FI76310B - Burkoeppnare. - Google Patents

Description

, 76310 Tölkinavaaja Tämä keksintö koskee sellaisia tölkinavaajia, joissa on kotelo; leikkuuosa, joka käsittää leikkuupyörän varus-5 tettuna kehän suuntaisella leikkuureunalla tölkin kaksois-pääsauman saumausseinämän katkaisemiseksi; vetopyörä, joka käsittää ensimmäisen kehäpinnan, joka on yhdensuuntainen vetopyörän akselin kanssa, sauman yläpäähän tarttumista varten ja toisen pinnan, joka suuntautuu ulospäin ensimmäi-10 sestä pinnasta, sauman istukkaseinämään tarttumista varten, pyörien ollessa kiinnitetty pyörivinä koteloon ja niiden akselien ollessa suunnilleen kohtisuoria keskenään; käyttölaite yhden pyörän käyttämiseksi; ensimmäisen ulokkeen, joka suuntautuu esiin kotelosta pyörien takana (ot-15 taen huomioon kotelon liikesuunnan saumaan nähden leikkaamisen aikana), mainitun ensimmäisen ulokkeen käsittäessä saumaan tarttuvan pinnan sauman yläosaan tarttumista varten kotelon kalustamiseksi vetopyörän akselin ympäri, kun mainittu ensimmäinen pinta tarttuu sauman yläosaan, 20 jolloin nollaa suurempi syöksykulma määräytyy leikkuureu-nan tasojen ja sauman yläpään välillä; ja toinen uloke tölkin sivuun tarttumista varten leikkaamisen aikana.

Tällaisesta tölkinavaajasta käytetään tässä nimitystä "määritettyä tyyppiä oleva tölkinavaaja".

25 Aikaisempaa ehdotusta määritettyä tyyppiä olevaa tölkinavaajaa varten selostettiin GB-patenttiselityksessä nro 1 175 575. Tässä tölkinavaajassa leikkuupyörä oli kiinnitetty erilliseen leikkuupyörän karaan, joka oli kiinnitetty itse koteloon muodostetussa lieriön muotoisessa 30 reiässä pyöriväksi, järjestelyn ollessa sellainen, että leikkuupyörä oli kiinnitettävä karaansa paikan päällä. Tämä toiminto on vaikea suorittaa niin, että pystytään takaamaan kokoonpanon yhtenäisyys ja lisäksi on olemassa vaara, että leikkuuterä irtoaa karasta aikaa myöten. Murtumia 35 tai muita vahinkoja on myös vaikea tarkistaa ja kokoonpano 2 76310 on vaikea suorittaa, niin että leikkuupyörän ja vetopyörän akselien välillä taataan oikea keskinäinen suuntautuminen.

Lisäksi leikkuupyörän taka- tai alapintaan kohdistuu huomattava aksiaalinen voima leikkuutoiminnon aikana.

5 Tästä syystä kotelossa oleva aukko, jossa leikkuupyörä on, on kooltaan rajoitettu, koska leikkuupyörän työntöpinnan on saatava tukeutua tämän aukon pohjaan. Tämä edistää taas metallijätteen ja muun materiaalin, kuten ruokahiukkasten, kerääntymistä aukkoon. Niistä työntövoimista johtuen, jot-10 ka pakottavat leikkuupyörän takapinnan alas aukon pohjaa vasten, muodostuu huomattavia kitkavoimia itse leikkuupyörän ja kotelon välille, jolloin tölkinavaajän käyttämiseen tarvittava vääntömomentti kasvaa.

Toinen piirre patenttiselityksessä nro 1 175 575 15 on edellä mainittu ensimmäinen uloke, joka on muodoltaan lieriötappi, joka tulee esiin kohtisuoraan kotelon sivusta, tämän ollessa tavallisesti riittävä lieriön muotoisten tölkkien kanssa käytettäväksi.

GB-patentista nro 1 175 575 tunnetaan tölkinavaa-20 jän kotelon valmistaminen lasilla täytetystä muovimateriaalista, niin että tölkinavaaja voidaan valmistaa (yleensä mainitun patentin selityksessä selostetulla tavalla), niin että leikkuupyörän kara ja vetopyörän kara on kiinnitetty itse koteloon muodostettuihin reikiin. Tölkinavaa-25 jaa ei voida kuitenkaan purkaa helposti puhdistamista tai viallisten osien vaihtamista varten ja sen käyttöiän on usein todettu olevan aivan liian lyhyt.

Toimiakseen tyydyttävästi määritettyä tyyppiä olevan tölkinavaajän on oltava tarkkuusinstrumentti; jonkin 30 osan kuluessa tai vahingoittuessa tähän mennessä ei ole kuitenkaan ollut mahdollista purkaa avaaja helposti osan vaihtamiseksi uuteen.

Keksinnön mukaan mainittua tyyppiä olevassa tölkin-avaajassa leikkuuosa on kiinnitetty pyöriväksi tukiosaan, 35 jossa on yksinkertainen työntöpinta, johon leikkuuosan vastaava päätetyöntöpinta tukeutuu.

