FI75439C - Anordning foer distrubution och/eller extraktion av signaler. - Google Patents

Description

1 75439 Järjestely signaalien jakelemiseksi ja/tai ulosottamiseksi

Esillä olevan keksinnön kohteena on järjestely signaalien jakelemiseksi ja/tai ulosottamiseksi, kuten seuraa-5 vien patenttivaatimusten johdanto-osassa esitetään.

Käyttöalue käsittää pääasiassa suuren anturitieto-määrän kyselyn ja muunnon aikajakoiseen multipleksimuotoon yhteisellä linjalla sekä tietojen siirron samalla linjalla oleviin pisteisiin. Linjan signaaliteiden yhteenkytkennän 10 ja haaroituksen muodossa olevien sopivien yhdistelmien avulla on mahdollista rakentaa itsegeneroivien yhdistelevien piirien moniulotteinen rakenne.

Alalla tunnetaan erilaisia aikamultipleksimuotoja. Saksalainen julkaisu 1 240 446 esittää tällaisen laitteen, 15 joka käsittää useita, peräkkäin kytkettyjä monostabiileja multivibraattoreja, jolloin ensimmäinen laukaisee seuraavan jne. Resistiivisia ja kapasitiivisia antureita kuuluu komponentteihin, jotka säätävät aikaa, jonka kuluessa multi-vibraattori on työtilassa vastaanotetun laukaisusignaalin 20 jälkeen.

Multivibraattorin palattua takaisin lepoasentoon laukaistaan seuraava multivibraattori jne.

Aiemmin tunnettujen, multivibraattorien käytön käsittävien järjestelmien epäkohtana on, että ne kuormittavat 25 yhteistä signaali- ja voimansyöttölinjaa, jolloin joka toinen transistori multivibraattoreissa aina on johtava samoin kuin piiriin liittyvät komponentit. Linjan kuormituksen kasvaessa on siis seurauksena, että havainto- ja siirtomahdollisuus yhteisellä linjalla kehitettyjen lyhyiden virta-30 pulssien muodossa pienenee. Huomattava heikkous on, että virheellisen laukaisun helposti laukaisevat transientit linjalla tai anturien välityksellä, mikä voi aiheuttaa eri multivibraattorien täysin kontrolloimattoman laukaisun. Huomattava epäkohta on niin ollen, että monostabiilien mul-35 tivibraattorien järjestystä ja lukumäärää ei ole pakko-ohjattu ketjun yhdestä pisteestä, mikä estää tätä muotoa olemasta itsegeneroivan yhdistelevän piirin osa.

2 75439

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on niin ollen poistaa mainitut epäkohdat. Keksinnölle on tunnusomaista patenttivaatimuksessa 1 esitetyt seikat. Keksintö selitetään viitaten oheiseen piirrokseen, jossa: 5 kuvio 1 on kaaviollinen esitys keksinnön mukaisesta järjestelystä, kuvio 2 on kuvion 1 mukaisen järjestelyn lohkokaavio, kuvio 3a esittää kytkinelementtien esimerkkejä ja kuviot 3b ja 3c esittävät kytkinelementtien yhdistelmiä samoin 10 kuin viivepiirejä, kuvio 4 on useilla haaroilla varustetun viivelinjan ei-rajoittavan suoritusmuodon lohkokaavio ja esittää tyypillisten sisäänmenojen ja ulostulojen yhdistelmiä, kuvio 5 esittää rakennuselementin, esim. palkin tai 15 laatan lämpötilagradienttien tai mekaanisten jännitysten mittaukseen käytettyjen viivelinjojen suoritusmuotoa, kuvio 6 esittää keksinnön mukaista, tasoilmaisimena käytettyä viivelinjaa, kuvio 7 esittää samanlaista järjestelyä lämpötilan/ 20 lämpötilagradienttien rekisteröimiseksi väliaineessa, kuvio 8 on diagrammi, joka esittää virtaa kytkinele-mentin läpi mainitulla kytkinelementillä olevan ohjaussignaalin funktiona, kuvio 9 on tyypillinen esitys pulssijonosta viive-25 linjan eri elementtien yhteydessä, kuvio 10 esittää viivelinjaa oleellisesti kuten kuviossa 1 on esitetty, mutta siten, että passiiviset elementit on esitetty, kuvio 11 esittää takaisinkytkennällä varustetun vii-30 velinjan muunnosta, ja kuviot 12a-d esittävät joitakin virran tunnustelu-järjestelyjä.

