FI75232C - DIAGNOSTIC FOERFARANDE FOER PAOVISANDE AV UNDERSKOTT ELLER OEVERSKOTT PAO EN SPECIFIC T-CELLPOPULATION UNDER ANVAENDNING AV EN MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNISKANS TYMOCYTANTIGEN. - Google Patents

DIAGNOSTIC FOERFARANDE FOER PAOVISANDE AV UNDERSKOTT ELLER OEVERSKOTT PAO EN SPECIFIC T-CELLPOPULATION UNDER ANVAENDNING AV EN MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNISKANS TYMOCYTANTIGEN. Download PDF

Info

Publication number
FI75232C
FI75232C FI844707A FI844707A FI75232C FI 75232 C FI75232 C FI 75232C FI 844707 A FI844707 A FI 844707A FI 844707 A FI844707 A FI 844707A FI 75232 C FI75232 C FI 75232C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
cells
thymocytes
cell
antibody
cell line
Prior art date
Application number
FI844707A
Other languages
Finnish (fi)
Swedish (sv)
Other versions
FI844707A0 (en
FI75232B (en
Inventor
Patrick Chung-Shu Kung
Gideon Goldstein
Original Assignee
Ortho Pharma Corp
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Priority claimed from US06/099,970 external-priority patent/US4364933A/en
Application filed by Ortho Pharma Corp filed Critical Ortho Pharma Corp
Publication of FI844707A0 publication Critical patent/FI844707A0/en
Publication of FI75232B publication Critical patent/FI75232B/en
Application granted granted Critical
Publication of FI75232C publication Critical patent/FI75232C/en

Links

Landscapes

  • Preparation Of Compounds By Using Micro-Organisms (AREA)

Description

1 752321 75232

Diagnostinen menetelmä spesifisen T-solupopulaation puutteen tai ylimäärän toteamiseksi käyttäen ihmisen tymosyyt-tiantigeenille spesifistä monoklonaalista vasta-ainetta 5 Jakamalla erotettu hakemuksesta 803755.Diagnostic method for detecting a lack or excess of a specific T cell population using a monoclonal antibody specific for a human thymocyte antigen 5 Partitioned isolated from application 803755.

Keksintö kohdistuu diagnostiseen menetelmään OKT6+-solujen puutteen tai ylimäärän toteamiseksi ihmisistä. Menetelmässä käytetään hyväksi monoklaanista vasta-ainetta 10 pinta-antigeenille, joka on löydetty noin 70 %:lta ihmisen normaaleja tymosyyttejä. Vasta-ainetta valmistetaan uuden hybridisolulinjan avulla.The invention relates to a diagnostic method for detecting a deficiency or excess of OKT6 + cells in humans. The method utilizes a monoclonal antibody to 10 surface antigens found in approximately 70% of normal human thymocytes. The antibody is made using a new hybrid cell line.

Kohler ja Milstein yhdistivät vuonna 1975 hiiren mye-loomasoluja immunisoitujen hiirien pernasoluihin Z^ature 15 256 (1975) 495-4977/ jolloin ensimmäisen kerran havaittiin, että oli mahdollista valmistaa jatkuva solulinja homogeenisen (ns. "monoklonaalisen") vasta-aineen tuottamiseksi.In 1975, Kohler and Milstein combined mouse myeloma cells into the spleen cells of immunized mice Z ^ ature 15 256 (1975) 495-4977 / when it was first discovered that it was possible to prepare a continuous cell line to produce a homogeneous (so-called "monoclonal") antibody.

Tämän jälkeen erilaisten hybridisolujen (ns. hybridomien) valmistamista on yritetty monin tavoin ja näiden hybridomien 20 tuottamaa vasta-ainetta yritetty soveltaa tieteelliseen käyttöön. Katso esimerkiksi: Current Topics in Microbiology and Immunology, vol. 81 - "Lymphosyte Hybridomas", toimittajat F. Melchers, M. Potter ja N. Warner, Springer-Verlag 1978 ja julkaisun sisältämät kirjallisuusviitteet; C.J.Since then, many attempts have been made to prepare various hybrid cells (so-called hybridomas) and attempts have been made to apply the antibody produced by these hybridomas to scientific use. See, e.g., Current Topics in Microbiology and Immunology, vol. 81 - "Lymphosyte Hybridomas", edited by F. Melchers, M. Potter and N. Warner, Springer-Verlag 1978 and references cited therein; C.J.

25 Barnstable et al., Cell 14 (toukokuu 1978) 9-20; P. Parham, ja W.F. Bodmer, Nature 276 (1978) 397-399; Handbook of Experimental Immunology, 3. painos, vol. 2, toimittaja D.M. Wier, Blackwell 1978, kappale 25; ja Chemical and Engineering News, tammikuu 1 (1979) 15-17.25 Barnstable et al., Cell 14 (May 1978) 9-20; P. Parham, and W.F. Bodmer, Nature 276 (1978) 397-399; Handbook of Experimental Immunology, 3rd Edition, Vol. 2, edited by D.M. Wier, Blackwell 1978, paragraph 25; and Chemical and Engineering News, January 1 (1979) 15-17.

30 Näissä viitteissä on esitetty saavutetut tulokset ja esiintyneet vaikeudet yritettäessä valmistaa hybridomeista monoklonaalista vasta-ainetta. Vaikka valmistusmenetelmä periaatteessa tunnetaan hyvin, vaikeuksia esiintyy paljon ja jokainen tapaus on erilainen. Ei voida etukäteen taata, 35 että yritettäessä valmistaa haluttua hybridomaa siinä onnistutaan ja että tässä onnistuttaessa hybridoma tuottaa 75232 vasta-ainetta tai että noin muodostuneella vasta-aineella on haluttu spesifisyys. Onnistuminen riippuu pääasiassa käytetystä antigeenilajista ja halutun hybridoman eristämisessä käytetystä selektiotekniikasta.30 These references describe the results obtained and the difficulties encountered in attempting to prepare a monoclonal antibody from hybridomas. Although the manufacturing method is in principle well known, there are many difficulties and each case is different. It cannot be guaranteed in advance that an attempt will be made to attempt to produce the desired hybridoma and that, if successful, the hybridoma will produce 75232 antibodies or that the antibody formed will have the desired specificity. Success depends mainly on the type of antigen used and the selection technique used to isolate the desired hybridoma.

5 Monoklonaalista ihmisen lymfosyyttien pinta-antigee neille spesifistä vasta-ainetta on yritetty valmistaa vain harvoissa tapauksissa. Katso esimerkiksi: Current Topics in Microbiology and Immunology, vol. 81 66-69 ja 164-169. Näissä kokeissa käytetyt antigeenit olivat viljeltyjä ihmisen 10 lymfoblastoidileukemiasolulinjoja ja kroonisen lymfosyytti-leukemian solulinjoja. Monet näin valmistetut hybridomat tuottivat vasta-ainetta, joka vaikutti kaikkien ihmisen solujen erilaisiin pinta-antigeeneihin. Mikään näistä hybri-domeista ei tuottanut tietylle ihmisen lymfosyyttilajille 15 spesifistä vasta-ainetta.5 Attempts have been made to produce a monoclonal antibody specific for human lymphocyte surface antigens in only a few cases. See, e.g., Current Topics in Microbiology and Immunology, vol. 81 66-69 and 164-169. The antigens used in these experiments were cultured human lymphoblastoid leukemia cell lines and chronic lymphocyte leukemia cell lines. Many hybridomas thus prepared produced an antibody that acted on different surface antigens of all human cells. None of these hybridomas produced antibodies specific for a particular human lymphocyte species.

Äskettäin on esitetty julkaisuja, joissa on kuvattu sellaisten hybridomien valmistus ja testaus, jotka tuottavat tietyille T-solujen antigeeneille spesifistä vasta-ainetta. Katso esim. Reinherz, E.L., et ai., J. Immunol. 123, 20 1312-1317 (1979); Reinherz, E.L., et ai., Proc. Natl. Acad.Recently, publications have been described describing the preparation and testing of hybridomas that produce an antibody specific for certain T cell antigens. See, e.g., Reinherz, E.L., et al., J. Immunol. 123, 20, 1312-1317 (1979); Reinherz, E.L., et al., Proc. Natl. Acad.

Sei., 76, 4061-4065 (1979); ja Rung, P.C., et ai., Science, 206, 347-349 (1979).Sci., 76, 4061-4065 (1979); and Rung, P.C., et al., Science, 206, 347-349 (1979).

Ihmisen ja eläinten elimistön immunologisiin toimintoihin osallistuu kaksi lymfosyyttien pääryhmää. Näistä 25 toinen (kateenkorvasta peräisin oleva solu eli T-solu) erilaistuu kateenkorvassa hemopoieettisista kantasoluista. Ka-teenkorvassa olevia erilaistuvia soluja nimitetään "tymo-syyteiksi". Kypsät T-solut irtoavat kateenkorvasta ja joutuvat sen jälkeen verenkiertoon, kudoksiin ja imukudokseen. 30 Nämä T-solut muodostavat suuren osan elimistössä kiertävistä pienistä lymfosyyteistä. Ne ovat immunologisesti spesifisiä ja osallistuvat efektorisoluina suoraan solujen välityksellä tapahtuviin immunologisiin reaktioihin (esimerkiksi elinsiirtojen yhteydessä esiintyvä hylkiminen). Vaikka 35 T-solut eivät eritä vasta-aineita elimistön nesteisiin, toinen myöhemmin käsiteltävä lymfosyyttiryhmä tarvitsee 75232 eräissä tapauksissa T-soluja pystyäkseen itse erittämään vasta-aineita. Eräät T-solulajit toimivat toisissa immuuni-järjestelmän toiminnoissa säätelevästä. Tämän solujen yhteistoimintamuodon mekanismia ei vielä täysin tunneta.Two main groups of lymphocytes are involved in the immunological functions of the human and animal body. Of these, 25 other (thymus-derived cell, or T-cell) differentiate in the thymus from hematopoietic stem cells. The differentiating cells in the cochlear ear are called "thymocytes." Mature T cells detach from the thymus and then enter the bloodstream, tissues, and lymphoid tissue. 30 These T cells make up a large part of the small lymphocytes circulating in the body. They are immunologically specific and, as effector cells, participate directly in cell-mediated immunological reactions (e.g., transplant rejection). Although 35 T cells do not secrete antibodies into body fluids, another group of lymphocytes to be treated later requires 75232 T cells in some cases to be able to secrete antibodies themselves. Some T cell species act as regulators in other functions of the immune system. The mechanism of this form of cell interaction is not yet fully understood.

5 Toiseen lymfosyyttiryhmään (luuytimestä peräisin ole viin soluihin eli B-soluihin) kuuluvat ne, jotka erittävät vasta-aineita. Ne kehittyvät myös hemopoieettisista kanta-soluista, mutta kateenkorva ei säätele niiden erilaistumista. Linnuilla ne erilaistuvat kateenkorvalle analogisessa 10 elimessä, joka on nimeltään "Bursa of Fabricius". Imettäväisistä ei kuitenkaan ole löydetty vastaavaa elintä, ja täten B-solujen arvellaan erilaistuvan luuytimessä.5 The second group of lymphocytes (cells derived from the bone marrow, or B cells) includes those that secrete antibodies. They also develop from hematopoietic stem cells, but their differentiation is not regulated by the thymus. In birds, they differentiate in 10 organs analogous to the thymus, called the "Bursa of Fabricius." However, no similar organ has been found in mammals, and thus B cells are thought to differentiate in the bone marrow.

T-solut jakaantuvat ainakin kolmeen alalajiin, joita nimitetään "auttaja"-, "heikentäjä"- ja "tappaja"-T-soluik-15 si, nämä joko nopeuttavat tai hidastavat reaktioita tai tappavat (liuottavat) vieraita soluja. Nämä alaluokat ovat hyvin tunnettuja hiirien elimistössä, mutta vasta äskettäin niiden toimintaa on kuvattu ihmiselimistössä. Katso esimerkiksi: R.L. Evans et ai., Journal of Experimental Medicine 20 145 (1977) 221-232 ja L. Chess ja S.F. Schlossman - "Functional Analysis of Distinct Human T-cell Subsets Bearing Unique Dirrefentiation Antigens", teoksessa "Contemporary Topics in Immunobiology", toimittaja 0. Stut-man, Plenum Press 1977, vol. 7, 363-379.T cells are divided into at least three subspecies, termed "helper", "attenuator", and "killer" T cells, which either accelerate or slow down reactions or kill (dissolve) foreign cells. These subclasses are well known in the body of mice, but only recently have their functions been described in the human body. See, e.g., R.L. Evans et al., Journal of Experimental Medicine 20 145 (1977) 221-232 and L. Chess and S.F. Schlossman - "Functional Analysis of Distinct Human T-cell Subsets Bearing Unique Dirrefentiation Antigens", in "Contemporary Topics in Immunobiology", edited by 0. Stutman, Plenum Press 1977, vol. 7, 363-379.