3 76310 Päätetyöntöpintä (siirretty aksiaalisesti leikkuupyö-rästä) on mieluimmin leikkuuosan ainoa epäaksiaalinen pinta, joka on kosketuksessa tölkinavaajan jonkin muun osan kanssa, jolloin kaikki leikkuupyörään kohdistuva aksiaali-5 nen työntö siirtyy mainittujen työntöpintojen välityksellä. Leikkuuosa käsittää mieluimmin karan, joka on sama-akseli-nen leikkuupyörän kanssa ja liittyy siihen kiinteästi, päätetyöntöpinnan ollessa muodostettu karan vapaaseen päähän kauaksi vetopyörän akselista.

10 Tukiosa on muodoltaan mieluimmin metallikuppi.

Kummassakin mainitussa työntöpinnassa on mieluimmin sellainen poikkileikkauspinta-ala, joka vastaa leikkuupyörän aksiaalisesti suuntautuvan poikkileikkauspinta-alan pääosaa.

15 Keksinnön erään suositettavan rakenteen mukaan töl- kinavaaja käsittää koteloon tiiviisti menevän patruunan, leikkuuosan, vetopyörän ja tukiosan ollessa tuettu patruunan runkoon. Patruuna on mieluimmin vaihdettavaa tyyppiä, niin että se voidaan ottaa pois kotelosta ja siinä on lait-20 teet, joilla leikkuuosa voidaan sen vaihtamiseksi sitten ottaa pois patruunasta. On kätevää ja edullista, että leikkuuosan tukiosa on erillinen osa, joka on kiinnitetty patruunan runkoon. Silloin, kun tukiosa on patruunan runkoon kiinnitetty erillinen osa, se kiinnitetään mieluimmin pat-25 ruunassa olevaan aukkoon, joka on avonainen patruunan yhdestä ulkopinnasta, patruunan käsittäessä ulostyöntöaukon, jonka kautta tukiosa ja leikkuuosa voidaan ottaa yhdessä pois patruunasta, kun vetopyörä on otettu pois. Tällä tavoin tölkinavaaja voidaan valmistaa niin, että se voidaan 30 purkaa helposti puhdistusta, huoltoa ja korjausta varten.

Tukiosa ja patruuna voivat olla, mutta niiden ei tarvitse olla, samaa metallia tai seosta. Järjestelyn, jossa toimivat osat on kiinnitetty erilliseen, koteloon työnnettävään patruunaan, etuna on, että toimivat osat voidaan 35 panna kokoon sekä kokoonpanon helppouteen että tarkkuuteen nähden edullisemmissa olosuhteissa kuin silloin, kun 4

7631 O

vetopyörä ja leikkuupyörä on kiinnitetty erikseen koteloon. Järjestämällä erillinen tukiosa leikkuuosaa varten, tämä ja sen tukiosa voidaan liittää toisiinsa jo etukäteen ja panna sitten ulkopuolelta patruunaan ennen tämän sijoitta-5 mistä koteloon.

Leikkuupyörä voi käsittää siihen kiinteästi liittyvän, pääasiassa lieriön muotoisen osan, joka on sama-akse-linen leikkuureunan kanssa ja lähellä sitä, mutta halkaisijaltaan leikkuureunan halkaisijaa pienempi, jolloin leik-10 kuureunan saumausseinämään tapahtuvan työntymisen syvyys voidaan rajoittaa. Tämä syvyydenrajoitusrakenne, joka on järjestetty heti leikkuureunan viereen, mahdollistaa leik-kuusyvyyden varman ja tarkan ohjaamisen siten, että pystytään vähentämään tai eliminoimaan metallisuikaleiden tai 15 työstövaran tai metallipölyn muodostuminen. Sen on myös todettu helpottavan leikkuutoiminnon aikana leikkuupyörän nostamista pitkittäissivusauman ohi osista yhdistettyä tyyppiä olevassa tölkissä, jossa on tällainen sauma.

Keksinnön eräässä suositettavassa rakenteessa ensim-20 mäisen ulokkeen saumaan tarttuva pinta on muotoiltu niin, että se peittää tietyn vyöhykkeen ja rajaa monia mahdollisia kosketuspisteitä eri etäisyyksille vetopyörän akselista ja eri etäisyyksille kotelosta. Tällainen uloke tarjoaa huomattavan alueen sekä suuntana että pituutena vektoreis-25 sa, jotka liittyvät millä tahansa tietyllä hetkellä tölkkiä avattaessa siihen kosketuspisteeseen, joka on vetopyörän ja tölkin sauman välillä ja siihen pisteeseen, jossa tölkin sauman toinen osa liittyy ensimmäiseen ulokkeeseen. Tämä mahdollistaa puolestaan sen, että tölkinavaaja voi 30 toimia helposti kooltaan ja muodoltaan hyvin erilaisissa tölkeissä, esimerkiksi pienissä lieriön muotoisissa tölkeissä yhtä hyvin kuin suurissa lieriön muotoisissa tölkeissä tai muodoltaan epäsäännöllisissä tölkeissä, kuten sellaisissa tölkeissä, jotka ovat pääosiltaan suorakaiteen 35 muotoisia, mutta joissa on terävästi pyöristetyt kulmat.