Kuviossa 1 on kytkinelementit 1 ja viivepiirit 2 esitetty kaskadikytkentänä. Yhteinen virtapiiri muodostuu 35 liitännöistä 8 ja 8' ja virranlähteestä 10. Periaatteessa kaskadikytkennät muodostavat viivelinjan, jossa on erilaiset karakteristiset sisäänmenot ja ulostulot. Kuten 3 75439 kuviossa 1 esitetään, näitä on pääasiassa pidettävä staattisina tai dynaamisina. Säätösisäänmeno 3 on sovitettu aktivoimaan viivelinjan jännitetason muuttuessa VQ:sta Vereen tai päinvastoin. Tällä tavoin todetaan, mitkä kytkimet ovat au-5 ki määrätyssä järjestyksessä ja mitkä kytkimet on suljettava. Lyhyen siirtovaiheen aikana, kun yksi kytkin tai vastaavasti S2 sulkeutuu ennen kuin toinen avautuu, virtapiiri 8, 8' on niin ollen suljettuna.

Viiveen jälkeen, jonka oleellisesti määrää viivepii-10 ri 2, sama prosessi toistuu, ja niin ollen vain yksi kytkin-elementti kerrallaan on kytkettynä yhteiseen virtapiiriin. Aktivointisisäänmenon 3 avulla säädetään myös aktivoitavien kytkinelementtien lukumäärää järjestyksessä.

Viive-elementti 2 on varustettu suoralla sisäänme-15 nolla 6, joka vaikuttaa sen aikavakioon.

Ulostulossa 5 saadaan aikaan dynaaminen ulostulosiir-to yhteiseen virtapiiriin 8 kytketystä tuntoelementistä 9 tulevina lyhyinä virtapulsseina, kun kytkinelementit 1 sulkevat virtapiirin lyhyiksi ajoiksi. Pulssien välinen väli 20 At on suoraan verrannollinen aikavakioon välissä olevassa viivepiirissä 2.

Ulostulo 4 edustaa ulostuloa viimeisellä kytkinele-mentillä viivelinjassa. Ulostulo 5 voi rekisteröidä vir-tapulssit kaikista kytkinelementeistä, jotka on kytketty 25 yhteiseen virtapiiriin tuntoelementin 9 avulla. Tämä voi tapahtua myös ulostuloissa 5.1 ja 5.2 osarekisteröintinä tuntoelementtien 9.1 ja 9.2 avulla, jotka voivat sijaita esimerkiksi kuten kuviossa 1 on esitetty.

Aika T, joka kuluu tilan muutoksen aikaansaamiseksi 30 kaikissa kytkinelementeissä koko linjalla on yhtä suuri kuin erillisten aikaviiveiden At summa.

Kukin esitetyistä ulostuloista 7 edustaa staattista ulostuloa kustakin kytkinelementistä 1. Taso muuttuu välillä Vq ja kunkin yksittäisen tilan muutoksen kohdalla. Ulos-35 tulo 7 voi olla vaiheessa tai vastavaiheessa kytkinelementin sisäänmenon kanssa, riippuen mainitun kytkinelementin rakenteesta.

4 75439

Kuviossa 2 on esitetty kuvion 1 järjestely lohkomuo-dossa, jolloin vain sisäänmenot ja ulostulot on esitetty.

Kuvio 3a esittää joitakin yksinkertaisia vaihtoehtoisia kytkinelementtejä, jolloin 1 symbolisoi kytkinele-5 menttiä sekä sen kytkentää yhteisiin linjoihin ja kytkin-elementin sisäänmenoa samoin kuin ulostuloa. 1.1 esittää sellaisen kytkinelementin yksinkertaista muotoa, joka koostuu kahdesta invertoivasta, peräkkäin kytketystä elementistä ei-invertoinnin samoin kuin entistä paremman kytkennän omi-10 naiskäyrän aikaansaamiseksi. 1.3 esittää pääasiassa mekaanista kytkinelementtiä, jolla on samat pääpiirteet kuin yllä on esitetty.

