FI75152C

FI75152C - Foerfarande foer framstaellning av nya -aroyl(propionyl)-l-proliner, deras estrar och katjoniska salter, vilka aer anvaendbara saosom hypotoniska aemnen som daeggdjur.

Info

Publication number: FI75152C
Application number: FI792595A
Authority: FI
Inventors: Francis Joseph Mcevoy; Jay Donald Albright
Original assignee: American Cyanamid Co
Priority date: 1978-09-05
Filing date: 1979-08-21
Publication date: 1988-05-09
Also published as: ZA793536B; IL57802A0; DE2934592C2; DD147236A5; NZ190995A; DE2934592A1; DK161198C; IL57802A; NO155240C; PT70025A; IE791682L; NO155240B; DK369079A; AR230624A1; ES483846A1; AR229953A1; GR73190B; DK161198B; EP0010347A1; NO792849L

Description

KUULUTUSJULKAISU c-> i- * r- ~ jpjjfift [β] <1D UTLÄGGNINGSSKRIFT 7515 2 C (45) f-—1 /:" - (51) KvikVlnt.CI4 C 07 D 207/16

SUOMI-FINLAND

(Fl) (21) Patenttihakemus - Patentansökning 792595 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 21.08.79

Patentti· ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä-Giltighetsdag 21.08.79

Patent- och registarstyrelsen (41) Tullut julkiseksi-Biivit offentiig 06.03.80 (44) Mähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - 29 01 88

Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad J" (86) Kv. hakemus - Int ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus-Begärd prioritet 05.09.78 USA(US) 93956** Toteennäytetty-Styrkt 01.06.79 USA (US) 41*733 (71) American Cyanamid Company, Wayne, New Jersey, USA(US) (72) Francis Joseph McEvoy, Pearl River, New York,

Jay Donald Albright, Nanuet, New York, USA(US) (71*) Oy Kolster Ab (5*0 Menetelmä uus ien<4-aroyyli(propionyy1i)-L-proliinien, niiden estereiden ja kationisten suolojen valmistamiseksi, jotka ovat käyttökelpoisia hypotonisia aineita nisäkkäillä - Förfarande för framställning av nya w-aroyl(propionyl)-L-proliner, deras estrar och katjoniska salter, vilka är användbara säsom hypotoniska ämnen som däggdjur

Keksinnön kohteena on menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisten (aJ -aroyyli(propionyyli)-L-proliinijohdannaisten valmistamiseksi, joilla on kaava

O O

Il 1' t aryyli-C-CH-CH-C-N (III) ' ’ \ R3 R4 Ϊ C°2^ 2 75152 jossa on merkapto, bentsoyylitio tai 2-4 hiiliatomia sisältävä alkanoyylitio, R4 on vety, fenyyli tai enintään 4 hiiliatomia sisältävä alkyyli, R^ on vety tai enintään 4 hiili-atomia sisältävä alkyyli, ja aryyli on 1-naftyyli, 2-naftyyli, 4-bifenylyyli, 5-indanyyli, 4-indanyyli tai ryhmä, jolla on kaava (R-J 7 m jossa Rg on vety, fluori, kloori, bromi, trifluorimetyyli, fe-noksi, halogeenifenoksi, enintään 4 hiiliatomia sisältävä alkyyli tai enintään 4 hiiliatomia sisältävä alkoksi, R^ on kloori, fluori, bromi, enintään 4 hiiliatomia sisältävä alkyyli tai enintään 4 hiiliatomia sisältävä alkoksi ja m on nolla, yksi tai kaksi.

Sopivia tämän keksinnön puitteissa mahdollisia, alkyyli- ja alkoksiryhmiä ovat esimerkiksi metyyli, etyyli, n-pro-pyyli, isobutyyli, metoksi, etoksi, isopropoksi, sek.-butoksi jne, kun taas esimerkkeinä halogeeneista ovat fluori, kloori ja bromi ja esimerkkeinä alkanoyylitioryhmistä ovat asetyyli-tio, propionyvlitio, butyryylitio ja isobutyryylitio. Tämän keksinnön uusissa yhdisteissä on asymmetrisiä hiiliatomeja (jotka on merkitty tähdillä), joten ne esiintyvät diastereo-isomeerimuotoina.

Tämän keksinnön mukaisia uusia substituoituja 6J-aro-yyli(propionyyli)-L-proliineja ja niiden estereitä saadaan tavallisesti valkeina-keltaisina kiteisinä aineina, joilla on tyypilliset sulamispisteet ja absorptiospektrit tai niitä saadaan valkeina tai keltaisina lasimaisina aineina, joilla on tyypilliset absorptiospektrit. Ne liukenevat yleensä moniin orgaanisiin liuottimiin kuten pienimolekyylisiin alkoholeihin, tetra-hydrofuraaniin, dioksaaniin, kloroformiin, ja näiden kaltaisiin liuottimiin.

Il 3 75152 Tämän keksinnön piiriin sisällytetään myös edellä mainittujen yleiskaavojen mukaisten yhdisteiden, joissa R^ on vety, ka-tioniset suolat. Yhdisteiden, joissa R,. on vety, käyttökelpoisia farmaseuttisesti hyväksyttäviä suoloja ovat suolat, jotka on muodostettu farmakologisesti hyväksyttävien metallikationien, ammo-niumin, amiinikationien, tai kvaternääristen ammoniumkationien kanssa. Ensisijaisia ovat metallikationit, jotka ovat alkalimetal-lien, esim. litiumin, natriumin ja kaliumin, ja maa-alkalimetal-lien, esim. magnesiumin ja kalsiumin johdannaisia, joskin keksinnön piiriin sisältyvät muidenkin metallien, esim. aluminiumin, kuparin, raudan ja erityisesti sinkin kationiset muodot. Farmakologisesti hyväksyttäviä amiinikationeja ovat amiinikationit, jotka ovat primääristen, sekundääristen tai tertiääristen amiinien kuten mono-, di- tai trimetyyliamiinin, etyyliamiinin, dibut-yyliamiinin, tri-isopropyyliamiinin, N-metyyliheksyyliamiinin, dekyyliamiinin, allyyliamiinin, syklopentyyliamiinin, disykloheks-yyliamiinin, mono- tai dibentsyyliamiinin, o(_- tai /3-fenyylietyy- liamiinin, etyleenidiamiinin, ja aryylialifaattisten amiinien, joissa on enintään 18 hiiliatomia, samoin kuin heterosyklisten amiinien, esim. piperidiinin, morfoliinin,pyrrolidiinin, piperatsiinin ja niiden pinealkyylijohdannaisten, esim. 1-metyylipiperidiinin, 4-etyylimorfoliinin, 1-isopropyylipyrrolidiinin, 1,4-dimetyylipi-peratsiinin ja näiden kaltaisten amiinien, samoin kuin amiinien, joissa on veteen liukenemista edistäviä tai hydrofiilisiä ryhmiä, esim. mono-, di- tai trietanoliamiinin, N-butyylietanoliamiinin, 2-amino-l-butanolin, 2-amino-2-etyyli-l,3-propaanidiolin,tris-(hydroksimetyyli)aminometaanin, N-fenyylietanoliamiinin, galakt-amiinin, N-metyyliglukoosiamiinin, efedriinin, fenyyliefriinin, epinefriinin, prokaiinin ja näiden kaltaisten amiinien johdannaisia. Esimerkkejä farmakologisesti hyväksyttävistä kvaternää-risistä ammoniumkationeista ovat teträmetyyliammonium, tetraetyy-liammonium, bentsyylitrimetyyliammonium, fenyylitrietyyliammo-nium, ja näiden kaltaiset kationit.

