FI75435C - DIAGNOSTIC FOERFARANDE, VID VILKET MAN UTNYTTJAR EN NY MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNISKANS T-CELLERS ANTIGEN OCH I FOERFARANDET ANVAENDBAR COMPOSITION. - Google Patents
DIAGNOSTIC FOERFARANDE, VID VILKET MAN UTNYTTJAR EN NY MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNISKANS T-CELLERS ANTIGEN OCH I FOERFARANDET ANVAENDBAR COMPOSITION. Download PDFInfo
- Publication number
- FI75435C FI75435C FI850484A FI850484A FI75435C FI 75435 C FI75435 C FI 75435C FI 850484 A FI850484 A FI 850484A FI 850484 A FI850484 A FI 850484A FI 75435 C FI75435 C FI 75435C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- cells
- antibody
- cell
- normal human
- antigen
- Prior art date
Links
Landscapes
- Preparation Of Compounds By Using Micro-Organisms (AREA)
- Micro-Organisms Or Cultivation Processes Thereof (AREA)
- Medicines Containing Antibodies Or Antigens For Use As Internal Diagnostic Agents (AREA)
Description
7543575435
Diagnostinen menetelmä, jossa käytetään hyväksi uutta ihmisen T-solujen antigeenille spesifistä monoklonaalista vasta-ainetta ja menetelmässä käyttökelpoinen ainekoostumus 5Diagnostic method utilizing a novel monoclonal antibody specific for a human T cell antigen and a composition of matter useful in the method 5
Jakamalla erotettu hakemuksesta 810026Dividing separated from application 810026
Keksintö kohdistuu diagnostiseen menetelmään 0KT11+-solujen puutteen tai ylimäärän toteamiseksi ihmisistä se-10 kä menetelmässä käyttökelpoiseen ainekoostumukseen. Menetelmässä käytetään hyväksi monoklonaalista vasta-ainetta pinta-antigeenille, joka on löydetty käytännöllisesti katsoen kaikista ihmisen normaaleista perifeerisistä T-so-luista ja noin 95 %:lta ihmisen normaaleja tymosyyttejä.The invention relates to a diagnostic method for detecting a deficiency or excess of 0KT11 + cells in humans and to a composition of matter useful in the method. The method utilizes a monoclonal antibody to a surface antigen found in virtually all normal human peripheral T cells and about 95% of normal human thymocytes.
15 Vasta-ainetta valmistetaan uuden hybridisolulinjän avulla.The antibody is produced using a new hybrid cell line.
Kohler ja Milstein yhdistivät vuonna 1975 hiiren myeloomasoluja immunisoitujen hiirien pernasoluihin /.Nature 256 (1975) 495-497/, jolloin ensimmäisen kerran havaittiin, että oli mahdollista valmistaa jatkuva solulinja ho-20 mogeenisen (ns. "monoklonaalisen") vasta-aineen tuottamiseksi. Tämän jälkeen erilaisten hybridisolujen (ns. hybri-domien) valmistamista on yritetty monin tavoin ja näiden hybridomien tuottamaa vasta-ainetta yritetty soveltaa tieteelliseen käyttöön. Katso esimerkiksi: Current Topics in 25 Microbiology and Immunology, vol. 81 - "Lymphosyte Hybri-domas", toimittajat F. Melchers, M. Potter ja N. Warner, Springer-Verlag 1978 ja julkaisun sisältämät kirjallisuusviitteet; C.J. Barnstable et al., Cell 14 (toukokuu 1978) 9-20; P. Parham ja W.F. Bodmer, Nature 276 (1978) 397-399; 30 Handbook of Experimental Immunology, 3. painos, vol. 2, toimittaja D.M. Wier, Blackwell 1978, kappale 25; ja Chemical and Engineering News, tammikuu 1 (1979) 15-17.In 1975, Kohler and Milstein combined mouse myeloma cells with spleen cells from immunized mice (Nature 256 (1975) 495-497), where it was first discovered that it was possible to prepare a continuous cell line to produce a homogenous (so-called "monoclonal") antibody. Since then, many attempts have been made to prepare various hybrid cells (so-called hybrid domains) and to try to apply the antibody produced by these hybridomas to scientific use. See, e.g., Current Topics in 25 Microbiology and Immunology, vol. 81 - "Lymphosyte Hybri-domas", edited by F. Melchers, M. Potter and N. Warner, Springer-Verlag 1978 and references cited therein; C.J. Barnstable et al., Cell 14 (May 1978) 9-20; P. Parham and W.F. Bodmer, Nature 276 (1978) 397-399; 30 Handbook of Experimental Immunology, 3rd Edition, Vol. 2, edited by D.M. Wier, Blackwell 1978, paragraph 25; and Chemical and Engineering News, January 1 (1979) 15-17.
Näissä viitteissä on esitetty saavutetut tulokset ja esiintyneet vaikeudet yritettäessä valmistaa hybrido-35 meistä monoklonaalista vasta-ainetta. Vaikka valmistusmenetelmä periaatteessa tunnetaan hyvin, vaikeuksia esiintyy 2 75435 paljon ja jokainen tapaus on erilainen. Ei voida etukäteen taata, että yritettäessä valmistaa haluttua hybrido-maa siinä onnistutaan ja että tässä onnistuttaessa hybri-doma tuottaa vasta-ainetta tai että näin muodostuneella 5 vasta-aineella on haluttu spesifisyys. Onnistuminen riippuu pääasiassa käytetystä antigeenilajista ja halutun hybridoman eristämisestä käytetystä selektiotekniikasta.These references show the results obtained and the difficulties encountered in trying to prepare a hybrid-35 monoclonal antibody from us. Although the manufacturing method is in principle well known, there are many difficulties with 2,754,35 and each case is different. It cannot be guaranteed in advance that an attempt will be made to try to produce the desired hybrid land and that, if successful, the hybrid Doma will produce an antibody or that the antibody thus formed will have the desired specificity. Success depends mainly on the type of antigen used and the selection technique used to isolate the desired hybridoma.
Monoklonaalista ihmisen lymfosyyttien pinta-antigeeneille spesifistä vasta-ainetta on yritetty valmistaa vain 10 harvoissa tapauksissa. Katso esimerkiksi: Current Topics in Microbiology and Immunology, vol. 81, 66-69 ja 164-169.Attempts have been made to produce a monoclonal antibody specific for human lymphocyte surface antigens in only 10 rare cases. See, e.g., Current Topics in Microbiology and Immunology, vol. 81, 66-69 and 164-169.
Näissä kokeissa käytetyt antigeenit olivat viljeltyjä ihmisen lymfoblastoidileukemiasolulinjoja ja kroonisen lymfo-syyttileukemian solulinjoja. Monet näin valmistetut hybri-15 domat tuottivat vasta-ainetta, joka vaikutti kaikkien ihmisen solujen erilaisiin pinta-antigeeneihin. Mikään näistä hybridomeista ei tuottanut tietylle ihmisen lymfosyyttila-jille spesifistä vasta-ainetta.The antigens used in these experiments were cultured human lymphoblastoid leukemia cell lines and chronic lymphocytic leukemia cell lines. Many of the hybrid-15 Domas thus prepared produced an antibody that acted on different surface antigens of all human cells. None of these hybridomas produced an antibody specific for a particular human lymphocyte species.
Äskettäin on esitetty julkaisuja, joissa on kuvat-20 tu sellaisten hybridomien valmistus ja testaus, jotka tuottavat tietyille T-solujen antigeeneille spesifistä vasta-ainetta. Katso esim. Reinherz, E.L., et ai., J. Immunol. 123, 1312-1317 (1979); Reinherz, E.L., et ai., Proc. Natl. Acad. Sei., 76, 4061-4065 (1979); ja Kung, P.C., et ai., Science, 25 206, 347-349 (1979).Recently, publications have been described depicting the preparation and testing of hybridomas that produce an antibody specific for certain T cell antigens. See, e.g., Reinherz, E.L., et al., J. Immunol. 123, 1312-1317 (1979); Reinherz, E.L., et al., Proc. Natl. Acad. Sci., 76, 4061-4065 (1979); and Kung, P.C., et al., Science, 25206, 347-349 (1979).
