FI76064B - Slaeckningstation foer haerdning av glasskivor. - Google Patents

Description

76064 1 Sammutusasema lasilevyjen karkaisemlseksl Släckningstation för härdning av glasskivor 5 Tämän keksinnön kohteena on sammutusasema lasilevyjen karkaisemlseksl, joka käsittää rakenteeltaan moniosaiset, keskenään vastakkaiset puhal-lustilat sammuttavan kaasun tuomiseksi ennakolta määritellyn muotoiselle kuumennetulle lasilevylle, joka on sijoitettu näitten väliin siten, että lasilevy jäähtyy nopeasti aikaansaaden sen karkaisun, jolloin kukin pu-10 hallustila sisältää ulompien kerrosten parin, kunkin puhallustllan sisältäessä myös sisemmän kerroksen, joka on kiinnitetty kuhunkin näistä ulommista kerroksista, jolloin kussakin sisemmässä kerroksessa on sisemmän pään osuudet, jotka muodostavat sisääntulot vierekkäisiin yhteys-soliin, jolloin kussakin sisemmässä kerroksessa on myös ulomman pään 15 osuudet, jotka muodostavat ulostulot, joiden kautta sammuttava kaasu poistuu niin, että nämä yhteyssolat sijaitsevat pääasiallisesti ottaen kohtisuorassa lasilevyn ennakolta määritellylle muodolle karkaisun aikana.

20 Lasilevyjä karkaistaan, jotta aikaansaataisiin lisääntynyt mekaaninen lujuus ja pieniksi palasiksi murtumisen ominaisuudet muodostamatta teräviä sälöjä, kuten on asianlaita vanhennetun lasin tapauksessa. Tavanomaisesti toteutetaan lasin karkaiseminen kuumentamalla ja tämän jälkeisellä nopealla jäähdyttämisellä, mikä suoritetaan sammuttamisasemassa vastak-25 kalsten puhallustilojen välissä. Sammuttava kaasu, mikä on mukavlmmln ilmaa, syötetään vastakkaisiin puhallustiloihin toteuttamaan nopea jäähdyttäminen, mikä karkaisee lasin. Parhaat tulokset saadaan, kun sammuttavaa kaasua syötetään kohtisuorassa suunnassa lasilevyyn nähden, koska saavutetaan tasaisempi kaasun jakautuminen ja tämän seurauksena jäähtyminen.

30 US-patenttl 4.300.937 esittää lasin karkaisun puhallustllaa, mihin sisältyy sen ensimmäisessä suoritusmuodossa suihkulaittelstot, mitkä on valmistettu hitsaamalla toisiansa täydentäviä purlsteosia yhteen ja täyttämällä avoimet päät umpeen sopivilla levyillä. Toisessa suoritusmuodossa valmis-tetaan kukin sulhkurakennelma hitsaamalla joukko välyskappalelta vastakkaisten sivuosien väliin täten aikaansaaden sarja putkia.

2 76064 ^ US-patentti 3.936.291 esittää lasin karkaisun puhallustllaa, mikä valmistetaan puristetuista metalllkomponenteista, joilla on yleisesti ottaen U-muotoinen poikkileikkaus. Kukin puristetuista metalllkomponenteista sisältää haaraosat, jotka on muodostettu rajoittamaan suutinsolla, kun 5 ne sijoitetaan toisen samanlaisen komponentin viereen. Tällaisella puhal-lustilalla voidaan käyttää yhtä ainoata puristemuottlsarjaa tarvittavien komponenttien puristamiseksi. Tämä puhallustlla on erityisen käyttökelpoinen, kun sitä käytetään sileän lasin karkalsemlseksi. koska kukin suuttimen solista puhaltaa jäähdyttävää kaasua suunnassa, mikä on kohtl-10 suorassa sen kuumennetun lasilevyn tasoa vastaan, mitä kulloinkin karkaistaan.

US-patenttl 3.393.062 esittää lasilevyn karkaisulalttelston, joka eräässä suoritusmuodossaan sisältää yksittäisiä putkia, jotka on sijoitettu pitkin 15 kaarevia painetlloja, mitkä tästä alkavat niin, että ne suuntautuvat pääasiallisesti ottaen kohtisuoraan sitä kaarevaa tai taivutettua lasilevyä vasten, joka tulee karkaista. Tällainen suuntaus aikaansaa parannetun sammuttamiskaasun jakautuman taivutetun lasilevyn jäähdyttämisen aikana ja aikaansaa täten parannetun tuotteen siihen verrattuna, mitä olisi 20 asianlaita käytettäessä keskenään yhdensuuntaisia putkia tai solia. Tämän tyyppisen laitteiston valmistaminen on kuitenkin suhteellisen kallista, koska palnetllat ja putket tulee suunnitella yksittäin ja valmistaa kutakin erityistä taivutettua muotoa varten, joka kulloinkin tulee karkaista.

25 Tämän tyyppisillä laitteistoilla on tärkeätä ylläpitää tasainen Ilman virtaus ja paine. Vastaavasti on erittäin haitallista saattaa kuumennettu lasilevy alttiiksi millekään merkitykselliselle paineen vaihtelulle sen pinnan alueella erityisesti ohuen laein tapauksessa.

30 On myös toivottavaa, että kulkuyhteys, minkä kautta jäähdyttävä kaasu kulkee, valmistetaan siten, että pienennetään sitä energian määrää, mikä on tarpeen syöttämään jäähdyttävä Ilma samalla kertaa saattaen minimiinsä takaisinpäin työntävän paineen vaikutukset erityisesti ohuen lasin tapauksessa.

Tämän keksinnön eräs tarkoitus on aikaansaada parannettu moniosainen puhallustlla lasilevyn karkalsusysteemln sammuttamlsasemaa varten.

35

Il 3 76064 ^ Eräs toinen tarkoitus on aikaansaada parannettu moniosainen puhallustila lasilevyn karkaisusysteemln sammuttamisasemaa varten, missä puhallustila jäähdyttää lasilevyn ainesta koko sen pinnan alueelta.

