FI76198C - Stickkoppling foer foerbindande av tvenne roeraendar. - Google Patents

Description

1 76198

Pistoliitin kahden putken päiden yhdistämiseksi

Kahden putken päiden liittämistä varten tarkoitettu pistoliitin, jossa on kumista tehty muhvi putkenpäiden 5 kiinnittämiseksi sekä muhvia ympäröivä kiristyssinkilä sinkilävanteineen, niin että muhvin sisäsivun keskellä kiertää laippa, johon putkien otsapinnat nojaavat ja jonka kummallakin puolella on rengasura, jonka, keskilaippaan rajoittuvan, sivun halkaisija kasvaa keskilaipasta kohti muhvin si-10 sääntulopäätä, jossa kummassakin sisääntulopäässä on aksiaalisesta ulompana kiertävä laippa, jonka aksiaalisesti ulomman sivun halkaisija pienenee sisääntulopäästä kohti keski-laippaa, että sinkilävanteen vähän sisäänpäin taivutetut laipat ulottuvat muhvin otsapintojen yli, että sinkilävanteen 15 aksiaalisessa keskustassa on kiristyssinkilän kehän suunnassa kulkeva, säteittäisesti sisäänpäin ulkoneva vako, joka lomittuu muhvin ulkosivulla olevaan rengasuraan ja että sinkilävanteen kumpaankin päähän on hitsattu ulospäin kohoava kiristysleuka, jonka läpi kulkee vain yksi kiristysruuvi.

20 Jo ei-julkaistussa saksalaisessa patenttihakemuksessa P 33 39 169.6-12 selitetään sellainen pistoliitin. Sitä käytetään etupäässä valurautaisten viemäriputkien liittämiseen. Tässä pistoliittimessä on kumpikin kiristysleuka suunnilleen L:n muotoinen levykappale, jonka yksi haara on hitsattu ki-25 ristysvanteeseen laippojen välisellä alueella. Tällöin ulko-nee toinen haara suunnilleen säteittäisesti ulospäin. Koska kiristysvanteen suunnilleen säteittäisesti sisäänpäin taivutettujen laippojen tulee painua niin lujasti vasten liitettävien putkien kehää, että pistoliitin liittää putket tietys-30 sä määrin myös aksiaalisesti, on sinkilävanteella olevan kiristyssinkilän kiristyspäähän kohdistettava vastaavan suuruinen kiristysvoima. Tällöin pyrkivät kiristysleukojen säteittäisesti ulospäin pistävät haarat vääristymään. Vääristymisen välttämiseksi voitaisiin kiristysleukojen leveyden paksuus 35 valita suuremmaksi. Suuremman materiaalintarpeen lisäksi vaikeuttaa paksumpi materiaali yleisesti käytettyä pistehit- 2 76198 sausta. Sen lisäksi haittaisivat jäykemmät kiristysleuat kiristysvanteen alueella kiertävää vakoa, jonka tarkoituksena on tasoittaa toleranssit putkien halkaisijoissa ja sopeuttaa kiristyssinkilä kiristysleukojen alueella putkien 5 keskinäisen taipuman edellyttämään niveltymiseen. Tästä huolimaitta siirtyy kiristysleuasta sinkilävanteen keskialueeseen kohdistunut kiristysvoima käytännöllisesti katsoen vasta kiristysleukaa diametraaliseti vastapäätä olevalla sinkilä-vannealueella suunnilleen säteittäisesti taivutettuun laipio paan, niin että laippa puristuu vasten putkien kehäpintoja tällä alueella suuremmalla säteittäisellä voimalla kuin ki-ristysluean läheisyydessä. Tämä kiristysvoiman epätasainen jakauma laipan kehällä haittaa putkiliitoksen aksiaalikiin-nitystä. Samalla kun säteittäisten kiristysleukojen vääristy-15 minen estää käyttämästä riittävän suurta kiristysvoimaa, koska kiristysleuat painuisivat mahdollisesti :ennen aikojaan toisiaan vasten, niin että tällä tavoin ei liitoksesta saataisi riittävän tiivistä, haittaa tiiveyttä myös kiristysvoiman epäyhdenmukainen jakautuminen laipan kehälle riittämättömän 20 aksiaalisen kiinnityksen vuoksi, olipa sitten kysymyksessä putkien taipumisesta tai putkiin kohdistuvista vetävistä aksiaalivoimista esimerkiksi korkean sisäisen paineen muodossa. Vaara riittämättömästä tiivistyksestä uhkaa erityisesti niitä lajin mukaisia pistoliittimiä, joissa tullaan toimeen 25 vain yhdellä kiristysruuvilla ja suhteellisen kapealla, vain noin 35-50 mm:n kiristysvanteella.

