukainen hiusten tilavuuden mittauslaite soveltuu hyvin pienen näytteen painon määräämiseksi, mikä perustuu näytteen tilavuuden mittaamiseen. On huomattava, että 5 kappaleen urospuolisen osan ja naaraspuolisen osan välisen raon mittaamisen lisäksi rakotulkkia tai kartiotulkkia käyttäen, myös muita menetelmiä tai laitteita voidaan käyttää yhtä hyvin, kuten esimerkiksi optista mikrometriä. Myös laitteen käyttämisen lisäksi hiusnäytteiden mittaamiseen 10 voidaan sitä käyttää muillekin kuitumaisille aineille, sekä luonnosta saaduille että synteettisille kuiduille.

Kun hiusnäytteen tilavuus on määrätty, sen paino lasketaan ja näyte sijoitetaan lasipulloon, kuten optisesti läpinäkyvään 3,9 gramman, kierrekorkilla suljettuun pul-15 loon, joka sisältää tunnetun tai aikaisemmin mitatun väri-voimakkuuden omaavaa kupariliuosta. Yleensä käytetään haih-tumatonta kupariliuosta, jonka Cu++-ionit on stabiloitu kompleksin muodostavalla aineella, mitä kompleksia Cu++-ionien kanssa, jonka pH-arvo on noin 9,0-9,5 käytetään.

20 Seuraava koostumus kuvaa käytettyjä valmisteita:

Natriumteraboraatti.10 ^0 (puskuriaine) 3,81 g

Kuparisulfaatti.5 H2O 3,90 g

Etanoliamiini (kompleskoiva aine) 3,99 g

Puhdistettu vesi kunnes 1000 ml 25 pH-arvo 9,2

Kompleksinmuodostava aine, kuten etanoliamiini, tekee liuoksen stabiiliksi pitkiksi ajoiksi. Stabiilisuutta esittävät seuraavat arvot, jotka on saatu vanhentamalla edelläesitettyä kuparisulfaattiliuosta, joka sisältää eta-30 noliamiinia kompleksinmuodostavana aineena.

Kuparisulfaatti/etanoliamiini, stabiliteetti, prosenttia Aika Huoneenlämpötila 40°C 50°C

1 vuosi 97,5 % 96,7 % 95,1 % 2 vuotta 95,1% 93,4% 90,9%

II

15 766 38

Suljettua lääkepulloa, joka sisältää kupariliuosta ja hiusnäytteen, ravistellaan ja kuumennetaan noin minuutin ajan kiehuvassa vedessä kuparireagentin ja hiusten negatiivisesti varattujen ryhmien välisen reaktion muodosta-5 miseksi. Liuos dekantoidaan sitten kyvettiin ja mitataan värin voimakkuus. Värin voimakkuuden mittaus voidaan tehdä useiden menetelmien avulla, joihin kuuluvat seuraavat.

(a) Värikarttamenetelmä, jossa dekantoidun liuoksen väriä verrataan eri voimakkuuden omaaviin väriliuskoihin 10 värikartalla. Liuskojen värivoimakkuuksia merkitsevät numerot ilmoittavat vastaavan hiusten vaurioitumisen.

(b) Väriputkimenetelmä, jossa värikarttamenetelmän väriliuskat on korvattu suljetuilla väriputkilla, jotka sisältävät eri kupari-ionien pitoisuuksia ja hiusten vau- 15 rioituminen arvioidaan kuten kohdassa (a).

(c) Lasilevymenetelmä, jossa näyteputken värivoimak-kuuden vertailu tehdään värillisten lasilevyjen avulla.

(d) Elektroniset optiset mittausmenetelmät värivoi-makkuuden mittaamiseksi mittalaitteiden avulla, kuten suo- 20 datinfotometrit ja spektrofotometrit.

Vaihtoehtoisesti kuparipitoisuuden mittaamisen asemasta värivoimakkuuden mittauksen avulla voidaan se mitata impedenssimittauksen avulla, jolloin kupariliuoksen väkevyys mitataan kääntäen verrannollisena impedanssiin.

25 Hiusten vaurioitumismittaukset suoritettiin käyttäen edellä esitettyä kuparin ottomenetelmää ja tällöin saatuja tuloksia verrattiin Instron jännitys/venymä-laitemenetelmän avulla. Hiusten vaurioitumismittaus Instron jännitys/veny-mä-laitteen avulla perustuu siihen voimaan, mikä vaaditaan 30 saamaan 15 % venymä hiusten pituuteen, mikä voima pienenee hiusten vaurioitumisasteen kasvaessa.

Esimerkki 5

Neitseellisiä hiusnäytteitä altistettiin alkaaliselle liuokselle eri pitkiä aikoja ja pestiin sitten puhtaiksi 35 alkalista. Näytteille suoritettiin Instron jännitys/venymä-ja kuparin ottomittaukset. Tulokset on esitetty taulukossa V.

16 76638

Taulukko V

Suhteellinen voima Kuparin oton kasvu 15 % venymän muodosta- 5 miseksi mq/q hiuksia 100 0,0 96,36 4,44 89,86 5,92 89,77 7,44 10 75,56 13,99 77.26 14,50 Esimerkki 6

Neitseellisiä hiuksia käsiteltiin tioglykolaatilla. eri pitkiä aikoja ja niitä käsiteltiin sitten bromaatti-15 stimulantilla tyypillisessä hiusten laineutuskäsittelyssä. Hiusnäytteet pestiin sitten puhtaiksi jäännösmateriaaleis-ta. Näytteille suoritettiin Instron jännitys/venymä- ja kuparin ottomittaukset. Tulokset on esitetty taulukossa VI.