5 Vielä eräs tarkoitus on aikaansaada parannettu moniosainen puhallustila lasilevyn karkaisusysteemln sammuttamisasemaa varten, missä puhallustila voidaan valmistaa sisemmistä ja ulommista metallilevyn kerroksista, sisemmän kerroksen ollessa työstetty siten, että suuren paineen alainen jäähdyttävä väliaine voidaan suunnata lasilevylle oleellisesti tasaisella 10 paineella lasilevyn koko pinnan alueella.

Vielä eräs tämän keksinnön tarkoitus on aikaansaada parannettu moniosainen puhallustila lasilevyn taivuttamisen ja karkaisun systeemin sammuttamisasemaa varten.

15

Ylläesitettyjen tarkoitusten toteuttamiseksi on keksinnölle tunnusomaista, että kussakin slsemmässä kerroksessa on yhteyssolat, jotka ovat poikkileikkaukseltaan pääasiassa ympyrämäisiä olennaisesti kunkin yhteyssolan koko pituudelta, ja joiden kautta sammutuekaasu syötetään, jolloin kussa-20 lein yhteyssolaesa on slsääntuloaukko ja polstoaukko, joista mainitun si-sääntuloaukon halkaisija on ainakin hieman suurempi kuin mainitun poisto-aukon halkaisija.

Edullisimmin on kunkin puhallustilan slsempi kerros sijoitettu kohdakkain 25 toisen puhallustilan sisemmän kerroksen kanssa. Slsemmät kerrokset on mitoitettu ja sijoitettu siten, että puhallustllojen yhteyssolat sijaitsevat kohdakkain toinen toistensa kanssa siten, että sammuttava kaasu osuu lasilevyyn tasavällsestl sijaitsevin kohdin.

30 Edullisimmin on kukin yhteyssolista poikkileikkaukseltaan ympyrämäinen oleellisesti pitkin yhteyssolan koko pituutta.

Tämän keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa sisältää slsempi kerros joukon sleennyskappaleita ja ainakin jotkin näistä slsennyekappalelsta oc toisessa näistä puhallustilolsta on varustettu toisistaan loittonevilla sivupinnoilla, mitkä alkavat näiden slsäpäistä jatkuen aina niiden ulko-päihln saakka, joiden sisennyksistä toisessa puhallustllassa ollessa va- 76064 4 1 ruetettu toisiansa kohden soukkenevilla sivupinnoilla, mitkä alkavat niitten slsemmletä päistä jatkuen aina ulompiin päihin saakka. Nämä sivupinnoiltaan soukkenevat ja loittonevat sisennykset on sijoitettu siten, että yhteyssolat sijaitsevat pääasiallisesti ottaen kohtisuorassa taivutetun 5 lasilevyn ennakolta määritellylle taivutetulle muodolle karkaisun aikana, jotta täten syötettäisiin sammuttavaa kaasua suunnassa, joka on kohtisuorassa tälle lasilevylle.

Kukin toisistaan loittonevin sivuin varustettu sisennys toisessa puhallus-10 tilassa on sijoitettu kohdakkain soukkenevin sivuin varustetun sisennyksen kanssa toisessa puhallustllassa. Nämä loittonevien ja soukkenevlen sivupintojen sisennykset muodostavat saman sisäisen kulman keskenään ja on ne mitoitettu ja sijoitettu siten, että yhteyssolat kussakin puhallusti-lassa sijaitsevat kohdakkain yhteyssolien kanssa toisessa puhallustilas-15 sa näiden yhdessä muodostaessa tietyn osumakuvlon tähän lasiin.

Eräässä suoritusmuodoista sisältää kukin puhallustlla myös sisennykset, joilla on keskenään yhdensuuntaiset sivupinnat alkaen sisemmästä päästä ja ulottuen ulompaan päähän saakka näissä siten, että yhteyssolat sljalt-20 sevat pääasiallisesti kohtisuorassa lasilevyn taivutetulle muodolle tietyn minkä tahansa yleisesti suoran osuuden vieressä tämän muodon osuudella. Ajoneuvojen takaikkunoihin sisältyy tavanomaisessa tapauksessa yleisesti ottaen suora osuus vastakkalsine talvutettuine pälneen. Tällainen taivutetun lasilevyn muoto voidaan mukavasti karkaista käyttäen vastak-25 kaisla puhallustlloja, joihin sisältyy toisiansa kohden eoukentuvln, toisistaan loittonevin ja yhdensuuntaisin sivuin varustetut sisennykset tämän keksinnön mukaisesti.

Eräässä suoritusmuodossa sisältää kukin sisennyksistä edullisimmin reuna-30 uran, mikä on poikkileikkaukseltaan yleisesti ottaen puoliympyrän muotoinen ja sijaitsee sen sisemmän ja ulomman pään välissä kummallakin puolella tätä sisennystä. Sekä toisistaan loittonevilla että yhdensuuntaisilla sivuilla varustetuissa sisennyksissä on kummassakin kaarevat sisäpäät, mitkä muodostavat teräväkärkisen muotokappaleen, kun taas soukkenevin sl-35 vuln varustettu sisennys on varustettu kaarevalla sisäpäällä, mikä muodostaa tietyn pyöreän muotokappaleen.

Il 5 76064 ^ Aikaansaadaan suurta joustavuutta ja kyetään ottamaan huomioon erilaisia tavanomaisia taivutettuja muotoja karkaistavaksi, mikäli sisäinen kulma, mikä sekä soukkenevien että loittonevien sivupintojen sisennyksiin sisältyy, on suuruudeltaan noin 3°. Edullisimmin on kalkki sisennyksistä mi- 5 toitettu ja sijoitettu siten, että yhteyssolat kussakin puhallustliassa sijaitsevat kohdakkain toisen puhalluetilan yhteyesolien kanssa ja siten, että sammuttava kaasu osuu taivutettuun lasilevyyn tasavälein sijaitseviin kohtiin.

10 Tämän keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa sisältää sisempl kerros yhden ainoan slsennyskappaleen, mikä on työstetty aikaansaamaan tarvittavat jäähdytyksen yhteyssolat.