Ihmisen ja eläinten elimistön immunologisiin toimintoihin osallistuu kaksi lymfosyyttien pääryhmää. Näistä toinen (kateenkorvasta peräisin oleva solu eli T-solu) erilaistuu kateenkorvassa hemopoieettisista kantasoluista. Ka-30 teenkorvassa olevia erilaistuvia soluja nimitetään "tymo-syyteiksi". Kypsät T-solut irtoavat kateenkorvasta ja joutuvat sen jälkeen verenkiertoon, kudoksiin ja imukudokseen. Nämä T-solut muodostavat suuren osan elimistössä kiertävistä pienistä lymfosyyteistä. Ne ovat immunologisesti 35 spesifisiä ja osallistuvat efektorisoluina suoraan solujen välityksellä tapahtuviin immunologisiin reaktioihin 75435 (esimerkiksi elinsiirtojen yhteydessä esiintyvä hylkiminen) . Vaikka T-solut eivät eritä vasta-aineita elimistön nesteisiin, toinen myöhemmin käsiteltävä lymfosyyttiryh-mä tarvitsee eräissä tapauksissa T-soluja pystyäkseen 5 itse erittämään vasta-aineita. Eräät T-solulajit toimivat toisissa immunologisissa järjestelmissä säätelevästi. Tämän solujen yhteistoimintamuodon mekanismia ei vielä täysin tunneta.Two main groups of lymphocytes are involved in the immunological functions of the human and animal body. The second of these (a thymus-derived cell, or T cell) differs in the thymus from hematopoietic stem cells. The differentiating cells in the Ka-30 tea ear are termed "thymocytes." Mature T cells detach from the thymus and then enter the bloodstream, tissues, and lymphoid tissue. These T cells make up a large part of the small lymphocytes circulating in the body. They are immunologically specific and, as effector cells, are directly involved in cell-mediated immunological responses 75435 (e.g., transplant rejection). Although T cells do not secrete antibodies into body fluids, another group of lymphocytes to be treated later will in some cases require T cells to be able to secrete antibodies themselves. Some T cell species act in a regulatory manner in other immunological systems. The mechanism of this form of cell interaction is not yet fully understood.
Toiseen lymfosyyttiryhmään (luuytimestä peräisin 10 oleviin soluihin eli B-soluihin) kuuluvat ne, jotka erittävät vasta-aineita. Ne kehittyvät myös hemopoieettisista kantasoluista, mutta kateenkorva ei säätele niiden erilaistumista. Linnuilla ne erilaistuvat kateenkorvalle analogisessa elimessä, joka on nimeltään "Bursa of Fabri-15 cius". Imettäväisistä ei kuitenkaan ole löydetty vastaavaa elintä, ja täten B-solujen arvellaan erilaistuvan luuytimessä.The second group of lymphocytes (10 cells from the bone marrow, or B cells) includes those that secrete antibodies. They also develop from hematopoietic stem cells, but their differentiation is not regulated by the thymus. In birds, they differentiate in an organ analogous to the thymus, called the "Bursa of Fabri-15 cius." However, no similar organ has been found in mammals, and thus B cells are thought to differentiate in the bone marrow.
T-solut jakaantuvat ainakin kolmeen alalajiin, joita nimitetään "auttaja"-, "heikentäjä"- ja "tappaja"-T-20 soluiksi, nämä joko nopeuttavat tai hidastavat reaktiota tai tappavat (liuottavat) vieraita soluja. Nämä alaluokat ovat hyvin tunnettuja hiirien elimistössä, mutta vasta äskettäin niiden toimintaa on kuvattu ihmiselimistössä. Katso esimerkiksi: R.L. Evans et ai., Journal of Experimen-25 tai Medicine 145 (1977) 221-232 ja L. Chess ja S.F. Schloss-man - "Functional Analysis of Distinct Human T-cell Subsets Bearing Unique Differentiation Antigens", teoksessa "Contemporary Topics in Immunobiology", toimittaja O. Stutman, Plenum Press 1977, vol. 7, 363-379.T cells are divided into at least three subspecies, termed "helper", "attenuator", and "killer" T-20 cells, which either accelerate or slow the reaction or kill (dissolve) foreign cells. These subclasses are well known in the body of mice, but only recently have their functions been described in the human body. See, e.g., R.L. Evans et al., Journal of Experimen-25 or Medicine 145 (1977) 221-232 and L. Chess and S.F. Schloss-man - "Functional Analysis of Distinct Human T-cell Subsets Bearing Unique Differentiation Antigens", in "Contemporary Topics in Immunobiology", edited by O. Stutman, Plenum Press 1977, vol. 7, 363-379.
30 Eri T-solulajien tai -alalajien identifiointi tai niiden heikentäminen on tärkeää erilaisten immunoregula-toristen häiriöiden diagnoosissa ja hoidossa.The identification or attenuation of different T cell species or subtypes is important in the diagnosis and treatment of various immunoregulatory disorders.
Esimerkiksi tiettyjen leukemia- ja imukudoskasvain-muotojen prognoosi on erilainen sen mukaan, ovatko ne 35 lähtöisin B- tai T-soluista. Täten taudin prognoosia arvioitaessa on tärkeää, että nämä kaksi lymfosyyttiryhmää 4 75435 pystytään erottamaan toisistaan. Katso esimerkiksi: A.C. Aisenberg ja J.C. Long, The American Journal of Medicine 58 (1975) 300; D. Belpomme et ai., teoksessa "Immunological Diagnosis of Leukemias and Lymphomas", 5 toimittajat S. Thierfelder et al., Springer, Heidelberg 1977, 33-45; ja D. Belpomme et al., British Journal of Haematology 38 (1978) 85.For example, the prognosis of certain forms of leukemia and lymphoma differs depending on whether they originate from B or T cells. Thus, in assessing the prognosis of the disease, it is important to be able to distinguish between these two groups of lymphocytes 4,754,355. See, e.g., A.C. Aisenberg and J.C. Long, The American Journal of Medicine 58 (1975) 300; D. Belpomme et al., In "Immunological Diagnosis of Leukemia and Lymphomas", 5 edited by S. Thierfelder et al., Springer, Heidelberg 1977, 33-45; and D. Belpomme et al., British Journal of Hematology 38 (1978) 85.
Tietyissä tautitiloissa (esim. nuorten nivelreumassa, pahanlaatuisissa tautitiloissa ja agammaglobulinemias-10 sa T-solujen alaryhmät ovat joutuneet epätasapainoon.In certain disease states (e.g., juvenile rheumatoid arthritis, malignant disease states, and agammaglobulinemia-10 sa, T cell subsets have become unbalanced.
On ehdotettu, että autoimmuunisissa sairauksissa yleensä "auttaja"-T-soluja esiintyy ylimäärin ja tietyistä "hei-kentäjä"-T-soluista on puutetta, kun taas agammaglobuli-nemiaan liittyy tiettyjen "heikentäjä"-T-solujen ylimää-15 rä tai "auttaja"-T-solujen puute. Pahanlaatuisissa tautitiloissa yleensä "heikentäjä"-T-soluja esiintyy ylimäärin. Joissakin leukemiamuodoissa pysähtyneessä kehitysvaiheessa olevia T-soluja muodostuu ylimäärin. Diagnostinen onnistuminen voi täten riippua siitä, pystytäänkö tämä epätasapaino tai 20 ylimäärä havaitsemaan tai määrittämään, mitä kehitysvaihetta esiintyy ylimäärin. Katso esimerkiksi: J. Kersey et al., "Surface Markers Define Human Lymphoid Malignancies with Differing Prognoses", teoksessa "Haematology and Blood Transfusion", vol. 20, Springer-Verlag 1977, 17-23 ja jul-25 kaisun sisältämät viitteet sekä E.L. Reinberg et al., J. Clin. Invest. 64 (1979) 392-397.It has been suggested that in autoimmune diseases, "helper" T cells are generally present in excess and certain "hi-field" T cells are deficient, whereas agammaglobulemia is associated with an excess of "15" or "attenuator" T cells. helper "-T cell deficiency. In malignant disease states, "attenuator" T cells are usually present in excess. In some forms of leukemia, stagnant T cells are formed in excess. Diagnostic success may thus depend on whether this imbalance or excess can be detected or determined at which stage of development occurs in excess. See, e.g., J. Kersey et al., "Surface Markers Define Human Lymphoid Malignancies with Differing Prognoses," in Hematology and Blood Transfusion, vol. 20, references in Springer-Verlag 1977, 17-23 and Jul-25, and EL Reinberg et al., J. Clin. Invest. 64 (1979) 392-397.