Keksintö asettaa tehtäväkseen esittää lajin mukainen pistoliitin, jossa materiaalinkulutusta lisäämättä voidaan taata riittävä tiiveys.

30 Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että kumpikin kiristysleuka on kiristyssinkilään nähden poikittainen tukivanne, jonka yksi leveä sivu on päin sinkilä-vannetta, jonka säteittäisesti ulospäin suuntautuva kuper-rus peittää kiristysruuvin varren ja joka on hitsattu sin-35 kilävanteen vaon ja laippojen välissä oleviin alueisiin sekä laippoihin.

3 761 98 Tässä ratkaisussa on kiristysleukojen taivutuslujuus suurempi,koska niihin kohdistuu pääasiassa leikkausrasitus. Kiristyssinkilät voidaan sen vuoksi vetää yhteen suuremmalla kiristysvoimalla, niin että myös aksiaalinen kiinnitys ja 5 tiiveys paranevat. Riippumatta putkien halkaisijatoleransseis-ta voidaan kiristysleuat, johtuen säteittäisten laippojen taipuisuudesta, aina kiristää myös putkien kaikkein suurimmilla ylimitoilla yhteen suurella kiristysvoimalla niin pitkälle, että ne ovat välittömästi vasten toisiaan, ja sin-10 kilän kiristystila voidaan helposti tarkistaa visuaalisesti. Sen lisäksi jakautuu kiristysvoima tasaisemmin sinkilävan-teen leveydelle, niin että se siirtyy tämän sivulaippoihin jo kiristyspään läheisyydessä. Tämän ansiosta jakautuu kiristysvoima yhdenmukaisemmin laipan kehälle, mistä on seurauk-15 sena vastaavasti parempi aksiaalikiinnitys ja sen mukana parempi tiiveys. Tukivanteiden materiaalinkulutus on vähäisempi kuin taivutettujen, taivutuskuormitettujen levyosien. Erityisesti voidaan materiaalin paksuus valita pienemmäksi.

Sen vuoksi on helppoa muodostaa luja pistehitsausliitos.

20 Kiristysruuvin kohdistama taivutusmomentti kiristysleukaan on suhteellisen vähäinen, koska kiristysruuvi on erittäin lähellä kiristysvannetta, niin että se jopa uppoaa osaksi vaon ulkouraan. Sen vuoksi rasittaa kiristysruuvi kiinni-tysleukaa suhteellisen lyhyellä vipuvarrella. Sivuihin koh-25 distuva säteittäisvoiman resultantti ei ole ainoastaan kehän suunnassa tasaisemmin jakautunut, vaan myös suurempi, niin että myös tästä syystä on parempi aksiaalikiinnitys taattu.