Vielä eräässä toisessa tämän keksinnön suoritusmuodossa muodostuu sisempl 15 kerros toisiansa täydentävien sisennyskappaleiden parista, jotka on työstetty siten, että kun ne sijoitetaan yhteen ne aikaansaavat tarvittavat jäähdytyksen solat.

Edullisena pidetyssä suoritusmuodossa sisältää ulompien kerrosten pari 20 kussakin puhallustllassa teräslevyt ja slsemmät kerrokset kussakin puhal-lustllassa sisältävät ainakin yhden alumlinllevyn tai teräspalkin. Tämä rakenne aikaansaa tarvittavan lujuuden ulompien levykerrosten ansiosta ja saavutetaan myös työstettävyyden helppous tämän alumlinllevyn tai teräspalkin avulla.

25

Keksinnön mukaisen sammutueaseman yhteyssolat, jotka ainakin vähäisessä määrin konvergolvat sisääntuloaukkojen päässä, johtavat olennaisesti samaan lopputulokseen kuin yhteyssolat, jotka muuttuvat muodoltaan suhteellisen paljon. Eräs seuraus tästä on se, että pyöreät yhteyssolat 30 w voidaan tarkasti porata tai stanssata rakenteeltaan moniosaisen puhal-lustilan sisemmän kerroksen läpi siten, että slsääntuloaukolla on vain hieman suurempi halkaisija kuin ulostuloaukolla. Toinen esillä olevaan keksintöön liittyvä etu on se, että yhteyssolat voidaan muodostaa muodoltaan yhtenälslmmiksi kuin aikaisemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että 35 pyöreät yhteyssolat voidaan muodostaa pituudeltaan ja halkaisijaltaan yhtenälsemmlksi. Nyt esillä olevan keksinnön mukaisen konstruktion seu- 76064 6 1 rauksena saavutettiin aikaisempiin konstruktioihin nähden noin 25 %:n tehonsäästö.

Tämän keksinnön tarkoitukset» ominaispiirteet ja edut käyvät helposti 5 ilmi alempana olevasta keksinnön toteuttamisen parhaimman suoritusmuodon kuvauksesta, kun tämä luetaan oheisiin piirustuksiin viitaten.

Kuvio 1 on kaavamainen slvukuvanto lasilevyn taivutuksen ja karkaisun systeemistä, mihin sisältyy sammutusasema, missä on moniosaiset puhallue-10 tilat valmistettuna tämän keksinnön mukaisesti.

Kuvio 2 on leikkauskuvanto otettuna sammutusasemasta pitkin viivaa 2-2 kuviossa 1 ja havainnollistaa vastakkaisia puhallustlloja siltä tämän keksinnön mukaisine monlosalelne rakenteineen.

15

Kuvio 3 on leikkauskuvanto otettuna eräästä puhallustllasta pitkin viivaa 3-3 kuviossa 2 ja havainnollistaen sitä tapaa, millä sisennyksien sisempi kerros on sijoitettu puhallustllan ulompien kerrosten väliin aikaansaamaan moniosainen rakenne.

20

Kuvio 4 on suurennettu kuvanto eräästä puhallustllan slsennyskappalees-ta, missä on keskenään yhdensuuntaiset sivut alkaen aina sen ylemmästä sisemmästä päästä alempaan ulkopäähän saakka siinä, minkä vierestä sammuttava kaasu poistuu puhallustllasta.

25

Kuvio 5 on suurennettu kuvanto eräästä puhallustllan sleennyskappaleesta, missä sen sivut loittonevat toinen toisistaan ylemmästä sisäpääetä siinä kohden alempaa ulkopäätä siinä, minkä vierestä sammuttava kaasu poistuu puhallustllasta.

30

Kuvio 6 on suurennettu kuvanto eräästä sleennyskappaleesta, millä on toisiansa kohden soukkenevat sivupinnat alkaen sen alemmasta sisäpääetä kohden sen ylempää ulkopäätä, minkä vierestä sammuttava kaasu poistuu puhal-lustilasta.

35

Kuvio 7 on leikkauskuvanto otettuna pitkin viivaa 7-7 kuviossa 4 havainnollistaen sitä tapaa, millä kukin slsennyskappale on varustettu reuna-

II

7 76064 1 uralla, mikä on poikkileikkaukseltaan yleisesti ottaen puoliympyrän muotoinen ja sijaitsee sen sisemmän ja ulomman pään välissä ja kummallakin puolella sisennyskappaletta.

5 Kuvio 8 on leikkauskuvanto otettuna erään toisen suoritusmuodon poikki puhallustilasta, mikä on valmistettu tämän keksinnön mukaisesti ja mikä kuvio havainnollistaa moniosaista rakennetta.

Kuvio 9 on leikkauskuvanto eräästä kolmannesta puhallustllan suoritusmuo-10 dosta valmistettuna tämän keksinnön mukaisesti tämän kuvion myös havainnollistaessa moniosaista rakennetta.

Kuvio 10 on sivukuvanto tämän kolmannen suoritusmuodon sisemmästä kerroksesta .

15

Kuvio 11 on leikkauskuvanto, mikä on samakaltainen kuin kuvion 2 leikkauskuvanto ja mikä havainnollistaa erästä neljättä puhallustilojen suoritusmuotoa valmistettuna tämän keksinnön mukaisesti ja havainnollistaessa moniosaista rakennetta.

20

Kuvio 12 on leikkauskuvanto otettuna puhallustllolsta pitkin viivaa 12-12 kuviossa 11 ja kuvion havainnollistaessa eitä tapaa, millä sisennyskap-paleiden slsemmät kerrokset on sijoitettu puhallustllojen ulompien kerrosten väliin aikaansaamaan tämä moniosainen rakenne.

25

Kuvio 13 on suurennettu kuvanto kuvion 12 alemman puhallustllan osuudesta.

Kuvio 14 on kuvion 13 kaltainen kuvanto esittäen sisemmän kerroksen erästä vaihtoehtoista sijaintipaikkaa.

Kuvio 15 on kuvion 13 kaltainen kuvanto havainnollistaen tilannetta, missä ei esiinny oleellisesti mitään toisiansa kohden soukkenemista sisem-mäseä solassa.