Agammaglobulinemiaan, tautitilaan, jossa immuno-globuliinia ei muodostu, kuuluu ainakin kaksi eri tyyppiä. Tyypissä I immunoglobuliinia ei muodostu, koska heikentäjä-30 T-soluja esiintyy ylimäärin, kun taas tyypissä II tämä aiheutuu auttaja-T-solujen puutteesta. Molemmissa tyypeissä potilaan B-solut eli lymfosyytit, jotka vastaavat vasta-aineen varsinaisesta erityksestä, ovat täysin normaaleja eikä niistä esiinny puutetta, sen sijaan näiden B-solujen toimin-35 taa joko heikennetään tai niitä "ei auteta", mikä vähentää huomattavasti immunoglobuliinin tuotantoa tai keskeyttää 5 75435 tuotannon kokonaan. Agammaglobulinemiatyyppi voidaan siten määrittää sen perusteella, esiintyykö heikentäjä-T-soluja ylimäärin vai onko auttaja-T-soluista puutetta.Agammaglobulinemia, a disease state in which no immunoglobulin is formed, belongs to at least two different types. In type I, immunoglobulin is not formed due to the excess of attenuator-30 T cells, whereas in type II this is due to a lack of helper T cells. In both types, the patient's B cells, or lymphocytes, which are responsible for the actual secretion of the antibody, are completely normal and deficient, whereas the function of these B cells is either impaired or "not helped", which significantly reduces immunoglobulin production or suspend 5,754,35 production altogether. The type of agammaglobulinemia can thus be determined by the presence of an excess of attenuator T cells or a deficiency of helper T cells.
On havaittu viitteitä siitä, että annettaessa auto-5 immuunista tautia tai pahanlaatuisia tauteja sairastaville potilaille vasta-aineita, jotka ovat spesifisiä ylimäärin esiintyvälle T-solulajille, vasta-aineet voivat vaikuttaa taudin kehitykseen edullisesti. Esimerkiksi auttaja-T-so-lusyöpää (tiettyjä ihon T-soluimukudoskasvaimia ja tietty-10 jä T-solujen akuutteja lymfoblastileukemiamuotoja) voidaan hoitaa antamalla potilaalle auttaja-T-soluantigeenille spesifistä vasta-ainetta. Autoimmuunista tautia, joka aiheutuu auttaja-solujen ylimäärästä, voidaan myös hoitaa samalla tavalla. Sellaisia tauteja lesim. pahanlaatuisia tautitilo-15 ja tai tyyppiä I olevaa agammaglobulinemiaa), jotka aiheutuvat heikentäjä-T-solujen ylimäärästä, voidaan hoitaa antamalla potilaalle vasta-ainetta, joka on spesifinen heikentä jä-T-soluantigeenille.There are indications that when administering to patients with auto-immune disease or malignancies antibodies that are specific for the overexpressing T cell species, the antibodies may have a beneficial effect on the development of the disease. For example, helper T cell cancer (certain skin T cell lymphoma tumors and certain acute forms of T cell lymphoblastic leukemia) can be treated by administering to the patient an antibody specific for the helper T cell antigen. Autoimmune disease caused by an excess of helper cells can also be treated in the same manner. Such diseases lurk. malignant disease state-15 and or type I agammaglobulinemia) caused by an excess of attenuating T cells can be treated by administering to the patient an antibody specific for the attenuating T cell antigen.
Antiseerumit, jotka vaikuttavat ihmisen kaikkiin T-so-20 luihin (ns. ihmisen vastainen tymosyyttiglobuliini eli ATG), ovat osoittautuneet terapeuttisesti käyttökelpoiseksi hoidettaessa potilaita, joille on suoritettu elintensiirtoja.Antisera that affect all human T-so-20 bones (so-called anti-human thymocyte globulin, or ATG) have been shown to be therapeutically useful in the treatment of transplant patients.
Koska T-solut vaikuttavat solujen välityksellä tapahtuviin immunologisiin reaktioihin (siirrettyjen elinten hylkimis-25 mekanismi), T-soluille spesifisen vasta-aineen saaminen estää tai hidastaa tätä hylkimisprosessia. Katso esimerkiksi: Cosimi et ai., "Randomized Clinical Trial of ATG in Cadaver Renal Allgraft Recipients: Importance of T Cell Monitoring", Surgery 40 (1976) 155-163, ja julkaisun sisältämät viit-30 teet, ja Wechter et ai., "Manufacture of AntithymocyteBecause T cells affect cell-mediated immunological responses (transplant rejection mechanism), obtaining an antibody specific for T cells prevents or slows this rejection process. See, e.g., Cosimi et al., "Randomized Clinical Trial of ATG in Cadaver Renal Allgraft Recipients: Importance of T Cell Monitoring," Surgery 40 (1976) 155-163, and references 30-30, and Wechter et al., “Manufacture of Antithymocyte
Globulin for Clinical Trials", Transplantation 28 (4) (1979) 303-307.Globulin for Clinical Trials ", Transplantation 28 (4) (1979) 303-307.
Ihmisen T-solulajien ja -alalajien identifiointiin ja heikentämiseen on tähänasti käytetty spontaaneja autovas-35 ta-aineita tai ihmisen T-soluille selektiivisiä antiseerumeja, jotka on valmistettu immunoimalla eläimiä ihmisen 6 75435 T-soluilla, poistamalla elämistä veri seerumin saamiseksi ja adsorboimalla antiseerumi esimerkiksi autologisilla. ei-allogeenisilla B-soluilla vasta-aineiden poistamiseksi, joilla on ei-haluttu reaktiivisuus. Näiden antiseerumien 5 valmistus on erittäin vaikeaa erikoisesti adsorptio- ja puhdistusvaiheissa. Adsorboidut ja puhdistetut antiseerumitkin sisältävät halutun vasta-aineen lisäksi useista syistä monia epäpuhtauksia. Eräs syy on se, että seerumi sisältää miljoonia vasta-ainemolekyylejä jo ennen immunoin-10 tia T-soluilla. Toiseksi immunointi aiheuttaa vasta-aineiden muodostumisen useita antigeenilajejavastaan, joita on löydetty kaikista injektoiduista ihmisen T-soluista. Ei pystytä selektiivisesti tuottamaan tietylle antigeenille spesifistä vasta-ainetta. Kolmanneksi näillä menetelmillä 15 valmistetun spesifisen vasta-aineen tiitteri on tavallisesti melko alhainen (esim. laimennusten ollessa suurempia kuin 1:100 vasta-aine on inaktiivinen) ja spesifisen ja ei-spesifisen vasta-aineen suhde on pienempi kuin 1/10**.To date, spontaneous autoantibodies or antisera selective for human T cells, prepared by immunizing animals with human 6 75435 T cells, removing blood to obtain serum, and adsorbing the antiserum to autologous autologous methods, for example, have been used to identify and attenuate human T cell species and subspecies. . with non-allogeneic B cells to remove antibodies with unwanted reactivity. The preparation of these antisera 5 is very difficult, especially in the adsorption and purification steps. Adsorbed and purified antisera also contain many impurities in addition to the desired antibody for a number of reasons. One reason is that serum contains millions of antibody molecules even before immunization with T cells. Second, immunization causes the formation of antibodies against several antigen species found in all injected human T cells. It is not possible to selectively produce an antibody specific for a particular antigen. Third, the titer of the specific antibody prepared by these methods is usually quite low (e.g., at dilutions greater than 1: 100, the antibody is inactive) and the ratio of specific to non-specific antibody is less than 1/10 **.