Taulukko VI

20

Suhteellinen voima Kuparin oton kasvu 15 % venymän muodostamiseksi mq/q hiuksia 100,00 0,00 25 94,44 0,48 82,35 5,84 82,19 6,57 78.27 7,38 69,93 7,78 30 69,20 8,11

Esimerkki 7

Neitseellisiä hiusnäytteitä käsiteltiin tyypillisillä valkaisuaineilla, vetyperoksidilla ja kaliumperisulfaatil-la, eri pitkiä aikoja. Käsittelyn jälkeen näytteet pestiin 35 puhtaiksi jäänteistä. Näytteille tehtiin Instron jännitys/ venymä- ja kuparin ottomittaukset. Tulokset on esitetty taulukossa VII.

Il it 76638

Taulukko VII

Suhteellinen voima Kuparin oton kasvu 15 % venymän muodosta- 5 miseksi mg/g hiuksia 100,00 0,00 99,05 1,54 91.12 6,03 83.12 11,05 10 Kuten taulukoista V-VII voidaan todeta, esiintyy voimakas korrelaatio tulosten välillä, jotka on saatu fysikaalisen jännitys/venymä-mittauksen ja esillä olevan kuparin ottomenetelmän avulla.

On ymmärrettävä, että edellä olevat esimerkit ovat 15 esitetyt vain esittelytarkoituksia varten eikä tämä keksintö raoitu tässä esitettyihin määrättyihin toteutuksiin.

Alan asiantuntijat havaitsevat helposti, että useita muunnelmia voidaan tehdä hiusten tilavuuden mittauslaitteeseen sekä menetelmään hiusten vaurioitumisen mittaamiseksi kupa-20 rin ottomenetelmän avulla esitetyissä rajoissa poikkeamatta keksinnön hengestä ja alueesta.

Claims (13)

1. Menetelmä kuitumaista materiaalia olevan näytteen tilavuuden mittaamiseksi, tunnettu siitä, 5 että näyte sijoitetaan näytteen vastaanottouraan (18), jonka pituus- ja leveysmitat on etukäteen määrätty, näyte puristetaan, näytteen korkeus mitataan, näytteen molemmat päät poistetaan leikkaamalla näyte mittausraon pituutta vastaavaksi ja näytteen tilavuus määrätään sen tunnetun 10 pituuden, leveyden ja korkeuden mukaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että näytteen puristus suoritetaan sijoittamalla urospuolinen osa (12), jossa on ulkonema (14), naaraspuolista osaa (16), jossa on näytteen vastaanotto- 15 ura (18), vasten ja puristamalla mainitut osat yhteen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että näytteen korkeus mitataan kartiotulkilla.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että näytteen korkeus mitataan ra- kotulkilla.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuitumainen materiaali on hius.

6. Laite kuitumaista materiaalia olevan näytteen tilavuuden mittaamiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää - monisivuisen, yleisesti suorakulmaisen urospuolisen osan (12), jonka yhdellä sivulla on suorakulmainen ul- 30 konema (14) , jolla on määrätty leveys, pituus ja korkeus, ja - monisivuisen, yleisesti suorakulmaisen naarapuoli-sen osan (16), jonka yhdellä sivulla on suorakulmainen ura (18) kuitumaista materiaalia olevan näytteen vastaanottami- 35 seksi, jolla vastaanottouralla on määrätty leveys, pituus ja syvyys, jolloin näytteen vastaanottouran (18) leveys on II 19 76638 hieman suurempi kuin suorakulmaisen ulkoneman (14) leveys näytteen vastaanottouran (18) pituuden ja syvyyden ollessa samat kuin ulkoneman (14) pituus ja korkeus, jolloin kuitumaista materiaalia olevan näytteen tilavuutta mitattaes-5 sa urospuolinen osa (12) ja naaraspuolinen osa (16) ovat päällekkäin siten, että näytteen vastaanottoura (18) ja ul-konema (14) sovittuvat toisiinsa vastapareina muodostaen välilleen raon, joka vastaa näytteen vastaanottourassa (18) olevan kuitumaista materiaalia olevan näytteen korkeutta.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tun nettu siitä, että urospuolinen osa (12) käsittää mit-tausuran (28) , joka on yhdensuuntainen ulkoneman (14) kanssa ja välimatkan päässä siitä ja jolla on määrätty leveys, pituus ja korkeus mittausvälineen vastaanottamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että naaraspuolinen osa (16) edelleen käsittää kaksi yhdensuuntaista tankoa (32) ja urospuolinen osa (12) edelleen käsittää kaksi yhdensuuntaista vastaanotto-osaa (34) yhdensuuntaiseen tankopariin tarttu- 20 mistä varten.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että urospuolinen osa (12) ja naaraspuolinen osa (16) on valmistettu metallista.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen laite, 25 tunnettu siitä, että urospuolinen osa (12) ja naaraspuolinen osa (16) on valmistettu metalliseoksesta.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että urospuolinen osa (12) ja naaraspuolinen osa (16) on molemmat valmistettu materiaalis- 30 ta, joka on valittu ryhmästä, johon kuuluvat muovi, posliini, puu ja lasi.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kuitumainen materiaali on hius.

13. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tun nettu siitä, että se lisäksi käsittää mittausvälineen mainitun raon mittaamiseksi näytteen tilavuuden määrittämistä varten. 20 76638