25 Eri T-solulajien tai alalajien identifiointi tai nii den heikentäminen on tärkeää erilaisten immunoregulatoristen häiriöiden diagnoosissa ja hoidossa.25 The identification or attenuation of different T cell species or subtypes is important in the diagnosis and treatment of various immunoregulatory disorders.

Esimerkiksi tiettyjen leukemia- ja imukudoskasvain-muotojen taudinkuva on erilainen sen mukaan, ovatko ne läh-30 töisin B- tai T-soluista. Täten taudin prognoosia arvioitaessa on tärkeää, että nämä kaksi lymfosyyttiryhmää täytyy pystyä erottamaan toisistaan. Katso esimerkiksi: A.C. Aisenberg ja J.C. Long, The American Journal of Medicine 58 (1975) 300; D. Belpomme et al·., teoksessa "Immunological 35 Diagnosis of Leukemias and Lymhomas", toimittajat S. Thier-felder et al., Springer, Heidelberg 1977, 33-45; ja D. Belpomme et al., British Journal of Haematology 38 (1978) 85.For example, the disease picture of certain forms of leukemia and lymphoma differs depending on whether they originate from B or T cells. Thus, when assessing the prognosis of the disease, it is important that the two groups of lymphocytes must be able to be distinguished from each other. See, e.g., A.C. Aisenberg and J.C. Long, The American Journal of Medicine 58 (1975) 300; D. Belpomme et al., In Immunological Diagnosis of Leukemias and Lymhomas, edited by S. Thier-Felder et al., Springer, Heidelberg 1977, 33-45; and D. Belpomme et al., British Journal of Hematology 38 (1978) 85.

4 752324,75232

Tietyissä tautitiloissa (esim. nuorten nivelreumassa), pahanlaatuisissa tautitiloissa ja agammaglobulinemiassa T-solujen alaryhmät ovat joutuneet epätasapainoon. On ehdotettu, että autoimmuunisissa sairauksissa yleensä "auttaja"-5 T-soluja esiintyy ylimäärin ja tietyistä "heikentäjä"-T-soluista on puutetta, kun taas agammaglobulinemiassa tiettyjä "heikentäjä"-T-soluja esiintyy ylimäärin tai "auttaja"-T-soluista on puutetta. Joissakin leukemiamuodoissa pysähtyneessä kehitysvaiheessa olevia T-soluja muodostuu ylimää-10 rin. Diagnoosin onnistuminen voi täten riippua siitä, pystytäänkö tämä epätasapaino tai ylimäärä havaitsemaan tai määrittämään, mitä kehitysvaihetta esiintyy ylimäärin. Katso esimerkiksi: J. Kersey et ai., "Surface Markers Define Human Lymphoid Malignancies with Differing Prognoses", 15 teoksessa "Haematology and Blood Transfusion", vol. 20, Springer-Verlag 1977, 17-23 ja julkaisun sisältämät viitteet sekä E.L. Reinberg et ai., J. Clin. Invest. 64 (1979) 392-397.In certain disease states (e.g., juvenile rheumatoid arthritis), malignant disease states, and agammaglobulinemia, T cell subsets have become unbalanced. It has been suggested that in autoimmune diseases, "helper" -5 T cells are generally present in excess and certain "attenuator" T cells are deficient, whereas in agammaglobulinemia, certain "attenuator" T cells are present in excess or "helper" T cells. there is a shortage. In some forms of leukemia, an excess of 10 T cells in the stagnant stage of development are formed. The success of the diagnosis may thus depend on whether this imbalance or excess can be detected or determined at which stage of development occurs in excess. See, e.g., J. Kersey et al., "Surface Markers Define Human Lymphoid Malignancies with Differential Prognoses," 15 in "Hematology and Blood Transfusion", vol. 20, Springer-Verlag 1977, 17-23, and references therein, and E.L. Reinberg et al., J. Clin. Invest. 64 (1979) 392-397.

Agammaglobulinemiaan, tautitilaan, jossa immunoglo-20 buliinia ei muodostu, kuuluu ainakin kaksi eri tyyppiä.Agammaglobulinemia, a disease state in which no immunoglobulin is formed, belongs to at least two different types.

Tyypissä I immunoglobuliinia ei muodostu, koska heikentäjä-T-soluja esiintyy ylimäärin, kun taas tyypissä II tämä aiheutuu auttaja-T-solujen puutteesta. Molemmissa tyypeissä potilaan B-solut eli lymfosyytit, jotka vastaavat vasta-ai-25 neen varsinaisesta erityksestä, ovat täysin normaaleja eikä niistä esiinny puutetta, sen sijaan näiden B-solujen toimintaa joko heikennetään tai niitä "ei auteta", mikä vähentää huomattavasti immunoglobuliinin tuotantoa tai keskeyttää tuotannon kokonaan. Agammaglobulinemiatyyppi voidaan siten 30 määrittää sen perusteella, esiintyykö heikentäjä-T-soluja ylimäärin vai onko auttaja-T-soluista puutetta.In type I, immunoglobulin is not formed because of the excess of attenuating T cells, whereas in type II this is due to the lack of helper T cells. In both types, the patient's B cells, or lymphocytes, which are responsible for the actual secretion of the antibody, are completely normal and deficient, whereas these B cells are either impaired or "not helped", which significantly reduces immunoglobulin production or suspend production altogether. The type of agammaglobulinemia can thus be determined by the presence of an excess of attenuating T cells or a deficiency of helper T cells.

On havaittu viitteitä siitä, että annettaessa auto-immuunista tautia tai pahanlaatuisia tauteja sairastaville potilaille vasta-aineita, jotka ovat spesifisiä ylimäärin 35 esiintyvälle T-solulajille, vasta-aineet voivat vaikuttaa taudin kehitykseen edullisesti. Esimerkiksi auttaja-T-solu- 5 75232 syöpää (tiettyjä ihon T-soluimukudoskasvaimia ja tiettyjä T-solujen akuutteja lymfoblastileukemiamuotoja) voidaan hoitaa antamalla potilaalle auttaja-T-soluantigeenille spesifistä vasta-ainetta. Autoimmuunista tautia, joka aiheutuu 5 auttaja-solujen ylimäärästä, voidaan myös hoitaa samalla tavalla. Sellaisia tauteja (esim. pahanlaatuisia tautitiloja tai tyyppiä I olevaa agammaglobulinemiaa), jotka aiheutuvat heikentäjä-T-solujen ylimäärästä, voidaan hoitaa antamalla potilaalle vasta-ainetta, joka on spesifinen heikenit) täjä-T -soluantigeenille.There are indications that when antibodies specific for an excess of 35 T cell species are administered to patients with autoimmune disease or malignancies, the antibodies may have a beneficial effect on the development of the disease. For example, helper T cell cancers (certain skin T cell lymphoma tumors and certain forms of acute T cell lymphoblastic leukemia) can be treated by administering to the patient an antibody specific for the helper T cell antigen. Autoimmune disease caused by an excess of 5 helper cells can also be treated in the same manner. Diseases (e.g., malignancies or type I agammaglobulinemia) caused by an excess of attenuating T cells can be treated by administering to the patient an antibody specific for the attenuated T cell antigen.

Antiseerumit, jotka vaikuttavat ihmisen kaikkiin T-so-luihin (ns. ihmisen vastainen tymosyyttiglobuliini eli ATG) , ovat osoittautunut terapeuttissti käyttökelpoiseksi hoidettaessa potilaita, joille on suoritettu elintensiirtoja. Kos-15 ka T-solut vaikuttavat solujen välityksellä tapahtuviin immunologisiin reaktioihin (siirrettyjen elinten hylkimisme-kanismi), T-soluille spesifisen vasta-aineen saaminen estää tai hidastaa tätä hylkimisprosessia. Katso esimerkiksi: Cosimi et ai, "Randomized Clinical Trial of ATG in Cadaver 20 Renal Allgraft Recipients: Importance of T Cell Monitoring", Surgery 40 (1976) 155-163, ja julkaisun sisältämät viitteet.Antisera that affect all human T cells (so-called anti-human thymocyte globulin, or ATG) have been shown to be therapeutically useful in the treatment of transplant patients. Because T-cells affect cell-mediated immunological responses (the mechanism of rejection of transplanted organs), obtaining an antibody specific for T cells prevents or slows down this rejection process. See, e.g., Cosimi et al., "Randomized Clinical Trial of ATG in Cadaver 20 Renal Allgraft Recipients: Importance of T Cell Monitoring", Surgery 40 (1976) 155-163, and references therein.

Ihmisen T-solulajien ja -alalajien identifiointiin ja heikentämiseen on tähän asti käytetty spontaaneja autovasta-aineita tai ihmisen T-soluille selektiivisiä antiseerume-25 ja, jotka on valmistettu immunoimalla eläimiä ihmisen T- soluilla, poistamalla eläimistä veri seerumin saamiseksi ja adsorboimalla antiseerumi esimerkiksi autologisilla ei-al-logeenisilla B-soluilla vasta-aineiden poistamiseksi, joilla on ei-toivottu reaktiivisuus. Näiden antiseerumien val-30 mistus on erittäin vaikeaa erikoisesti adsorptio- ja puhdis-tusvaiheissa. Adsorboidut ja puhdistetut antiseerumitkin sisältävät halutun vasta-aineen lisäksi useista syistä monia epäpuhtauksia. Eräs syy on se, että seerumi sisältää miljoonia vasta-ainemolekyylejä jo ennen immunointia T-so-35 luilla. Toiseksi immunointi aiheuttaa vasta-aineiden muodostumisen, jotka vaikuttavat useisiin antigeenilajeihin, joi- 75232 ta on löydetty kaikista injektoiduista ihmisen T-soluista.To date, spontaneous autoantibodies or antisera selective for human T cells, prepared by immunizing animals with human T cells, removing blood from animals to obtain serum, and adsorbing antiserum with, for example, autologous non-autologous cells, have been used to identify and attenuate human T cell species and subspecies. -alogeneic B cells to remove antibodies with undesired reactivity. The preparation of these antisera is very difficult, especially in the adsorption and purification steps. Adsorbed and purified antisera also contain many impurities in addition to the desired antibody for a number of reasons. One reason is that the serum contains millions of antibody molecules even before immunization with T-so-35 bones. Second, immunization causes the formation of antibodies that affect a variety of antigen species found in all injected human T cells.

Ei pystytä selektiivisesti tuottamaan tietylle antigeenille spesifistä vasta-ainetta. Kolmanneksi näillä menetelmillä valmistetun spesifisen vasta-aineen tiitteri on tavallises-5 ti melko alhainen (esim. laimennusten ollessa suurempia kuin 1:100 vasta-aine on inaktiivinen) ja spesifisen ja ei-spe-sifisen vasta-aineen suhde on pienempi kuin 1/10^.It is not possible to selectively produce an antibody specific for a particular antigen. Third, the titer of the specific antibody prepared by these methods is usually quite low (e.g., at dilutions greater than 1: 100, the antibody is inactive) and the ratio of specific to non-specific antibody is less than 1/10 ^.

Katso esimerkiksi Chessin ja Schlossmanin edellä mainittua artikkelia (sivulta 365 eteenpäin) sekä edellä mai-10 nittua artikkelia "the Chemical and Engineering News"-leh-dessä, näissä on kuvattu tähän asti käytettyjen antiseerumien puutteellisuuksia ja monoklonaalisen vasta-aineen etuja.See, for example, the above-mentioned article by Chess and Schlossman (from page 365 onwards) and the above-mentioned article in "The Chemical and Engineering News", which describe the shortcomings of the antisera used so far and the advantages of the monoclonal antibody.