35

Viitaten nyt kuvioon 1 näissä piirustuksissa on lasilevyn taivuttamisen ja karkaisemisen systeemiä osoitettu yleisesti viitenumerolla 10, tämän 76064 8 1 sisältäessä uunin 12, missä lasilevyjä kuumennetaan riittävän korkeaan lämpötilaan taivuttamista ja tämän jälkeistä karkaisua varten. Toisen päänsä vieressä uuni 12 sisältää talvuttamlsaseman 14, missä kuumennetut lasilevyt taivutetaan. Tämän talvuttamlsaseman 14 vieressä sisältyy sys-5 teemlin 10 sammuttamiasema 16 taivutettujen lasilevyjen karkaieemlseksl. Sammuttamlsasemaan 16 sisältyy vastakkaisten ylempien ja alempien puhal-lustllojen 18 ja 20 sarjat näiden ollessa rakenteeltaan moniosaisia tämän keksinnön mukaisesti. Sammuttavaa kaasua syötetään puhallustilojen 18 ja 20 läpi ja se on tavanomaisesti ilmaa, mikä syötetään sinne soveliailla 10 puhaltimilla.

Vaikkakin tätä keksintöä nyt kuvataan tässä viitaten taivutettuun lasilevyyn, on ymmärrettävä, että tätä keksintöä voidaan käyttää myös tasomaisilla lasilevyillä.

15

Taivutettua lasilevyä siirretään kaavamaisesti osoitetulla muotilla 22 käyttäen slirrlntä 24 soveliaan toimielimen 26 vaikutuksen alaisena, jotta sijoiteltaisiin taivutettu lasilevy vastakkaisten puhallustilojen 18 ja 20 väliin karkaisua varten. Muotti 22 on avoimen keskirenkaan tyyp- 20 plä, minkä reunaosa vastaa sen taivutetun lasilevyn reunaosaa, mikä kulloinkin karkaistaan siten, että sammuttavaa kaasua voidaan syöttää taivutetulle lasilevylle oleellisesti sen molempien pintojen koko pinta-alalle. 1

II

Kuten on havainnollistettuna kuvioissa 2 ja 3, sisältyy kuhunkin vastakkaisista puhallustlloista 18 ja 20 ulompien kerrosten 28 pari ja sisältyy myös sisempl kerros, mikä muodostuu joukosta slsennyskappalelta 30,32 ja 34 sijoitettuna ulompien kerrosten 28 väliin. Nämä slsennyskappaleet 30,32 ja 34 ovat yhteistoiminnassa keskenään, kuten on esitettynä kuvios-Sa 2 muodostaen yhteyssolla 36, joiden kautta sammuttavaa kaasua syötetään. Kussakin sisennyskappaleessa 30,32 ja 34 on kaareva sisemmän pään osuus 38,40 ja vastaavasti 42, mikä on yhteistoiminnassa sisennyskappa-leiden kanssa sen kummallakin puolella muodostaen toisiansa kohden lähestyvät sisääntulot 44 vierekkäisille yhteyssolille 36. Kuhunkin sisennys-

QC

kappaleeseen 30,32 ja 34 sisältyy myös ulomman pään osuudet 46,48 ja vastaavasti 50, mitkä ovat yhteistoiminnassa slsennyskappaleiden kanssa sen kummallakin puolella muodostaen ulostulot 52, joiden kautta sammuttavaa 9 76064 1 kaasua poistuu puhallustllan soliin 36. Ainakin jotkut slsennyskappaleis-ta 30 toisessa puhallustiloista 18 on varustettu toisistaan loittonevilla sivupinnoilla 54 (kuvio 5), mitkä alkavat näiden sisemmän pään osuudesta 38 ulottuen aina ulomman pään osuuteen 46 saakka. Ainakin jotkin ulomman 5 puhallustllan 20 sisennyskappaleista 32 on varustettu toisiansa kohden soukkenevilla sivupinnoilla 56 (kuvio 6), mitkä alkavat näiden sisemmän pään osuudesta 40 ulottuen ulomman pään osuuksiin 48 saakka. Sisennyskap-paleet 30 ja 32 on sijoitettu siten, että niiden avulla muodostetut yhteys-solat 36 sijaitsevat pääasiallisesti ottaen kohtisuorassa lasilevyn enna-10 koita määritellylle taivutetulle muodolle näiden sisennyskappaleiden vieressä. Sammuttavaa kaasua syötetään täten lasilevylle G kohtisuoraan sen taivutettujen alueiden vieressä, jotta täten aikaansaataisiin tehokas karkaisu.

15 Kuten on nähtävissä kuviosta 2, on kukin toisistaan loittonevin sivupinnoin varustettu slsennyskappale 30 toisessa puhallustilassa 18 sijainniltaan kohdakkain toisiansa kohden lähestyvin sivupinnoin varustetulle si-sennyskappaleelle 32 toisessa puhallustilassa 20. Nämä loittonevilla ja toisiansa kohden soukkenevilla sivupinnoilla varustetut sisennyskappaleet 20 30 ja 32 muodostavat saman sisäpuolisen kulman keskenään sijaintiinsa näh den ja on ne mitoitettu ja sijoitettu toinen toisiinsa nähden siten, että näiden avulla muodostetut yhteyssolat 36 sijaitsevat kohdakkain toinen toistensa kanssa. Tällaisella rakenteella sijaitsee kukin sammuttavan kaasun virtaus vastapäätä toista kohdakkain olevaa virtausta niin, että 25 täten saatetaan optimiinsa lasin sammuttaminen.