Katso esimerkiksi Chessin ja Schlossmanin edellä mai-20 nittua artikkelia (sivulta 365 eteenpäin) sekä edellä mainittua artikkelia "the Chemical and Engineering News”-leh-dessä, näissä on kuvattu tähän asti käytettyjen antiseerumien puutteellisuuksia ja monoklonaalisen vasta-aineen etuja.See, for example, Chess and Schlossman's article cited above (page 365 onwards) and the article cited in The Chemical and Engineering News, which describe the shortcomings of antisera used to date and the advantages of the monoclonal antibody.
25 Nyt on keksitty uusi hybridoma (OKT 11), joka pystyy tuottamaan uutta monoklonaalista vasta-ainetta pinta-antigeenille, jota on löydetty käytännöllisesti katsoen kaikista ihmisen normaaleista perifeerisistä T-soluista ja noin 95 %:lta ihmisen normaaleja tymosyyttejä, mutta jota ei ole 30 löydetty ihmisen normaaleista B-soluista eikä nollasoluista. Näin muodostunut vasta-aine on monospesifinen yhdelle ainoalle ihmisen normaalien T-solujen pinta-antigeenideter-minantille, eikä se sisällä käytännöllisesti katsoen lainkaan muita ihmisen vastaisia immunoglobuliineja, päin vas-35 toin kuin tähän asti tunnetut antiseerumit (jotka sisältävät luonnostaan epäpuhtauksina vasta-aineita, jotka reagoi- 7 75435 vat hyvin monien ihmisen antigeenien kanssa), ja tähän asti tunnetut monoklonaaliset vasta-aineet (jotka eivät ole monospesifisiä yhdelle ainoalle ihmisen tymosyytin antigeenille) . Lisäksi tätä hybridomaa voidaan viljellä vasta-ai-5 neen tuottamiseksi, jolloin eläinten käyttö vasta-aineen tuottamiseen ei ole välttämätöntä eikä myöskään tarvita monimutkaisia adsorptio- ja puhdistusvaiheita, jotka tähänastisissa epäpuhtaidenkin antiseerumien valmistusmenetelmissä ovat olleet välttämättömiä.A new hybridoma (OKT 11) has now been discovered which is capable of producing a novel monoclonal antibody to a surface antigen found in virtually all normal human peripheral T cells and about 95% of normal human thymocytes, but which is not present. found in normal human B cells and not in null cells. The antibody thus formed is monospecific for a single surface antigenic determinant of normal human T cells and contains virtually no other anti-human immunoglobulins, in contrast to antisera known to date (which naturally contain antibodies as impurities, which react well with many human antigens), and hitherto known monoclonal antibodies (which are not monospecific for a single human thymocyte antigen). In addition, this hybridoma can be cultured to produce antibody, so that the use of animals to produce antibody is not necessary, nor are the complex adsorption and purification steps required in previous methods for preparing crude antisera.
10 Sekä esillä olevasta hybridomasta että sen tuottamas ta vasta-aineesta käytetään tässä yhteydessä nimitystä "OKTll", asiayhteydestä ilmenee, kumpaa kulloinkin tarkoitetaan. Esillä oleva hybridoma on talletettu 13.12.1979 laitokseen "the American Type Culture Collection", 12301 15 Parklawn Drive, Rockville, Maryland 20852, ja sille on annettu ATCC-talletusnumero CRL 8027.10 Both the present hybridoma and the antibody produced by it are referred to herein as "OKT11", the context being whichever is meant. The present hybridoma was deposited on December 13, 1979 with the American Type Culture Collection, 12301 15 Parklawn Drive, Rockville, Maryland 20852, and has been assigned ATCC Accession No. CRL 8027.
Hybridoman ja sen tuottaman vasta-aineen valmistus on kuvattu FI-patenttihakemuksessa 810026.The preparation of the hybridoma and the antibody produced by it is described in FI patent application 810026.
Esillä olevan keksinnön mukaiselle diagnostiselle 20 menetelmälle, jossa edellä mainittua hybridomaa ja vasta-ainetta käytetään, on tunnusomaista, että annetaan potilaasta otetun lymfosyyttinäytteen reagoida diagnostisesti vaikuttavan määrän kanssa hiiren monoklonaalista vasta-ainetta, jota tuottaa hybridisolulinja, jonka ATCC-talletus-25 numero on CRL 8027 ja joka vasta-aine reagoi käytännöllisesti katsoen kaikkien ihmisen normaalien perifeeristen T-solujen ja noin 95 %:n kanssa ihmisen normaaleja tymo-syyttejä, mutta ei reagoi ihmisen normaalien B-solujen eikä nollasolujen kanssa, ja määritetään mainitun vasta-ai-30 neen kanssa reagoivan populaation prosentuaalinen osuus.The diagnostic method of the present invention using the above hybridoma and antibody is characterized by reacting a lymphocyte sample from a patient with a diagnostically effective amount of a mouse monoclonal antibody produced by a hybrid cell line having an ATCC accession number of 25. 8027 and which antibody reacts with virtually all normal human peripheral T cells and about 95% of normal human thymocytes but does not react with normal human B cells or null cells, and is determined against said antibody. the percentage of the population that reacted with.
Esimerkki 1 OKTll-vasta-aineen reaktiivisuuden karakterisointi A. Lymfosyyttikantojen eristäminenExample 1 Characterization of OKT11 antibody reactivity A. Isolation of lymphocyte strains
Terveiden vapaaehtoisten verenluovuttajien (ikä 15-35 40 vuotta) verestä erotettiin perifeeriset yksitumaiset verisolut Ficoll-Hypaque-tiheysgradienttisentrifugointi- 8 75435 menetelmällä (Pharmacia Fine Chemicals, Piscataway, NH), Boyumin esittämällä tavalla, Scand. J. Clin. Lab. Invest.Peripheral mononuclear blood cells were isolated from the blood of healthy volunteer blood donors (ages 15-35 to 40 years) by Ficoll-Hypaque density gradient centrifugation (Pharmacia Fine Chemicals, Piscataway, NH), as described by Boyum, Scand. J. Clin. Lab. Invest.