Nyt on keksitty uusi hybridoma (OKT 6), joka pystyy 15 tuottamaan uutta monoklonaalista vasta-ainetta antigeenille, jota on löydetty noin 70 %:lta ihmisen normaaleja tymosyyt-tejä, mutta ei ihmisen normaaleista perifeerisistä lymfoidi-soluista (T-solut, B-solut tai nollasolut) eikä luuydinso-luista. Näin muodostunut vasta-aine on monospesifinen yhdel-20 le ainoalle ihmisen normaalien T-solujen pinta-antigeeni- determinantille, jota esiintyy noin 70 %:lla ihmisen normaaleja tymosyyttejä, eikä se sisällä käytännöllisesti katsoen lainkaan muita ihmisen vastaista immunoglobuliineja, päin vastoin kuin tähän asti tunnetut antiseerumit (jotka sisäl-25 tävät luonnostaan epäpuhtauksina vasta-aineita, jotka reagoivat hyvin monien ihmisen antigeenien kanssa) ja tähän asti tunnetut monoklonaaliset vasta-aineet (jotka eivät ole monospesifisiä yhdelle ainoalle ihmisen tymosyytin antigeenille) . Lisäksi tätä hybridomaa voidaan viljellä vasta-ai-30 neen tuottamiseksi, jolloin eläinten käyttö vasta-aineen tuottamiseen ei ole välttämätöntä eikä myöskään tarvita monimutkaisia adsorptio- ja puhdistusvaiheita, jotka tähänastisissa epäpuhtaidenkin antiseerumien valmistusmenetelmissä ovat olleet välttämättömiä.A new hybridoma (OKT 6) has now been discovered that is capable of producing a novel monoclonal antibody to an antigen found on about 70% of normal human thymocytes but not on normal human peripheral lymphoid cells (T cells, B- cells or null cells) and not bone marrow cells. The antibody thus formed is monospecific for a single human normal T cell surface antigenic determinant present on about 70% of normal human thymocytes and contains virtually no other anti-human immunoglobulins, in contrast to the past. known antisera (which naturally contain as impurities antibodies that react well with many human antigens) and hitherto known monoclonal antibodies (which are not monospecific for a single human thymocyte antigen). In addition, this hybridoma can be cultured to produce the antibody, so that the use of animals to produce the antibody is not necessary, nor are the complex adsorption and purification steps required in previous methods for preparing impure antisera.

35 Sekä esillä olevasta hybridomasta että sen tuottamas ta vasta-aineesta käytetään tässä yhteydessä nimitystä 7 75232 "OKT 6", asiayhteydestä ilmenee, kumpaa kulloinkin tarkoitetaan. Esillä oleva hybridoma on talletettu 21.11.1979 laitokseen "the American Type Culture Collection", 12301 Parklawn Drive, Rockville, Maryland 20852, ja sille on an-5 nettu ATCC-talletusnumero CRL 8020.35 Both the present hybridoma and the antibody produced by it are referred to herein as 7 75232 "OKT 6", the context being whichever is meant. The present hybridoma was deposited on November 21, 1979 at the American Type Culture Collection, 12301 Parklawn Drive, Rockville, Maryland 20852, and has been assigned ATCC Accession No. CRL 8020.

Hybridoman ja sen tuottaman vasta-aineen valmistus on kuvattu FI-patenttihakemuksessa 803755.The preparation of the hybridoma and the antibody produced by it is described in FI patent application 803755.

Keksinnön mukaiselle diagnostiselle menetelmälle, jossa edellä mainittua hybridomaa ja vasta-ainetta käyte-10 tään, on tunnusomaista, että annetaan potilaasta otetun T-solu- tai tymosyyttinäytteen reagoida diagnostisesti vaikuttavan määrän kanssa IgG-luokkaan kuuluvaa monoklonaalis-ta vasta-ainetta, jota tuottaa hybridisolulinja, jonka ATCC-talletusnumero on CRL 8020 ja joka on valmistettu yhdistä-15 mällä hiiren myeloomasolulinjän soluja ihmisen tymosyyteil-lä immunisoidun hiiren pernasoluihin, ja joka vasta-aine a) reagoi noin 70 %:n kanssa ihmisen normaaleja ty-mosyyttejä, mutta ei ihmisen normaalien perifeeristen T-solujen, B-solujen, nollasolujen eikä luuydinsolujen kanssa, 20 b) reagoi noin 65 %:n kanssa käsittelemättömiä tymo- syyttejä, 10 %:n kanssa tymosyyttejä, joita on käsitelty monoklonaalisella vasta-aineella, jota tuottaa hybridisolulinja, jonka ATCC-talletusnumero on CRL 8002, ja komplementilla, 82 %:n kanssa tymosyyttejä, joita on käsitelty mono-25 klonaalisella vasta-aineella, jota tuottaa hybridisolulinja, jonka ATCC-talletusnumero on CRL 8001, ja komplementilla sekä 13 %:n kanssa tymosyyttejä, joita on käsitelty monoklonaalisella vasta-aineella, jota tuottaa hybridisolulinja, jonka ATCC-talletusnumero on CRL 8014 ja komplementilla, 30 c) reagoi vaiheen II T-ALL-solujen kanssa, mutta ei reagoi vaiheen I tai vaiheen III T-ALL-solujen kanssa, d) reagoi solulinjojen CEM ja MOLT-4 kanssa, mutta ei solulinjan HSB-2 kanssa, ja e) määrittelee T-solupopulaation (OKT6+), jota esiin-35 tyy normaalia pienempinä pitoisuuksina primäärisessä maksakirroosissa, multippeliskleroosissa ja hyper-IgE:ssä ja 8 75232 normaalia suurempina pitoisuuksina akuutissa elinsiirrossa ja joka puuttuu täydellisesti myasthenia graviksessa, akuutissa mononukleoosi-infektiossa, kaikissa Hodgkinsin taudin vaiheissa ja psoriaksiksessa, ja määritetään mainitun vasta-5 aineen kanssa reagoivien perifeeristen T-solujen ja tymo-syyttien prosentuaalinen osuus näiden kokonaismäärästä.The diagnostic method of the invention using said hybridoma and antibody is characterized by reacting a T cell or thymocyte sample from a patient with a diagnostically effective amount of an IgG monoclonal antibody produced by a hybrid cell line. , having an ATCC accession number of CRL 8020, prepared by combining cells of a murine myeloma cell line with spleen cells from a mouse immunized with human thymocytes, and which antibody a) reacts with about 70% of normal human thymocytes but not human normal peripheral T cells, B cells, null cells and bone marrow cells, 20 b) reacts with about 65% of untreated thymocytes, 10% of thymocytes treated with a monoclonal antibody produced by a hybrid cell line The ATCC accession number is CRL 8002, and with complement, 82% of thymocytes treated with mono-25 clonal antibody produced by a hybrid cell line having an ATCC accession number of CRL 8001 and complement and 13% of thymocytes treated with a monoclonal antibody produced by a hybrid cell line having an ATCC accession number of CRL 8014 and complement, 30 c) reacting with with phase II T-ALL cells but does not react with phase I or phase III T-ALL cells, d) reacts with cell lines CEM and MOLT-4 but not with cell line HSB-2, and e) determines the T cell population (OKT6 +), which occurs at lower than normal concentrations in primary cirrhosis of the liver, multiple sclerosis and hyper-IgE and at higher concentrations than 8 75232 in acute transplantation, and which is completely absent in myasthenia gravis, acute stage mononucleosis, determining the percentage of peripheral T cells and thymocytes reacting with said antibody in the total number thereof.

Esimerkki 1 OKT 6-vasta-aineen reaktiivisuuden karakterisointi A. Lymfosyyttipopulaatioiden eristäminen 10 Normaalien vapaaehtoisten verenluovuttajien (ikä 15- 40 vuotta) verestä erotettiin perifeeriset yksitumaiset verisolut Ficoll-Hypaque-tiheysgradienttisentrifugointimene-telmällä (Pharmacia Fine Chemicals, Piscataway, NH), Boymin esittämällä tavalla, Scand. J. Clin. Lab. Invest. 21 (suppl. 15 97) (1968) 77. Fraktioimattomat yksitumaiset solut erotet tiin pinta-Ig+ (B)- ja pinta-Ig- (T- ja nollasolu)-populaatioiksi käyttämällä Sephadex G-200 anti-F (ab') 2~Pylväskro~ matografiaa menetelmällä, jonka ovat aikaisemmin kuvanneet Chess et ai., J. Immunol. 113 (1974). T-solut otettiin tal-20 teen E-rosetoimalla Ig”-kanta 5 %:lla lampaan punasoluja (Microbiological Associates, Bethesda, MD). Rosetoitu seos sentrifugoitiin Ficoll-Hypaque-sentrifugissa ja talteenotettu E+-pelletti käsiteltiin 0,155-m NH^Clrlla (10 ml 10® solua kohti). Näin saatu T-solupopulaatio oli <2-%risesti EAC-25 rosettipositiivinen ja >95-%risesti E-rosettipositiivinen standardimenetelmillä määritettynä. Lisäksi rosetteja muo-dostamaton Ig" (nollasolu)-populaatio erotettiin Ficoll-ra-japinnalta. Tämä jälkimmäinen populaatio oli <5-%risesti E-positiivinen ja ^2-%risesti slg-positiivinen. Pinta-Ig+(B)-30 populaatio erotettiin Sephadex-G-200-pylväästä eluoimalla normaalilla ihmisen gammaglobuliinilla, kuten aikaisemmin on kuvattu. Tämä populaatio oli >95-%risesti pinta Ig-posi-tiivinen ja <5-%risesti E-positiivinen.Example 1 Characterization of OKT 6 Antibody Reactivity A. Isolation of Lymphocyte Populations Peripheral mononuclear blood cells were isolated from the blood of normal volunteer blood donors (15-40 years of age) by the Ficoll-Hypaque density gradient centrifugation method (Pharmacia Fine Chemicals, Pia., Pharmacia Fine Chemicals). , Scand. J. Clin. Lab. Invest. 21 (suppl. 15 97) (1968) 77. Unfractionated mononuclear cells were separated into surface Ig + (B) and surface Ig (T and zero cell) populations using Sephadex G-200 anti-F (ab ') 2 Column chromatography by the method previously described by Chess et al., J. Immunol. 113 (1974). T cells were taken from tal-20 tea by E-rosetting Ig ”strain with 5% sheep erythrocytes (Microbiological Associates, Bethesda, MD). The rosetted mixture was centrifuged in a Ficoll-Hypaque centrifuge and the recovered E + pellet was treated with 0.155 mM NH 4 Cl (10 mL per 10® cell). The T cell population thus obtained was <2% EAC-25 rosette positive and> 95% E rosette positive as determined by standard methods. In addition, the non-rosette Ig "(null cell) population was separated from the Ficoll interface. The latter population was <5-% E-positive and ^ 2-% slg-positive. Surface Ig + (B) -30 population was separated from the Sephadex-G-200 column by elution with normal human gamma globulin as previously described.This population was> 95% surface Ig-positive and <5% E-positive.

Normaaleja ihmisen luuydinsoluja saatiin terveiden 35 vapaaehtoisten luovuttajien taaemmasta suoliluunharjusta punktiomenetelmällä.Normal human bone marrow cells were obtained from the posterior iliac crest of 35 healthy volunteer donors by the puncture method.

9 75232 B. Tymosyyttien eristäminen9 75232 B. Isolation of thymocytes

Normaali ihmisen kateenkorvarauhanen saatiin potilailta, joille oli tehty korjaavia sydänleikkauksia ja joiden ikä vaihteli kahdesta kuukaudesta 14 vuoteen. Kateen-5 korvarauhanen paloiteltiin, ja palaset asetettiin heti 199(Gibco)-väliaineeseen, jossa oli 5 % vasikan sikiöseeru-mia, ne hienonnettiin huolellisesti pihdeillä ja saksilla ja sen jälkeen muodostettiin yhtä solulajia sisältävä suspensio puristamalla seos terässeulan läpi. Seuraavaksi so-10 lut sentrifugoitiin Ficoll-Hypaque-sentrifugissa ja pestiin kohdassa A kuvatulla tavalla. Näin saadut tymosyytit olivat >95-%:isesti elinkykyisiä ja £90-%:isesti E-rosettipositii-visia.Normal human thyroid gland was obtained from patients who had undergone corrective heart surgery and ranged in age from two months to 14 years. The Kate-5 parotid gland was dissected, and the pieces were immediately placed in 199 (Gibco) medium containing 5% fetal calf serum, finely chopped with forceps and scissors, and then a suspension containing one cell species was formed by squeezing the mixture through a steel sieve. Next, the cells were centrifuged in a Ficoll-Hypaque centrifuge and washed as described in A. The thymocytes thus obtained were> 95% viable and 90% E-rosette positive.