Il 5

7631 O

Ensimmäisen ulokkeen saumaan tarttuva pinta kaareutuu yleensä mieluimmin ulospäin ja eteenpäin kotelosta ve-topyörän akseliin päin.

Ensimmäinen uloke voi olla muodoltaan montaa erityyp-5 piä, esimerkiksi evä tai kaareva tappi, joka liittyy uloke-rakenteena koteloon.

Vetopyörän poikkeava, toinen rajaa ensimmäisen kar-tiokulman vetopyörän akselin kanssa vetopyörän mainitun ensimmäisen ja toisen pinnan yhtymäkohdasta, toisen pinnan 10 ollessa takaleikattu vaistotulla osalla, joka rajaa toisen kartiokulman, joka on pienempi kuin ensimmäinen kartiokul-ma, viistotun osan päätyessä toisen pinnan päähän kaukana mainitusta yhtymäkohdasta. Tämä järjestely voi parantaa huomattavasti vetopyörän ja tölkin sauman välisen tartunnan 15 luotettavuutta.

Keksinnön mukaista tölkinavaajaa selostetaan nyt vain esimerkkinä viittaamalla tämän patenttihakemuksen piirustuksiin, joissa kuvio 1 on sivukuva tölkinavaajasta, 20 kuvio 2 on tasokuva saumasta avaajasta, kuvio 3 on suurennettu sivukuva ja esittää tölkin-avaajan työpäätä ja tölkin suuntaa työpäähän nähden leik-kuutoiminnon aikana, kuvio 4 on leikkaus, joka on otettu kuvion 3 linjaa 25 IV-IV pitkin, kuvio 5 on päätykuva ohjausnokkamekanismista, jonka avulla käyttösiipiavain käyttää tölkinavaajaa, kuvion 4 vasemmanpuoleiselta sivulta nähtynä, kuvio 6 on kuva (ei leikkauksena) samasta ohjaus-30 nokkamekanismista ja vastaa kuviossa 4 siitä nähtyä leikkauskuvaa , kuvio 7 on suurennettu ulkosivua esittävä pystykuva leikkuupyörästä,

Kuvio 8 on käännetty tasokuva leikkuupyörän reunan 35 osasta vielä suuremmassa mittakaavassa kuin kuvio 7, 6 76310 kuvio 9 on vielä eräs osaleikkauksena esitetty osa-kuva kuvion 3 linjaa IX-IX pitkin otettuna ja esittää tölkin sauman tarttumista tölkinavaajan vetopyörään ja leik-kuupyörään, 5 kuvio 10 esittää, kuinka leikkuupyörä leikkaa tölkin sauman, kuvio 11 esittää, kuinka ensimmäinen olake, joka on tässä muodoltaan evä, tekee mahdolliseksi tölkinavaajan käyttämisen muodoltaan ja kooltaan monissa erilaisissa töl-10 keissä, kuviot 12 ja 13 esittävät muunnettua leikkuupyörää, jossa on pituudenrajoitusolake, toiminnan ollessa havainnollistettu kahta eri metallivahvuutta olevilla tölkin saumoilla, 15 kuvio 14 esittää vetopyörän erästä muunnettua muotoa, ja kuvio 15 esittää erästä muunnelmaa ensimmäisen olak-keen erilaisen muodon avulla.

Kuvioissa 1 ja 2 näkyvä tölkinavaaja käsittää kote-20 lon 10, joka on muodostettu yhtenä kappaleena ja käsittää kädensijan, jonka avulla tölkinavaaja pidetään kädessä. Kotelon 10 etupäässä (vasemmanpuoleisessa päässä) on työ-pää 14, joka käsittää leikkuupyörän 16, jossa on kehän suuntainen leikkuureuna 22 ja vetopyörän 18, molempien mai-25 nittujen pyörien ollessa kiinnitetty vastaavasti akseleissaan 36 ja 38 pyörivinä kohtisuoraan toisiinsa nähden koteloon 10 seuraavassa selostettavalla tavalla. Vetopyörää 18 pyöritetään käsin omassa akselissaan työpään 14 sivuun kiinnitetyllä siipiavaimella 20.

30 Metallitölkissä 28 (kuviot 2-4) on kaksoispäätysau ma 26 käsittäen kansikoukun 94 (kuvio 10), jossa on istuk-kaseinämä 34 ja saumausseinämä 24, viimeksi mainitun ollessa sauman säteensuuntainen uloin osa. Juuri seinämä 24 leikataan tölkinavaajalla leikkuureunan 22 avulla, kuvio 10. 35 Kotelon 10 liikesuunta tölkin saumaan 26 nähden leikkuutoi-minnon aikana esitetään nuolella kuviossa 2. Tähän suuntaan

7 7 ο 31 O

nähden katsottuna kotelon tukema ensimmäinen olake suuntautuu ulos kotelosta vetopyörän 18 ja leikkuupyörän 16 takana. Tämän rakenteen ensimmäinen uloke on toimintaevä 54, joka tarttuu tölkin sauman yläosaan kuviossa 3 esite-5 tyllä tavalla. Tämä saa aikaan kotelon 10 kallistumisen vetopyörän akselissa 38, kun vetopyörän lieriöpinta 30 tarttuu sauman 26 yläpäähän. Toinen uloke 56 on myös järjestetty tarttumaan tölkin 28 sivuun leikkuutoiminnon aikana .