Kuviossa 3b kytkinelementit muodostuvat puolijohti-mista, esim. täydentävistä MOS-transistoreista, jolloin kyt-15 kimien ohjauksen saa aikaan kytkinelementin sisäänmenon tilan muutos. Kun esim. kytkin on P-kanava- ja S2 N-kanava-transistori, ensin mainittu on auki ja toinen on suljettu riippuen siitä, onko kytkimen yhteinen ohjaussisäänmeno 3 lähempänä VQ:ta kuin V^:ä vai päinvastoin. Vain siirtovai-20 heessa, kuin kuvioissa 8 ja 9 esitetään, molemmat ovat johtavia .

Kuvio 3c esittää järjestelyä, joka käsittää mekaanisia kytkimiä, jolloin sisäänmeno 3 ohjaa kytkimien ja S2 tilan muutosta. Viive-elementti koostuu pääasiassa vastuk-25 sesta R ja kondensaattorista C, jotka voivat olla säädettäviä ja koostua erilaisista tuntoelementeistä, jotka vaikuttavat aikaviiveeseen At. Sisäänmeno 6 sallii signaalien syötön ulkopuolelta aikavakion muuttamiseksi muista piiriele-menteistä, antureista, takaisinkytkennöistä muilta viive-30 linjoilta jne.

Kuviossa 4 lohkokaavio esittää sellaisten viivelin-jojen järjestelyn erästä ei-rajoittavaa suoritusmuotoa, jotka on kytketty yhteen ao. sisäänmenoillaan mainittujen vii-velinjojen 3.1 - 3.4 ja 6.1 - 6.4 aktivoimiseksi esim. tunto-35 elementtien muodossa olevien viivepiirien ohjausta varten. Ulostulot 5.1 - 5.4 edustavat eri linjojen aikavälejä vir-tapulssien muodossa.

5 75439

Ulostulot 7.1 ja 7.2 esittävät haaralinjoja, jotka aktivoivat lisälinjoja tietyn aikavälilukumäärän jälkeen. Edelleen esitetään, miten ulostulo haaralinjalla IV lähellä ulostuloa 7.4 vaikuttaa etenemisaikaan linjalla I. Vai-5 kutusasteeseen vaikuttaa aikaviive tilan muutosten välillä sisäänmenossa 3.4 ja ulostulossa 7.4. Ulostulo 7.4 vaikuttaa viive-elementtiin sisäänmenon 6.1 välityksellä linjalla I. Signaali S edustaa hetkeä, jolloin esim. ulostuloilla 7.1 - 7.4 on tietty tila, jonka havaitsee portti, jota on 10 merkitty kohdassa G.

Kuviossa on esitetty summauspiiri A, jossa on sisään-menot 5.1 - 5.4, jotka voivat olla kytkettyjä vastaavien linjojen ulostuloihin. Aikavälien summaa samoin kuin keskinäistä jakoa ajassa edustaa summauspiirin ulostulo B. Jotta 15 olisi helpompi erottaa eri linjojen signaalit summauspiirin A ulostulossa B, eri sisäänmenoilla 5.1 - 5.4 voi olla eri tasot ja/tai napaisuudet.

Kuvio 5 esittää mainittujen viivelinjojen kaksiulotteisen rakenteen, jossa päälinja I sisäänmenon A jälkeen ak-20 tivoi haaralinjat II-V niiden vastaavista ulostuloista 7.1 - 7.4. Pinnalla F on anturit R , jotka vaikuttavat viiveeseen

S

At haaraviivelinjojen II-V viivepiireissä. Summauksen jälkeen summauspiirissä S, joka on kytketty ulostuloihin 5.0 - 5.4 linjoilla I-V, pulssikuvio B tulee olemaan karakteris-25 tinen eri anturien mittausparametreille. On myös mahdollista saavuttaa lisäerotus linjojen välillä amplitudien erolla.