Erityisesti on huolehdittava siitä, että kuperruksen ulkopuolella olevat tukivanteen osat on hitsattu sinkilävan-30 teeseen ainakin kahdesta pisteestä, jotka ovat suorassa tasossa, joka muodostaa vaon kanssa terävän kulman sinkilävä-listä poispäin olevalle puolelle. Tällöin kohdistuu hitsaus-kohtiin pienempi rasitus kuin jos ne olisi sijoitettu säteit-täiseen tasoon, joka on poikittain (suorassa kulmassa) sin-35 kilävanteen tai vaon pituussuuntaan nähden. Lisäksi on sinki-lävälistä kauempana olevien hitsauskohtien,jotka mieluummin 4 76198 aina ovat pistehitsauksia, kiristysleukojen kallistumista näitä kiristettäessä vastustava vääntömomentti, johtuen ku-perruksen suuremmalla etäisyydellä sinkiläraon reunoista olevista kantapisteistä, suurempi kuin jos hitsauspisteet 5 olisi sijoitettu säteittäistasoon, joka on suorassa kulmassa sinkilävanteen pituussuuntaan nähden.

Kuperruksen ulkopuolella olevat tukivanteen osat voivat edelleen muodostaa suunnikkaan, joka vaon kanssa muodostaa terävän kulman sinkilävälistä poispäin olevalle puolelle. Täl-10 löin on hitsauspisteiden etäisyys kuperruksen sinkilävälin puoleisesta reunasta suurempi kuin jos hitsauskohdat olisi sijoitettu sinkilävanteen pituussuuntaan nähden kohtisuoralle viivalle. Sen vuoksi on hitsauskohtien aikaansaama vääntömomentti kyseessä olevan kiristysleuan kallistumista vastaan 15 suurempi. Sen lisäksi kohdistuu niihin vähäisempi kuormitus.

On edullista, jos suunnikas on kiristyssinkilän kehän suunnassa leveämpi kuin kuperuus ja että siinä on ainakin kolme hitsauskohtaa, joista lehden etäisyys kiristysleukojen välisestä sinkilävälistä on suurempi kuin kuperruksen sinkilä-20 välistä poispäin olevan reunan.Tämä suurentaa hitsauskohtien vääntömomenttia kallistusmomenttia vastaan, samalla kun kaikkien hitsauskohtien kuormitus pienenee.

Kiristysruuvissa voi olla kuusiokololla varustettu lieriökanta ja monisärmämutteri, jonka yksi särmä lomittuu 25 vaon ulkouraan.Tällä tavoin on mutteri jo kiristysruuvin äärimmäisessä päässä varmistettu pyörimistä vastaan, erityisesti, jos käytetään nelisärmämutteria.

Sen lisäksi voi muhvin kummankin rengasuran pohjan sisä-halkaisija kasvaa muhvin aksiaalisuunnassa keskilaipasta 30 aksiaalisesti ulompana olevaan laippaan.

Keksintöä, sen edelleen kehittämistä ja muita etuja selitetään seuraavassa lähemmin viitaten suosittujen suoritusmuotojen piirustukseen.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen pistoliittimen sivu-35 kuvaa.

5 76198

Kuvio 2 esittää kuvion 1 pistoliittimen erästä toista sivukuvaa.

Kuvio 3 esittää kuvion 1 leikkausta I-I putkien päiden ollessa työnnetty sisään ja liittimen ollessa kiristämä-5 tön.

Kuvio 4 esittää yläkuvaa osasta kuvion 1 mukaisen pistoliittimen kiristyspäätä.

Kuvio 5 esittää yläkuvaa oaaöta keksinnön mukaisen pistoliittimen erästä toista suoritusmuotoa.

10 Kuvioissa 1-4 esitetty pistoliitin käsittää kumista, kuten EPDM:stä, valmistetun muhvin 1 ja sitä ympäröivän kiristyssinkilän 2. Pistoliittimen tehtävänä on yhdistää kahdenputken 3 pistoliittimeen aksiaalisesti työnnetyt päät.

Muhvin 1 (jota kutsutaan myös kalvosimeksi) sisäpuo-15 lella on kiertävä keskilaippa 4, joka toimii putkiliitoksen tiivisteenä putkien 3 otsapintojen välissä. Sen vuoksi on sen sisähalkaisija pienempi kuin putkien 3 ulkohalkaisija. Lisäksi on muhvin 1 sisäpintaan tehty laipan 4 kummallekin puolelle rengasurat 5, joita aksiaalisesti ulompana, muhvin 20 1 sisääntyöntöpäissä, olevat kiertävät laipat 6 rajoittavat.