21 (suppl. 97) (1968) 77. Fraktioimattomat yksitumaiset solut erotettiin pinta-Ig (B)- ja pinta-Ig~- (T- ja nol-5 lasolu)-populaatioiksi käyttämällä Sephadex G-200 anti-F(ab')2~pylväskromatografiaa menetelmällä, jonka ovat aikaisemmin kuvanneet Chess et ai., J. Immunol. 113 (1974). T-solut otettiin talteen E-rosetoimalla Ig -populaatio 5 %:lla lampaan punasoluja (Microbiological Associates, 10 Bethesda, MD). Rosetoitu seos sentrifugoitiin Ficoll-Hypa-que-sentrifugissa ja talteenotettu E+-pelletti käsiteltiin 0,155-m NH4Cl:lla (10 ml 10® solua kohti). Näin saatu T-solupopulaatio oli <2 % risesti EAC-rosettipositiivinen ja >95 % risesti E-rosettipositiivinen standardimenetelmillä 15 määritettynä. Lisäksi rosetteja muodostamaton Ig (nollaso-lu)-populaatio erotettiin Ficoll-rajapinnalta. Tämä jälkimmäinen populaatio oli <5 % risesti E-positiivinen ja < 2-%risesti slg-positiivinen. Pinta-Ig+ (B)-populaatio erotettiin Sephadex-G-200-pylväästä eluoimalla normaalilla 20 ihmisen gammaglobuliinilla, kuten aikaisemmin on kuvattu. Tämä populaatio oli >95-%risesti pinta-Ig-positiivinen ja <5-%risesti E-positiivinen.21 (suppl. 97) (1968) 77. Unfractionated mononuclear cells were separated into surface Ig (B) and surface Ig ~ (T and nol-5 glass cell) populations using Sephadex G-200 anti-F (ab ' ) 2-column chromatography by the method previously described by Chess et al., J. Immunol. 113 (1974). T cells were harvested by E-rosetting the Ig population with 5% sheep erythrocytes (Microbiological Associates, 10 Bethesda, MD). The rosetted mixture was centrifuged in a Ficoll-Hypa-que centrifuge and the recovered E + pellet was treated with 0.155 M NH 4 Cl (10 mL per 10® cell). The T cell population thus obtained was <2% EAC rosette positive and> 95% E rosette positive as determined by standard methods. In addition, the non-rosette-forming Ig (zero-lu) population was separated from the Ficoll interface. This latter population was <5% E-positive and <2-% slg-positive. The surface Ig + (B) population was separated from the Sephadex-G-200 column by elution with normal 20 human gamma globulin as previously described. This population was> 95% surface Ig-positive and <5% E-positive.
B. Tymosyyttien eristäminenB. Isolation of thymocytes
Normaali ihmisen kateenkorvarauhanen saatiin poti-25 lailta, joille oli tehty korjaavia sydänleikkauksia ja joiden ikä vaihteli kahdesta kuukaudesta 14 vuoteen. Kateenkorvarauhanen paloiteltiin, ja palaset asetettiin heti 199(Gibco)-väliaineeseen, jossa oli 5 % vasikan sikiöseeru-mia, ne hienonnettiin huolellisesti pihdeillä ja saksilla 30 ja sen jälkeen muodostettiin yhtä solulajia sisältävä suspensio puristamalla seos terässeulan läpi. Seuraavaksi solut sentrifugoitiin Ficoll-Hypaque-sentrifugissa ja pestiin kohdassa A kuvatulla tavalla. Näin saadut tymosyytit olivat >95-%risesti elinkykyisiä ja _> 90-%risesti E-rosettiposi-35 tiivisia.A normal human thyroid gland was obtained from a poti-25 who had undergone corrective heart surgery and ranged in age from two months to 14 years. The thyroid gland was cut, and the pieces were immediately placed in 199 (Gibco) medium containing 5% fetal calf serum, finely chopped with forceps and scissors, and then a suspension containing one cell species was formed by squeezing the mixture through a steel sieve. Next, the cells were centrifuged in a Ficoll-Hypaque centrifuge and washed as described in A. The thymocytes thus obtained were> 95% viable and> 90% E-rosette positive.
9 754359 75435
Esimerkki 2Example 2
Solufluorografinen analyysi ja solujen erotusCell fluorographic analysis and cell separation
Monoklonaalisten vasta-aineiden ja kaikkien solupopulaatioiden reaktiotuotteiden solufluorografinen analyysi 5 suoritettiin epäsuoralla immunofluoresenssimenetelmällä, jossa solut värjättiin fluoresiiniin liitetyllä vuohessa valmistetulla antihiiri-IgG:llä (G/M FITC) (Meloy Laboratories) , analyysiin käytettiin solufluorogragia FC200/4800ACell fluorographic analysis of monoclonal antibodies and reaction products of all cell populations was performed by an indirect immunofluorescence method in which cells were stained with fluorescein-conjugated goat anti-mouse IgG (G / M FITC) (Meloy Laboratories).
g (Ortho Instruments). Tällöin 1 x 10 solua käsiteltiin 10 0,15 ml:11a vasta-ainetta OKT5 laimennuksen ollessa 1:500, soluja inkuboitiin 4°C:ssa 30 minuutin ajan ja pestiin kahdesti. Solujen annettiin sen jälkeen reagoida 0,15 ml:n kanssa G/M FITC (laimennus 1:40) 4°C:ssa 30 minuutin ajan, reaktiotuote sentrifugoitiin ja pestiin kolme kertaa. Nämä 15 solut analysoitiin sen jälkeen solufluorografiällä, jossa kunkin solun aiheuttama fluoresenssi-intensiteetti rekisteröitiin pulssinkorkeusanalysaattorilla. Reaktiivisuusmalli oli samanlainen laimennuksella 1:10 000, mutta suuremmilla laimennuksilla reaktioita ei tapahtunut. Taustavärjäyksen 20 intensiteetti määritettiin 0,15 ml:lla suhteessa 1:500 laimennettuna vesivatsanestettä, joka oli saatu intraperitone-aalisesti ei-tuottavalla hybridikloonilla immunisoidusta CAF^-hiirestä.g (Ortho Instruments). At this time, 1 x 10 cells were treated with 0.15 ml of antibody at a 1: 500 dilution of OKT5, incubated at 4 ° C for 30 minutes, and washed twice. The cells were then reacted with 0.15 ml of G / M FITC (1:40 dilution) at 4 ° C for 30 minutes, the reaction product was centrifuged and washed three times. These 15 cells were then analyzed by cell fluorography, in which the fluorescence intensity induced by each cell was recorded on a pulse height analyzer. The reactivity pattern was similar at a dilution of 1: 10,000, but no reactions occurred at higher dilutions. The intensity of background staining was determined with 0.15 ml of a 1: 500 dilution of aqueous humor obtained intraperitoneally from a CAF1 mouse immunized with a non-producing hybrid clone.
Kuviossa 1 on esitetty solufluorograafista saatu fluo-25 resenssispektri normaaleille ihmisen tymosyyteille ja perifeerisille E+- ja E -soluille, joiden on annettu reagoida OKTll:n ja muiden monoklonaalisten vasta-aineiden (laimennus 1:500) sekä G/M FITC:n kanssa. Taustafluoresenssivärjäys määritettiin lisäämällä kuhunkin populaatioon suhteessa 30 1:500 laimennettua vesivatsanestettä hiirestä, johon oli in jektoitu ei-tuottavaa kloonia, ja inkuboimalla seosta.Figure 1 shows the fluorescence resistance spectrum obtained from a cell fluorograph for normal human thymocytes and peripheral E + and E cells reacted with OKT11 and other monoclonal antibodies (1: 500 dilution) and G / M FITC. Background fluorescence staining was determined by adding to each population a 1: 500 dilution of aqueous humor from a mouse injected with a non-producing clone and incubating the mixture.
Taulukosta 1 ilmenee monoklonaalisten vasta-aineiden OKT1, OKT3-6 ja OKT8-11 reaktiivisuus ihmisen eri lymfoidi-solupopulaatioiden kanssa. Muun muassa tämän reaktiivisuus-35 kaavan avulla esillä oleva vasta-aine OKT11 voidaan todeta ja erottaa muista vasta-aineista.Table 1 shows the reactivity of the monoclonal antibodies OKT1, OKT3-6 and OKT8-11 with different human lymphoid cell populations. Among other things, this reactivity-35 formula allows the present antibody OKT11 to be detected and distinguished from other antibodies.