10 Edellä mainittu kallistustoiminto määrää syöksykul- man, C kuviossa 3, leikkuupyörän leikkuureunan 22 tason ja sauman yläpään tason välillä. Tämä kulma on suurempi kuin nolla. On selvää, että sellaisessa pyörivässä, yleistyyppiä olevassa tölkinavaajassa, joka leikkaa tölkin pään kaksois-15 sauman saumausseinämän läpi ja jossa leikkuu- ja vetopyö-rien akselit ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden, syöksy-kulman valitseminen oikein on tyydyttävään suoritukseen pääsemiseksi tärkeää. Tässä esimerkissä tämä kulma on 15°.

Työpää 14 käsittää kotelon onton osan 57, joka on 20 molemmista päistään avonainen ja patruunan 58, joka menee tiiviisti (ja mieluimmin irrotettavana) onttoon osaan 57 ja käsittää metallista tehdyn patruunarungon 60, joka on mieluimmin jokin sopiva kantava, vähän vääntyvä seos. Rungossa 60 on läpimenevä reikä 62, joka päättyy runkoon 60 25 muodostettuun ulkopuoliseen työntöpintaan 61. Reiän 62 alapuolelle ja yleensä sen kanssa yhdensuuntaisena rungon 60 läpi on muodostettu leikkuupyöräkammio 72, joka on molemmista päistään avonainen. Rungossa 60 on toinen reikä 64, joka on muodostettu niin, että sen akseli on tarkasti sa-30 massa tasossa ja suorassa kulmassa reiän 62 akseliin nähden. Toiseen reikään 64 on sijoitettu pääasiassa lieriön muotoinen metallista tehty tukikuppi 66, joka on nytkin mieluimmin jokin sopiva kantava, vähän vääntyvä seos (ei kuitenkaan välttämättä sama seos kuin patruunan rungossa).

35 Kuppi 66 on suljettu reiästä kauimpana olevasta päästään tämän pään käsittäessä tasaisen työntöpinnan 68.

8 76310

Patruunarungossa 60 on myös lyhyt reikä 70, joka on sama-akselinen reiän 64 kanssa ja yhdistää reiän 62 leik-kuupyöräkammioon 72 ja ulostyöntöreikä 102 samassa linjassa reiän 70 kanssa, niin että reiät 64 ja 70 muodostavat reiän 5 102 kanssa molemmista päistään avonaisen halkisuoran kanavan.

Toinen (sivu-) uloke 56 käsittää osittain kotelo-osan 57 ulokkeen ja osittain patruunarunkoon 60 kiinteästi liittyvän ulokkeen.

Kuvioissa 7, 8 ja 10 esitetty leikkuupyörä 16 on 10 osa leikkuuosaa 15 ja muodoltaan sylinteri 108, joka on levitetty ulospäin yläpäässä ja päättyy leikkuureunaan 22 ja jossa on mieluimmin (mutta valinnanvaraisena) katkaistun kartion muotoinen alaosa 110. Sylinterissä 108 on useita akselin suuntaisia uria 112, jotka on muodostettu mieluim-15 min avarrustoimintona, niin että jokainen ura päättyy ylä-päässään pieneen esiintyöntyvään hampaaseen 114. Kuvio 10 esittää leikkuupyörän 16 toimintoa, jolloin leikkuupyörän ja saumausseinämän 24 välistä kitkapyörintäkosketusta edistävät urat 112 ja hampaat 114.

20 Leikkuuosassa 15 on siihen kiinteästi liittyvä ja sama-akselinen kara 74, joka pyörii vapaasti tukikupin 66 reiässä, karan 74 vapaa pää käsittää tasaisen päätetyöntö-pinnan 76, joka on siirretty tällöin aksiaalisesti leikkuu-pyörästä 16 ja tukeutuu työntöpintaan 68, kuvio 4. Leikkuu-25 osassa 15 on myös siihen kiinteästi liittyvä sama-akselinen karatappi 78, joka on laakeroitu lyhyeen reikään 70, kuvio 4. Kun työntöpinnat 68 ja 76 ovat kiinni toisistaan, leikkuupyörä 16 ei ole kosketuksessa patruunakoteloon 60 eikä tukikuppiin 66. Pinta 76 on siis ainoa epäaksiaalinen leik-30 kuuosan 15 pinta, joka koskettaa tölkinavaajan johonkin muuhun osaan, niin että kaikki se aksiaalinen työntö, joka kohdistuu leikkuupyörään leikkuutoiminnon aikana, siirtyy työntöpintojen 68 ja 76 avulla. On huomattava, että jokaisessa näistä työntöpinnoista on sellainen poikkileikkaus-35 pinta-ala (taso), joka vastaa leikkuupyörän vastaavan, 9 76310 aksiaalisesti suuntautuneen alueen pääosaa, jolloin vältetään kohtuuttoman suuret kuormitukset patruunarunkoon 60.