Angiotensiini II on voimakas verisuonia supistava aine, joka on paljastunut pääsyylliseksi munuaisverisuonien hypertensiota aiheuttavana aineena. Angiotensiiniä II muodostuu angiotensiini I:stä angiotensiiniä muuntavan entsyymin vaikutuksesta.

4 75152

Angiotensiini I on biologisesti neutraali dekapeptidi, jota lohkeaa veriproteiinista angiotensinogeenista reniini-entsyymin vaikutuksesta /Öparil ym., New England J. of Med., 291, 389-457 (1974)17- Myös angiotensinogeeni ja reniini ovat biologisesti neutraaleja. Angiotensinogeenia muuntava entsyymi on myös vastuussa bradykiniinin, verisuonia laajentavan aineen, jonka on havaittu osallistuvan munuaisten toiminnan säätelyyn, inakti-voitumisesta. /Erdos, Circulation Research 36, 247 (1975/. Aineet, jotka ehkäisevät angiotensiiniä muuntavan entsyymin toimintaa, voivat sen vuoksi vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan kuin painetta kohottava angiotensiini I, sillä tämä johtuu vain sen muuntumisesta angiotensiiniksi II. Näitä aineita voidaan käyttää terapeuttisesti hoidettaessa munuaisverisuonisto- ja pahanlaatuisia hypertensiomuotoja samoin kuin muita angiotensiinistä johtuvan hypertension muotoja. /Gavras ym., New England J. of Med. 291, 817 (1947J7.

Tämän keksinnön mukaiset uudet yhdisteet ehkäisevät angiotensiiniä muuntavan entsyymin toimintaa ja ehkäisevät täten angiotensii-nin I muuntumisen angiotensiiniksi II ja ovat sen vuoksi käyttökelpoisia liiallisen verenpaineen alentamiseksi, erityisesti angio-tensiiniin liittyvän liiallisen verenpaineen alentamiseksi erilaisilla nisäkäslajeilla.

FR-patenttijulkaisussa 2 340 933 on kuvattu yhdisteitä, mukaan lukien proliinijohdannaisia, jotka inhiboivat angiotensiini I:n konversiota angiotensiini II:ksi ja joilla on kaava (A): ?3 H-C -(CH)

R4 *1 I I

i i I I

R2-OC-(CH)n-CH-C0-N---- CH--COR (A) jossa R on hydroksi, amino tai alempi alkoksi, R^ ja R^ ovat kukin vetyjä tai alempia alkyylejä tai fenyyli(alempi)alkyylejä, R2 on hydroksi, amino, hydroksiamino tai alempi alkoksi, R3 on vety, hydroksi tai alempi alkyyli, m on 1-3 ja n on 0, 1 tai 2. R2:n määritelmästä havaitaan, että tämän FR-julkaisun mukaisissa yhdisteissä on terminaalinen karboksyyliryhmä, ja alan tunnetusta kirjallisuudesta tiedetään, että sen tyyppisiltä raken-

II

5 75152 teiltä, jotka on kuvattu tässä FR-julkaisussa, vaaditaan terminaalinen karboksyyliryhmä angiotensiiniä muuttavan entsyymin inhibitioaktiivisuuteen. Sen sijaan esillä olevan keksinnön mukaisissa yhdisteissä on terminaalinen aroyyliryhmä. Korvattaessa 1*2 kaavassa (A) aryyliryhmällä, jolloin rakenteessa ei enää ole terminaalista karboksyyliryhmää, saadaan yhdisteitä, jotka eivät ole aktiivisia angiotensiiniä muuttavan entsyymin inhibiittoreina.

Myös FR-patenttijulkaisussa 2 372 803 on kuvattu muiden yhdisteiden ohella proliinijohdannaisia, jotka inhiboivat an-giotensiini I:n konversiota angiotensiini II:ksi ja joilla on kaava: X-R- I 2

Vf’m ("j R4-S-(CH2)n-CH -CO-N--CH-CO-R1 (B) jossa R^ on hydroksi tai alempi alkoksi, R2 on vety, alempi alkyyli tai alkanoyyli, R^ on vety tai alempi alkyyli, R^ on vety, alempi alkanoyyli tai bentsoyyli, n on 0 tai 1, X on happi tai rikki, ja m on 0 tai kokonaisluku 1-4. Jälleen on huomattava, että kaavan (B) mukaisista yhdisteistä puuttuu terminaalinen aroyyliryhmä.

Tämän keksinnön uusien yhdisteiden vaikutus verenpainetta alentavina aineina todistettiin kahdella menetelmällä, joissa mitataan niiden kykyä angiotensiiniä muuntavan entsyymin toimintaa ehkäisevinä aineina; nimittäin in vitro suoritettavalla yhdisteiden spektrofotometrisella määritysmenetelmällä ja mittaamalla yhdisteiden verenpainetta alentava vaikutus rotilla, joiden munuaisiin oli aiheutettu hypertensiota ahtauttamalla aortta.

Angiotensiiniä muuntavan enstyymin toimintaa ehkäisevien aineiden vaikutuksen spektrofotometrinen määritys

Angiotensiiniä muuntavan entsyymin (ACE) toimintaa ehkäisevä vaikutus in vitro mitattiin menetelmällä Cushman, D.W. ja Cheung, H.S., Biochem, Pharmacol. 20, 1637-1638 (1971), käyttämällä substraattina bentsoyyliglysyyli-histidyyli-leusiinia. Reaktioseoksessa oli 50 ml kalumfosfaattia (500 mmoolia, pH 10,2), 30 ml natriumkloridia (2500 mmoolia), 25 ml substraattia (50 itmoolia), 6 75152 30-50 ml ACE-raakauutetta, 10 ml koeyhdistettä (2,5 mmoolia) tai väliainetta ja tislattua vettä sellainen sopiva määrä, että kokonaistilavuudeksi tuli 250 ml. Tätä reaktioseosta inkuboitiin 30 minuuttia 37°C:ssa ja sen jälkeen reaktio keskeytettiin lisäämällä 250 ml 1-norm. suolahappoa. Hippurihappo uutettiin sitten 1,5 ml :11a etyyliasetaattia käyttäen pyörrevirtaussekoitinta 15 sekunnin ajan. Sentrifugoinnin jälkeen 1 ml etyyliasetaattikerroksesta pipetoi-tiin uuteen putkeen ja haihdutettiin kuiviin. Uutettu hippurihappo liuotettiin sitten 1 ml:aan vettä ja tämän hapon määrä mitattiin sitten sen absorbanssin perusteella kohdalla 228 nm. ACE uutettiin kanin keuhkoasetaani-jauheesta (Pel-Freez, Biol.Inc) sekoittamalla 5 g jauhetta 50 ml:aan fosfaattipuskuria (50 mmoolia, pH 8,3) ja sentrifugoimalla sen jälkeen 30 minuuttia/40 000 g. Pintakerrosta pidettiin sitten 5°C:ssa ja sitä käytettiin entsyy-milähteenä. ACE-inhibiittorin aktiivisuus laskettiin ACE-aktiivi-suuden ehkäisyprosenttina verrattuna kokeen kontrolliarvoon.

Sitten valmistetaan täydellinen annos-ehkäisyvaikutus-käyrä IC,-q-arvon määrittämiseksi, joka voidaan määritellä yhdisteen mooli-konsentraatioksi, joka ehkäisee ACE-aktiivisuutta 50 %. Tätä keksintöä edustavia yhdisteitä, ja niiden edellä mainitulla menetelmällä määritettyjä vastaavia IC^Q-arvoja on esitetty seuraavassa taulukossa I.