Laippojen 6 aksiaalisesti ulompana olevien sivujen 7 halkaisijat sekä rengasurien 5 sivujen 8 ja 9 halkaisijat pienenevät lineaarisesti muhvin 1 kummastakin sisääntyöntöpäästä lähtien kohti keskilaippaa 4, niin että sivuissa 8 on vastapääs-25 tö. Laippojen 6 sisähalkaisija vastaa putkien 3 ulkohalkaisijaa, samalla kun rengasurien 5 pohjan halkaisija on suurempi kuin putkien 3 ulkohalkaisija ja kasvaa keskilaipasta 4 kohti rajoittavia ulkolaippoja 6. Kartiomaisten sijasta voivat sivut 7-9 olla myös sisääntyöntöpäitä kohti kuperat (pullis-30 tetut).

Muhvissa 1 on laipan 4 vastapäisellä ulkosivulla rengas-ura 10, jonka poikkileikkaus on suunnilleen V:n muotoinen.

Kiristyssinkilä 2 käsittää teräslevystä suunnilleen C:n muotoiseksi taivutetun sinkilävanteen 11 (kuvio 1), jonka 35 leveys on noin 40 mm + 10 mm, mieluummin + 5 mm, putken halkaisijan ollessa noin 112 mm + 3 mm, sinkilävanteen 11 6 76198 päihin hitsatut kiristysleuat 12 ja 13, kummassakin kiristys-leuassa olevan kuperruksen 14 läpi johdetun kiristysruuvin 15, jonka lieriökannassa 15a on kuusiokolo, mutterin 15b sekä kiristysvanteen päiden tai kiristysleukojen välin yli 5 ulottuvan kielen 16.

Keskellä sinkilävannetta 11 on sen koko pituudelle ulottuva, säteittäisesti sisäänpäin ulkoneva, vako 17, joka lomittuu rengasuraan 10. Sinkilävanteen 11 kehän sivureunois-sa on sisäänpäin taivutetut kartiomaiset laipat 18, jotka 10 lepäävät muhvin 1 kartiomaisilla otsapinnoilla 19. Laipan 18 sisähalkaisija (sisääntyöntöpäässä) on rengasurien 5 ja laippojen 6 sisähalkaisijoiden välillä.

Kiristysleuat 12 ja 13 muodostuvat tukivanteesta, joka ulottuu sinkilävanteen 11 koko levyedelle ja jonka yksi leveä 15 sivu on vasten sinkilävannetta 11. Tukivanteen keskelle muodostettu, säteittäisesti ulospäin suuntautuva, kuperrus 14 kattaa kiristysruuvin 15 karan, minkä lisäksi kiristysruuvin kanta 15a ja mutteri 15b nojaavat vastaavan kuperruksen 14 reunaan (kuvio 1), ja kuten kuviossa 2 esitetään, lomittuu 20 neliömutterin 15b yksi särmä pyörimisen estämiseksi vaon 17 uikouraan.