Nyt viitataan kuvioon 9 ja kuvioihin 4-6. Vetopyö-rässä 18 on sama-akselinen, yleensä lieriömäinen ensimmäi-5 nen työpinta 30, joka pyörii tölkin sauman 26 yläpään päällä ja toinen työpinta 32. Pinta 32 on lähellä pintaa 30 ja suuntautuu siitä ulospäin sekä tarttuu tölkin sauman istuk-kaseinämään 34. Molemmissa pinnoissa 30 ja 32 on sarja ulkopuolisia pykäliä tai uria 80, niin että muodostuu kitka-10 käyttö, jolloin tölkki 28 pyörii omassa akselissaan, kun sauma 26 tarttuu vetopyörän ja sivu-ulokkeen 56 väliin.

Vetopyörä, jonka käyttövoimana on käyttöavaimen 20 pyörimisliike, on kytketty avaimeen kuvioissa 4-6 näkyvällä ohjausnokkamekanismilla seuraavasti. Vetopyörässä on 15 siihen kiinteästi liittyvä kara 40, joka ulottuu työpään 14 läpi ja suuntautuu jonkin matkaa ulospäin kotelon takaosassa, niin että se tukee avainta 20. Nokanohjain, joka on tässä esimerkissä tappi 42, on kiinnitetty karan 40 esiinsuuntautuvaan osaan, niin että se suuntautuu säteit-20 täisesti ulos tästä. Tappiin 42 liittyy pari nokkapintoja 44, jotka on muodostettu nokkanapaan 46, joka on mieluimmin metallia ja pyörii vapaasti karassa 40. Nokkanapa voi hyvin olla samaa materiaalia kuin patruunarunko 60. Sii-piavain 20 on kiinnitty napaan 46 parilla vastakkaisia 25 sisäkorvakkeita 21, jotka muodostavat lujan, mutta liukuvasti vapautuvan tvöntösovituksen pariin navan 46 vastakkaisia syvennyksiä 47. Vaihtoehtoisesti avain 20 voidaan kiinnittää pysyvästi nokkanapaan, jolloin siinä voi olla sopiva läpimenevä reikä, jonka kautta tappi voidaan työntää 30 ulos, jos tölkinavaaja halutaan purkaa. Tappi 42 on kiinnitetty mieluimmin karaan 40 kevyenä puristussovituksena, niin että se voidaan tarvittaessa ottaa pois.

Puristusjousi 48 on kiinnitetty sama-akselisesti vetopyörän karan 40 ympärille, niin että se tukeutuu aksiaa-35 lisesti nokkanapaan 56 ja työntöpintaan 61, kuvio 4. Jousi 48 voi olla muodoltaan sarja metallisia levyjousia tai 10 7631 0 muita muuta tahansa sellaista muotoa, jolla saadaan riittävä kapasiteetti aksiaalista kokoonpuristusta varten, esimerkiksi epämetallista materiaalia, kuten polyuretaaniku-mia, voidaan käyttää. Järjestelyllä saadaan rajoitettu nok-5 kanavan 46 aksiaalinen liike koteloon 10 nähden jousta 48 vastaan. Itse asiassa koko vetopyöräyksikkö, nokkanapa ja siipiavain, siirretään tällä tavalla kääntämällä avain asianomaiseen suuntaan (taaksepäin) kuviossa 4 katkoviivoilla esitettyyn asentoon. Kuvio 9 esittää vetopyörää täs-10 sä asennossa. Kun avain 20 on sitten pyörinyt vastakkaiseen suuntaan (eteenpäin), nokkapinnat 44 vetävät tapin 42 vasemmalle, kuten kuviosta 4 nähdään. Kuviota 4 tai 9 katsomalla voidaan todeta, että mahdollisuus vetopyörän aksiaaliseen liikkeeseen tekee mahdolliseksi tölkin sauman sijoittamisen 15 helposti sellaiseen asentoon vetopyörän alla, joka vedetään sitten takaisin, niin että tölkki tarttuu lujasti vetopyörän 18 ja sivu-ulokkeen 56 väliin. Kun avain 20 kääntyy eteenpäin, nokkapinnat 44 liikkuvat tapin 42 ohi, kunnes tähän tarttuu pari nokkanavan käyttöpintaa 50 (kuviot 5 20 ja 6). Tämä estää avaimen 20 pyörimisen lisää vetopyörään nähden, niin että avaimen lisäpyöriminen pyörittää varmasti vetopyörää käyttöpintojen 50 ja tapin 42 avulla.