Vertailun vuoksi mukaan on otettu tehokkaana antihyperten-siivisenä lääkeaineena tunnettu yhdiste, kaptopriili, jolla on seuraava kaava: CH_, 1 3 I-]

HSCH2CHCON J

C02H

Tämä yhdiste on kuvattu esim. julkaisussa Ondetti, M.A. Rubin, B., Cushman, D.W., Science 196 (1977) 441-443.

Taulukko I

Angiotensiiniä muuntavan entsyymin vaikutusta ehkäiseviä aineita Yhdiste_ΙΟςη (io~^moolia) 1- (3-asetyylitio-3-bentsoyyli-2-metyylipropionyyli-L-proliini 1,47 1- (3-asetyylitio-3-bentsoyylipropionyyli)-L-proliini 4,55 1- (3-bentsoyylitio-3-bentsoyylipropionyyli) -L-proliini 5,13 l-/3-asetyylitio-3-(4-fluoribentsoyyli)propionyyli/-L-proliini 4,73 l-/3-bentsoyylitio-3-(4-fluoribentsoyyli)propionyyli/-L-proliini 3,53

II

-7 7 75152

Taulukko I (jatkoa)

Yhdiste IC50 *10 moolia) 1-(3-(4-bromibentsoyyli)-3-tiopropionyyli)-L-proliini 3,52 l-/3-asetyylitio-3-(3-bromibentsoyyli)propionyyli/-L-proliini 1,31 1-/3-(4-bromibentsoyyli)-3-bentsoyylitiopropio-nyyli/-L-proliini 1,15 l-/3-asetyylitio-3-(4-tert.-butyylibentsoyyli)-L-proliini 1,83 l-/3-asetyylitio-3-(3-trifluorimetyylibentsoyyli)-propionyyli/-L-proliini 10,7 l-/3-asetyylitio-3-(3-fluori-4-metoksibentsoyyli)-propionyyli/-L-proliini 6,0 1-/3-asetyylitio-3-(3-fluoribentsoyyli)-2-metyyli-propionyyli/-L-proliini 0,617 l-/3-asetyylitio-3-(4-bifenylyylikarbonyyli)propio-nyyli/-L-proliini 0,86 1- j_3-asetyylitio-3-/4- (4-kloorifenoksi)bentsoyyli/-propionyylij} -L-proliini 3,58 1-/3-asetyylitio-3-(4-klooribentsoyyli)-2-metyyli-propionyyli/-L-proliini 3,35 l-/3-asetyylitio-3-(3-fluoribentsoyyli)propionyyli/-L-proliini 0,316 l-/3-asetyylitio-3-(4-klooribentsoyyli)propionyyli/-L-proliini 0,826 l-/3-bentsoyylitio-3-(3-fluoribentsoyyli)propionyy-li/-L-proliini 17,6 /S-(Sx,Sx)/-l-/3-(asetyylitio)-3-(3-fluoribentsoyyli )-2-metyylipropionyyli/-L-proliini 0,37 /S-(RX,RX)/-1-/3-(asetyylitio)-3-(3-fluoribentsoyyli) -2-metyylipropionyyli/-L-proliini 2,23 /R-(RX,RX)/-1-/3-(asetyylitio)-3-(3-fluoribentsoyyli )-2-metyylipropionyyli/-L-proliini 160 /R-(Rx,SX)/-1-/3-(asetyylitio)-3-(3-fluoribentsoyyli) -2-metyylipropionyyli/-L-proliini 2800 l-/3-asetyylitio-3-(2-naftoyyli)-propionyyli/-L-proliini 1,3 1-/3-(5-bentsoyyli-2-pyrimidinyylitio)-3-p-kloori-bentsoyylipropionyyli/-L-proliini 27,8 1- /3-(asetyylitio)-3-(5-indanyylikarbonyyli)propio- nyyli/-L-proliini 2,18 /S-(R*,S*) / -1-/3-(asetyylitio)-3-(4-bromibentsoyyli)- 2- metyylipropionyyli/-L-proliini 0,985 8 75152

Taulukko I (jatkoa)

Yhdiste IC5Q (10-7 moolia) /S- (RX,RX)/-1-/3- (asetyylitio)-3-(4-bromi- bentsoyyli)-2-metyylipropionyyli/-L-proliini 1,33 1- /3-(4-klooribentsoyyli)-3-/5-(2-tenoyyli)- 2- pyrimidinyylitio)propionyyli/-L-proliini 51,3 /S-(RX,SX)/-1-/3-(asetyylitio)-3-bentsoyyli-2-metyylipropionyyli/-L-proliini 0,515 /S-(RX,RX)/-1-/3-(asetyylitio)-3-bentsoyyli-2-metyylipropionyyli/-L-proliini 0,78 kaptopriili 0,056

Valtimon verenpaineen mittaus munuaisten aorttaa ahtauttamalla hypertensiivisiksi tehdyillä rotilla Normaalipaineisille Sprague-Dawley-urosrotille, joiden paino oli 300-325 g (Charles River Breeding Lab. Inc., Wilmington, Mass.) annettiin vapaasti 1-7 päivän ajan ennen käyttöä Purina Laboratory Chow-ravintoa ja vesijohtovettä. Hypertensio aiheutettiin sitomalla aortta täydellisesti munuaisvaltimoiden alkukohtien väliltä menetelmällä, jonka ovat esittäneet Rojo-Ortega, J.M. ja Genest, J., A Method for Production of Experimental Hypertension in Rats, artikkelissa Can. J. Physiol. Pharmacol. 46, 883-885 (1968), kirurgisten menetelmien muunnelmineen. Täten rotat nukutettiin antamalla vatsaontelon sisäisesti natriummeto-heksitolia 66 mg kehon painon kiloa kohden ja asetettiin oikealle kyljelleen. Aukaisu suoritettiin juuri niiden vasemman puoleisen kylkiluukehikon alapuolelta. Munuaisten paljastamiseksi rasva työnnettiin varovaisesti pumpulikärkitupolla taakse. Munuaisia pidettiin hellävaroen peukalon ja etusormen välissä kehon ontelon ulkopuolella. Aorta sidottiin täydellisesti munuaisvaltimoiden alkukohtien väliltä no. -000:n silkkiompeleella. Huolehdittiin siitä, että ei aiheutettu oikean munuaisvaltimon tukkeutumista.

Sen jälkeen haava suljettiin kahdeksi kerrokseksi käyttämällä 4-0 polyglykolihappo-ommelta lihaksessa ja haavapinnettä ihossa. Haava ruiskutetaan sitten thimerosal-aerosolilla no. 3. Tämän kirurgisen toimenpiteen jälkeen rotat palautettiin häkkeihinsä ja niille annettiin vapaasti Purina Laboratory Chow-ravintoa ja vettä. Kuuden päivän kuluttua leikkauksesta tajuissaan olevat rotat kiinnitettiin rottalautoihin elastisella teipillä. Niskan alue puudu-

II

9 75152 tettiin paikallisesti suorittamalla ihonalainen tiivistyspuudu--tus 2-% lidokaiinilla. Henkitorven kanyloinnin jälkeen ja rotan hengittäessä spontaanisesti yhteinen päävaltimo eristettiin ja kanyloitiin nailon-katetrilla (sisäläpimitta 0,015", ulkoläpi-mitta 0,030"), joka yhdistettiin Statham P23Gb-paine-siirtojärjestelmään -Gold Brush recorder (Model 2400) verenpaineen tarkkailemiseksi. Koeyhdisteet liuotettiin pieneen etanolimäärään ja laimennettiin sitten halutun väkevyiseksi suolaliuoksella.

Sekä koeyhdisteen liuosta että pelkkää väliainetta annettiin suun kautta ja tämä tapahtui samanaikaisesti kummassakin kokeessa.