Kuvio 6 esittää yksiulotteisen rakenteen suoritusmuodon, joka edustaa tasomittausjärjestelyä kapasitiivisilla antureilla. Taso tai tasot, jos on kysymys useiden eri di-30 elektrisyysvakioiden omaavien väliaineiden kerrosmuodostel-mista, on rekisteröitävissä vain kapasiteetin muutoksen avulla maavertailupisteen JR ja tuntoelementtien C1, Cja välillä. R.j, R2 ja R^ ovat passiivisia vastuselementtejä, jotka kuuluvat osana viive-elementtiin yhdessä C^:n, C2:n 35 ja vastaavasti C3:n kanssa ja jotka ovat joko suorassa kosketuksessa mitattuun väliaineeseen tai eristetyt mainitusta aineesta eristysaineella 4, riippuen mitatun aineen laadusta.

6 75439

Kytkinelementit B^-B^ on kytketty yhteiseen virtapiiriin 8 virta-anturin 9 ja virranlähteen 10 välityksellä. Signaalinkäsittelyelektroniikka 11 aloittaa kyselyn, kun linjan 3 sisäänmenossa tapahtuu tilan muutos ja ottaa vas-5 taan signaalin ulostulossa 4 viimeisestä kytkinelementistä , kun kaikkia elementtejä C^, C2 ja on kyselty. Vir-tapulsseja virta-antureista 9, kuten kaaviossa 13 esitetään aikavälein At^, At2 ja At^/ käsitellään elektroniikan 11 avulla ja ne esitetään sopivassa muodossa kohdassa 12, ts.

10 valinnaisena näyttönä tai diagrammilistauksena.

Kuvio 7 esittää viivelinjan I, joka pyyhkäisee useita väliaineen, esim. maamassan tiloja erojen rekisteröimiseksi esim. kosteudessa, lämpötilassa, pH-arvoissa tai näiden parametrien yhdistelmissä, jolloin sopivat tuntoelimet 15 6j-6n sijaitsevat mainitussa maamassassa ja ne on kytketty linjan I sisäänmenoihin.

Kuvio 8 esittää siirtotilaa, kun kytkinelementin sisäänmeno 3 muuttaa tilaa, ts. molemmat kytkimet ovat johtavia ja kytkimien läpi menevä virta I saavuttaa enimmäisar-20 vonsa. Tämä tapahtuu alueella III, kuten kuviossa esitetään.

Kuviossa 9 on esitetty esimerkkinä suhde yhteisten johtimien virtapulssien B ja kytkinelementin ohjaussisään-menojen jännitetasojen V^n 1-4 välillä. Tässä ajatellaan suoritusmuotoa, joka käsittää neljä kytkinelementtiä nii-25 hin liittyvine viivepiireineen. Kytkinelementit esitetyssä suoritusmuodossa ovat invertoimattomia.

Kuvio 10 esittää viivepiirin erilaisia järjestelyjä.

2.1 esittää, miten kondensaattori C on tuntoelementtinä kytketty kytkinelementin sisäänmenon ja ulostulon väliin.

30 Kuviossa 1 on esitetty viivelinja, jossa on takai sinkytkentä, ja esitetyssä esimerkissä se pystyy uudelleen-aktivoimaan itsensä, kun viimeisen ohjaussignaalin 7.4 ulostulossa tapahtuu tilan muutos, ja käytettävissä olevat ohjaussignaalit 7.1 - 7.4 esiintyvät aikajärjestyksessä, 35 jonka määrää esim. anturi sisäänmenojen 6.1 - 6.4 kautta. Portti G esitetyssä suoritusmuodossa käsittää invertoivan "JA-portin", joka ohjaa takaisinkytkentätoimintaa signaali- 7 75439 linjan avulla signaaliprosessorista p, joka käsittelee myös virtapulsseja linjan ulostulosta 5. Tyypillinen pulssidiag-rammi on myös esitetty.

Kuvioissa 12a-d on esitetty erilaisia tunnustelujär-5 jestelmiä dynaamista pulssijonoa varten yhteisellä johtimella 8 sarjassa virranlähteen 10 kanssa. Kuvio 12a esittää virtapulssien rekisteröintiä jännitteen alennuksena ulostulolla 5 olevan vastuksen R yli. Kuvio 12b esittää virtapulssien rekisteröintiä kapasitiivisen kytkennän muo-10 dossa virtapiiriin 8. Kuviot 12c ja 12d esittävät muunta-jakytkentöjä 12 ja 13 virtapiirien rekisteröimiseksi virtapiirissä.