Kuperruksen 14 sivuilta rajoittuvat osat 14a on piste-hitsattu kohdissa ja P2 laippoihin 18 sekä laippojen 18 ja vaon 17 välisiin alueisiin 11'. Osat 14a ovat suunnikkaan 25 muotoisia ja ne muodostavat, samoin kuin kiristysleukojen 12 ja 13 välisestä välistä poispäin olevalla sivulla olevien pistehitsauskohtien P^ ja P2 välinen suora yhdysviiva, terävän kulman B^. Kussakin osassa 14a voi kahden sijasta olla myös useita pistehitsauskohtia P. Kun kiristysleukojen 12 ja 30 13 rakenne ja kiinnitys ovat tällaiset, siirtyy kiristysruu vin 15 kiristysvoima keskialueen 11' lisäksi myös sinkilävanteen 11 sivuilla oleviin laippoihin 18. Sen vuoksi nojaavat laipat 18 sinkilävannetta kiristettäessä putkiin 3 ja auttavat osaltaan suuresti putkien 3 aksiaalista kiinnittymis-35 tä. Osien 14a taivuttaminen alaspäin ja kulmassa Bj_ oleva yhdysviiva V aiheuttavat sen edun, että pistehitsauksiin P^ 7 76198 ja P2 kohdistuu pienempi kuormitus kuin jos osia 14a ei olisi taivutettu alaspäin ja jos kulma 3^ olisi 90 astetta. Lisäksi estää taivuttaminen suuressa määrin kiristysleukoja vääntymästä (kallistumasta) sinkilävanteeseen 11 nähden poikit-5 täisen akselin ympäri.

Kielessä 16 on, vakoa 17 vastaava, kiristysvanteen 2 kehän suunnassa kielen koko pituudelle ulottuva (ei esitetty) vako, joka myös lomittuu muhvin 1 rengasuraan 10 ja joka ulottuu vaon 17 säteittäisesti sisäpuoliselle sivulle. Sen 10 lisäksi on kielessä 16 laippoja 18 vastaavat laipat 20.

Kun kiristysruuvia 15 ja sen mukana kiristyssinkilää 2 kiristetään, sen jälkeen kun putket 3 on työnnetty sisään, muuttu laippojen 6 sekä sivujen 7, 8 ja 9 muoto siten, että laippojen 6 ja laippaan 4 rajottuvien seinien 21 alueella 15 oleva materiaali puristuu kokoon säteittäisesti ja venyy aksiaalisesti, samalla kun laipat 18, johtuen siitä, että ne lopulta painuvat vasten putkien 3 ulkopintaa, taipuvat vähän ulospäin. Muhvimateriaalin kokoonpuristuminen ja venyminen saa kiristysvoiman kasvaessa aikaan suuremman tiivistys-20 pinnan putkien 3 ja muhvin 1 välille. Lisäksi kasvaa muhvin 1 kyky vastustaa putken tai putkien taipumista toistensa suhteen. Laipat 18 muodostavat lisätuet putkien 3 taipumista vastaan, minkä lisäksi ne,johtuen niiden vinoudesta ja taipumasta, toimivat palautusjousina. Sinkilän nojaaminen laip-25 pojen 18 välityksellä putkiin 3 estää lisäksi muhvia 1 puristumasta kokoon voimakkaasti yli kimmorajansa ja varmistaa osaltaan putkien päiden kiinnityksen.Sen lisäksi toimii vako 17 nivelenä siinä tapauksessa, että toinen putki 3 taipuu. Toisen putken taipuessa estää tämä nivelenä toimiminen 30 pitkälti muhvin 1 irtoamisen toisen putken päästä ja siten epätiiveyden. Yhdessä rengasuran 10 kanssa parantaa vako 17, samoin kuin laippa 18, kiristyssinkilässä 2 olevan muhvin 1 aksiaalista kiinnitystä sen jälkeen kun putkien päät on työnnetty muhviin 1, samoin kuin muhvin keskittämistä kiristys-35 sinkilässä 2. Sen lisäksi puristaa vako 17 laipan 4 alueella putkien päiden välissä olevaa muhvimateriaalia kokoon ja pa- 76198 rantaa siten tiiveyttä.

Myös putkien ulkohalkaisijoiden ollessa eri suuret, esimerkiksi jos yksi ulkohalkaisija on suurempi kuin toinen nimellisulkohalkaisija, putkissa 3, joille pistoliitin asete-5 taan, voidaan pistoliitintä kiristää kokoon pienemmän putken alueella käytännöllisesti katsoen tämän putken halkaisijaan saakka, samalla kun sen halkaisija suuremman putken 3 alueella säilyy suurempana, ilman että alue 21 pienemmän putken sivuilla tiivistyisi merkittävästi vähemmän. Lisäksi varmis-10 taa halkaisijaltaan suuremman putken otsapinnan puoleisen tiiveyden sen rajoittuminen sivuun 9. Kuvion 3 mukaiset vinot sivut 7 helpottavat putken päiden työntämistä muhviin 1.