Tätä keksintöä edustavia yhdisteitä pidettiin tällä menetelmällä testattaessa aktiivisina. Tulokset on esitetty taulukossa II.

10 7 51 5 2

O

ά CQ ' oooooo oooo

Sri CN i—I CN (N CN CN CN CN CN CN

* g1 o ^ C >X) r- m r-

r—I

m Γ' P CN Γ LO O CO lo cn n

-P r-H i—I O iH <N IT) ^ Ν' CO

3 * i—i ^ **

N LT) LO 00 CN 00 LO i—I CO LO

xj x: +i +i +i +i +i +i +i +i +i o o r"- n· o ro oo io ro !2 H - OrH i—I O ΓΟ CO LO CN 00 (β | -\(N CN - ' * ^ * v -P \0 ΟΟΓΟ Γ- CN ,-1 O CN LT) Ν'

>aO ON CN —I !-t 00 i—I CN I i—I

a \-*T * .......

ία x E

s “ y° i -P n* / «· w Ä co (¾ m lo i-i rH n· m γ-~ lo cn

•H β rH LfO LO LO LO CO LO Γ0 00 LO

ra 03 CH ^ ^ ^ »r ^ ^ V » g 2 n· uo n· oo ro n* tn r^· m n S n.ot)· CO .

H g <j XI +1 +1 +1 +1 +1 +| +| +| +| +| in mooroONrooino

O ui - r^oio^rcoi—iroocNO

λ fO ^ O *»*>*»*»%.*» %.«»«.«» ia-H <! νοογ-^ονοογ^οο.—ισ>ο

P M .H CNCNiHCNICN i—lii—1,—I

-H -H -H I I I I II II

(0 -H O —,

En -HU = % ! V8 §

Φ ίό -P -H

S S rt , ,=o 3 S „,«<«¥< ¥ΦΦ¥ -3 S Kv/ « <<<< g -ö K Y®

3 |j o ~0/ K

Il -7 8 8 8 8 8 8 8 l g| 3 SSSSbSSu^Su^ -S 3 H h 10 rorororo ro K SSSSkSkkkk

O rCI

n* n* n· n· Ν' Ν' ffi E K 33

33 33 LO LO LO LO

u LOLott

«ί & 33 E 33 CQ PQ CQ 33 33 (D

I LO I LO I I I LO LO i roUroejN'N'N' CJON-

II

11 75152 «

O

ά ω * 6 O' cvoooooooooooooo

5<T.CSrN<S(S<SrS<SCNrSrN(SrS<SrO

* g> u

GS'rocos'S'rovovDrss'rsvorovD

o o ovuocscyirovovovoCTiinoi/oror^ vo •rinrorocovor^s'rs ·* rH ro αο * vo ^ voi—I'vrrsoovnr'vor'roi—tnrorsi ** +1 +1 +l +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 o '(''Oromr-'Or^cooLnot'-r'- rsvoms'r^voovooouorsovovoir)

svouorovotHiHOoavovorHro fH I | <S *H rH I Γ0 i—I Γ0 I CS I

tl III III

M ro +1 - VOrHrHOOrOUOrOVOCTiiHOOmS' (¾ d, rooooo^m^rMin^roio^rr-ii—( .f—| pQ «. «k. *. (V) s ^ v Q k k s ^

~· g mr^s'tHr^tHvos'rHinvos'ooiS

H ^ +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 h -Λ xi

Sl ιΟΟΟί-ΗΟΓ'ΓΟΟΟΟΟΟΟνΟΓΟ O inr^oo^rmvoroioooinrovoro 2 o in rs i— rorsr-r^^ooor^i^rs

H i—( rH (H rSi—((—IrHCNrOrHr—(rs I

rH III I I I I I I I I I

l-HOQcQcQm_cQmmffiffiffiffl | p ί B < ί < < < < < 8 δ»8 8» 88888888 pi ro® ro® ro ro ro ro ro ro ro ro

Su°Su°SSBSSSSS

:rO

m ro ;S

βΓ" ®®®®BkkecS®®® I

c ,, s % 5 m -h -h :<d

O H* rH -H <—I rH

ro H1 ffi >i rH -H Ή Q) S< ® H·® H> VO >i >i H Ή Γ s s s· s ® Π ffi vo ® U G h! ^ Φ ®®®ffi voi vou νορίπ-ΡΛΟ Q VO vo vo VO Osu ro u m 2 »td Q H ^

'TS'roros’rosros'S'irirs^cA! G

12 75152 Tämän keksinnön mukaisten uusien yhdisteiden on näin todettu olevan erittäin käyttökelpoisia kohonneen verenpaineen alentamiseksi nisäkkäillä kun niitä on annettu määrin noin 1 mg -noin 1000 mg kehon painon kiloa kohden päivässä. Ensisijainen annostusohje optimitulosten saavuttamiseksi olisi noin 10 mg -noin 300 mg kehon painon kiloa kohden päivässä. Annostusohje voidaan säätää terapeuttista optimireaktiota vastaavaksi. Esimerkiksi päivän kuluessa voidaan antaa useita jaettuja annoksia tai annosta voidaan vähentää terapeuttisen tilanteen vaatimuksien osoittamassa suhteessa. Vaikuttavia yhdisteitä annetaan lähinnä suun kautta, mutta niitä voidaan antaa millä tahansa tavanomaisella tavalla kuten laskimoruiskeena, lihasruiskeena tai ihonalaisena ruiskeena.

Tämän keksinnön mukaisia seoksia, joiden kirkkaus, stabiilisuus ja soveltuvuus parenteraaliseen käyttöön on halutunlainen, saadaan liuottamalla tai suspendoimalla aktiivinen yhdiste väliaineeseen, jona on polyhydrinen alifaattinen alkoholi tai niiden seokset. Erityisen tyydyttäviä ovat glyseriini, propy-leeniglykoli ja polyetyleeniglykolit.

Tämän keksinnön aktiivisia yhdisteitä voidaan antaa suun kautta, esimerkiksi neutraalin laimentimen tai assimiloitumisky-kyisen kantajan kanssa, tai ne voidaan sulkea kova- tai pehmeä-kuorisiin gelatiinikapseleihin, tai ne voidaan puristaa tableteiksi, tai niitä voidaan sekoittaa suoraan ruokavalion ravintoaineen joukkoon. Suun kautta tapahtuvaa terapeuttista antoa varten aktiivisia yhdisteitä voidaan sekoittaa täyteaineiden kanssa ja käyttää tablettien, lääkenappien, kapseleiden, suspensioiden, siirappien, vohvelien ja näiden kaltaisten valmisteiden muodossa. Sellaisissa seoksissa ja valmisteissa aktiivisen yhdisteen määrän on oltava ainakin 0,1 %. Seosten ja valmisteiden sisältämiä prosenttimääriä voidaan, tietenkin, vaihdella ja sopiva määrä voi olla välillä noin 2 - noin 60 % yksikön painosta.

Kaavan (III) mukaisia yhdisteitä valmistetaan keksinnön mukaisesti siten, että menetelmässä kondensoidaan yhdiste, jonka kaava on O O /----j M 11/1 aryyli-C-CH-CH-C-N j • . \ ! (II) x r4 y_.

C02R5 13 751 52 jossa R^, R^ ja aryyli ovat edellä määriteltyjä ja X on kloori, bromi tai jodi, kaavan H-R^ / jossa R^ on edellä määritelty, mukaisen tioloivan reagenssin anionin kanssa, ja haluttaessa poistetaan tio-suojaryhmä, jolloin muodostuu merkaptoryhmä; ja haluttaessa, R^:n ollessa vety, muodostetaan kaavan (I) mukaisten yhdisteiden kationisuoloja.