Kuten nähdään kuviosta 2 sisältyy kumpaankin puhallustiloista 18 ja 20 myös joukko elsennyskappaleita 34, joilla on keskenään yhdensuuntaiset sivupinnat 58 (kuvio 4) sijaiten niiden sisemmän ja ulomman osuuksien 30 42 ja 50 välillä. Nämä sisennyskappaleet 34 on sijoitettu lasilevyn ylei sesti ottaen suoran osuuden viereen sen vastakkaisten taivutettujen päiden välillä niin, että näiden avulla muodostetut yhteyssolat 36 sijaitsevat yleisesti ottaen kohtisuorassa lasilevyn näitten vieressä olevaa suoraa osuutta vasten. Kukin slsennyskappale 34 toisessa puhallustlloista 18 35 sijaitsee kohdakkain toisen sisennyskappaleen 34 kanssa toisessa puhallustilassa 20 niin, että näiden avulla muodostetut yhteyssolat 36 sijaitsevat kohdakkain toinen toistensa kanssa. Tällaisena sijaitsevat sammut- 10 7 6 0 6 4 1 tavan kaasun virtaukset näistä yhteyssolista vastapäätä toinen toisiaan saattaen maksimiinsa karkalsemlsen tason.

Viitaten seuraavaksl kuvioihin 4-7 sisältyy kuhunkin sisennyskappaleeseen 5 30,32 ja 34 edullisimmin reunaura 60, mikä on poikkileikkaukseltaan ylei sesti ottaen puoliympyrän muotoinen, tämän sljaiteessa siihen liittyvän sisemmän ja ulomman pään välillä kummallakin puolella tätä slsennyskap-paletta. Sisennyskappalellla 30 ja 34, mitkä on vastaavasti esitetty kuvioissa 5 ja 4 ja joilla vastaavasti on toisiansa kohden loittonevat ja 10 yhdensuuntaiset sivut, on kaarevat sisemmän pään osuudet 38 ja 42, joilla on terävä muoto, kun taas sisennyskappalellla 32, joilla on toisiansa kohden soukkenevat sivupinnat, on kaareva slsäpään osuus 40, mikä on muodoltaan pyöristetty.

15 Sekä kuviossa 5 esitetty keskenään loittonevin sivupinnoin varustettu sl-sennyskappale 30 että kuviossa 6 esitetty toisiansa kohden soukkenevin sivupinnoin varustettu slsennyskappale muodostavat edullisimmin tietyn määrätyn kulman suuruudeltaan noin 3° sisällään, jotta mahdollistettaisiin joustavuus otettaessa huomioon muodoltaan erilaisia taivutettuja la-20 sllevyjä, jolta kulloinkin tulee tarkastella. Samoin on kalkki sisennys-kappaleista 30,32 ja 34 mitoitettu ja sijoitettu siten, että yhteyssolat 36 eivät sijaitse pelkästään kohdakkain toinen toistensa kanssa, vaan osuvat ne myös lasilevyyn tasavälisissä palkoissa sekä sen taivutetulla että yleisesti ottaen suorilla alueilla. Tämän tuloksen aikaansaamiseksi 25 tulee huomata, että sisemmän pään osuus 46 slsennyskappaleesta 30 on pienempi kuin mitä on sisemmän pään osuus 48 sisennyskappaleessa 32 niin, että kummankin näistä sisennyskappaleista muodostamat kaksi yhteyssolaa 36 sijaitsevat kohdakkain niiden kahden yhteyssolan 36 kanssa, mitkä muodostuvat toisesta slsennyskappaleesta ja sisemmän pään osuus 50 sisennys-30 kappaleesta 34 on kooltaan sellainen, että se on yhtä suuri kuin mitä pienemmän slsennyskappaleen päätyosan 46 ja suuremman sisennyskappaleen päätyosuuden 48 keskimääräinen koko on. Käytettäessä tämän kokoisia sisen-nyskappaleita lelkkaavat yhteyssollen 36 jatkoprojektiot taivutetun lasilevyn tasavälisin palkoin niin, että aikaansaadaan tasalaatuinen sammutta-35 van kaasun jakautuma. Parhaat tulokset saavutetaan, kun sammuttavan kaasun lasilevyyn osumisen määräväliset sijaintipaikat ovat kohdissa, jotka ovat toisistaan noin 3,2 cm (so. noin 1 1/4 tuumaa) etäisyydellä.

Il 11 76064 1 Tulisi myös huomata, että kaarevien sisäpäiden osuuksien 38,40 ja 42 muodostamat toisiansa kohden soukkenevat sisääntulot 44 sisennyskappaleis-sa 30,32 ja 34 aikaansaavat tehokkaan kaasun virtauksen yhteyssollen 36 kautta ja pienentävät täten tarpeellista tehon sisääntuloa sammuttamis-5 yksikköön, jotta täten parannettaisiin energian hyötysuhdetta.

Viitaten seuraavaksi kuvioon 3 sisältyy kunkin puhallustilan ulompien kerrosten 28 pariin edullisimmin teräslevyt, jotta aikaansaataisiin riittävä lujuus siinä korkeahkossa lämpötilassa, mikä on kyseessä, kun puhal-10 lustilat ovat alttiina kuumennetuille lasilevyille. Edullisimmin muodostuvat edelleen sisennyskappaleet 30,32 ja 34, kuten selvimmin nähdään kuvioista 4 ja 6, alumllnilevyistä, jotka voidaan soveliaalla tavalla työstää alumlinilevylstä. Alumiiniset sisennyskappaleet 30,32 ja 34 voidaan myös valaa ja sitten työstää, mikäli se on tarpeen.

15

Kuten nähdään kuviosta 3, sisältyy kuhunkin puhallustilaan myös kiinnikkeet, mitkä edullisimmin on toteutettu niittien 62 pareilla, mitkä kiinnittävät alumiiniset sisennyskappaleet ulompiin teräslevyn kerroksiin 28. Kuten nähdään kuvioista 4-6, sisältyy kuhunkin slsennyskappaleista 30,32 20 ja 34 reikien 64 ja 66 pari, näiden sijaitessa vastaavasti niiden sisemmän ja ulomman pään vieressä. Niitit 62 kulkevat reikien 64 ja 66 kautta ja läpi kohdakkain sijaitsevista rei'istä ulomman levyn teräskerrokslssa 28 kiinnittäen kunkin alumiinisen sisennyksen sisemmän ja ulomman pään näiden ulompien kerrosten väliin.