C. T-solulinjat ja T-solujen akuutin lymfoblastileu-15 kemian solut T-solulinjat CEM, HSB-2 ja MOLT-4 toimitti tohtori H. Lazarus (Sidney Farber Cancer Institute, Boston, MA). Leukemiasolut saatiin 25:Itä akuuttia lymfoblastleukemiaa sairastavalta potilaalta. Näiden yksittäisten kasvainten 20 oli aikaisempien kokeiden perusteella todettu olevan peräisin T-soluista, koska kasvainsolut muodostivat spontaanisti rosetteja lampaan punasolujen kanssa (> 20 % E+) ja koska ne reagoivat T-soluille spesifisten heteroantiseerumien, anti-HTL (B.K.)- ja A99-antiseerumin kanssa, kuten edellä 25 on kuvattu. Kasvainpopulaatioita kylmäsäilytettiin -196°C:ssa nestemäisen typen höyryfaasissa 10-%:isessa dimetyylisulfok-sidissa ja 20-%:isesti ihmisseerumissa, kunnes ne karakterisoitiin pinnaltaan. Kaikki analysoidut kasvainpopulaatiot olivat >90-%:isesti blasteja sytosentrifugivalmisteiden 30 Wright-Giemsa-morfologialtaan.C. T Cell Lines and T Cell Acute Lymphoblastileu-15 Chemistry Cells T cell lines CEM, HSB-2, and MOLT-4 were provided by Dr. H. Lazarus (Sidney Farber Cancer Institute, Boston, MA). Leukemia cells were obtained from 25 patients with acute lymphoblastic leukemia. These individual tumors had been shown to be derived from T cells in previous experiments because the tumor cells spontaneously formed rosettes with sheep erythrocytes (> 20% E +) and because they responded to T cell-specific heteroantera, anti-HTL (BK), and A99 antisera. as described above 25. Tumor populations were cryopreserved at -196 ° C in the liquid nitrogen vapor phase in 10% dimethyl sulfoxide and 20% in human serum until surface characterization. All tumor populations analyzed were> 90% blasts in the Wright-Giemsa morphology of the cytocentrifuge preparations.

Esimerkki 2Example 2

Solufluorografinen analyysi ja solujen erotusCell fluorographic analysis and cell separation

Monoklonaalisten vasta-aineiden ja kaikkien solupopulaatioiden reaktiotuotteiden solufluorografinen analyysi 35 suoritettiin epäsuoralla immunofluoresenssimenetelmällä, jossa solut värjättiin fluoresiiniin liitetyllä vuohessa vai- 10 752 32 mistetulla antihiiri-IgG:llä (G/M FITC) (Meloy Laboratories), analyysiin käytettiin solufluorografia FC200/4800A (Ortho Instruments). Tällöin 1 x ΙΟ** solua käsiteltiin 0,15 ml:lla vasta-ainetta OKT5 laimennuksen ollessa 1:500, solut inku-5 boitiin 4°C:ssa 30 minuutin ajan ja pestiin kahdesti. Solujen annettiin sen jälkeen reagoida 0,15 ml:n kanssa G/M FITC (laimennus 1:40) 4°C:ssa 30 minuutin ajan, reaktiotuote sentrifugoitiin ja pestiin kolme kertaa. Nämä solut analysoitiin sen jälkeen solufluorografilla, jossa kunkin solun 10 aiheuttama fluoresenssi-intensiteetti rekisteröitiin puls-sinkorkeusanalysaattorilla. Reaktiivisuus oli samanlainen laimennuksella 1:10000, mutta suuremmilla laimennuksilla reaktiota ei tapahtunut. Taustavärjäyksen intensiteetti määritettiin 0,15 ml:lla suhteessa 1:500 laimennettua vesi-15 vatsanestettä, joka oli saatu intraperitoneaalisesti ei-tuottavalla hybridikloonilla immunisoidusta CAF^-hiirestä.Cell fluorographic analysis of the reaction products of monoclonal antibodies and all cell populations was performed by an indirect immunofluorescence method in which cells were stained with fluorescein-coupled goat-silenced anti-mouse IgG (G / M FITC) (48 G / M FITC) Ortho Instruments). In this case, 1 x ΙΟ ** cell was treated with 0.15 ml of antibody at a 1: 500 dilution of OKT5, the cells were incubated at 4 ° C for 30 minutes and washed twice. The cells were then reacted with 0.15 ml of G / M FITC (1:40 dilution) at 4 ° C for 30 minutes, the reaction product was centrifuged and washed three times. These cells were then analyzed with a cell fluorograph in which the fluorescence intensity induced by each cell 10 was recorded on a pulse height analyzer. The reactivity was similar at a dilution of 1: 10000, but at higher dilutions the reaction did not occur. The intensity of background staining was determined with 0.15 ml of a 1: 500 dilution of water-15 peritoneal fluid obtained intraperitoneally from a CAF1 mouse immunized with a non-producing hybrid clone.

Kokeissa, jossa tutkittiin vasta-aine- ja komplement-tivälitteistä lymfolyysiä, tymosyyttejä ja perifeerisiä T-soluja viljeltiin yön yli, minkä jälkeen seurasi selektii-20 vinen hajotus, ja sen jälkeen solut analysoitiin solufluorografilla.In experiments examining antibody- and complement-mediated lympholysis, thymocytes and peripheral T cells were cultured overnight, followed by selective lysis, and then the cells were analyzed by cell fluorography.

Esimerkki 3Example 3

Lymfoidipopulaatioiden hajotus monoklonaalisella vasta-aineella ja komplementilla 25 40 x 10^ perifeeristä T-solua tai tymosyyttiä lisät tiin 15 ml:n muoviputkeen (Falcon, Oxnard, CA). Solupellet-teihin lisättiin 0,8 ml vasta-ainetta OKT3, 0KT4, 0KT8 tai tavallista vesivatsanestettä (vertailuaine), jotka oli laimennettu suhteessa 1:200 PBS:llä, seokset suspendoitiin ja 30 inkuboitiin 20°C:ssa 60 minuutin ajan. Sen jälkeen vasta-aineella käsiteltyihin populaatioihin lisättiin 0,2 ml tuoretta kaniinin komplementtia, seos suspendoitiin ja sitä inkuboitiin edelleen 37°C:ssa 60 minuutin ajan vesihauteessa, joka oli liitetty ravistelijaan. Inkuboinnin päätyttyä 35 solut sentrifugoitiin ja elinkykyiset solut määritettiin Trypan-sinisellä. Solut laskettiin, pestiin kaksi kertaa 11 75232 5-%:11a FCL:llä ja asetettiin lopulliseen väliaineeseen RPMI 1640 (Grand Island Biological Company, Grand Island, NY), joka sisälsi 20 % ihmisen AB+-seerumia, 1 % penisilliini-streptomysiiniä, 200 mM L-glutamiinia, 25 mM HEPES-pus-5 kuria ja 0,5 % natriumkarbonaattia ja seosta inkuboitiin yön yli 37°C:ssa kosteassa atmosfäärissä, joka sisälsi 5 % co2.Degradation of lymphoid populations with monoclonal antibody and complement 25 x 10 10 peripheral T cells or thymocytes were added to a 15 ml plastic tube (Falcon, Oxnard, CA). To the cell pellets, 0.8 ml of OKT3, 0KT4, 0KT8 or normal aqueous humor (reference) diluted 1: 200 in PBS was added, the mixtures were suspended and incubated at 20 ° C for 60 minutes. Thereafter, 0.2 ml of fresh rabbit complement was added to the antibody-treated populations, the mixture was suspended and further incubated at 37 ° C for 60 minutes in a water bath connected to a shaker. At the end of the incubation, 35 cells were centrifuged and viable cells were determined on Trypan blue. Cells were counted, washed twice with 11,75232 5% FCL, and placed in final medium RPMI 1640 (Grand Island Biological Company, Grand Island, NY) containing 20% human AB + serum, 1% penicillin-streptomycin, 200 mM L-glutamine, 25 mM HEPES-pus-5 discipline and 0.5% sodium carbonate and the mixture was incubated overnight at 37 ° C in a humidified atmosphere containing 5% co 2.

Kuviossa 1 on esitetty solufluorografista saatu fluoresenssispektri normaaleille ihmisen tymosyyteille, 10 joiden on annettu reagoida OKT 6:n ja muiden monolonaalis-ten vasta-aineiden (laimennus 1:500) sekä G/M FITC:n kanssa. Taustafluoresenssivärjäys määritettiin lisäämällä kuhunkin populaatioon suhteessa 1:500 laimennettua vesivatsanestettä hiirestä, johon oli injektoitu ei-tuottavaa kloonia, ja in-15 kuboimalla seosta.Figure 1 shows the fluorescence spectrum obtained from a cell fluorograph for normal human thymocytes reacted with OKT 6 and other monolonial antibodies (1: 500 dilution) and G / M FITC. Background fluorescence staining was determined by adding to each population a 1: 500 dilution of aqueous humor from a mouse injected with a non-producing clone and incubating the mixture.

Kuviossa 2 on esitetty tymosyyttien erilaistuminen kateenkorvassa.Figure 2 shows the differentiation of thymocytes in the thymus.

Taulukosta 1 ilmenee monoklonaalisten vasta-aineiden OKT6, OKT8, OKT9 ja OKT10 reaktiivisuus ihmisen eri lymfoi-20 disolupopulaatioiden kanssa. Monoklonaalinen vasta-aine OKT6 reagoi noin 70 %:n kanssa ihmisen normaaleja tymosyyt-tejä, mutta ei minkään muiden tutkittujen lymfoidisolujen kanssa. Muun muassa tämän reaktiivisuuskaavan avulla esillä oleva vasta-aine OKT6 voidaan todeta ja erottaa muista vas-25 ta-aineista.Table 1 shows the reactivity of the monoclonal antibodies OKT6, OKT8, OKT9 and OKT10 with different human lymphoid-20 cell populations. The monoclonal antibody OKT6 reacts with about 70% of normal human thymocytes, but not with any of the other lymphoid cells studied. Among other things, this reactivity formula allows the present antibody OKT6 to be detected and distinguished from other antibodies.

Kuviossa 1 on esitetty solufluorografista saatu fluo-resenssispektri ihmisen normaaleista tymosyyteistä koostuvalle suspensiolle, jonka on annettu reagoida vasta-aineiden OKT3, 0KT4, OKT5, OKT6, OKT8, OKT9 ja OKT10 (kaikkien lai-30 mennussuhde 1:500) sekä G/M FITC:n kanssa. Samanlaiset reak-tiivisuuskaavat saatiin 12 muulle tutkitulle ihmisen normaalille tymosyyttipopulaatioille. Kuviosta ilmenee, että reak-tiivisuusprosentissa ja fluoresenssi-intentsiteetissä on merkittäviä eroja kaikkien tutkittujen monoklonaalisten vas-35 ta-aineiden välillä. Esimerkiksi OKT9 reagoi noin 10 %:n kanssa tymosyyttejä fluoresenssi-intensiteetin ollessa heik- 75232 12 ko, kun taas 0KT5, 0KT6, 0KT8 ja OKTIO reagoivat noin 70 %:n kanssa tymosyyttejä fluoresenssi-intensiteetin ollessa voimakkaampi. OKT4, joka reagoi 75 %:n kanssa tymosyyttejä, sijoittuu fluoresenssi-intensiteetin suhteen OKT9:n ja sel-5 laisten monoklonaalisten vasta-aineiden väliin, joiden fluoresenssi-intensiteetti on voimakkaampi. Lisäksi kuviosta 1 ilmenee, että noin 15 % tymosyyteistä voidaan todeta OKT3:lla käyttämällä epäsuoraa immunofluoresenssimenetelmää. OKT1, joka reagoi tymosyyttien kanssa käytännöllisesti kat-10 soen samalla tavalla kuin OKT3, ei tällöin tule esiin. Myös kuviossa 1 esitetyn reaktiivisuuskaavan avulla esillä oleva vasta-aine OKT6 voidaan todeta ja erottaa muista vasta-aineista .Figure 1 shows the fluorescence spectrum obtained from a cell fluorograph for a suspension of normal human thymocytes reacted with antibodies OKT3, 0KT4, OKT5, OKT6, OKT8, OKT9 and OKT10 (all at a dilution ratio of 1: 500) and G / M FITC with. Similar reactivity formulas were obtained for the 12 other normal human thymocyte populations studied. The figure shows that there are significant differences in reactivity percentage and fluorescence intensity between all monoclonal antibodies studied. For example, OKT9 reacts with about 10% of thymocytes with a lower fluorescence intensity than 75232 12 ko, while 0KT5, 0KT6, 0KT8, and OKTIO react with about 70% of thymocytes with a higher fluorescence intensity. OKT4, which reacts with 75% of thymocytes, is located between OKT9 and monoclonal antibodies with higher fluorescence intensity in terms of fluorescence intensity. In addition, Figure 1 shows that about 15% of thymocytes can be detected by OKT3 using an indirect immunofluorescence method. OKT1, which reacts with thymocytes in virtually the same way as OKT3, does not appear. Also using the reactivity formula shown in Figure 1, the present antibody OKT6 can be detected and distinguished from other antibodies.