Lähtöaineiden valmistus ilmenee seuraavasta reaktio-kaaviosta : O R.

Il I 4

Aryyli-C-CH2-CH-C02H (IV)

V

O R. O

Il I 4 II

Aryyli-C-CH2-CH-C-Y (V)

V

O X r4 O

Aryyli-C-CH-CH-C-Y (V)

V

O R_, R. O

m 13 ,4 „

Aryyli-C-CH-CH-C-Y (VII) i ! o V 0 /—

Il II /

Aryyli-C-CH^-CH-C-N (III)

«3 K

C02RS

14 7515 2 jossa R3, R4, R5 ja aryyli ovat edellä määriteltyjä; X on kloori, bromi, jodi, -S-R tai -SC^R; joissa R on alkyyli, jossa on 1-4 hiiliatomia, fenyyli, p-tolyyli, bentsyyli, p-metoksibents-yyli ja näiden kaltainen ryhmä; ja Y on karbonyylin aktivoivan peptidi-kytkentäreagenssin tähde tai ryhmä, joka on kaavojen: y—

-OR', -N tai -N

C02R' C02R5 mukainen, joissa R' on vety, alkyyli, jossa on 1-4 hiiliatomia, fenyyli, p-tolyyli, p-metoksibentsyyli, 2,4,6-trimetyylibentsyyli, trimetyylisilyyli, 2-trimetyylisilyylietyyli ja näiden kaltainen ryhmä tai sopiva karbonyylin suojaryhmä; ja R^ on edellä määritelty.

Edellä esitetyn reaktiokaavion mukaisesti sopivasti substi-tuoidun -aroyylialkaanihapon (IV) karboksyy li ryhmä muutetaan aktiivoiduksi karbonyylijohdannaiseksi (V), tai reaktiokaavion mukaisesti johdannaiset (VI) (Y=OH) ja (VII) (Y=OH) muutetaan aktivoiduiksi karbonyylijohdannaisiksi. Aktivoituja karbonyylijohdannaisia (V), (VI) ja (VII) valmistetaan antamalla vapaiden happojen reagoida tavallisissa olosuhteissa, joissa aktivoidaan N-suo-jattujen aminohappojen karboksyyliryhmiä. Esimerkiksi seka-anhyd-ridejä valmistetaan in situ käsittelemällä vapaita happoja emäksien kuten trialkyyliamiinien (trietyyliamiinin ja sen kaltaisten amiinien) , N-metyylimorfoliinin, pyridiinin, N-metyylipiperidiinin ja näiden kaltaisten emäksien kanssa, jolloin saadaan amiinisuo-loja, joiden annetaan reagoida alempialkyyli-kiooriformiaattien kuten etyyliklooriformiaatin, t-butyyliklooriformiaatin, isobutyy-liklooriformiaatin, bentsyyliklooriformiaatin, trityylikloori for-miaatin ja näiden kaltaisten yhdisteiden kanssa. Vaihtoehtoisesti vapaiden happojen annetaan reagoida N,N'-karbonyylidi-imidatsoiin

II

15 751 52 tai sitä lähellä olevien peptidikytkentäreagenssien kuten N,N’-karbonyyli-1,2,4-triatsolin kanssa, jolloin muodostuu aktivoituja karbonyylijohdannaisia. Johdannaisia, joissa Y on 0-hydrok-sisukkiini-imidi tai O-hydroksiftaali-imidi, valmistetaan antamalla vapaiden happojen reagoida N-hydroksisukkiini-imidin tai N-hydroksiftaali-imidin kanssa karbodi-imidin kuten N,N-disyklo-heksyylikarbodi-imidin läsnäollessa. Johdannaisten, joissa Y on peptidikytkentäreagenssin tai aktivoidun esterin tähde, annetaan reagoida L-proliinin tai L-proliinijohdannaisten kanssa tavanomaisissa kytke ntäolosuhteissa.

Amideja saadaan antamalla kaavan (IV) mukaisen happohalogeni-din tai edullisesti aktivoidun karbonyyli johdannaisen (V) reagoida L-proliinin tai L-proliinin esterin kuten alkyyli(C^-C4)esterin, bentsyyliesterin, 2,4,6-trimetyylibentsyyliesterin ja muiden L-proliini-johdannaisten kanssa, joiden happoryhmä on suojattu, joka poistetaan myöhemmässä vaiheessa. Alalla ollaan hyvin tietoisia reaktio-olosuhteista, joissa aktivoituja karboksyylijohdannaisia muodostetaan ja olosuhteista, joita käytetään suoritettaessa kytkentöjä L-proliiniin tai L-proliini-johdannaisiin, kuten ajasta, lämpötilasta, liuottimista, jne. Reaktiot suoritetaan yleensä 0°C - 50°C:ssa liuottimissa kuten tetrahydrofuraanissa, dioksaanissa, N,N-dimetyyliformamidissa, dimetyylisulfoksidissa, tolueenissa ja näiden kaltaisissa liuottimissa 1-24 tunnin kuluessa.

Lisävalaistusta tässä käytetyistä termeistä on saatavissa seuraavasta taulukosta, jonka vasemmassa sarakkeessa on lueteltu tyypillisiä peptidikytkentäreagensseja ja jonka oikeanpuoleisessa sarakkeessa on lueteltu vastaavia karbonyylin aktivoivia tähteitä .

ie 7 515 2

Yhdiste ~Y

0 N-hydroksi ftaali- imidi -o-N | N —ζ~\

Disykloheksyy likarbodi- Il '—'

imidi —0-C

L-jQ

N ,N1 -karbonyyli- _jj jl imidatsoli 0

Bentsyyliklooriformiaatti || /—\ -o-c-ch2 \_y o N-hydroksisukkiini-imidi 0-N1 ___y

Aktivoitu esteri -S-aryyli 0

Seka-anhydridi -0-C-C(CH3)3 0 -0-C-0-alkyYli -so2-aryyli

II

17 751 52

Saatavilla on lukuisia muita peptidikytkentäreagensseja ja ne ovat alalla hyvin tunnettuja, kuten tyydyttämättömät eetterit, C\_-kloorivinyylietyylieetteri, etoksiasetyleeni, keteeni-imiinit ja keteenit, inamiinit, asyylioksifosfonium-ionit, EEDQ:ta, piitetrakloridi, 1,2-oksatsoliumsuolat, ja näiden kaltaiset rea-genssit. Kaikissa näissä on karbonyylin aktivoiva tähde (-Y) ja niitä on helppo käyttää yhdisteen (VI) muuttamiseksi yhdisteeksi (V) , jolloin Y:n on oltava "peptidikytkentäreagenssin karbonyylin aktivoiva tähde". Alalla sellaisten konversioiden suorittamisen edellyttämät olosuhteet ovat hyvin tiedossa ja ovat helposti löydettävissä esimerkiksi sellaisista kirjallisuusviitteistä kuten SYNTHESIS, Sept. 1972, sivuilta 453-463, Klausner & Bodansky.