10 7543510 75435
Kuviossa 1 on esitetty solufluorografista saatu fluoresenssispektri ihraisen normaaleille tymosyyttisuspen-sioille sekä perifeerisille E+- ja E -soluille, joiden on annettu reagoida vasta-aineiden 0KT11, OKTIO ja 0KT8 (lai-5 mennus 1:500) sekä G/M FITC:n kanssa. Päinvastoin kuin OKT1- ja OKT3-T-soluantigeenit (joiden määrä lisääntyy tymosyyttien kypsyessä perifeerisiksi T-soluiksi), 0KT11-antigeenin määrä samanaikaisesti pienenee. Muun muassa kuvion 1 mukaisen reaktiivisuuskaavan avulla esillä oleva 10 vasta-aine OKT11 voidaan todeta ja erottaa muista vasta-aineista .Figure 1 shows the fluorescence spectrum obtained from a cell fluorograph for normal human thymocyte suspensions and peripheral E + and E cells reacted with antibodies 0KT11, OKTIO and 0KT8 (dilution 1: 500) and G / M FITC. . In contrast to OKT1 and OKT3 T cell antigens (which increase in number as thymocytes mature into peripheral T cells), the amount of 0KT11 antigen decreases concomitantly. Among other things, the reactivity formula of Figure 1 allows the present antibody OKT11 to be detected and distinguished from other antibodies.
Taulukossa 2 on esitetty ihmisen T-lymfosyyttien an-tigeenifenotyypit käyttäen vasta-ainetta OKT11 ja muita monoklonaalisia vasta-aineita. Myös tämän fenotyyppikaavion 15 avulla vasta-aine OKT11 voidaan todeta ja erottaa muista vasta-aineista.Table 2 shows the antigen phenotypes of human T lymphocytes using OKT11 antibody and other monoclonal antibodies. Also with this phenotype pattern 15, the antibody OKT11 can be detected and distinguished from other antibodies.
Taulukosta 3 ilmenee perifeeristen T-solujen sekä T-solujakeiden pitoisuuksien ja eri tautitilojen välinen suhde. Näitä suhteita voidaan käyttää diagnostisiin tar-20 koituksiin (esim. akuutin tarttuvan mononukleoosin toteamiseen) ottamalla verinäyte potilasta, jonka epäillään sairastavan jotakin näistä taudeista ja määrittämällä näytteestä T-solujen ja T-solujakeiden pitoisuudet. Myös taulukossa 3 esitettyjen suhteiden avulla vasta-aine OKTll 25 voidaan todeta ja erottaa muista vasta-aineista.Table 3 shows the relationship between peripheral T cell and T cell fraction concentrations and different disease states. These ratios can be used for diagnostic purposes (e.g., to detect acute infectious mononucleosis) by taking a blood sample from a patient suspected of having one of these diseases and determining T cell and T cell fraction levels from the sample. Also, using the ratios shown in Table 3, the antibody OKT11 25 can be detected and distinguished from other antibodies.
Diagnostisia menetelmiä, joissa käytetään muita monoklonaalisia vasta-aineita tuottavia samojen hakijoiden valmistamia hybridomeja (OKT1, OKT3, OKT4 ja OKT5 sekä OKT6, OKT8, OKT9 ja OKTIO) on kuvattu FI-patenttihakemuksissa 30 84 4703, 84 4705, 84 4704 ja 84 4706 sekä 84 4707, 85 0062, 85 0063 ja 85 0061.Diagnostic methods using other monoclonal antibody-producing hybridomas (OKT1, OKT3, OKT4 and OKT5 and OKT6, OKT8, OKT9 and OKTIO) produced by the same applicants are described in FI patent applications 30 84 4703, 84 4705, 84 4704 and 84 4706 and 84 4707, 85 0062, 85 0063 and 85 0061.
Kyseisen vasta-aineen OKTll havaittiin kuuluvan IgG^-alaluokkaan, joka on yksi hiiren IgG:n neljästä alaluokasta. Nämä immunoglobuliini G:n alaluokat eroavat toi-35 sistaan ns. "kiinteiltä" alueiltaan, vaikkakin tietylle antigeenille spesifisen vasta-aineen rakenteessa on ns.The OKT11 of this antibody was found to belong to the IgG1 subclass, which is one of the four subclasses of mouse IgG. These subclasses of immunoglobulin G differ from those of so-called from their "fixed" regions, although the structure of an antibody specific for a particular antigen has a so-called
11 75435 "vaihtuva" alue, joka on toiminnallisesti samanlainen riippumatta siitä, mihin immunoglobuliini G:n alaluokkaan se kuuluu. Toisin sanoen monoklonaalinen vasta-aine, jolla on edellä kuvatut tunnusmerkit, voi kuulua alaluokkiin 5 IgG1 - IgG2a, IgG2b tai IgG^ tai luokkiin IgM tai IgA tai muihin Ig-luokkiin. Näiden luokkien tai alaluokkien erot eivät vaikuta vasta-aineen reaktiivisuuden selektiivisyy-teen, mutta ne voivat vaikuttaa siihen, miten vasta-aine reagoi myöhemmin muiden aineiden, esimerkiksi komplemen- 10 tin tai anti-hiiri-vasta-aineiden kanssa.11,75435 "variable" region that is functionally similar regardless of which immunoglobulin G subclass it belongs to. That is, a monoclonal antibody having the characteristics described above may belong to subclasses IgG1 to IgG2a, IgG2b or IgG1, or to classes IgM or IgA or other classes of Ig. Differences in these classes or subclasses do not affect the selectivity of antibody reactivity, but may affect how the antibody subsequently reacts with other agents, for example, complement or anti-mouse antibodies.
Esillä olevaa vasta-ainetta voidaan käyttää eri tautitilojen diagnoosiin, kuten taulukossa 3 on esitetty. Tällöin voidaan käyttää OKTll-vasta-ainetta sellaisenaan tai OKTll:n ja muiden vasta-aineiden yhdistelmää (esim.The present antibody can be used to diagnose various disease states, as shown in Table 3. In this case, the OKT11 antibody alone or a combination of OKT11 and other antibodies can be used (e.g.
15 OKT3 - OKTIO). Reaktiivisuuskaavojen avulla, jotka on saatu annettaessa useiden eri vasta-aineiden reagoida T-solu-jen ja T-solujakeiden kanssa, tietyt tautitilat pystytään toteamaan tarkemmin kuin käytettäessä tunnettuja diagnostisia menetelmiä.15 OCT3 - OCTOBER). Reactivity formulas obtained by reacting a variety of antibodies with T cells and T cell fractions allow certain disease states to be determined more accurately than using known diagnostic methods.
20 Diagnostiset koostumukset, jotka muodostuvat vaikut tavista määristä OKTll-vasta-ainetta ja diagnostisesti hyväksyttävistä kantaja-aineista, kuuluvat myös esillä olevan keksinnön suojapiiriin.Diagnostic compositions consisting of effective amounts of OKT11 antibody and diagnostically acceptable carriers are also within the scope of the present invention.
12 754 3512,754 35
Taulukko 1 OKT-antiqeenien jakaantuminen soluihin ja kudoksiin Monoklonaalinen vasta-aine ig-tyyppi Perifeerinen Perna Luuydin Kateenkoiva veri (15)x (4) (6) (15) 5 ________ E~ 0KT1 IgGi 100** o 29+9 <5 18+8 OKT3 IgG2a 100 0 31+8 <5 21+8 10 “ O KT 4 IgG2b 64±4 0 16+3 <5 75+10 OKT5 IgGi 25+4 0 15+4 <5 77+8 OKT6 IgGi 0 0 0 <5 68+8 15 OKT8 IgG2a 34±3 0 17+4 <5 81+7 OKT9 IgGi 0 0 0 <5 4+3 OKTIO IgGi 5+3 13+4 10+5 16+4 96+4 OKTll++ IgGi loo 0 NT+ NT 95+3 20 x tutkittujen näytteiden määrä - IS.D.Table 1 Distribution of OKT Antigens in Cells and Tissues Monoclonal Antibody Ig Type Peripheral Spleen Bone Marrow Laying Blood (15) x (4) (6) (15) 5 ________ E ~ 0KT1 IgGi 100 ** o 29 + 9 <5 18 +8 OKT3 IgG2a 100 0 31 + 8 <5 21 + 8 10 “O KT 4 IgG2b 64 ± 4 0 16 + 3 <5 75 + 10 OKT5 IgGi 25 + 4 0 15 + 4 <5 77 + 8 OKT6 IgGi 0 0 0 <5 68 + 8 15 OKT8 IgG2a 34 ± 3 0 17 + 4 <5 81 + 7 OKT9 IgGi 0 0 0 <5 4 + 3 OKTIO IgGi 5 + 3 13 + 4 10 + 5 16 + 4 96 + 4 OKTll ++ IgGi loo 0 NT + NT 95 + 3 20 x number of samples examined - IS.D.