Taulukosta 2 ilmenee erilaisten monoklonaalisten vas-15 ta-aineiden määrittelemien antigeenien jakaantuminen ihmisen perifeerisiin T-soluihin ja lymfosyytteihin, jakaantuminen on määritetty sarjalla hajotuskokeita esimerkissä 3 kuvatulla tavalla. Koska ainoastaan OKT3, OKT4 ja OKT8 olivat komplementin sitovia monoklonaalisia vasta-aineita, näitä 20 kolmea käytettiin määrityksessä.Table 2 shows the distribution of antigens defined by different monoclonal antibodies in human peripheral T cells and lymphocytes, the distribution being determined by a series of lysis experiments as described in Example 3. Because only OKT3, OKT4, and OKT8 were complement-binding monoclonal antibodies, these three were used in the assay.

Taulukosta 2A ilmenee, että koko T-solupopulaatio reagoi OKT3:n kanssa, kun taas OKT4, OKT5 ja OKT8 reagoivat 60 %:n, 25 %:n ja 34 %:n kanssa T-soluja. Hajotus OKT4:llä ja komplementilla vähensi solujen kokonaislukumäärää 62 25 %:lla ja tuhosi spesifisesti OKT4+-populaation. Lisäksi OKT5+- ja OKT8+-solujen prosentuaalinen osuus kasvoi, mutta OKT5+- ja OKT8+-T-solujen kokonaismäärä ei muuttunut. Tästä kokeesta voitiin vetää se johtopäätös, että OKT4+-populaa-tio erosi OKT5+- ja OKT8+-populaatioista. Lisää tukea tälle 30 olettamukselle saatiin kokeesta, jossa T-soluja hajotettiin OKT8:lla ja komplementilla. Tällöin OKT4+-T-solujen prosentuaalinen osuus kasvoi, kokonaislukumäärä pysyi samana ja OKT8+- ja OKT5+-populaatiot tuhoutuivat. Lisäksi nämä kokeet osoittivat, että OKT8+-populaatio oli vastakkainen OKT4+-35 populaatiolle sisältäen koko OKT5+-T-solujakeen.Table 2A shows that the entire T cell population reacted with OKT3, whereas OKT4, OKT5, and OKT8 reacted with 60%, 25%, and 34% of T cells, respectively. Degradation with OKT4 and complement reduced the total cell count 62 by 25% and specifically destroyed the OKT4 + population. In addition, the percentage of OKT5 + and OKT8 + cells increased, but the total number of OKT5 + and OKT8 + T cells did not change. From this experiment, it could be concluded that the OKT4 + population differed from the OKT5 + and OKT8 + populations. Further support for these 30 hypotheses was obtained from an experiment in which T cells were lysed with OKT8 and complement. At this time, the percentage of OKT4 + T cells increased, the total number remained the same, and the OKT8 + and OKT5 + populations were destroyed. In addition, these experiments showed that the OKT8 + population was in contrast to the OKT4 + -35 population, including the entire OKT5 + T cell fraction.

13 7523213 75232

Samanlaiset ihmisen tymosyytti populaatioilla suoritetut kokeet antoivat erilaisia tuloksia. Taulukosta 2B ilmenee, että noin 75 % tymosyyteistä oli 0KT4-positiivisia tai 0KT8-positiivisia. Sitä paitsi hajotettaessa soluja 5 0KT4:llä tai 0KT8:lla ainoastaan 25 % tymosyyteistä jäi jäljelle. Suurin osa jäljelle jääneistä tymosyyteistä reagoi 0KT3:n kanssa, kun taas niistä pieni osa reagoi 0KT6:n kanssa. Nämä havainnot osoittavat, että suurimmalla osalla ihmisen tymosyyteistä on 0KT4-, 0KT5-, 0KT6- ja 0KT8-pinta-10 antigeenit samassa solussa. Lisäksi taulukosta 2 ilmenee, että käsiteltäessä soluja 0KT8:lla ja 0KT4:llä 0KT3-anti-geenin sisältävien kypsien tymosyyttien määrä kasvaa huomattavasti. Täten suurin osa 0KT3:n kanssa reagoivista tymosyyteistä on jo erottunut 0KT4+- ja OKT8+-jakeiksi, koska 15 suurin osa soluista, jotka eivät reagoineet 0KT4:n ja 0KT8:n kanssa, olivat OKT3-positiivisia. Jos OKT3+-alapopu-laatio olisi sekä 0KT4-positiivinen että 0KT8-positiivinen, hajotus jommalla kummalla monoklonaalisella vasta-aineella olisi tuhonnut OKT3:n kanssa reagoivat tymosyytit.Similar experiments with human thymocyte populations yielded different results. Table 2B shows that approximately 75% of thymocytes were 0KT4-positive or 0KT8-positive. Moreover, when cells were lysed with 0KT4 or 0KT8, only 25% of thymocytes remained. Most of the remaining thymocytes reacted with 0KT3, while a small proportion of them reacted with 0KT6. These findings indicate that most human thymocytes have 0KT4, 0KT5, 0KT6, and 0KT8 surface-10 antigens in the same cell. In addition, Table 2 shows that treatment of cells with 0KT8 and 0KT4 significantly increases the number of mature thymocytes containing the 0KT3 antigen. Thus, most of the thymocytes reacting with 0KT3 have already separated into 0KT4 + and OKT8 + fractions, as most of the cells that did not react with 0KT4 and 0KT8 were OKT3 positive. If the OKT3 + subpopulation were both 0KT4-positive and 0KT8-positive, digestion with either monoclonal antibody would have destroyed OKT3-reactive thymocytes.

20 Jotta saataisiin edelleen selville OKT3:n kanssa rea20 To further find out with OKT3 rea

goivien tymosyyttialapopulaatioiden suhde muiden monoklo-naalisten vasta-aineiden määrittelemiin tymosyyttifraktioi-hin, tymosyyttejä käsiteltiin OKT3:lla ja komplementilla ja käsittelyssä jäljelle jääneitä soluja verrattiin sitten kä-25 sittelemättömiin tymosyyttipopulaatioihin. Taulukosta 2Bratio of thymocyte subpopulations to thymocyte fractions defined by other monoclonal antibodies, thymocytes were treated with OKT3 and complement, and cells remaining in the treatment were then compared to untreated thymocyte populations. From Table 2B

ilmenee, että OKT3 ja komplementti poisti 25 % tymosyyteistä. Sen sijaan OKT4-, OKT5-, OKT6- ja OKT8-vasta-aineiden kanssa reagoivat populaatiot pysyivät käytännöllisesti katsoen muuttumattomina. Näistä havainnoista voidaan vetää se 30 johtopäätös, että suurin osa OKT6-markkerin sisältävistä tymosyyteistä kuuluu OKT3“-populaatioon. Lisäksi tuloksista voidaan vetää se johtopäätös, että tymosyytit, jotka samanaikaisesti ilmentävät OKT4:n, OKT5:n ja OKT8:n määrittelemät antigeenit, rajoittuvat samalla tavalla OKT3”-populaatioon. 35 On myös huomattava, että 0KT9:n kanssa reagoiva tymosyytti-populaatio ei vähentynyt käsiteltäessä fraktioimattomia ty- 14 75232 mosyyttejä 0KT3:lla ja komplementilla, mikä osoittaa, että 0KT9+-alapopulaatio rajoittuu suurimmaksi osaksi 0KT3“-ty-mosyyttipopulaatioon.it appears that OKT3 and complement removed 25% of thymocytes. In contrast, populations reacting with OKT4, OKT5, OKT6, and OKT8 antibodies remained virtually unchanged. From these findings, it can be concluded that the majority of thymocytes containing the OKT6 marker belong to the OKT3 “population. In addition, it can be concluded from the results that thymocytes that simultaneously express antigens defined by OKT4, OKT5, and OKT8 are similarly restricted to the OKT3 ”population. 35 It should also be noted that the thymocyte population reacting with 0KT9 did not decrease when unfractionated thymocytes were treated with 0KT3 and complement, indicating that the 0KT9 + subpopulation is largely limited to the 0KT3 “-tychocyte population.

Näiden tulosten pohjalta on ollut mahdollista määrit-5 tää ihmisen tymosyyttien kehitysvaiheet kateenkorvassa. Kuviosta 2 ilmenee, että käytännöllisesti katsoen kaikissa tymosyyteissä on OKTIO-markkeri. Lisäksi tymosyytit saavat varhaisessa vaiheessa 0KT9-antigeenin (Thyl ja Thy2). Tämä vaihe käsittää pienen osan tymosyyteistä, ja siihen kuuluu 10 noin 10 % ei-fraktioiducta populaatiosta.Based on these results, it has been possible to determine the developmental stages of human thymocytes in the thymus. Figure 2 shows that virtually all thymocytes have the OKTIO marker. In addition, thymocytes receive the 0KT9 antigen (Thyl and Thy2) at an early stage. This step comprises a small fraction of thymocytes and comprises about 10% of the non-fractionated population.

Sen jälkeen ihmisen tymosyytit saavat OKT6:n määrittelemän tymosyyttiantigeenin ja samanaikaisesti ne ilmentävät OKT4:n, OKt5:n ja OKT8:n (Thy4). Jälkimmäinen alapopu-laatio edustaa valtaosaa tymosyyteistä, ja siihen kuuluu 15 yli 70-80 % tymosyyttipopulaatiosta. Tymosyyttien edelleen kypsyessä niiden OKT6-reaktiivisuus häviää, ne tulevat reaktiivisiksi OKT3:n (ja OKTl:n) kanssa ja erottuvat OKT4+- ja OKT5+/OKT8+-jakeiksi (Thy7 ja Thy8). Näyttää siltä, että viimeisessä vaiheessa tymosyyttien irrotessa kateenkorvasta 20 perifeeristen T-solujen joukkoon, niiden OKTIO-markkeri häviää, sillä tämä antigeeni puuttuu käytännöllisesti katsoen kaikilta perifeerisiltä T-lymfosyyteiltä. Näiden kolmen pää-kehitysvaiheen välisiä mahdollisia siirtymävaiheita on merkitty kuviossa 2 Thy3:lla, Thy5:llä ja Thy6:lla.Human thymocytes then receive the thymocyte antigen defined by OKT6 and simultaneously express OKT4, OKt5, and OKT8 (Thy4). The latter subpopulation represents the majority of thymocytes and comprises more than 70-80% of the thymocyte population. As thymocytes continue to mature, their OKT6 reactivity disappears, they become reactive with OKT3 (and OKT1) and separate into OKT4 + and OKT5 + / OKT8 + fractions (Thy7 and Thy8). It appears that in the final step, when the thymocytes detach from the thymus into the peripheral T cells, their OKTIO marker disappears, as this antigen is absent from virtually all peripheral T lymphocytes. Possible transition stages between these three main developmental stages are denoted in Figure 2 by Thy3, Thy5 and Thy6.

25 Koska akuutin T-solujen lymfoblastileukemian on arvel tu johtuvan epäkypsistä tymosyyteistä, määritettiin T-ALL-leukemiaa sairastavista henkilöistä eristettyjen kasvain-solujen ja mainittujen oletettujen tymosyyttien kehitysvaiheiden välinen suhde. Määrityksessä käytettiin T-ALL-30 leukemiaa sairastavista henkilöistä eristettyä 25 kasvain-solupopulaatiota ja kolmea T-solulinjaa, jotka oli etukäteen tutkittu tavanomaisilla anti-T-solureagensseilla ja E-rose-toinnilla. Taulukosta 3 ilmenee, että suurin osa T-ALL-leu-kemiasoluista reagoi joko pelkän OKTlO:n tai OKT9:n ja 35 OKT10:n kanssa, mutta solut eivät reagoineet muiden mono-klonaalisten vasta-aineiden kanssa. Täten 15/25 tutkituista 15 75232 tapauksista näytti sisältävän varhaisen tymosyyttivaiheen antigeenejä (vaihe 1) .25 Because acute T-cell lymphoblastic leukemia is thought to be due to immature thymocytes, the relationship between tumor cells isolated from individuals with T-ALL leukemia and the developmental stages of said putative thymocytes was determined. The assay used 25 tumor cell populations isolated from individuals with T-ALL-30 leukemia and three T cell lines that had been pre-screened with standard anti-T cell reagents and E-rose. Table 3 shows that most T-ALL-Leu chemistry cells reacted with either OKT10 alone or OKT9 and 35 OKT10, but the cells did not react with other monoclonal antibodies. Thus, 15/25 of the 15,75232 cases examined appeared to contain early thymocyte stage antigens (stage 1).