Selitetty keksintö mahdollistaa lähes äärettömän an-turimäärän kytkennän yhteiseen linjaan sitä kuormittamatta. 15 Tämä merkitsee sitä, että lepotilassa kaikki anturit ja mahdolliset viivelinjat ovat kytketty irti linjalta. Kun linja aktivoidaan, tätä ohjataan lähtöpisteen muodostavasta päätepisteestä. Linja on niin ollen kuormitettuna vain lyhyen aikaa ja vain yhden elementin kuormittama kerral-20 laan, kun taas anturi tai sen osat määräävät seuraavan kuormituksen aikaviiveen At edellyttäen, että ohjaussignaali sisäänmenosta ei muutu. Tällä tavoin linjaimpedanssi pidetään suunnilleen vakiona, ts. siihen vaikuttaa vain pienessä määrin tai ei juuri lainkaan linjaan kuuluvien 25 anturien tai elementtien määrä.

Päinvastoin kuin multivibraattoria käyttävät tunnetut järjestelmät esillä oleva keksintö edustaa järjestelmää, johon sen erikoisrakenteen ja toimintatavan takia eivät juuri lainkaan vaikuta lämpötila ja jännite ja johon 30 eivät vaikuta kytkentä- tai loispulssit. Tämä johtuu suureksi osaksi siitä, että päävirtapiiri 8, 8' on vain aktiivisten komponenttien kuormittama, ts. passiiviset komponentit määräävät vain viiveaikavälin At. Komponenttien lukumäärä on niin ollen pienennetty minimiin.

35 Esillä olevan keksinnön toinen ominaisuus on se seikka, että linjaa, jossa on anturit tai viiveverkot tai tällaisten komponenttien yhdistelmä, voidaan käyttää 8 75439 itsegeneroivien yhdistelevien piirien moniulotteisessa rakenteessa. Linjaa voidaan pitää kytkentäelementtinä, jossa on useita eri sisäänmenoja mainitun linjan ohjaamiseksi samoin kuin ulostuloja muiden linjojen tai järjestelmien 5 ohjaamiseksi, kuten seuraavassa selitetään.

Järjestely käsittää siis periaatteessa virranläh-teen, jonka yli on kytketty rinnan yksi tai useita kytkin-elementtejä. Kytkinelementit puolestaan koostuvat kahdesta sarjaan kytketystä kytkimestä ja lepotilassa toinen on ai-10 na auki ja toinen suljettu.

Tämä merkitsee sitä, että virtapiiri on aina auki. Viivepiiri yhdistää eri kytkinelementit, jolloin ensimmäisen elementin ulostulo on kytketty seuraavan elementin si-säänmenoon jne. Kun mainittu ensimmäinen kytkinelementti 15 aktivoidaan, toinen kytkin, ts. avoin kytkin, sulkeutuu jonkin verran, ennen kuin suljettu kytkin avautuu (juonto).

Lyhytaikainen virtapulssi rekisteröidään päävirta-piirissä, kun se on "oikosulun" kuormittama, jolloin virtaa rajoittaa kytkimen sisäinen vastus sarjassa päävirta-20 lähteen kanssa.

Viivepiirin määräämän viiveen jälkeen tapahtuu sama seuraavan elementin kohdalla jne.

Viivepiiri voi koostua mistä tahansa viivepiiristä, joka koostuu pelkästään tai osaksi anturista tai sentapai-25 sesta. Voi olla sopivaa kytkeä mainittu kytkinelementti mainittuun virranlähteeseen yhteisen linjan välityksellä. Periaatteessa tämä muodostaa viivelinjan.

Kytkinelementtien väliset viivepiirit määräävät signaalin etenemisjärjestyksen kytkentätilojen muuttami-30 seksi eri kytkinelementeissä.