Jäykkyys, materiaali ja jousen aksiaalinen pituus ja aukon 52 leveys (kuvio 4) nokkanavan 46 ja työpään 14 vä-25 Iillä valitaan niin, että jousi 48 voi olla aina samassa puristusasteessa, kun tölkki on kiinnitettynä avaajaan (varmistaen näin, että kosketus pysyy yllä tölkin avaamis-toiminnon aikana nokkapinnan 44 ja tapin 42 välillä) sallien tällöin tölkin saumojen 26 halutun vahvuusalueen so-30 veltamisen.

Katsottaessa nyt kuvioita 3 ja 11 tämän esimerkin toimintaevä 54 vastaa muodoltaan ihmisen korvaa ja käsittää alaspäin suuntautuvan palteen, kuten kuviosta 3 nähdään. Palteen 106 alapinta on saumaan tarttuva pinta, joka 35 peittää tietyn vyöhykkeen, jolloin se rajaa useita mahdollisia kosketuspisteitä eri etäisyyksille vetopyörän akselista n 76310 38 ja eri etäisyyksille kotelosta 10. Kuviossa 11 esitetään viitenumerolla 100 neljä tällaista kosketuspistettä vastaavasti neljään kosketusviivaan , X2, Y ja Z liittyen.

Viiva Y on evän 54 ja suuren lieriömäisen tölkin pää-5 tysauman välinen kosketusviiva, kun taas viiva Z on sama pienemmän halkaisijan omaavaan lieriömäiseen tölkkiin nähden. Viivat X1 ja X2 koskevat ns. epäsäännöllistä tai pääasiassa suorakaiteen muotoista tölkkiä, jossa on voimakkaasti pyöristetyt kulmat. Viiva X^ on evän 54 ja tämän epäsään-10 nöllisen tölkin suoran sivun välinen kosketusviiva leikattaessa saumaseinämä tuota suoraa sivua pitkin. Viiva X2 esittää sitä tilannetta, jolloin saumausseinämä katkaistaan saman tölkin pyöristetystä kulmasta.

Huomataan, että evä 54 voi olla muodoltaan vaihtele-15 va edellyttäen, että voidaan saada tietty määrä kosketus-pisteitä, kuten pisteet 100, eri etäisyyksillä sekä akselista 38 että kotelosta 10. Tähän voidaan päästä kätevimmin evässä 54 tekemällä saumaan tarttuva pinta (esimerkiksi palteen 106 alapuoli) yleensä kaarevaksi ulospäin ja eteen-20 päin kotelosta vetopyörän akseliin 38 päin.

Käytössä tölkinavaaja pannaan avattavan tölkin päälle vetopyörän 18 ollessa tölkin sauman 26 päällä ja siipi-avain 20 kääntyy taaksepäin, niin että vetopyörä liikkuu aksiaalisesti ulospäin, toisin sanoen oikealle, kuten ku-25 viosta 4 nähdään, katkoviivoilla esitettyyn asentoon, jolloin sauman yläpää tarttuu lieriömäiseen vetopyörän työ-pintaan 30 (kuvio 9). Avainta 20 käännetään nyt eteenpäin, jolloin tölkinavaaja saadaan tarttumaan tölkkiin, kuten jo selostettiin, pakottamalla saumausseinämä 24 tarttumaan 30 leikkuupyörään 16. Samanaikaisesti tölkin sauma tulee ase-mointikosketukseen evän 54 kanssa ja tölkin sivu tukeutuu sivu-uloketta 56 vasten. Tämä tilanne esitetään kuvioissa 3 ja 4.

Avaimen 20 liikkuessa lisää eteenpäin, kuten jo mai-35 nittiin, vetopyörään 18 kohdistuu positiivinen vääntömoment-ti. Vetopyörä pyörittää tölkkiä oman akselinsa ympäri ja ,2 7631 0 tölkki pyörittää puolestaan leikkuupyörää urien 112 ja hampaiden 114 avulla, kuvio 7. Pyörivä leikkuupyörä katkaisee saumaussainämän 24 kuvioon 10 viittaamalla selostetulla tavalla. Leikkuutoiminnon päätyttyä tölkinavaaja irrotetaan 5 tölkistä kääntämällä avainta 20 taaksepäin, minkä jälkeen tölkin pään katkaistu osa voidaan nostaa tölkin rungosta.

Tölkinavaaja voidaan koota seuraavassa järjestyksessä. Leikkuuosan kara 74 työnnetään kuppiin 66, joka sovitetaan sitten patruunarunkoon. Kun vetopyörän kara 40 on 10 työnnetty sen tukireiän 62 läpi, jousi 48, nokkanapa 46 ja lopuksi tappi 42 voidaan panna paikoilleen. Patruuna voidaan sovittaa sitten koteloon 10 ja siipiavain 20 nokkana-paan.