Sitä vastoin 5/25 tapauksista reagoi 0KT6:n kanssa, mistä voidaan vetää se johtopäätös, että ne ovat peräisin 5 kypseminästä tymosyyttipopulaatiosta (vaihe 2) . Tämä T-ALL-ryhmä reagoi eri tavoin 0KT4:n, 0KT8:n ja 0KT9:n kanssa, kuten taulukosta 3 ilmenee. Kahdella viidesosalla potilaista oli sellaisia kasvainsoluja, jotka sisälsivät suurimman osan tavallisista tymosyyttiantigeeneista, mukaan lukien 10 OKT4, OKT6 ja OKT8. On huomattava, että OKT5 ei esiinny yhdessäkään näistä viidestä vaiheen 2 kasvaimesta, vaikkakin OKT8-reaktiivisuutta havaittiin. Tästä jälkimmäisestä tuloksesta voidaan selvästi vetää se johtopäätös, että OKT5 ja OKT8 määrittelevät eri antigeenejä tai eri determinant-15 teja samassa antigeenissä. Lopuksi l/25:lla potilaista oli sellaisia kasvaimia, jotka olivat peräisin kypsästä tymosyyttipopulaatiosta (vaihe 3) 0KT3-reaktiivisuuden perusteella määritettynä. Tämän henkilön kasvain oli lisäksi reaktiivinen OKT5:n, OKT8:n ja OKTlO:n kanssa. Tutkituista 20 25 leukemiapopulaatiosta ainoastaan neljä oli sellaista, joita ei voitu selvästi luokitella. Näistä kolme oli OKT4-ja OKT8-positiivisia, mutta ne eivät reagoineet OKT3:n eikä OKT6:n kanssa, jolloin ne olivat todennäköisimmin Thy4:n ja Thy7,8:n välisiä siirtymävaiheita. Yksi 25 tapauksesta 25 osoittautui olevan Thy3:n ja Thy4:n välinen siirtymävaihe, sillä se oli reaktiivinen 0KT8:n ja OKTlO:n kanssa.In contrast, 5/25 of the cases reacted with 0KT6, from which it can be concluded that they are derived from 5 mature thymocyte populations (step 2). This T-ALL group reacted differently with 0KT4, 0KT8, and 0KT9, as shown in Table 3. Two-fifths of patients had tumor cells that contained most of the common thymocyte antigens, including 10 OKT4, OKT6, and OKT8. It should be noted that OKT5 is not present in any of these five stage 2 tumors, although OKT8 reactivity was observed. From this latter result, it can be clearly concluded that OKT5 and OKT8 define different antigens or different determinants in the same antigen. Finally, 1/25 of the patients had tumors from a mature thymocyte population (step 3) as determined by 0KT3 reactivity. In addition, this person's tumor was reactive with OKT5, OKT8, and OKT10. Of the 20 25 leukemia populations studied, only four were those that could not be clearly classified. Of these, three were OKT4- and OKT8-positive, but did not react with OKT3 or OKT6, making them most likely transitions between Thy4 and Thy7.8. One of the 25 cases 25 turned out to be a transition phase between Thy3 and Thy4, as it was reactive with 0KT8 and OKT10.

T-ALL-kasvainpopulaatioista peräisin olevat T-solulin-jat edustivat myös spesifiseen kateenkorvansisäiseen erilais-tumisvaiheeseen kuuluvia soluja. Taulukosta 4 ilmenee, että 30 HSB-2 reagoi yksinomaan OKT9:n ja OKTlO:n kanssa, ja täten se määrittelee vaiheesta 1 peräisin olevan kasvainpopulaa-tion. Sitä vastoin CEM-T-solulinja reagoi OKT4:n, 0KT6:n, OKT9:n ja OKTlOin kanssa ja se osoittautui olevan peräisin vaiheen 2 tymosyyteistä. Lopuksi solulinja MOLT-4 on ilmei-35 sesti HSB-2 ja CEM:in välillä oleva leukemiatransformaatio, sillä se ekspressoi OKT6:n, OKT8:n, OKT9:n ja OKT10:n.T cell lines derived from T-ALL tumor populations also represented cells belonging to a specific intrathymic differentiation step. Table 4 shows that HSB-2 reacts exclusively with OKT9 and OKT10, and thus defines the tumor population from step 1. In contrast, the CEM-T cell line reacted with OKT4, 0KT6, OKT9, and OKT10 and was found to be derived from stage 2 thymocytes. Finally, the cell line MOLT-4 is apparently a leukemia transformation between HSB-2 and CEM, as it expresses OKT6, OKT8, OKT9 and OKT10.

16 7523216 75232

Koska myöhempien vaiheiden (esim. vaiheen II) T-solu-jen akuuttia lymfoblastileukemiaa sairastavien henkilöiden on todettu parantuvan täydellisemmin kuin vaiheen I ALL-leukemiaa sairastavien, 0KT6-vasta-aineen avulla voidaan 5 vetää johtopäätöksiä T-solujen ALL-leukemiaa sairastavan henkilön prognoosista.Because later stage (e.g., stage II) T cell acute lymphoblastic leukemia subjects have been shown to recover more completely than stage I ALL leukemia patients, the 0KT6 antibody can be used to draw conclusions about the prognosis of a person with T cell ALL leukemia.

Taulukosta 5 ilmenee perifeeristen T-solujen ja T-solujakeiden pitoisuuksien ja eri tautitilojen välinen suhde. Näitä suhteita voidaan käyttää diagnostisiin tarkoituk-10 siin (esim. akuutin tarttuvan mononukleoosin toteamiseen) ottamalla verinäyte henkilöstä, jonka epäillään sairastavan jotakin näistä taudeista ja määrittämällä näytteestä T-solujen ja T-solujakeiden pitoisuudet. Myös taulukoissa 2-5 esitettyjen suhteiden avulla OKT6-vasta-aine voidaan 15 todeta ja erottaa muista vasta-aineita.Table 5 shows the relationship between peripheral T cell and T cell fraction concentrations and different disease states. These ratios can be used for diagnostic purposes (e.g., for the detection of acute infectious mononucleosis) by taking a blood sample from a person suspected of having one of these diseases and determining the levels of T cells and T cell fractions in the sample. Also, using the ratios shown in Tables 2-5, the OKT6 antibody can be detected and distinguished from other antibodies.

Diagnostisia menetelmiä, jossa käytetään muita mono-klonaalisia vasta-aineita tuottavia samojen hakijoiden valmistamia hydridomeja (OKTl, OKT3, OKT4 ja OKT5 sekä OKT8, OKT9 ja OKTIO) on kuvattu FI-patenttihakemuksissa 844 703, 20 844 705, 844 704 ja 844 706 sekä hakemuksissa 850 062, 850 063 ja 850 061.Diagnostic methods using other hydridomes (OKT1, OKT3, OKT4 and OKT5 and OKT8, OKT9 and OKTIO) produced by the same applicants producing monoclonal antibodies are described in FI patent applications 844 703, 20 844 705, 844 704 and 844 706 and in applications 850 062, 850 063 and 850 061.

Kyseisen vasta-aineen OKT6 havaittiin kuuluvan IgG·^-alaluokkaan, joka on yksi hiiren IgG:n neljästä alaluokasta. Nämä immunoglobuliini G:n alaluokat eroavat toisistaan ns.The OKT6 antibody in question was found to belong to the IgG · ^ subclass, which is one of the four subclasses of mouse IgG. These subclasses of immunoglobulin G differ from the so-called

25 "kiinteiltä" alueiltaan, vaikkakin tietylle antigeenille spesifisen vasta-aineen rakenteessa on ns. "vaihtuva" alue, joka on toiminnallisesti samanlainen riippumatta siitä, mihin immunoglobuliini G:n alaluokkaan se kuuluu. Toisin sanoen monoklonaalinen vasta-aine, jolla on edellä kuvatut 30 tunnusmerkit, voi kuulua alaluokkiin IgG^-IgG2a, IgG2b tai IgG3 tai luokkiin IgM tai IgA tai muihin Ig-luokkiin. Näiden luokkien tai alaluokkien erot eivät vaikuta vasta-aineen reaktiivisuuden selektiivisyyteen, mutta ne voivat vaikuttaa siihen, miten vasta-aine reagoi myöhemmin muiden ainei-35 den, esimerkiksi komplementin tai anti-hiiri-vasta-aineiden kanssa.25 of its "fixed" regions, although the structure of an antibody specific for a particular antigen has a so-called a "variable" region that is functionally similar regardless of which immunoglobulin G subclass it belongs to. That is, a monoclonal antibody having the characteristics described above may belong to the subclasses IgG1-IgG2a, IgG2b or IgG3 or to the classes IgM or IgA or other classes of Ig. Differences in these classes or subclasses do not affect the selectivity of antibody reactivity, but may affect how the antibody subsequently reacts with other agents, for example, complement or anti-mouse antibodies.

17 7523217 75232

Esillä olevaa vasta-ainetta OKT6 voidaan käyttää ty-mosyyttien erilaistumisen toteamiseen ja tutkimiseen, kuten kuviossa 2 on esitetty. Jos OKT6:n kanssa reagoivien tymo-syyttien määrä poikkeaa 70 %:sta, tymosyyttien kehitysvai-5 heessa II esiintyy poikkeavuuksia. Lisäksi esillä olevaa vasta-ainetta voidaan käyttää eri tautitilojen diagnoosiin taulukossa 5 esitetyllä tavalla. Tällöin voidaan käyttää OKT6-vasta-ainetta sellaisenaan tai OKT6:n ja muiden vasta-aineiden yhdistelmää (esim. OKT3-OKT10). Reaktiivisuuskaa-10 vojen avulla, jotka on saatu annettaessa useiden eri vasta-aineiden reagoida T-solujen ja T-solujakeiden kanssa, tietyt tautitilat pystytään toteamaan tarkemmin kuin käytettäessä tunnettuja diagnostisia menetelmiä.The present antibody OKT6 can be used to detect and study thymocyte differentiation, as shown in Figure 2. If the number of thymocytes reacting with OKT6 differs from 70%, abnormalities in thymocyte developmental stage II occur. In addition, the present antibody can be used to diagnose various disease states as shown in Table 5. In this case, the OKT6 antibody alone or a combination of OKT6 and other antibodies (e.g., OKT3-OKT10) can be used. Reactivity patterns obtained by reacting a variety of antibodies with T cells and T cell fractions allow certain disease states to be detected more accurately than using known diagnostic methods.

Vasta-ainetta OKT6 voidaan sisällyttää diagnostisiin 15 koostumuksiin, jotka muodostuvat vaikuttavista määristä OKT6-vasta-ainetta ja diagnostisesti hyväksyttävistä kantaja-aineista .The OKT6 antibody can be included in diagnostic compositions consisting of effective amounts of the OKT6 antibody and diagnostically acceptable carriers.