25

Viitaten seuraavaksi kuvioon 8 näistä piirustuksista on siinä esitetty tietty osa toisesta puhallustilan 70 suoritusmuodosta, millä on tämän keksinnön mukainen moniosainen rakenne. Samoin kuin ensimmäisessä suoritusmuodossa syötetään sammuttavaa kaasua puhallustilan 70 kautta sisään. 30 Puhallustilaan 70 sisältyy ulompien kerrosten 71 pari ja sisältyy siihen myös sisempl kerros tai sisennyskappale 74, mikä on sijoitettu ulompien kerrosten 71 väliin. Sisennyskappaleeseen 74 sisältyy sisennysosien 78 pari, mitkä ovat yhteistoiminnassa toinen toistensa kanssa, kuten on esitettynä kuviossa 8 muodostaen yhetyssolat 80, joiden kautta sammuttavaa 35 kaasua syötetään.

12 76064 1 Viitaten nyt kuvioihin 9 ja 10 on siinä esitetty osa eräästä kolmannesta puhallustilan 72 suoritusmuodosta, jolla jälleen on tämän keksinnön mukainen moniosainen rakenne. Jälleen syötetään sammuttavaa kaasua puhallustilan 72 kautta sisään.

5

Kuten on havainnollistettu kuviossa 9, sisältyy puhallustilaan 72 ulompien kerrosten 73 pari ja tietty yksi ainoa slsennyskappale 76 sijoitettuna ulompien kerrosten 73 väliin. Slsennyskappale 76 on työstetty, kuten on esitettynä kuvioissa 9 ja 10 siten, että muodostuu yhteyssolla 82, joiden 10 kautta sammuttavaa kaasua syötetään sisään.

Kummassakin sekä toisessa että kolmannessa suoritusmuodoista on kussakin sisennyskappaleessa 74 ja 76 kaarevat sisemmän pään osuudet 81, mitkä ovat yhteistoiminnassa muodostaen toisiansa kohden soukkenevat sisääntulot 86 15 vierekkäisille kulkusolllle 80 ja 82 (kaarevia slsäpään osuuksia toista suoritusmuotoa varten el kuviossa ole esitetty yksinkertaisuuden saavuttamiseksi) . Kuhunkin sieennyskappaleeseen 74 ja 76 sisältyy myös ulomman pään osuudet 88, mitkä ovat yhteistoiminnassa muodostaen ulostulot 90, joiden kautta sammuttava kaasu tulee ulos puhallustilan kulkusollsta 80 20 ja 82. Kukin kulkusollsta 80 ja kukin kulkusollsta 82 on työstetty siten, että ne ovat yhdensuuntaisia toinen toisilleen ja sijaitsevat täten yleisesti ottaen kohtisuorassa lasilevyn vieressä olevalle suoralle reunaosuu-delle.

25 Kukin slsennyskappale 74 ja 76 toisessa puhallustilassa 70 ja 72 sijaitsee kohdakkain toisen slsennyskappaleen kanssa sen kanssa vastakkaisessa ja täydentävässä puhallustllassa (mitä ei ole esitetty) niin, että kulku-solat 80 ja 82 sijaitsevat kohdakkain toinen toistensa kanssa siten, että sammuttavan kaasun virtaus näistä kulkusollsta 80 ja 82 sijaitsee vastak-30 käin toinen toisiinsa verrattuna saattaen maksimiinsa lasin karkaisun asteen.

Viitaten seuraavaksl kuvioon 8 sisältyy kuhunkin sleennysosista 78 ura 92, mikä on poikkileikkaukseltaan yleisesti puoliympyrän muotoinen sljai-35 ten se siihen liittyvän sisemmän ja ulomman reunan osuuksien välillä laitteessa.

Il 13 7 60 6 4 1 Tolsiansa kohden soukkenevat sisääntulot 86, mitkä muodostuvat kaarevista päätyosuukslsta 81 sisennyskappaleissa 76 ja 78 ja niiden ympyrämäinen poikkileikkaus aikaansaavat tehokkaan kaasun virtauksen kulkusollen 80 ja 82 kautta, jotta täten pienennetään tarvittavaa tehon sisääntulon mää-5 rää sammutusyksikköön täten parantaen energian hyötysuhdetta.

Alvan samoin kuin ensimmäisen suoritusmuodon tapauksessa muodostuu tässä toisessa ja kolmannessa suoritusmuodossa kunkin puhallustilan ulompien kerrosten 71 ja 73 pari edullisimmin teräslevyistä alkaansaadakseen tyy-10 dyttävän lujuuden siinä korkeahkossa lämpötilassa, mikä on kyseessä, kun puhallustilat ovat alttiina kuumennetuille lasilevyille. Edelleen muodostuvat sisennyskappaleet tai sisemmät kerrokset 74 ja 76 edullisimmin alu-milnilevylstä, mitkä voidaan työstää helposti. Alumiiniset sisennyskappaleet 74 ja 76 saattavat myös olla valettuja ja sitten työstettyjä, mikäli 15 se on tarpeen.

Kuhunkin puhallustllaan 70 ja 72 saattaa myös sisältyä kiinnikkeet, mitkä on esimerkkitapauksessa niittejä (mitä ei ole esitetty), jotta täten kiinnitettäisiin alumiiniset sisennyskappaleet 74 ja 76 ulompiin teräslevyn 20 kerroksiin 71 ja 73. On kuitenkin ymmärrettävä, että sisennyskappaleet 74 ja 76 voitaisiin kiinnittää ulompiin kerroksiin 71 ja 73 muillakin keinoin, kuten esim. hitsaamalla tai käyttäen liimaa.

Kuten nähdään kuvioista 8-10, sisältyy kuhunkin sisennyskappaleista 74 25 ja 76 reiät 94 ja vastaavasti 96. Niitit kulkevat reikien 94 ja 96 kautta sekä läpi kohdakkain sijaitsevista rei'lstä ulommissa teräslevyn kerroksissa 71 ja 73 kiinnittäen alumiiniset sisennyskappaleet 74 ja 76 ulompien kerrosten 71 ja 73 väliin.