Tölkinavaaja on helppo purkaa puhdistusta, huoltoa, 15 korjausta tai kuluneiden tai vahingoittuneiden osien, nimenomaan leikkuuosan 15, leikkuuosan tukikupin 66 ja veto-pyörän 18 vaihtamista varten. Purkamisprosessi on yksinkertainen. Kun avain 20 ja patruuna on otettu pois kotelosta 10, tappi 42 lyödään ulos ja nokkanapa otetaan pois, 20 minkä jälkeen jousi 48 voidaan ottaa pois ja vetopyörä 18 ja sen kara vetää pois. Käytettäessä sopivaa työkalua, joka sijoitetaan ulostyöntöreiän 102 läpi, tukikuppi 66 otetaan pois vetopyörän 16 kanssa. Kokoonpano tapahtuu edellä esitettyyn toimenpiteeseen nähden päinvastaisessa järjestyk-25 sessä.

Kuviot 12 ja 13 esittävät muunnettua leikkuupyörää 116, joka käsittää lieveosan 90 alla lieriöosan 88, joka päättyy leikkuureunaan 122 ja rakenteeseen kiinteästi liittyvän, sama-akselisen syvyysrajoittimen 92, joka on heti 30 sen päällä ja päättyy samaan säteistasoon kuin leikkuureu-na 122, mutta on halkaisijaltaan pienempi. Aksiaaliset pykälät tai hampaat 86, jotka ovat lieriöosan 88 ympärillä ja suuntautuvat lieveosaan 90, edistävät pyörintäkitkaa leik-kuupyörän 116 ja saumausseinämän 24 välillä. Lieriöosa 92 35 rajoittaa sen syvyyden, jonka verran leikkuureuna 122 työntyy saumausseinämään 24. Kuviossa 12 saumausseinämä on 13 7 6310 hyvin ohut ja syvyydenrajoitin 92 mahdollistaa reunan 122 työntymisen koko matkan saumausseinämän läpi estäen samalla pääasiallisesti runkokoukun 94 sisääntyöntymisen. Kuvion 13 saumausseinämä 24 on paksumpi, niin että syvyydenrajoi-5 tin 92 estää leikkuureunan 122 leikkaamasta kokonaan seinämää 24. Kuitenkin se leikkaamaton metalli 96, joka jää jäljelle, kun syvyydenrajoitin tulee kosketukseen seinämän 24 kanssa, on suhteellisen ohut. Kun tölkki pyörii akselissaan, leikkaamaton metalli 96 joutuu kovaan poikittai-10 seen leikkausjännitykseen, jonka leikkuupyörä 116 ja veto-pyöri kohdistavat sauman kansikoukkuun ja sen vuoksi sau-mausseinämään 24. Tämä leikkausjännitys pystyy murtamaan ohuen osan 96 katkaisten tällöin saumausseinämän 24.

Katsottaessa kuviota 14, siinä esitetyssä muunne-15 tussa vetopyörässä 118 pintaan 132 tarttuva istukkaseinämä rajaa ensimmäisen kartiokulman, jonka koko on kaksi kertaa kohdassa A esitetty kulma, vetopyörän akselin 38 kanssa pinnan 132 ja lieriön muotoisen työpinnan 30 yhtymäkohdasta 82. Lisäksi pinta 132 vapautuu kuitenkin, koska sii-20 nä on viistottu osa 84, joka päättyy pinnan 132 ulkopäähän kaukana yhtymäkohdasta 82. Viistottu osa 84 rajaa toisen kartiokulman (sen koko on kaksi kertaa kohdassa B esitetty kulma), joka on pienempi kuin ensin mainittu kartiokulma. Kulmat A ja B ovat tyypillisesti vastaavasti noin 60° ja 25 35°, niin että viistotun osan 84 kartiokulma on noin 70° toisen kartiokulman ollessa noin 120°. Viistottu osa 84 voi parantaa vetopyörän synnyttämää vetotoimintoa, kun otetaan huomioon, että tölkkien kaksoispääsaumojen poikkileikkaus-profiilit ja -mitat vaihtelevat huomattavasti eri tölkeissä 30 ja jokaisen sauman pituudella. Tämä viimeksi mainittu vaihtelu tapahtuu esimerkiksi "osista koottus" -tyyppiä olevan tölkin sivusaumassa.

Katsottaessa nyt kuviota 15, siinä oleva uloke käsittää kaarevan toimintatapin 104, joka on ulkoneva kote-35 losta 10 ja sen alapinnan muodostaa saumaan tarttuvan pinnan, jossa kosketuspisteet 100 ovat.

14 76310

On painotettava, että evä 54 (kuvio 11) ja kaareva tappi 104 (kuvio 15) esittävät vain kahta esimerkkiä mahdollisista uloke-elementeistä tässä selostettua tarkoitusta varten.

5 Kotelo 10 voi olla mitä tahansa sopivaa materiaalia ja se muodostetaan mieluimmin ruiskupuristamalla sopivaa muovimateriaalia. Kotelo ja siipiavain voivat olla mitä tahansa sellaista muotoa, joka sopii tölkinavaajalle aiottuun tarkoitukseen. Pyörä tai jokin muu tölkinavaajan käyttölai-10 te voidaan korvata siipiavaimella, joka käsittää esimerkiksi laitteen vetopyörän karan kytkemiseksi sopivaan käyttölaitteeseen, jota käytetään sähköllä tai muuten.