Jos putkiin 3 kohdistuu aksiaalisuuntaan vetäviä voimia, jotka pyrkivät vetämään putket 3 toisistaan eroon, helpot-15 tavat laippojen 6 vastapäästetyt sivut 8 (kuvio 3) yhdessä vinojen sivujen 7 kanssa laippojen 6 nousemista pystyyn sä-teittäiseen asentoon laippojen 6 ja putkien 3 välisen kitkan vaikutuksesta ja siten laippojen 6 sisähalkaisijän pienenemistä sillä seurauksella, että laippojen 6 tiivistävä vaikutus 20 lisääntyy. Rengasurien 5 laippoja 6 kohti kasvava urien pohjan halkaisija estää laippoja 6 rullautumasta kun putket 3 työnnetään muhviin 1.

Kielessä 16, kiristysleukojen 12 ja 13 sekä vaon 17 välissä, olevan vaon etuna on, että johtuen kiristysruuvin 15 25 pituuskeskiakselin sijainnista voi kiristysruuvin kiristys-voima vaikuttaa kiristysleukoihin 12 ja 13 vain vähäisellä etäisyydellä sinkilävanteen tangerfciaalitasosta. Sen vuoksi vaikuttaa kiristysleukoihin ennalta määrätyllä kiristysvoimal-la vain vähäinen taivutusmomentti. Myös kiristysruuvin koske-30 tuksen sinkilävanteen ulkopintaan, kiristysvoiman kasvaessa, (putken halkaisijan ollessa suuren ja kiristysleukojen vastaavasti etäällä toisistaan) aiheuttama kiristysruuvin 15 taipuma on vähäisempi, mikä johtuu kiristysruuvin mahdollisuudesta lomittua vakoon. Tämä tekee mahdolliseksi käyttää 35 suurta kiristysvoimaa. Jotta kiristysruuvi 15 pääsisi tunkeutumaan syvemmälle kielen 16 vakoon ja mahdollisesti vakoon 17, 9 76198 voidaan vakojen kaarevuussäteet valita suuremmiksi kuin ku -vioissa 3 on estetty. Ne voidaan valita erityisesti niin suuriksi, että kiristysruuvin 15 lieriökanta 15a mahtuu ainakin osittain vakoon 17.

5 _Esitetyssä suoritusesimerkissä on kieli 16 yhteistä rakennetta sinkilävanteen 11 kanssa. Kieli 16 voidaan kuitenkin myös hitsata sinkilävanteen, säteen suunnassa sisäpuolella olevaan, sivuun.Kummassakin tapauksessa ohenee sinkilä-vanne ainakin kielen ylimenoalueella, niin että se voidaan 10 johtaa toisen sinkilävanteen laippojen 18 väliin.

Kuvion 5 mukainen suoritusesimerkki, josta esitetään vain sinkilävanteen 2 yhden pään puolisko, koska toinen puolisko on esitetyn kanssa identtinen,eroaa kuivoiden 1-4 mukaisesta suoritusesimerkistä vaon osien 14b rakenteen sekä 15 pistehitsauksien P^, P2 ja P3 lukumäärän ja sijainnin suhteen. Osat 14b ovat sinkilän kehän suunnassa jonkin verran leveämpiä kuin kuperrus 14, kulma on hiukan pienmpi (terävämpi) kuin kulma 8^ ja kolmas pistehitsaus P^ sijaitsee kauempana sinkilävälistä (jonka poikki kieli 16 ulottuu) kuin kuperruk-20 sen reuna, johon mutteri tai kiristysruuvin kanta nojaa.