Signaalin etenemisnopeus vaihtelee eri viivepiirien mukaan. Tämä merkitsee sitä, että kokonaisviiveen määrää milloin tahansa linjaan kuuluvan jokaisen yksittäisen viive-elementin summa.

35 Signaalin etenemislaajuus, ts. niiden elementtien lukumäärä, joiden on vaihdettava kytkentätilaansa, määrää ohjaussignaali ensimmäisellä kytkinelementillä. Jos mainittu 9 75439 kytkinelementti palaa alkuperäiseen tilaansa, ennen kuin kaikkien elementtien tila on muuttunut, ne elementit, jotka ovat muuttaneet tilansa, palaavat alkuperäiseen tilaansa. Tällä tavoin viivelinjan laajuutta ja suuntaa sää-5 detään.

Edellä olevasta selityksestä käy ilmi, miten on mahdollista ottaa ulos mittaustietoja verraten suuresta mittauspisteiden lukumäärästä aikajakoisessa multipleksimuo-dossa. Rekisteröimällä virtapulssit linjan eri pisteissä, 10 mainittuja pulsseja voidaan käyttää osatietoina dynaamisen ulostulon muodossa linjan ulottuvuutta varten ajassa.

Yksikkönä linjaa voidaan pitää kytkentäelementtinä, jossa on sisäänmenoja ja ulostuloja. Sisäänmenot ovat oleellisesti kuten yllä on esitetty. Ohjaussignaali aloittaa ja 15 määrää signaalin etenemisen laajuuden. Sisäänmenot, jotka suoraan vaikuttavat viiveeseen eri kytkinelementtien välillä, määräävät osaltaan etenemisnopeuden. Sen lisäksi, että mainitut sisäänmenosignaalit ovat tunnustelevia,kapa-sitiivisia, induktiivisia tai resistiivisiä elementtejä 20 tai niiden yhdistelmiä, ne voivat myös olla jännite- tai virtatasoja.

Ulostulosignaalit esiintyvät kahdessa pääryhmässä. Luonteeltaan dynaamisempia ulostuloja haaroitetaan eri kohdissa linjalta tai yhdessä tai useammassa kytkinelementin 25 haarassa päälinjasta. Luonteeltaan staattisempia ulostuloja edustavat kytkinelementtien keskipisteet, jotka pääasiassa vaihtuvat nollan ja päälinjan jännitteen välillä. Tämä pätee myös linjan viimeiseen elementtiin, ts. kun koko linja on pyyhkäisty ja kaikki kytkinelementit ovat muut-30 taneet tilaa.

Näillä sisäänmenoilla ja ulostuloissa voidaan linjan signaalitietoa kuvata kaksisuuntaisena, koska sekä tiedon keruu että välitys on mahdollinen.

Selitetty keksintö tarjoaa ensisijaisesti suuria 35 mahdollisuuksia pyyhkäistä suurta määrää aikajakoiseen mul-tipleksimuotoon muunnettuja mittauspisteitä samoin kuin si-säänmenojen ja ulostulojen yhdistelmiin useilta linjoilta 10 75439 siten, että ne antavat tulokseksi itsegeneroivien yhdistelevien piirien moniulotteisen rakenteen.

Yhdistelmämahdollisuuksia on myös olemassa yhden ja saman linjan puitteissa, jossa jotkut antureista tietyssä 5 geometrisessa ryhmitelmässä vaikuttavat toisen ryhmän pyyh-käisykuvioon; anturien pyyhkäisyjärjestys on myös sellainen, että dynaaminen pulssikuvio esiintyy karakteristisessa aikajärjestyksessä, kuten kuvioissa 4, 6 ja 7 esitetään.

Muista käyttömahdollisuuksista mainitaan seuraavat: 10 Sellaisten rakenteiden jatkuva valvonta, joissa sopivat tuntoelementit sijaitsevat keskuskohdasta valvottavien rakenneosien lähellä. Tämä voi päteä patoihin, joissa on tärkeää rekisteröidä kosteusgradientteja ja painumaa.

Toinen sovellutus on turvallisuusvalvonta hälytys-15 kohtien osoittamiseksi. Käytetty anturijärjestelmä voi rekisteröidä paineen, lämpötilan, akustiikan, valon muutoksia tai yksinkertaisesti suljettua tai avointa kosketinta.