Claims (10)

15 7 6 31 0

1. Tölkinavaaja, joka käsittää kotelon (10); leik-kuuosan (15), jossa on leikkuupyörä (16) varustettuna kehän 5 suuntaisella leikkuureunalla (22) tölkin (28) kaksoispääty-sauman (26) isaumausseinämän (24) katkaisemiseksi; vetopyö-rän (18), jossa on ensimmäinen kehäpinta (30), joka on yhdensuuntainen vetopyörän akselin (38) kanssa, sauman yläosaan tarttumista varten ja toinen pinta (32) , joka poikkeaa 10 ulospäin ensimmäisestä pinnasta sauman istukkaseinämään (34) tarttumista varten, pyörien (16, 18) ollessa kiinnitetty kotelossa pyöriviksi niiden akselien (36, 38) ollessa pääasiassa kohtisuoria keskenään; käyttölaitteet (20, 42, 46) toisen pyörän käyttämiseksi; ensimmäisen ulokkeen (54), 15 joka suuntautuu esiin kotelosta pyörien takana (kotelon ja sauman keskinäiseen liikesuuntaan nähden leikkaamisen aikana) , ensimmäisen ulokkeen käsittäessä saumaan tarttuvan pinnan (106) sauman yläpäähän tarttumista varten kotelon kallistamiseksi vetopyörän akselissa, kun mainittu ensim-20 mäinen pinta (30) tarttuu sauman yläosaan, jolloin se määrää syöksykulman (C), joka on suurempi kuin nolla leikkuu-reunan (22) tasojen ja sauman yläpään välissä; ja toisen ulokkeen (56) , joka tarttuu tölkin sivuun leikkaamisen aikana, tunnettu siitä, että leikkuuosassa (15) on 25 päätetyöntöpinta (76), joka on siirretty aksiaalisesti leikkuupyörästä (16) ja tukeutuu koteloon (10) nähden kiinnitetyn tukiosan (66) vastaavaan työntöpintaan (68), mainitun päätetyöntöpinnan ollessa leikkuuosan ainoa epäaksiaa-linen pinta, joka koskettaa tölkinavaajän johonkin muuhun 30 osaan, jolloin kaikki leikkuupyörään kohdistuva aksiaalinen työntö siirtyy mainittujen työntöpintojen avulla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tölkinavaaja, tunnettu siitä, että siinä on patruuna (58), joka käsittää rungon (60), joka on kiinnitetty tiukasti koteloon 35 (10), leikkuuosan (15), vetopyörän (18) ja tukiosan (66) ollessa tuettu patruunan rungon avulla. 16 7631 O

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tölkinavaaja, tunnettu siitä, että patruuna (58)voidaan ottaa pois kotelosta (10) vaihtamista varten, patruunan käsittäessä laitteen, jolla leikkuupyörä (16) ja vetopyörä (18) 5 voidaan sitten ottaa pois patruunan rungosta (60) vaihtamista varten.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tölkinavaaja, tunnettu siitä, että tukiosa (66) on erillinen osa, joka on kiinnitetty patruunan rungon (60) aukkoon (64), joka 10 on avonainen rungon ulkopinnassa, rungon (60) käsittäessä ulostyöntöreiän (102), niin että tukiosa ja leikkuuosa (15) voidaan ottaa pois yhdessä, kun vetopyörä (18) on otettu pois.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai- 15 nen tölkinavaaja, tunnettu siitä, että tukiosa (66) on muodoltaan metallikuppi.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tölkinavaaja, tunnettu siitä, että leikkuu-pyörä (16) käsittää siihen kiinteästi liittyvän, pääasias- 20 sa lieriön muotoisen osan (92), joka on sama-akselinen, mutta halkaisijaltaan pienempi kuin leikkuureuna (22), niin että se rajoittaa leikkuureunan saumausseinämään työntymis-syvyyden.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tölkinavaaja, 25 tunnettu siitä, että ensimmäisen ulokkeen (54) saumaan tarttuva pinta (106) on muotoiltu niin, että se peittää vyöhykkeen, joka rajaa useita mahdollisia kosketuspis-teitä eri etäisyyksillä vetopyörän akselista (38) ja eri etäisyyksillä kotelosta (10).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tölkinavaaja, tunnettu siitä, että ensimmäinen uloke (54) on muodoltaan tappi.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tölkinavaaja, tunnettu siitä, että ensimmäinen uloke on muodol- 35 taan kaareva tappi (104), joka tulee esiin kotelosta (10) ja käsittää alapinnan, joka muodostaa saumaan tarttuvan pinnan. II 7631 0 17

10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tölkinavaaja, tunnettu siitä, että ensimmäisen ulokkeen (54) saumaan tarttuva pinta (106) kaareutuu yleensä ulospäin ja eteenpäin kotelosta (10) vetopyörän akseliin 5 (38) päin. 7631 O 18