Piste P^ on kuviossa 5 vieläkin kauempana sinkilävälistä kuin piste P3. Tällä rakenteella vähenee pistehitsauksien P^-P^ rasitus entisestään, samalla kun pistehitsaukset Pi ja P3 suurentavat vääntömomenttia, joka vastustaa kiristysleukojen 25 12 ja 13 kallistumista.

Claims (6)

1. Kahden putken päiden liittämistä varten tarkoitettu pistoliitin, jossa on kumista tehty muhvi (1) putkenpäiden (3) 5 kiinnittämistä varten sekä muhvia ympäröivä kiristyssinkilä (2) sinkilävanteineen (11), niin että muhvin sisäsivun keskellä kiertää laippa (4) , johon putkien otsapinnat nojaavat ja jonka kummallakin puolella on rengasura (5), jonka keskilaip-paan rajoittuvan, sivun (9) halkaisija kasvaa keskilaipasta 10 (.4) kohti muhvin sisääntulopäätä, jossa kummassakin sisään- tulopäässä on aksiaalisesti ulompana kiertävä laippa (6) , jonka aksiaalisesti ulomman sivun (7) halkaisija pienenee si-sääntulopäästä kohti keskilaippaa (4), että sinkilävanteen (11) vähän sisäänpäin taivutetut laipat (18) ulottuvat muh-15 vin otsapintojen yli, että sinkilävanteen (11) aksiaalisessa keskustassa on kiristyssinkilän kehän suunnassa kulkeva, säteittäisesti ulkoneva vako (17), joka lomittuu muhvin ulkosivulla olevaan rengasuraan (10) ja että sen kumpaankin päähän on hitsattu ulospäin kohoava kiristysleuka (12, 20 13), jonka läpi kulkee vain yksi kiristysruuvi (15), tun ne t t u siitä, että kummassakin kiristysleuassa (12,13) on kiristyssinkilään (2) nähden olennaisesti poikittainen tukivanne, jonka yksi leveä sivu on päin sinkilävannetta (11), jonka säteittäisesti ulospäin suuntautuva kuperrus 25 (14) peittää kiristysruuvin (15) varren ja joka on hitsat tu sinkilävanteen (11), vaon (17) ja laippojen (18) välissä oleviin alueisiin (11') sekä laippoihin (18).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pistoliitin, tunnettu siitä, että kuperruksen (14) ulkopuolella olevat 30 tukivanteen osat (14a) on hitsattu sinkilävanteeseen (11) ainakin kahdesta kohdasta (P^, ' 3ot^a ovat suorassa tasos sa (V), joka muodostaa vaon (17) kanssa terävän kulman (^, P2> sinkilävälistä poispäin olevalle puolelle.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen pistoliitin, t u n -35 n e t t u siitä, että tukivanteen, kuperruksen (14) ulkopuolella olevat osat (14a) muodostavat suunnikkaan, joka muodostaa vaon (17) kanssa terävän kulman sinkilävälistä poispäin olevalle puolelle. 76198 11

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen pistoliitin, tunnettu siitä, että suunnikas (14b) on kiristyssinkilän (2) kehän suunnassa leveämpi kuin kuperrus (14) ja että siinä on ainakin kolme hitsauskohtaa (Ρ·^-Ρ3) , joista kahden 5 (P1# P3) etäisyys kiristysleukojen (12, 13) välisestä sinki- lävälistä on suurempi kuin kuperruksen (14) sinkilävälistä poispäin olevan reunan.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen pistoliitin, tunnettu siitä, että kiristysruuvissa (15) on lieriö- 10 kanta (15a) ja monisärmämutteri (15b), jonka yksi särmä lomittuu vain ulkouraan (17).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen pistoliitin, tunnettu siitä, että muhvin (1) kunkin rengasuran (5) pohjan sisähalkaisija kasvaa muhvin (1) aksiaalisuunnassa 15 keskilaipasta (4) aksiaalisesti ulompana olevaan laippaan (6). 12 761 98