30 Viitaten nyt kuvioihin 11-14 sisältyy sammutusasemaan vastakkaisten ylempien ja alempien puhallustilojen 118 ja 120 sarja tietystä neljännestä tämän keksinnön suoritusmuodosta, millä on moniosainen rakenne tämän keksinnön mukaisesti. Sammuttava kaasu, mikä on edullisimmin ilmaa, syötetään puhallustilojen 118 ja 120 kautta käyttäen useaa puhallinta.

Kuten on havainnollistettu kuvioissa 11-13, sisältyy kuhunkin vastakkaisista puhallustiloista 118 ja 120 ulompien kerrosten 128 pari ja slsäl- 35 14 76064 1 tyy niihin myös sisempl kerros, mikä käsittää sleennyskappaleen tai tangon 130 sijoitettuna ulompien kerrosten 128 väliin. Nämä tangot 130 ovat yhteistoiminnassa toinen toistensa kanssa, kuten on esitettynä kuviossa 12 muodostaen kulkusolat 136, joiden kautta sammuttavaa kaasua syötetään.

5 Kussakin slsennyskappaleessa 130 on joukko sisemmän pään osuuksia 138, mitkä ovat yhteistoiminnassa keskenään muodostaen sisääntuloja 144 vierekkäisiin kulkueoliin 136. Kuhunkin sisennyskappaleeseen 130 sisältyy myös joukko ulomman pään osuuksia 146, mitkä ovat yhteistoiminnassa toinen toistensa kanssa muodostaen ulostulot 152, joista sammuttava kaasu 10 tulee ulos puhallustilan kulkusollsta 136 (kulkusollen 136 keskiviivaa on osoitettu katkoviivoilla 154 kuviossa 11).

Kulkusolat 136 porataan tai pistetään tankojen 130 läpi siten, että kulkusolat 136 kulkevat pääasiallisesti ottaen kohtisuoraan ennakolta määrl-15 tellylle taivutetun lasin muodolle lasilevyssä, mikä on kulkusollen 136 vieressä. Sammuttavaa kaasua syötetään täten lasilevylle G kohtisuorassa suunnassa sen taivutettujen alueitten vieressä, jotta aikaansaataisiin tehokas karkaisu. Edelleen osuu sammuttava kaasu lasipintoihin muodostaen tasaisia kuviolta.

20

Toisiinsa kohden soukkenevien sisääntulojen 144 lähestymlsmäärä, mikä mää-räytyy kaarevan sisemmän pään osuuksista 138, on kuvioissa 12 ja 13 liioiteltu havainnollistamisen aikaansaamiseksi, mikäli solat 136 on muodostettu puristamalla. Hyvin vähän soukkenemista, mikäli lainkaan, voidaan saa-25 da, kun solat 136 muodostetaan poraamalla, kuten on esitettynä kuviossa 15.

Kulkusollen 136 ympyrämäinen poikkileikkaus, näiden solien sijaitessa pitkin putken 136 koko pituutta, pienentää sammutusykslkSn tehon sleään-30 tulomäärää, jotta tehostettaisiin energian hyötysuhdetta samoin kuin muissakin suoritusmuodoissa. Tangot 130 muodostuvat edullisimmin teräksestä, mikä voidaan sopivasti työstää teräspalkista.

Kukin tanko on edullisimmin hitsattu ulompaan teräslevyyn 128 tietyistä 35 määrävälleletä kohdista. Voidaan kuitenkin ymmärtää, että terästanko 130 voidaan myös kiinnittää ulompiin kerroksiin 128 liimalla tai muilla keinoilla.

II

15 7 6064 1 Kuvio 14 havainnollistaa erästä toista erilaista kiinnlttämissljaintipaik-kaa sisemmälle kerrokselle keskikerroksiin nähden, missä kuvion 13 kanssa vastaavan tapaisia osia on nyt osoitettu heittomerkillä varustettuna. Kiinnittämisen sijaintipaikka kuviossa 14 on erityisen toivottava, kun 5 sisemmän kerroksen leveys on suhteellisen pieni. Muutoin ovat kuvioiden 13 ja 14 osat oleellisesti samoja, ne toimivat oleellisesti samalla tavoin täten aikaansaaden oleellisesti saman parannetun sammutuksen tai karkaisun tuloksen.

10 Vaikka nyt on kuvattu parasta toimitapaa tämän keksinnön toteuttamiseksi yksityiskohtaisesti, ymmärtävät tämän keksinnön kohteena olevan alan asiantuntijat erilaisia vaihtoehtoisia rakenteita ja suoritusmuotoja tämän keksinnön toteuttamiseksi, sellaisena kuin se määritellään oheisissa patenttivaatimuksissa.

15 20 25 30 35

Claims (11)

16 7 60 6 4 ^ Patenttivaatimukset

1. Sammutusasema lasilevyjen karkaisemlseksl, joka käsittää rakenteeltaan moniosaiset, keskenään vastakkaiset puhallustllat (18,20,70,72, 5 118,120) sammuttavan kaasun tuomiseksi ennakolta määritellyn muotoiselle kuumennetulle lasilevylle, joka on sijoitettu näitten väliin siten, että lasilevy jäähtyy nopeasti aikaansaaden sen karkaisun, jolloin kukin pu-hallustila sisältää ulompien kerrosten (28,71,73, 128,128') parin, kunkin puhalluetllan sisältäessä myös sisemmän kerroksen, joka on kiinnl-10 tetty kuhunkin näistä ulommista kerroksista (28,71,73,128,128'), jolloin kussakin eisemmäseä kerroksessa on sisemmän pään osuudet (38,40,42,81, 138,138'), jotka muodostavat sisääntulot (44,86, 144,144') vierekkäisiin yhteyssoliln, jolloin kussakin slsemmässä kerroksessa on myös ulomman pään osuudet (46,48,50,88,146,146'), jotka muodostavat ulostulot 15 (52,90,152,152'), joiden kautta sammuttava kaasu poistuu niin, että nämä yhteyseolat (36,80,82,136) sijaitsevat pääasiallisesti ottaen kohtisuorassa lasilevyn ennakolta määritellylle muodolle karkaisun aikana, tunnettu siltä, että kussakin slsemmässä kerroksessa on yhteys-solat (36,80,82,136), jotka ovat poikkileikkaukseltaan pääasiassa ympy-20 rämäisiä olennaisesti kunkin yhteyssolan (36,80,82,136) koko pituudelta, ja joiden kautta sammutuskaasu syötetään, jolloin kussakin yhteyssolassa (36,80,82,136) on sisääntuloaukko (44,86,144,144') ja poistoaukko (52,90,152,152'), joista mainitun slsääntuloaukon halkaisija on ainakin hieman suurempi kuin mainitun poistoaukon halkaisija. 25