Käyttöalueesta riippuen signaalin käsittely vaatii aina signaalinkäsittelyelektroniikkaa, joka käsittelee sig-20 naalitiedon haluttuun näyttömuotoon, ilmaisee hälytyskri-teerit ja ohjaa toimintoja. Mainittujen tehtävien suorittamiseksi on jonkinlainen mikroprosessori yleisin ratkaisu.

Mainittujen kytkinelementtien tarjoamat käyttömahdollisuudet ovat parhaiten verrattavissa elävän hermoston 25 sensorisiin ja motorisiin signaaliteihin ja sen lukemattomiin loogisiin kytkentöihin.

Claims (10)

75439

1. Järjestely signaalien jakelemiseksi ja/tai ulos-ottamiseksi useista liitäntäpisteistä, jotka käyttävät yh- 5 teistä siirtotietä, joka käsittää kaksi johtoa, joiden välissä on jokaista pistettä varten kytkinelementti (1) ja säädettävä viivepiiri (2) , joka sisältää ja/tai on kytketty viivettä muuttavaan välineeseen (R; C? 6), joka tunnustelee mainittua signaalia edustavaa parametria ja joka vas-10 teenä signaalille muuttaa vastaavasti viivettä, jolloin signaalit annetaan virtapulssien välisin, mainitun säädettävän viiveen määräämin aikavälein ja siirretään multiplek-soidussa muodossa ja jolloin liitäntäpisteiden siirtämät signaalit kootaan ulostuloanturilla (9), joka on myös kyt-15 ketty yhteiseen siirtotiehen (8, 8'), tunnettu siitä, että kukin liitäntäpiste muodostuu kytkinelementis-tä (1), joka on muodostettu kahdesta sarjaan kytketystä erillisestä kytkimestä (S^, S2), jotka muodostavat juonto-koskettimen, jolloin ensimmäisen kytkinelementin (1) ulos-20 tulo on kytketty seuraavan kytkinelementin (1.1) sisäänme-noon välissä olevan säädettävän viivepiirin (2) kautta, jolloin muodostuu kaskadikytkentä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että yhteinen siirtotie (8, 8') on 25 suljettu vain lyhyen aikaa, kun mainittujen kytkimien (S^, S2) kytkentä tapahtuu, riippumatta koko järjestelyn kytkin-elementtien lukumäärästä, koska kerrallaan toimii vain yksi kytkinelementti.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, 30 tunnettu siitä, että kytkinten muutosten järjestys ja lukumäärä on pakko-ohjattu.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että yhteinen siirtotie (8, 8') ja kytkinelementit muodostavat kaksisuuntaisen signaalinja- 35 kelulinjan. 12 75439

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kytkinelementit muodostuvat puolijohteista tai mekaanisista kytkimistä (kuvio 3a).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, 5 tunnettu siitä, että joukko kytkinelementtejä (1, 1.1) yhdessä välissä olevien viivepiirien (2) kanssa muodostavat viivelinjan (I), jota voidaan pitää kytkentäele-menttinä (kuvio 2).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestely, 10 tunnettu siitä, että mainitulla kytkentäelementillä on karakteristiset sisäänmenot ja ulostulot, jotka ovat luonteeltaan sekä staattisia että dynaamisia ja ovat keskenään kytkettävissä muihin elementteihin (kuviot 4 ja 5) moniulotteisen yhdistelevän piirin muodostamiseksi.

8. Patenttivaatimusten 1 ja 7 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että signaalin ulosottoa ja jakelua pakko-ohjataan sekä aikaulottuvuuden että suunnan suhteen ensimmäisen kytkentäelementin (3) sisäänmenolla.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, 20 tunnettu siitä, että aikavälejä kytkimien tilan-muutosten välillä tunnustellaan virtapulsseina sopivilla välineillä kuten muuntajilla, kapasitiivisella tunnustelulla ja lyhytaikaisilla jännitteen alennuksilla vastuksen yli (esim. kuviot 12a-d).

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että anturit muodostuvat muuttujista, kuten vastuksista, kondensaattoreista, virrasta tai jännitteistä. 13 75439