Taulukko 1table 1

Monoklonaalisten vasta-aineiden reaktiivisuus ihmisen 20 lymfoidipopulaatioiden kanssaReactivity of monoclonal antibodies with human lymphoid populations

Monoklonaalinen Perifeerinen Luuydin (6) Kateenkorva vasta-aine veri (22) E+ E" OKT6 0% 0% 0% 70% 25 0KT8 30 % 0 % <2 % 80 % 0KT9 0% 0% 0% «10 % OKT10 <5 % 10 % «20 % 95 %Monoclonal Peripheral Bone marrow (6) Thymus antibody blood (22) E + E "OKT6 0% 0% 0% 70% 25 0KT8 30% 0% <2% 80% 0KT9 0% 0% 0%« 10% OKT10 <5 % 10% «20% 95%

Suluissa olevat luvut merkitsevät tutkittujen näytteiden määrää; %-arvot ovat keskiarvoja 18 75232Figures in parentheses indicate the number of samples examined; % values are averages of 18,75232

dPdP

OO

- CO Ή rt) 3 fp- CO Ή rt) 3 fp

ω 3 ^ ^ ill cn in in id Cω 3 ^ ^ ill cn in in id C

H ^ h oo co :¾ e 9 w k» 5 X2 h *g $ +J ij- ί III OOVUU-ICN λ;H ^ h oo co: ¾ e 9 w k »5 X2 h * g $ + J ij- ί III OOVUU-ICN λ;

ο -Ϊ S Q <P ή *Pο -Ϊ S Q <P ή * P

M Φ Ή $ p-P 00 α 0 . ¢) H m o m m o o ccM Φ Ή $ p-P 00 α 0. ¢) H m o m m o o cc

g g " r^· in ° S S Sg g "r ^ · in ° S S S

p ‘5* f5 E -h g nm vop '5 * f5 E -h g nm vo

m O-P ^ o o o in o ro in -POm O-P ^ o o o in o ro in -PO

M ω 2 ro w w H co o -n m «- 5 ° nm m 11 -c ci Ό c in s. c m -Hd|H moo omoo 4-)m H ™ ^ t-00 00 ΰ g C .Su ° >ι Ή · <n <u :2 5 4J u-i m m -h eg g S°S in o in o α Φ o 5 10 φ£ 2 ' mM ω 2 ro ww H co o -nm «- 5 ° nm m 11 -c ci Ό c in s. Cm -Hd | H moo omoo 4-) m H ™ ^ t-00 00 ΰ g C .Su °> ι Ή · <n <u: 2 5 4J ui mm -h eg g S ° S in o in o α Φ o 5 10 φ £ 2 'm

2 c -i-»o ro 3 ω JS2 c -> o ro 3 ω JS

5 Φ . comm o o m o to 55 Φ. comm o o m o to 5

^C '5 9¾ m σι σ> ro o to >i-C^ C '5 9¾ m σι σ> ro o to> i-C

•H n E ° >< m 3 e v m Φ ;m m to• H n E °> <m 3 e v m Φ; m m to

Ή CO :m C -P -UΉ CO: m C -P -U

φ -tn r p m o m -P -H -P :m I -H > -P Φ Φ C :m Φ 4-i (tj •p -p c φ e p m -p p >1 :tci -n 3 voioio Ό ® id ie mto :m >i aJSJrl ooo O o o o -p ,-h 3 :m CO *r~iiH 3 f-H^Hr-4 >—I rp r-t ιΡ (1)3χ)φ -tn rpmom -P -H -P: m I -H> -P Φ Φ C: m Φ 4-i (tj • p -pc φ epm -pp> 1: tci -n 3 voioio Ό ® id ie mto : m> i aJSJrl ooo O ooo -p, -h 3: m CO * r ~ iiH 3 fH ^ Hr-4> —I rp rt ιΡ (1) 3χ)

£ 0 0 H ,. CU CU£ 0 0 H,. CU CU

g Φ to CO XXX X X X X 1« o C £>i rp -p 4-1 CU 4-1 Φ-Ρ-HCm OCNCN O O in O -H Qj Ό φ φ C ^ v v P1 >P - CO o.-mtog Φ to CO XXX X X X X 1 «o C £> i rp -p 4-1 CU 4-1 Φ-Ρ-HCm OCNCN O O in O -H Qj Ό φ φ C ^ v v P1> P - CO o.-mto

h m ·η«ο O m in οί -f-t 4J Xh m · η «ο O m in οί -f-t 4J X

Φτ-ΙιΗ-ΗΛ! -HtN 4-1 10 0 c :m <u o m -h f-i P Φ Ό C Λί m>i3Φτ-ΙιΗ-ΗΛ! -HtN 4-1 10 0 c: m <u o m -h f-i P Φ Ό C Λί m> i3

Φ CO , . P P HΦ CO,. P P H

I 10 -P 3 PI 10 -P 3 P

m -p -3 cu φ · p p ^ o -p m 1o I-I O X X CU -P tn m o m -m :m tn to > to 2 J ·** >i :m :m -p -pm -p -3 cu φ · p p ^ o -p m 1o I-I O X X CU -P tn m o m -m: m tn to> to 2 J · **> i: m: m -p -p

i 'y. t-ι rp rP p m tn -Pi 'y. t-ι rp rP p m tn -P

C E-< P , φ Φ E .X -PC E- <P, φ Φ E .X -P

Φ 2 P "2 P :0 m 3 c P :<tJ 5 Φ-Ρ 4-1 4-J —l Π3 OfΦ 2 P "2 P: 0 m 3 c P: <tJ 5 Φ-Ρ 4-1 4-J —l Π3 Of

tn tn ^ to-P*. 4-i -p -P p cu Etn tn ^ to-P *. 4-i -p -P p cu E

•p tn 2 T1 .!5 ~r, 7. 'Ί 01 " ;m -p m φ »—I *H ^ ^ *fÖ O O -J-* iflj OOO P 4J 4J ^ m CO O Φ Ä tP .X S c o, Φ -P 5* φ + + >- + + + ΉΦΦΕ• p tn 2 T1.! 5 ~ r, 7. 'Ί 01 "; m -pm φ» —I * H ^ ^ * fÖ OO -J- * iflj OOO P 4J 4J ^ m CO O Φ Ä tP .XS co, Φ -P 5 * φ + +> - + + + ΉΦΦΕ

C P £ UPC toe QJ £ to OC P £ UPC toe QJ £ to O

ΟφΤ-> Pmp-ooom^ooro -PtutOA;ΟφΤ-> Pmp-ooom ^ ooro -PtutOA;

Ήφ'^ PEE-iHEEHHH 4JH-PPE '^ PEE-iHEEHHH 4JH-P

rX UP o tUrPUjus^^^^jjj -PCU.YIIrX UP o tUrPUjus ^^^^ jjj -PCU.YII

Ο-p P CuhooEpImooo i/i e p e p g :m o m -Ο-p P CuhooEpImooo i / i e p e p g: m o m -

O 9 J * ίΧ -X .X UO 9 J * ίΧ -X .X U

2 Λ ^ ^ CQ X ^ 19 752322 Λ ^ ^ CQ X ^ 19 75232

f If I

O -HmO -Hm

Ό 4J φ IΌ 4J φ I

3 I M »1 M3 I M »1 M

3 C) Ο Ή ,-f « kJ · a to >_3 C) Ο Ή, -f «kJ · a to> _

H rC P rH 4JH rC P rH 4J

fa I 3 <u x: c c E-ι -Y -CO ro ·η „ -¾ +» ai E Cnm 3 to (/) o OJ ΓΜ 4-> -H 3 mfa I 3 <u x: c c E-ι -Y -CO ro · η „-¾ +» ai C Cmm 3 to (/) o OJ ΓΜ 4-> -H 3 m

f3 ·<-> C _ -H >, «Jf3 · <-> C _ -H>, «J

C 3 2" ^ °° rHrHfNH ·—11 > -HC 3 2 "^ °° rHrHfNH · -11> -H

•H 4J W C IfNW OP C• H 4J W C IfNW OP C

Οι Ή 3 ' ·Η Λ! m Y Π3 <1) ο (Λ -*J Q, ro φ *0 d a) n c m ij •H Eh -p 4J O n ε ·ί , ·η 3Ήι Ή 3 '· Η Λ! m Y Π3 <1) ο (Λ - * J Q, ro φ * 0 d a) n c m ij • H Eh -p 4J O n ε · ί, · η 3

2 0 3 -I rH2 0 3 -I rH

-3,° C O U-t-3 ° C O U-t

" I —( + -H"I - (+ -H

O -H H + v O -h :ro aj 2 I § + + + + + + + s -S ;O -H H + v O -h: ro aj 2 I § + + + + + + + s -S;

5 0) C -Η -H50) C -Η -H

w 4-> ή +j φ m n Ό w σι |0 -¾ w ·η -h '-Jjoh £ q a> cn ww 4-> ή + j φ m n Ό w σι | 0 -¾ w · η -h '-Jjoh £ q a> cn w

l+ +III I ίο U φ Cl + + III I ίο U φ C

o ° S'* oa<u M § 2 Λ g S4 ^p-Uco ° ^ S O m "_,'Η^ II ++14. . 2 -H C ·η 3 -*Cmo -»-+I+ + DC φ,^ 3 a) m E c - o 3 3 c vd mj m 7 T £o ° S '* oa <u M § 2 Λ g S4 ^ p-Uco ° ^ SO m "_,' Η ^ II ++ 14.. 2 -HC · η 3 - * Cmo -» - + I + + DC φ, ^ 3 a) m E c - o 3 3 c vd mj m 7 T £

2 7| ° H -o g ^ 1 .S2 7 | ° H -o g ^ 1 .S

II + + + + I 7+1 W flJII + + + + I 7 + 1 W flJ

« -Y O 1- + + + I <D „ <UC> io c IS a o> m H 9 ,n 7 m c a)«-Y O 1- + + + I <D„ <UC> io c IS a o> m H 9, n 7 m c a)

O in i? tfi -HO in i? tfi -H

7j E Η * m > ^ «n «0 O 11 ' ' ' ' + E ϋ £ 3 3 3 D W W (Λ7j E Η * m> ^ «n« 0 O 11 '' '' + E ϋ £ 3 3 3 D W W (Λ

^ 3 to ,rf r^1 ' fU OJ^ 3 to, rf r ^ 1 'fU OJ

« -H § S 2 3 ? £ !2 3* g 11 + + ' · . §8 ~ c | « US * · rJ g 2 'μ •rn ,Υ Ό σι Cm c O :3 3 f0 -H H -H Y! C ·Η > ·—· (U o äc ii ,,.. , -h o > m m O ex C o 1111 + in . 0-H3+5 2 aj ·* 7 ή -π 3 m S +-u 2 > > +i m 3«-H § S 2 3? £! 2 3 * g 11 + + '·. §8 ~ c | «US * · rJ g 2 'μ • rn, Υ Ό σι Cm c O: 3 3 f0 -H H -H Y! C · Η> · - · (U o äc ii ,, .., -ho> mm O ex C o 1111 + in. 0-H3 + 5 2 aj · * 7 ή -π 3 m S + -u 2> > + im 3

'd — m S ^ 3 -H -rH'd - m S ^ 3 -H -rH

m -ΗΠ3 0^ Yim>4Jm -ΗΠ3 0 ^ Yim> 4J

S >1 W -H ,S s Ο ΉS> 1 W -H, S s Ο Ή

* r -π +j V 7 2 a ‘H C* r -π + j V 7 2 a ‘H C

r, Ei ns 4J *o -e mr, Ei ns 4J * o -e m

*-4 U >, ld'H4j'HCE* -4 U>, ld'H4j'HCE

o -HfO V) 'iO.HOQJnJo -HfO V) 'iO.HOQJnJ

+· > o 7l ’ --1 >4 4J+ ·> O 7l ’--1> 4 4J

m 4J pm 4J p

9 >1 C t^r-S 3 <0 O9> 1 C t ^ r-S 3 <0 O

w >1 -Ί 4-) b ς > 3 -n In *d m4-> b-H>i-*-,mQ) § O >1 e n -HrU+JC-H- S E >i —. Q) pw> 1 -Ί 4-) b ς> 3 -n In * d m4-> b-H> i - * -, mQ) § O> 1 e n -HrU + JC-H- S E> i -. Q) p

^ >i MM C _ ^ F_ ^7tUY;-HrH4J^> i MM C _ ^ F_ ^ 7tUY; -HrH4J

W Ή 4J O >, Γ4 Η 'T V£> ΡΊ jj -4J (U 4J Ih -H rl 4JW Ή 4J O>, Γ4 Η 'T V £> ΡΊ jj -4J (U 4J Ih -H rl 4J

7 -H Ex: -O 4J -Η φ 4J (U7 -H Ex: -O 4J -Η φ 4J (U

5 5ΰ - 5111 li s "A S1 5 11 s i is > < o gseSfcfcSIi ^ £ i 11 ^ ί> ^ X + + 20 752 325 5ΰ - 5111 li s "A S1 5 11 s i is> <o gseSfcfcSIi ^ £ i 11 ^ ί> ^ X + + 20 752 32

Taulukko 4Table 4

Solulinjojen reaktiivisuus monoklonaalisten vasta-aineiden kanssaReactivity of cell lines with monoclonal antibodies

Solulinja 0KT3 0KT4 0KT5 0KT6 0KT8 0KT9 OKTIOCell line 0KT3 0KT4 0KT5 0KT6 0KT8 0KT9 OKTIO

5 HSB-2 -X - - - - + + CEM - + - + + + + MOLT-4 --- + + + + xKriteerit (-)- ja (+)-reaktiivisuudelle olivat samat kuin taulukossa 3.5 HSB-2 -X - - - - + + CEM - + - + + + + MOLT-4 --- + + + + x The criteria for (-) and (+) reactivity were the same as in Table 3.