+ ei määritetty ++ tutkittiin viisi näytettä perifeerisestä verestä ja viisi kateenkorvanäytettä.+ not determined ++ five samples of peripheral blood and five samples of thymus were examined.
75435 13 Ή Ή Ε-< !++. + + + +75435 13 Ή Ή Ε- <! ++. + + + +
XX
Ο σ Η Ε" + + + + + ιιΟ σ Η Ε "+ + + + + ιι
XX
Ο σ\| Ε- g I +| +| I I it οο V ** •H * I I + I + I + a ° >1 >ί +j c £ a) t-·Ο σ \ | Ε- g I + | + | I I it οο V ** • H * I I + I + I + a °> 1> ί + j c £ a) t- ·
Ή X I I + I I IIΉ X I I + I I II
Ή w a a> a) O' CN ·Η in X § § 11 + ,+ I +Ή w a a> a) O 'CN · Η in X § § 11 +, + I +
XX
3 c h a>3 c h a>
3 -H3 -H
fl 4J __ B lfl 4J __ B l
>1 * I + + + I + I CO> 1 * I + + + I + I CO
n O to o a <« Φ g co & — — <u V s = 2. 8 E- § I , I + + + + 3 C Ή a) o co _ a Ϊ * * * 1 H g I I » + + + + .3n O to oa <«Φ g co & - - <u V s = 2. 8 E- § I, I + + + + 3 C Ή a) o co _ a Ϊ * * * 1 H g II» + + + + .3
sS H j * „ Is IsS H j * „Is I
^ H Jj|, ft 8^1 I^ H Jj |, ft 8 ^ 1 I
siis IIII 1 sIä t fe I s sthen IIII 1 sIä t fe I s s
Is si 1 ss In i. s 14 75435Is si 1 ss In i. S 14 75435
HB
s · + + I 7 I + O ' z I 2 + 2s · + + I 7 I + O 'z I 2 + 2
PP
<D<D
<y • p 3 “ H + w w 0<y • p 3 “H + w w 0
2 S + I , . + 3 3 P2 S + I,. + 3 3 P
"n jj O + ++ O O 2 3 3 « *"n jj O + ++ O O 2 3 3« *
0 t! U<JZW0)«C0 t! U <JZW0) «C
-j OJ ·Ρ P ρ »0-j OJ · Ρ P ρ »0
\H. ^ o o C P\B. ^ o o C P
^ 2 -p P -H aO^ 2 -p P -H aO
‘•“j 3 Ή *H *H aO‘•“ j 3 Ή * H * H aO
α 04 5 i <0 O E-1 Ή -H ^ ^ ^ Ϊ . Q< 0< C 3α 04 5 i <0 O E-1 Ή -H ^ ^ ^ Ϊ. Q <0 <C 3
•POI I 0+ I _ _ Ej g P P• POI I 0+ I _ _ Ej g P P
p a VJ+ ΙΟ O o O <B S 3 ^ r. P C At 3 <1) 3 3 <d <jjp a VJ + ΙΟ O o O <B S 3 ^ r. P C At 3 <1) 3 3 <d <jj
<U 3 Ή CO<U 3 Ή CO
P r-> oo , » D. p PP r-> oo, »D. p P
<U 3 f* I g (0<U 3 f * I g (0
'O p · it it £ H'O p · it it £ H
3 O q ι ι ,— , * P P <11 P3 O q ι ι, -, * P P <11 P
301 1 ° + · + z z — r-4 H ' (0 -P301 1 ° + · + z z - r-4 H '(0 -P
01 ^ + ZZZ<0<0PO01 ^ + ZZZ <0 <0PO
•hc o it « «a o <u g g At p -p p S -h ö P 01 £ O O (0 0) O· -h £ I c c o ρ $$ <0 3• hc o it «« a o <u g g At p -p p S -h ö P 01 £ O O (0 0) O · -h £ I c c o ρ $$ <0 3
C <0 O I I o o · . __ II II OPC <0 O I I o o ·. __ II II OP
¢) fl u + · + Z 2 2 At P¢) fl u + · + Z 2 2 At P
•n 0) * + + I At P• n 0) * + + I At P
3 p o -PA! Ή M ° rip 03+ , 3 οι oi > 33 p o -PA! Ή M ° rip 03+, 3 οι oi> 3
tl fi v I + <0 3 3 Ptl fi v I + <0 3 3 P
^OE-i I +<0333^ OE-i I + <0333
fncc^ + 2 0 . _ _ · s οι οι p Pfncc ^ + 2 0. _ _ · S οι οι p P
Φ O O z O 1 ° z · 2 2 * Ο P P O <0 OPS · · At O O C >Φ O O z O 1 ° z · 2 2 * Ο P P O <0 OPS · · At O O C>
At 01 ΟΡΡΟ) a; ρ O . x p p p at 3 p I + α λ o) p P <0 . 3 Λ <0 3 <0 3 Ρ Ρ P gAt 01 ΟΡΡΟ) a; ρ O. x p p p at 3 p I + α λ o) p P <0. 3 Λ <0 3 <0 3 Ρ Ρ P g
<00)2 . , p cu a ω nH<00) 2. , p cu a ω nH
H p £ 2 1 O · 1+ 2 2 -2 e β d ·ρ · ZIZgQjQjnj 30 O 3 P 3 3 +» s ~ a 3 <u g 3 O <n 3 -p p > s il oi o< 0 3H p £ 2 1 O · 1+ 2 2 -2 e β d · ρ · ZIZgQjQjnj 30 O 3 P 3 3 + »s ~ a 3 <u g 3 O <n 3 -p p> s il oi o <0 3
ο ςτ c rPο ςτ c rP
g a> K 0 <o <0 ., ,g a> K 0 <o <0.,,
»P (/] P -H P P»P (/] P -H P P
S -H Ö fP ip [0 (0 0 p afl 2 <0 <0 > >S -H Ö fP ip [0 (0 0 p afl 2 <0 <0>>
P CO .14 5 <0 <0 <0 <DP CO .14 5 <0 <0 <0 <D
01 OP £ «1 g g <0 P01 OP £ «1 g g <0 P
•P Ο Ρ > ·Ρ >3ppi-j0 p p a-» „ w h 3 0 0 5>• P Ο Ρ> · Ρ> 3ppi-j0 p p a- »„ w h 3 0 0 5>
Q) P 00 H O HOICCOj/OQ) P 00 H O HOICCOj / O
0 -p -p ^ a o h «8 *ρ οι0 -p -p ^ a o h «8 * ρ οι
Ή Ai 01 So- <U 0-P-P-3MΉ Ai 01 So- <U 0-P-P-3M
•P <0 0 <0 01 oi P*2 <P P «a η λ p p p(D-P• P <0 0 <0 01 oi P * 2 <P P «a η λ p p p (D-P
P (0 OH-p-H Pe A! P m m p tn m O 3P (0 OH-p-H Pe A! P m m p tn m O 3
a» a: p p > S p k .. 3 3HH\o<mm3Ha »a: p p> S p k .. 3 3HH \ o <mm3H
01 <0 <1) P <0 -fi -p Ϊ 3 <0 m >>33 g Ρ P P <3 0) KHH ^ O P PP-P « ld»IO) a; p o > c j . . ^ c oio ppp-p 3 013 „ P d η Ti w Ο C 0) 9> <0 Ρ P 0 ·01 <0 <1) P <0 -fi -p Ϊ 3 <0 m >> 33 g Ρ P P <3 0) KHH ^ O P PP-P «ld» IO) a; p o> c j. . ^ c oio ppp-p 3 013 „P d η Ti w Ο C 0) 9> <0 Ρ P 0 ·
0) P <0 <0 rj p non ,, 6 -l .S.B0><O<Oifl+i+J0) P <0 <0 rj p non ,, 6 -l .S.B0> <O <Oifl + i + J
<0 3 HP p 5 <U ”8 ft ft w oi-P-P-pggg-PoO<0 3 HP p 5 <U ”8 ft ft w oi-P-P-pggg-PoO
Ρ P 0) 3¾ tP-P 3 OO® P O 0^*> •P P ΟιΡΟ'Ο P i CC1 H +1 ·Ρ >>3 O 3 3 — pao α>ιχ;·ρ| pg*^^ , p a: ρβλχι^-η paO P3pQp2 P3Xt7> P g> P 6 P 3 01 -V 3 i 2 3 13 O II II II *2 :2 3-P-,P<U3.p 39 CUAt^O 01 zx: 3 M N 3 Ό >1 (1) Ai S. >P < 'i· Ä 0( 2 + I „Ρ P 0) 3¾ tP-P 3 OO® P O 0 ^ *> • P P ΟιΡΟ'Ο P i CC1 H +1 · Ρ >> 3 O 3 3 - pao α> ιχ; · ρ | pg * ^^, pa: ρβλχι ^ -η paO P3pQp2 P3Xt7> P g> P 6 P 3 01 -V 3 i 2 3 13 O II II II * 2: 2 3-P-, P <U3.p 39 CUAt ^ O 01 zx: 3 MN 3 Ό> 1 (1) Ai S.> P <'i · Ä 0 (2 + I „
Hft—soS'-'rt;^ * ^ +i*Hft — soS '-' rt; ^ * ^ + i *
Claims (2)
Applications Claiming Priority (4)
Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
---|---|---|---|
US06/110,510 US4364937A (en) | 1980-01-08 | 1980-01-08 | Monoclonal antibody to a human T cell antigen and methods of preparing same |
US11051080 | 1980-01-08 | ||