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sammutusasema, tunnettu siltä, että ulommat kerrokset (28,71,73,128,128') koostuvat metallilevyistä ja slsempl kerros (30,32,34,74,76,130,130') käsittää työstettävän metalli-kerroksen. 30

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sammutusasema, tunnettu siltä, että siihen kuuluu välineet (62) sisempien kerrosten kiinnittämiseksi ulompiin levykerroksiin (28,71,73,128,128').

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sammutusasema, tunnettu siltä, että mainitut kllnnltysvälineet käsittävät nilttiparit (62). Il 17 76064 Ί 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sammutueasema, tunnettu siitä, että kunkin puhallustllan slsempi kerros sijaitsee kohdakkain toisen pu-halluetilan (18,20,70,72,118,120) sisemmän kerroksen kanssa, näiden sisempien kerroksien ollessa mitoitettu ja sijoitettu siten, että puhallus-5 tilojen (18,20, 70,72,118,120) yhteyssolat sijaitsevat kohdakkain toinen toistensa kanssa siten, että sammuttava kaasu osuu lasilevyyn tasavälein sijaitseviin kohtiin.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen sammutueasema, tunnettu siitä, 10 että slsempi kerros käsittää parin sieennyskappaleita (30,32,34,74,76, 130,130’), näiden sisennyskappaleiden (30,32,34,74,76,130,130’) ollessa yhteistoiminnassa muodostaen vastakkaiset slvuosuudet, jotka ulottuvat sisemmän pään ja ulomman pään välin yli tässä laitteessa siten, että kul-kusolat (36,80,82,136) sijaitsevat pääasiallisesti kohtisuorassa lasl-15 levyn muotoon nähden ja sijaitsevat minkä tahansa tämän lasilevyn yleisesti ottaen suoran osuuden vieressä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sammutueasema, tunnettu siltä, että kukin sivuosa (54,56,58) sisältää pääasiassa puoliympyrän muotoisen 20 poikkileikkauksen omaavan reunauran (60), joka sijaitsee sisemmän (38,40,42,81,138,138') ja ulomman pään (46,48,50,88,146,146') välillä tässä laitteessa.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sammutueasema, tunnettu 25 siitä, että mainittu slsempi kerros käsittää useita sieennyskappaleita (30,32,34,74,76), jotka koostuvat levyistä, jotka on sijoitettu mainittujen ulompien kerrosten (28,71,73,128,128') väliin.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen sammutueasema, tunnettu siltä, 20 että kukin slsennyskappale on varustettu kaarevalla sisäpäällä, joka on yhteistoiminnassa sisennyskappaleiden kanssa sen kummallakin puolella muodostaen toisiinsa nähden soukkenevat sisääntulot (44,86,144, 144') vierekkäisiin yhteyssoliin, kunkin slsennyskappaleen ollessa myös varustettu ulommalla päällä, mikä on yhteistoiminnassa sisennyskappaleiden 22 kanssa sen kummallakin puolella muodostaen ulostulot (52,90,152,152'), joiden kautta sammuttavaa kaasua poistuu, ainakin joidenkin sisennys-kappaleista toisessa puhallustilolsta ollessa varustettu toisiinsa näh- 18 76064 1 den loittonevilla sivupinnoilla· jotka alkavat slsemmlstä päistä ulottuen aina näihin ulompiin päihin saakka ja ainakin joidenkin sisennys-kappaleista toisessa puhallustllassa ollessa varustettu toisiansa kohden soukkenevllla sisäpinnoilla· jotka ulottuvat sisemmästä päästä ulompiin 5 päihin saakka ja ainakin joidenkin slsennyskappalelsta molemmissa näistä puhallustllolsta ollessa varustettu keskenään yhdensuuntaisilla sivuilla, jotka ulottuvat sisemmän ja ulomman pään välillä näissä, jolloin nämä yhteyssolat sijaitsevat pääasiassa kohtisuorassa ennakolta määritellylle taivutetulle muodolle ja mille tahansa pääasiassa suoralle 10 osuudelle lasilevyssä sen karkaisun aikana.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen sammutusasema, tunnettu siltä, että keskenään loittonevilla ja toisiansa kohden soukkenevllla sivupinnoilla varustetut slsennyskappaleet sisältävät keskenään saman sisäisen 15 kulman ja kalkkien slsennyskappaleet on mitoitettu ja sijoitettu siten, että yhteyssolat kussakin puhallustllassa (18,20,70,72,118,120) sijaitsevat kohdakkain yhteyssolien kanssa toisessa puhallustllassa ja siten, että sammuttava kaasu osuu taivutettuun lasilevyyn kohtisuorassa suunnassa siihen nähden keskenään tasavälisesi1 sijaitsevin kohdin. 20

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen sammutusasema, tunnettu siltä, että kukin slsennyskappale (30,32,34,74,76,130,130') sisältää reuna-uran, joka on poikkileikkaukseltaan pääasiassa puoliympyrän muotoinen ja joka ulottuu elsennyskappaleen sisemmän ja ulomman pään välissä sen kum- 25 mailakin puolella, kunkin toisiinsa nähden loittonevilla ja yhdensuuntaisilla sivupinnoilla varustetun elsennyskappaleen (30,32,34,74,76,130,130') kaareva sisempl pää on muodoltaan terävä ja jolloin kunkin slsennyskappa-leen (30,32,34,74,76,130,130') toisiansa kohden soukkenevan sivun kaareva sisäpää on muodoltaan pyöristetty. 30 II 35 19 76064