Väliyhdisteiden (V) muuttaminen vastaaviksi 3-(X-substitu-oitu)propionihappo- tai 4-(X-substituoitu)voihappojohdannaisiksi (VI) , joissa X koostuu tässä edellä määritellyistä poistuvista ryhmistä, on suoritettavissa helposti tavanomaisin alalla hyvin tunnetuin menetelmin. Esimerkiksi kloori-, bromi- ja jodijohdannaisia voidaan valmistaa käsittelemällä kaavan (V) mukaista yhdistettä halogenointiaineen kuten kloorin, bromin. N-jodisukkiini-imidin, ja näiden kaltaisten aineiden kanssa liuottimessa kuten kloroformissa, hiilitetrakloridissa, etikkahapossa tai dioksaa-nissa 25-75°C:ssa 12-24 tunnin ajan. Yhdisteitä, joissa X on -S-R, voidaan saada halogeenijohdannaisista käsittelemällä alkalimetalli-merkaptidin kanssa normaaleissa olosuhteissa. Vastaavia johdannaisia, joissa X=SC>2R, voidaan saada hapettamalla vastaavia merkap-tojohdannaisia hapettavilla aineilla kuten meta-perjodihapolla ja vastaavilla aineilla neutraalissa liuottimessa 10-100°C:ssa 1-24 tunnin ajan. Haluttaessa Cc>-aroyylialkaanihapot (IV) voidaan kytkeä L-proliini-johdannaiseen /

-N tai -N

i i C02R5 c02R' jolloin saadaan välituotteita (V), jotka muutetaan sitten tuot- 18 teiksi (III) väliyhdisteiden (VI) ja (VII) kautta. Vaihtoehtoisesti väliyhdisteet (V), joissa Y on karboksyylin suojaryhmä, voidaan muuttaa väliyhdisteiksi (VI) tai (VII), jossa vaiheessa suojaryhmä voidaan poistaa ja väliyhdisteet (VI) tai (VII) (Y=OH) kytkeä L-proliiniin tai L-proliinijohdannaisiin.

u)-aroyylialkaanihapoissa (IV), joissa on muu kuin vety, on yksi asymmetrinen hiiliatomi, ja D- ja L-isomeereja voidaan valmistaa erottamalla raseeminen seos. Aktivoimalla erotettujen isomeerien karboksyyliryhmä saadaan sitten rakenteen (V) mukaisia yhdisteitä, joissa hiiliatomi, jossa on R4~ryhmä, vastaa D- tai L-konfiguraatiota. Muunnettaessa erotetut rakenteen (V) mukaiset yhdisteet reaktiivisiksi väliyhdisteiksi (VI) saadaan yhdisteitä, jotka ovat diastereoisomeereja. Kukin diastereoisomeeri voidaan sitten muuntaa reaktiokaaviossa esitetyiksi rakenteen (VII) mukaisiksi yhdisteiksi. Vaihtoehtoisesti raseemiset rakenteen (IV) mukaiset yhdisteet, joissa R^ on alempialkyyli, voidaan kytkeä L-proliiniin tai L-proliini-johdannaisiin, jolloin saadaan rakennekaavan (V) mukaisia yhdisteitä, jotka esiintyvät diastereoiso-meerimuotoina ja jotka voidaan erottaa tavanomaisin keinoin. Esimerkiksi 1-(3-bentsoyyli-2-metyylipropionyyli)-L-proliinin di-astereoisomeerimuodot voidaan erottaa kiteyttämällä ensisijaisesti toinen diastereoisomeereista ja eristämällä toinen diastereoisomeeri emäliuoksesta. Tällä tavalla voidaan valmistaa rakennetyypin (VI) mukaisia diastereoisomeerimuotoja ja muuntaa ne rakenteen (III) mukaisiksi yhdisteiksi, jotka ovat angiotensiiniä muuntavan entsyymin inhibiittoreita. Reaktiokykyisten väliyhdisteiden (VI) annetaan reagoida tiohapon 0

Rg-C-SH, jossa Rg on fenyyli, alkyyli, jossa on enintään 3 hiiliatomia tai muiden tioloivien reagenssien (H-Rg) anionin kanssa. Sopivia tio-happojen tai muiden tioloivien reagenssien (H-Rg) anioneja, jotka ovat käyttökelpoisia korvausreaktiossa, ovat alkalimetallien (K+, Na+), maa-alkalimetallien kuten kalsiumin ja magnesiumin, ja orgaanisten emästen kuten ammoniakin, trialkyyliamiinien ja näiden kaltaisten emästen anionit. Poistettaessa asyyliryhmä reaktiossa hydroksyyliamiinin, ammoniumhydroksidin tai laimeiden epäorgaa-

II

19 751 52 nisten emästen kanssa, saadaan rakenteen (III) mukaisia yhdisteitä, joissa on merkapto. Sopivissa olosuhteissa väliyhdisteet (VI) ja (VII), joissa X on -S-R ja Y on C02R5 voidaan muuntaa suoraan tuotteiksi (III), joissa R3 on -SH poistamalla tio-suojaryhmä. Esimerkiksi johdannaiset, joissa R on tio-suojaryhmä kuten t-butyyli, p-metoksibentsyyli, fenyyli CH2O2CS-ja näiden kaltainen ryhmä, voidaan lohkaista alalla tunnetuissa happamissa olosuhteissa /HBr-HOAc, CF^CC^H, (CF^CC^^Hg ja näiden kaltaisten johdannaisten läsnäollessa/.

Johdannaiset (VII), joissa Y on

JT

co2r· ja R^ on aikaisemmin määritelty ja R' on karboksyylin suojaryhmä, voidaan muuntaa tuotteiksi (III) (R5=H) poistamalla karboksyylin suojaryhmä tavanomaisissa olosuhteissa. Ensisijaisia ovat yleensä karboksyylin suojaryhmät, jotka poistetaan happamissa olosuhteissa. Esimerkiksi t-butyyliesterit lohkaistaan käsittelemällä tri-fluorietikkahapon tai vesipitoisen trifluorietikkahapon kanssa 0°C - 50°C:ssa 1-24 tunnin ajan. Trimetyylisilyyli ja 2-trime-tyylisilyylieetteri poistetaan alalla tunnetuissa tavanomaisissa olosuhteissa. Reaktiokaaviossa kuvatut reaktiot voidaan suorittaa esterien kanssa (R^ = pienalkyyli), jolloin saadaan tuotteita (III) , joissa R[- on alempialkyyli. Tuotteissa (III) oleva esteriryhmä (joissa R^ on tert.-butyyli) voidaan poistaa trifluorietikkahapon läsnäollesssa, jolloin saadaan vapaita happojohdan-naisia (III).

Keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin seuraavien keksinnölle tyypillisten esimerkkien yhteydessä.

20 751 52

Esimerkki 1 (Välituotteen valmistus) 2- metyyli-3-(m-trifluorimetyylibentsoyyli)propionihappo

Liuokseen, jossa on 60,0 g <Xr(m-trifluorimetyylifenyyli)- 4-morfoliiniasetonitriiliä 200 ml:ssa tetrahydrofuraania lisätään 10 ml 30-prosenttista kaliumhydroksidin etanoliliuosta, minkä jälkeen lisätään nopeasti 22,0 ml metakryylonitriiliä (eksoterminen reaktio). Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa yön ajan ja liuotin poistetaan. Jäännökseen lisätään 200 ml etikkahappoa ja 20 ml vettä ja tätä seosta kiehutetaan 2 tuntia. Liuotin poistetaan vakuumissa ja jäännökseen lisätään 200 ml 6-norm. suolahappoa. Tätä seosta kiehutetaan 18 tuntia, jäähdytetään ja uutetaan dikloorimetaanilla. Dikloorimetaaniuute ohjataan kuivaa mag-nesiumsilikaattia sisältävän kolonnin läpi. Eluaatti konsentroidaan vakuumissa ja kiteytetään dikloorimetaani-heksaani-seokses-ta, jolloin saadaan 55 g maalarinvalkeita kiteitä. Nämä kiteet liuotetaan dikloorimetaaniin ja uutetaan kyllästetyllä natriumve-tykarbonaattiliuoksella. Vesiuute tehdään happameksi suolahapolla ja uutetaan dikloorimetaanilla. Tämä orgaaninen uute ohjataan vesipitoisen magnesiumsilikaatin läpi ja eluaatti konsentroidaan. Jäännös kiteytetään dikloorimetaani-heksaani-seoksesta, jolloin saadaan 39 g haluttua tuotetta maalarinvalkeina kiteinä, sp.