21 7523221 75232

Taulukko 5Table 5

Perifeeristen T-solujen pitoisuudet eri tauti- tiloissa - T-solujen pitoisuudetPeripheral T cell concentrations in different disease states - T cell concentrations

Tautitila 0KT3+ OKtT* ÖKT5 PKT8+ PKT 6*Disease status 0KT3 + OKtT * ÖKT5 PKT8 + PKT 6 *

Primäärinen maksa- N + kirroosi (2)Primary liver N + cirrhosis (2)

Multippeliskleroosi (pitkälle edennyt) (8) - N - - -Multiple sclerosis (advanced) (8) - N - - -

Myasthenia Gravis 10 (ei hoidettu varhaises- 0 O G O 0 sa vaiheessa) (3)Myasthenia Gravis 10 (not treated at an early stage) (3)

Akuutti elinsiirto G . ..- - p + +Acute transplantation G. ..- - p ++

Agammaglobulinemia 15 Tyyppi I +Agammaglobulinemia 15 Type I +

Tyyppi II GType II G

Hyper IgE (4) - N O * * · - O · * · -Hyper IgE (4) - N O * * · - O · * · -

Akuutti mononukleoosi- + O ...— ++ ++ GAcute mononucleosis- + O ...— ++ ++ G

2Q infektio (4) x2Q infection (4) x

Hodgkinsin tautiHodgkins disease

Vaiheet I & II N N N N GSteps I & II N N N N G

Vaiheet III & IV — N N N OSteps III & IV - N N N O

2^ Psoriasis (3/5) N +···++ N N O2 ^ Psoriasis (3/5) N + ··· ++ N N O

N = normaali pitoisuus O = puuttuu 30 + = normaalia suurempi ++ = huomattavasti normaalia suurempi _ = normaalia pienempi _ huomattavasti normaalia pienempi 2^ x Nämä pitoisuudet palaavat normaaleiksi noin viikkoa aikaisemmin kuin kliiniset oireet häviävät.N = normal concentration O = absent 30 + = significantly higher than normal ++ = significantly higher than normal _ = lower than normal _ significantly lower than normal 2 ^ x These concentrations return to normal approximately one week before the clinical symptoms disappear.

Suluissa olevat arvot ilmaisevat tutkittujen potilaiden lukumäärän.Values in parentheses indicate the number of patients studied.

Claims (1)

75232 22 Patenttivaatimus Menetelmä 0KT6+-solujen puutteen tai ylimäärän toteamiseksi ihmisistä, tunnettu siitä, että anne-5 taan potilaasta otetun T-solu- tai tymosyyttinäytteen reagoida diagnostisesta vaikuttavan määrän kanssa IgG-luokkaan kuuluvaa monoklonaalista vasta-ainetta, jota tuottaa hybridisolulinja, jonka ATCC-talletusnumero on CRL 8020 ja joka on valmistettu yhdistämällä hiiren mye-10 loomasolulinjan soluja ihmisen tymosyyteillä immunisoidun hiiren pernasoluihin, ja joka vasta-aine a) reagoi noin 70 %:n kanssa ihmisen normaaleja tymosyyttejä, mutta ei ihmisen normaalien perifeeristen T-solujen, B-solujen, nollasolujen eikä luuydinsolujen 15 kanssa, b) reagoi noin 65 %:n kanssa käsittelemättömiä tymosyyttejä, 10 %:n kanssa tymosyyttejä, joita on käsitelty monoklonaalisella vasta-aineella, jota tuottaa hybridisolulinja, jonka ATCC-talletusnumero on CRL 8002, ja 20 komplementilla, 82 %:n kanssa tymosyyttejä, joita on käsitelty monoklonaalisella vasta-aineella, jota tuottaa hybridisolulinja, jonka ATCC-talletusnumero on CRL 8001, ja komplementilla sekä 13 %:n kanssa tymosyyttejä, joita on käsitelty monoklonaalisella vasta-aineella, jota tuot-25 taa hybridisolulinja, jonka ATCC-talletusnumero on CRL 8014 ja komplementilla, c) reagoi vaiheen II T-ALL-solujen kanssa, mutta ei reagoi vaiheen I tai vaiheen III T-ALL-solujen kanssa, d) reagoi solulinjojen CEM ja MOLT-4 kanssa, mutta 30 ei solulinjan HSB-2 kanssa, ja e) määrittelee T-solupopulaation (OKT6+), jota esiintyy normaalia pienempinä pitoisuuksina primäärisessä maksakirroosissa, multippeliskleroosissa ja hyper-IgE:ssä ja normaalia suurempina pitoisuuksina akuutissa elinsiir- 35 rossa ja joka puuttuu täydellisesti myasthenia gravikses- 23 752 32 sa, akuutissa mononukleoosi-infektiossa, kaikissa Hodg-kinsin taudin vaiheissa ja psoriaksiksessa, ja määritetään mainitun vasta-aineen kanssa reagoivien perifeeristen T-solujen ja tymosyyttien prosentuaalinen osuus näiden kokonaismäärästä.A method for detecting a deficiency or excess of 0KT6 + cells in humans, characterized in that a T cell or thymocyte sample taken from a patient is reacted with a diagnostically effective amount of an IgG class monoclonal antibody produced by a hybrid cell line produced by the ATCC. accession number CRL 8020, prepared by combining cells of a mouse mye-10 animal cell line with spleen cells of a mouse immunized with human thymocytes, and which antibody a) reacts with about 70% of normal human thymocytes but not normal human peripheral T cells, B- b) reacts with about 65% of untreated thymocytes, with 10% of thymocytes treated with a monoclonal antibody produced by a hybrid cell line with ATCC accession number CRL 8002, and with 20 complements. , 82% of thymocytes treated with a monoclonal antibody extracting a hybrid cell line having an ATCC accession number of CRL 8001 and complement and 13% of thymocytes treated with a monoclonal antibody produced by a hybrid cell line having an ATCC accession number of CRL 8014 and complement, c) reacting with step II with T-ALL cells but does not react with phase I or phase III T-ALL cells, d) reacts with cell lines CEM and MOLT-4, but not with cell line HSB-2, and e) determines the T cell population (OKT6 +), which occurs at lower than normal concentrations in primary cirrhosis of the liver, multiple sclerosis and hyper-IgE and at higher than normal concentrations in acute transplantation and is completely absent in myasthenia gravisin-23 752 32 sa, acute mononucleosis in all mononucleosis. phases and psoriasis, and determining the percentage of total peripheral T cells and thymocytes that react with said antibody.
FI844707A 1979-12-04 1984-11-29 DIAGNOSTIC FOERFARANDE FOER PAOVISANDE AV UNDERSKOTT ELLER OEVERSKOTT PAO EN SPECIFIC T-CELLPOPULATION UNDER ANVAENDNING AV EN MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNISKANS TYMOCYTANTIGEN. FI75232C (en)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US06/099,970 US4364933A (en) 1979-12-04 1979-12-04 Monoclonal antibody to a human thymocyte antigen and methods of preparing same
US9997079 1979-12-04
FI803755A FI75598C (en) 1979-12-04 1980-12-03 Method for Preparation of a Monoclonal Antibody to a Human Thymocyte Antigen by a New Hybrid Cell Line.
FI803755 1980-12-03

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI844707A0 FI844707A0 (en) 1984-11-29
FI75232B FI75232B (en) 1988-01-29
FI75232C true FI75232C (en) 1988-05-09

Family

ID=26157180

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI844707A FI75232C (en) 1979-12-04 1984-11-29 DIAGNOSTIC FOERFARANDE FOER PAOVISANDE AV UNDERSKOTT ELLER OEVERSKOTT PAO EN SPECIFIC T-CELLPOPULATION UNDER ANVAENDNING AV EN MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNISKANS TYMOCYTANTIGEN.

Country Status (1)

Country Link
FI (1) FI75232C (en)

Also Published As

Publication number Publication date
FI844707A0 (en) 1984-11-29
FI75232B (en) 1988-01-29

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI75365B (en) A FRUIT PROCESSING OF A MONOCLONAL ANTICROPP TO A MAJOR PROTYMOCYTANTIGEN BASED ON A HYBRID CELL.
FI75366C (en) A method of producing a complement-fixing monoclonal antibody against human supressor T cells by a hybrid cell line.
FI75184B (en) FOERFARANDE FOER FRAMSTAELLNING AV EN MONOCLONAL ANTIKROPP MOT MAENSKLIGA T-CELLERS ANTIGENER MED EN NY HYBRIDCELLINJE.
FI75183C (en) FOERFARANDE FOER FRAMSTAELLNING AV EN KOMPLEMENT-BINDANDE MONOCLONAL ANTIKROPP MOT MAENNISKANS T-CELLER GENOM ANVAENDNING AV EN NY HYBRIDCELLINJE.
FI75599B (en) FOERFARANDE FOER FRAMSTAELLNING AV EN MONOCLONAL ANTIKROPP MOT EN TIDIG TYMOCYT ANTIGEN AV MAENNISKAN MEDELST EN NY HYBRIDCELLINJE.
FI75598C (en) Method for Preparation of a Monoclonal Antibody to a Human Thymocyte Antigen by a New Hybrid Cell Line.
FI75232C (en) DIAGNOSTIC FOERFARANDE FOER PAOVISANDE AV UNDERSKOTT ELLER OEVERSKOTT PAO EN SPECIFIC T-CELLPOPULATION UNDER ANVAENDNING AV EN MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNISKANS TYMOCYTANTIGEN.
US4709015A (en) Monoclonal antibody to human suppressor T cells
US4624925A (en) Hybrid cell line for producing monoclonal antibody to a human early thymocyte antigens, antibody, and methods
FI75433B (en) DIAGNOSTIC PROCEDURE, I VILKET ANVAENDS EN SPECIFIK MONOCLONAL ANTIKROPP TILL MAENSKLIG PROTYMOCYT ANTIGEN OCH I FOERFARANDET ANVAENDBAR KOMPOSITION.
FI75434C (en) DIAGNOSTIC FOERFARANDE, VID VILKET MAN ANVAENDER EN MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNINSKANS TIDIGA TYMOCYTANTIGEN OCH I FOERFARANDET ANVAENDBAR KOMPOSITION.
FI75230B (en) DIAGNOSTIC FOERFARANDE, VID VILKET ANVAENDS EN NY MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNISKANS HJAELPARE-T-CELLER OCH I FOERFARANDET ANVAENDBAR COMPOSITION.
FI75229C (en) DIAGNOSTIC FOERFARANDE, VID VILKET MAN ANVAENDER EN NY MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNISKANS T-CELLER.
FI75231C (en) Diagnostic method using a monoclonal antibody specific for human cytotoxic and supressor T cells.
FI75435B (en) DIAGNOSTIC FOERFARANDE, VID VILKET MAN UTNYTTJAR EN NY MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNISKANS T-CELLERS ANTIGEN OCH I FOERFARANDET ANVAENDBAR COMPOSITION.
US4691010A (en) Hybrid cell line for producing monoclonal antibody to a human early thymocyte antigen, antibody, and methods
US4725543A (en) Hybrid cell line for producing complement-fixing monoclonal antibody to human suppressor T cells, antibody and methods
FI75059B (en) DIAGNOSTIC FOERFARANDE, VID VILKET MAN ANVAENDER EN KOMPLEMENT-FIXERANDE MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNISKANS SUPRESSOR-T-CELLER, OCH I FOERFARANDET ANVAENDBAR KOMPOSITION.
US4806349A (en) Hybrid cell line for producing monoclonal antibody to a human prothymocyte antigen, antibody, and methods
FI75058C (en) Diagnostic method for determining the proportion of T cells in circulating lymphocytes and for detecting cutaneous T cell lymphomas using a novel complement-binding monoclonal antibody.
FI75233B (en) DIAGNOSTIC FOERFARANDE, VID VILKET MAN UTNYTTJAR EN NY MONOCLONAL ANTIKROPP SPECIFIK MOT MAENNISKANS MONOCYTANTIGEN OCH I FOERFARANDET ANVAENDBAR KOMPOSITION.
HRP940823A2 (en) Hybrid cell line for producing monoclonal antibody to a human early thymocite antigen, antibody and method of preparation of this antibody

Legal Events

Date Code Title Description
MA Patent expired

Owner name: ORTHO PHARMACEUTICAL CORPORATION