FI810026 | 1981-01-07 | ||
FI810026A FI75184C (en) | 1980-01-08 | 1981-01-07 | FOERFARANDE FOER FRAMSTAELLNING AV EN MONOCLONAL ANTIKROPP MOT MAENSKLIGA T-CELLERS ANTIGENER MED EN NY HYBRIDCELLINJE. |
Publications (4)
Publication Number | Publication Date |
---|---|
FI850484L FI850484L (en) | 1985-02-06 |
FI850484A0 FI850484A0 (en) | 1985-02-06 |
FI75435B FI75435B (en) | 1988-02-29 |
FI75435C true FI75435C (en) | 1988-06-09 |
Family
ID=26157192
Family Applications (1)
Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
---|---|---|---|
FI850484A FI75435C (en) | 1980-01-08 | 1985-02-06 | DIAGNOSTIC FOERFARANDE, VID VILKET MAN UTNYTTJAR EN NY MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNISKANS T-CELLERS ANTIGEN OCH I FOERFARANDET ANVAENDBAR COMPOSITION. |
Country Status (1)
Country | Link |
---|---|
FI (1) | FI75435C (en) |
-
1985
- 1985-02-06 FI FI850484A patent/FI75435C/en not_active IP Right Cessation
Also Published As
Publication number | Publication date |
---|---|
FI75435B (en) | 1988-02-29 |
FI850484L (en) | 1985-02-06 |
FI850484A0 (en) | 1985-02-06 |
Similar Documents
Publication | Publication Date | Title |
---|---|---|
FI75184B (en) | FOERFARANDE FOER FRAMSTAELLNING AV EN MONOCLONAL ANTIKROPP MOT MAENSKLIGA T-CELLERS ANTIGENER MED EN NY HYBRIDCELLINJE. | |
US4361550A (en) | Complement-fixing monoclonal antibody to human suppressor T cells and methods of preparing same | |
EP0030815A2 (en) | Hybrid cell line for producing monoclonal antibody to a human prothymocyte antigen, antibody, method of preparation of this antibody, diagnostic and therapeutic uses, and pharmaceutical compositions comprising this antibody | |
US4364934A (en) | Monoclonal antibody to a human early thymocyte antigen and methods for preparing same | |
US4364933A (en) | Monoclonal antibody to a human thymocyte antigen and methods of preparing same | |
FI75435C (en) | DIAGNOSTIC FOERFARANDE, VID VILKET MAN UTNYTTJAR EN NY MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNISKANS T-CELLERS ANTIGEN OCH I FOERFARANDET ANVAENDBAR COMPOSITION. | |
US4709015A (en) | Monoclonal antibody to human suppressor T cells | |
US4624925A (en) | Hybrid cell line for producing monoclonal antibody to a human early thymocyte antigens, antibody, and methods | |
US4798806A (en) | Compositions and methods using a monoclonal antibody to a human T cell antigen | |
US4614720A (en) | Hybrid cell line for producing monoclonal antibody to a human T cell antigen, antibody, and methods | |
FI75433B (en) | DIAGNOSTIC PROCEDURE, I VILKET ANVAENDS EN SPECIFIK MONOCLONAL ANTIKROPP TILL MAENSKLIG PROTYMOCYT ANTIGEN OCH I FOERFARANDET ANVAENDBAR KOMPOSITION. | |
FI75434B (en) | DIAGNOSTIC FOERFARANDE, VID VILKET MAN ANVAENDER EN MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNINSKANS TIDIGA TYMOCYTANTIGEN OCH I FOERFARANDET ANVAENDBAR KOMPOSITION. | |
US4743681A (en) | Hybrid cell line for producing monoclonal antibody to a human T cell antigen, antibody, and methods | |
US4725543A (en) | Hybrid cell line for producing complement-fixing monoclonal antibody to human suppressor T cells, antibody and methods | |
FI75230C (en) | DIAGNOSTIC FOERFARANDE, VID VILKET ANVAENDS EN NY MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNISKANS HJAELPARE-T-CELLER OCH I FOERFARANDET ANVAENDBAR COMPOSITION. | |
FI75058C (en) | Diagnostic method for determining the proportion of T cells in circulating lymphocytes and for detecting cutaneous T cell lymphomas using a novel complement-binding monoclonal antibody. | |
FI75232C (en) | DIAGNOSTIC FOERFARANDE FOER PAOVISANDE AV UNDERSKOTT ELLER OEVERSKOTT PAO EN SPECIFIC T-CELLPOPULATION UNDER ANVAENDNING AV EN MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNISKANS TYMOCYTANTIGEN. | |
US4806349A (en) | Hybrid cell line for producing monoclonal antibody to a human prothymocyte antigen, antibody, and methods | |
US4691010A (en) | Hybrid cell line for producing monoclonal antibody to a human early thymocyte antigen, antibody, and methods | |
FI75231C (en) | Diagnostic method using a monoclonal antibody specific for human cytotoxic and supressor T cells. | |
FI75059B (en) | DIAGNOSTIC FOERFARANDE, VID VILKET MAN ANVAENDER EN KOMPLEMENT-FIXERANDE MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNISKANS SUPRESSOR-T-CELLER, OCH I FOERFARANDET ANVAENDBAR KOMPOSITION. | |
US4806629A (en) | Monoclonal antibody to a human thymocyte antigen | |
US4828995A (en) | Hybrid cell line for producing monoclonal antibody to a human thymocyte antigen, antibody, and methods | |
FI75229B (en) | DIAGNOSTIC FOERFARANDE, VID VILKET MAN ANVAENDER EN NY MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNISKANS T-CELLER. | |
HRP940823A2 (en) | Hybrid cell line for producing monoclonal antibody to a human early thymocite antigen, antibody and method of preparation of this antibody |
Legal Events
Date | Code | Title | Description |
---|---|---|---|
MA | Patent expired |
Owner name: ORTHO PHARMACEUTICAL CORPORATION |