90-91°C.

Esimerkki 2 (välituotteen valmistus) 3- (m-fluoribentsoyyli)-2-metyylipropionihappo

Liuoksen, jossa on 48,0 g <*“ (m-fluorifenyyli)-4-morforlii-niasetonitriiliä 200 mlrssa tetrahydrofuraania, annetaan reagoida esimerkissä 1 selostetulla tavalla, jolloin saadaan 34 g haluttua tuotetta maalarinvalkeina kiteinä, sp. 192-194°C.

Esimerkki 3 (Välituotteen valmistus) 1-(3-bentsoyylipropionyyli)-L-proliini-metyyliesteri

Seosta, jossa on 3,56 g 3-bentsoyylipropionihappoa ja 3,24 g N,N-karbonyylidi—imidatsolia 30 ml:ssa tetrahydrofuraania, sekoitetaan huoneen lämpötilassa 30 minuuttia. Lisätään 3,32 gramman erä L-proliini-metyyliesteri-hydrokloridia ja seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 2,5 päivää. Liuotin poistetaan vakuumissa. Jäännökseen lisätään vettä ja dikloorimetaania ja orgaani-

II

21 75152 nen kerros erotetaan, pestään vedellä, sitten 0,1-normaalisella suolahapolla ja kuivataan magnesiumsulfaatilla. Liuotin poistetaan vakuumissa, jolloin saadaan 5,0 g haluttua tuotetta maalarinval-keina kiteinä, sp. 66-70°C.

Esimerkki 4 (Välituotteen valmistus) 3-bromi-3-(p-fluoribentsoyyli)propionihappo Liuokseen, jossa on 19,62 g 3-(p-fluoribentsoyyli)propioni-happoa 100 ml:ssa etikkahappoa, lisätään 16 g bromia. Seosta sekoitetaan 18 tuntia ja sitten liuotin poistetaan. Jäännökseen lisätään jäitä ja vettä ja seos suodatetaan. Kiinteä aine pestään vedellä ja liuotetaan sitten 80 ml:aan asetonia. Liuos laimennetaan 400 ml :11a heksaania ja annetaan haihtua huoneen lämpötilassa 125 ml:n tilavuuteen. Lisätään 100 ml:n annos heksaania ja seos suodatetaan, jolloin saadaan 24,6 g haluttua tuotetta kullanruskeina kiteinä, sp. 131-135°C.

Esimerkki 5 (Välituotteen valmistus) 2-metyyli-3-(bentsoyyli)propionihappo

Liuokseen, jossa on 40,4 g c<.-(fenyyli)-4-morfoliiniaseto-nitriiliä 400 m:ssa tetrahydrofuraania, lisätään 10 ml 30-prosent-tista kaliumhydroksidin etanoliliuosta. Lisätään tiputtamalla (eksoterminen reaktio) 21 ml:n erä metakryylonitriiliä ja seosta sekoitetaan 18 tuntia. Liuotin poistetaan vakuumissa, jäännös liuotetaan eetteri-asetoni-seokseen ja suodatetaan. Suodos konsentroidaan ja jäännöstä trituroidaan heksaanin kanssa, jäähdytetään ja suodatetaan, jolloin saadaan 51,1 g 4-metyyli-2-morfoliini-2-(fenyyli) glutaronitriiliä valkeina kiteinä, sp. 93-98°C. Seosta, jossa on 5,0 g 4-metyyli-2-morfoliini-2-(fenyyli)-glutaronitriiliä, 26 ml etikkahappoa ja 2,9 ml vettä, kiehutetaan tunnin ajan. Liuotin poistetaan vakuumissa ja jäljelle jäänyt hartsi jaetaan veteen ja dikloorimetaaniin liukeneviin osiin. Dikloorimetaani erotetaan, pestään vedellä, kuivataan magnesiumsulfaatilla ja liuotin poistetaan, jolloin saadaan 2-metyyli-3-(bentsoyyli)propionitriiliä hartsina. Tähän hartsiin lisätään 30 ml:n erä väkevää suolahappoa, seosta kiehutetaan tunnin ajan, jäähdytetään, suodatetaan ja kiinteä aine pestään vedellä, jolloin saadaan haluttua tuotetta valkeina kiteinä, sp. 143-145°C.

22 75 1 5 2

Esimerkki 6 (Välituotteen valmistus) 2-metyyli-3-(p-trifluorimetyylibentsoyyli)propionihappo

Liuokseen, jossa on 54,0 g θ(_- (p-trifluorimetyylifenyyli) - 4-morfoliiniasetonitriiliä 40Q mlrssa tetrahydrofuraania, lisätään 10 ml 10-prosenttista kaliumhydroksidin etanoliliuosta. Lisätään tiputtamalla (eksoterminen reaktio) 28 ml:n erä metakryylo-nitriiliä ja seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia. Liuotin poistetaan. Jäljelle jäänyt öljy liuotetaan eetteriin ja liuos pestään vedellä, natriumkloridiliuoksella ja kuivataan magnesiumsulfaatilla. Liuotin poistetaan ja jäännös kiteytetään hek-saanista, jossa on pieni määrä eetteriä. Kumimainen keltainen, kiinteä aine liuotetaan asetoniin, lämmitetään kiehuvaksi ja lisätään heksaania kunnes erottuu kiteitä. Nämä kiteet otetaan talteen jäähdyttämällä ja suodattamalla ja kiteytetään uudelleen kaksi kertaa asetoni-heksaani-seoksesta, jolloin saadaan 16,1 g 4-metyyli-2-morfoliino-2-(p-tri fluorimetyylifenyyli)glutaronitrii-liä valkeina kiteinä, sp. 156-159°C.

Seosta, jossa on 35 g 4-metyyli-2-morfoliino-2-(p-trifluori-metyylifenyyli)glutaronitriiliä 170 mlrssa etikkahappoa ja 17,5 ml vettä, kiehutetaan 2 tuntia. Liuotin poistetaan ja jäännöstä tri-turoidaan heksaani-eetteri-seoksen kanssa, jolloin saadaan oranssinväristä kiinteätä ainetta. Tämä kiinteä aine kiteytetään uudelleen asetoni-heksaani-seoksesta, jolloin saadaan 17,7 g 2-metyy-li-3-(p-trifluorimetyylibentsoyyli)-propionitriiliä keltaisina kiteinä, sp. 94-96°C.

Seosta, jossa on 13,0 g 2-metyyli-3-(p-trifluorimetyylibentsoyyli) propionitriiliä 130 mlrssa väkevää suolahappoa, kiehutetaan 5 tuntia, minkä jälkeen jäähdytetään ja suodatetaan. Kiinteä aine pestään vedellä, jolloin saadaan 13,7 g haluttua tuotetta maalarinvalkeina kiteinä, sp. 116-119°C.

Esimerkki 7 (Välituotteen valmistus) 2-metyyli-3-(bentsoyyli)propionihappo-hydroksisukkiini- imidiesteri

Seokseen, jossa on 12,86 g 2-metyyli-3-(bentsoyyli)propio-nihappoa (esimerkki 5) ja 7,71 g N-hydroksisukkiini-imidiä 70 mlr ssa dioksaania, lisätään liuos, jossa on 13,8 g disykloheksyyli-karbodi-imidiä 50 mlrssa dioksaania. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia, suodatetaan ja suodos konsentroidaan va-

II

23 751 5 2 kuumissa öljyksi. Tämä öljy kiteytetään heksaanilla, jossa on pieni määrä eetteriä. Kiinteä aine kiteytetään uudelleen dikloorime-taanista, jolloin saadaan 12,0 g haluttua tuotetta valkeina kiteinä, sp. 112-115°C.

Esimerkki 8 (Välituotteen valmistus) 1-(3-bentsoyyli-2-metyylipropionyyli)-L-proliini Liuokseen, jossa on 4,8 g L-proliinia ja 6,67 g natriumvety-karbonaattia 170 ml:ssa vettä, lisätään liete, jossa on 12,0 g 2-metyyli-3-(bentsoyyli)propionihappo-hydrosukkiini-imidiesteriä (esimerkki 7) ja seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia. Tilavuutta pienennetään vakuumissa 50 % ja seos tehdään jäähdyttäen happameksi suolahapolla. Seos uutetaan dikloorimetaanil-la. Orgaaninen uute pestään natriumkloridiliuoksella, kuivataan magnesiumsulfaatilla ja liuotin poistetaan vakuumissa, jolloin saadaan hartsia. Tämä hartsi liuotetaan 60 ml:aan lämmintä etikka-happoa, lisätään 5 ml väkevää suolahappoa ja sitten lisätään jäähdyttäen vettä kunnes liuos samenee. Jäähdyttämällä ja suodattamalla saadaan kiinteätä ainetta, joka kiteytetään uudelleen asetoni-dikloorimetaani-seoksesta, jolloin saadaan haluttua tuotetta valkeina kiteinä, sp. 218-220°C (merkintä isomeeri A).

Emäliuos, josta isomeeri A kiteytyy, konsentroidaan lasimai-seksi aineeksi. Lasimainen aine puhdistetaan kromatografisesti, jolloin saadaan lasimaista ainetta (merkintä isomeeri B). Nämä kaksi, merkinnöillä A ja B varustetut isomeerit, ovat kaksi ste-reoisomeeria, joissa 2-metyyliryhmällä substituoidulla kiraalisel-la hiiliatomilla on R- tai S-konfiguraatio.

Esimerkki 9 (Välituotteen valmistus) 3-asetyylitio-3-(4-fluoribentsoyyli)propionihappo Seosta, jossa on 2,75 g 3-bromi-3-(p-fluoribentsoyyli)pro-pionihappoa (esimerkki 4), 2,3 g kaliumtioasetaattia ja 40 ml asetonitriiliä, sekoitetaan huoneen lämpötilassa 6 tuntia. Seos suodatetaan ja suodos konsentroidaan vakuumissa. Jäännös sekoitetaan veden kanssa ja uutetaan dikloorimetaanilla. Orgaaninen uute pestään vedellä, kuivataan magnesiumsulfaatilla ja liuotin poistetaan vakuumissa, jolloin saadaan haluttua tuotetta hartsina. Esimerkki 10 (Välituotteen valmistus) 1-(3-bentsoyyli-3-bromi-2-metyylipropionyyli)-L-proliini Seokseen, jossa on 1,25 g 1-(3-bentsoyyli-2-metyylipropio- 24 75 1 5 2 nyyli)-L-proliinia (esimerkki 8 isomeeri A) 30 ml:ssa etikkahap-poa, lisätään 0,7 g bromia 10 ml:ssa etikkahappoa. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia, liuotin haihdutetaan vakuu-missa puoleen tilavuuteen ja seos kaadetaan sitten jäihin ja veteen. Tämä seos uutetaan dikloorimetaanilla. Orgaaninen uute pestään vedellä, siten natriumkloridiliuoksella, kuivataan magnesium-sulfaatilla ja liuotin poistetaan vakuumissa, jolloin saadaan hartsia. Tämä hartsi liuotetaan dikloorimetaaniin, lisätään heksaania ja liuotin poistetaan huoneen lämpötilassa, jolloin saadaan valkeata lasimaista ainetta. Tämä lasimainen aine kromatografioidaan silikageelikolonnissa käyttämällä etyyliasetaatti-heksaani-etikka-happo-seosta (75:25:2), jolloin saadaan 1,25 g haluttua tuotetta valkeana lasimaisena aineena (isomeerin A 3-bromi-johdannaista).

1-(3-bentsoyyli-2-metyylipropionyyli)-L-proliinin (esimerkin 8 isomeeri B) annetaan reagoida samalla tavalla bromin kanssa etikkahapossa, jolloin saadaan lasimaista ainetta (isomeerin B 3-bromi-johdannaista).

Esimerkki 11 1-(3-asetyylitio-3-bentsoyyli-2-metyylipropionyyli)-L-pro- liini

Suspensioon, jossa on 0,47 g kaliumtioasetaattia 10 ml:ssa etanolia, lisätään 1,25 g 1-(3-bentsoyyli-3-bromi-2-metyylipropio-nyyli)-L-proliinia (esimerkki 10, isomeerin A 3-bromi-johdannainen) . Seosta sekoitetaan 18 tuntia, liuotin poistetaan vakuumissa ja jäännös jaetaan dikloorimetaaniin ja veteen liukeneviin osiin. Orgaaninen kerros pestään vedellä, sitten natriumkloridiliuoksella ja kuivataan magnesiumsulfaatilla. Liuotin poistetaan vakuumissa, jolloin saadaan keltaista lasimaista ainetta, joka liuotetaan 10 ml:aan etanolia. Lisätään 0,47 gramman erä kaliumtioasetaattia ja toistetaan edellä esitetty menettely, jolloin saadaan keltaista lasimaista ainetta. Tämä lasimainen aine puhdistetaan kromatogra-fisesti silikageelikolonnissa käyttämällä etyyliasetaatti-heksaa-nietikkahappo-seosta (75:25:2), jolloin saadaan 0,28 g haluttua tuotetta keltaisena lasimaisena aineena.

1-(3-bentsoyyli-3-bromi-2-metyylipropionyyli)-L-proliinin (esimerkki 10, isomeerin B 3-bromi-johdannainen) annetaan reagoida samalla tavalla kaliumtioasetaatin kanssa, jolloin saadaan lasimaista ainetta.

li 25 751 52

Esimerkki 12 (Välituotteen valmistus) 3-(p-klooribentsoyyli)propionihappo-hydrosukkiini-imidi- esteri

Seokseen, jossa on 10,7 g 3-(p-klooribentsoyyli)propioni-happoa ja 5,75 g N-hydroksisukkiini-imidiä 100 mlrssa dioksaania, lisätään 10,3 g disykloheksyylikarbodi-imidiä. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 3 tuntia ja sen jälkeen sitä pidetään kylmässä 18 tuntia. Suodattamalla ja haihduttamalla suodos kuiviin saadaan jäännöstä, jota hierretään petrolieetterin (kp. 30-60°C) kanssa, jolloin saadaan kumimaista kullaruskeata kiinteätä ainetta. Tämä kiinteä aine liuotetaan 50 ml:aan dikloorimetaania. Lisätään 50 ml:n erä petrolieetteriä (kp. 30-60°C), jolloin muodostuu samennusta. Tämä seos jäähdytetään ja haluttu tuote otetaan talteen suodattamalla valkeina kiteinä, sp. 121-123°C.

Esimerkki 13 (Välituotteen valmistus) 3-(p-fluoribentsoyyli)propionihappo-hydroksisukkiini-imidi- esteri

Liuokseen, jossa on 25,0 g 3-(p-fluoribentsoyyli)propioni-happoa ja 14,7 g N-hydroksisukkiini-imidiä 140 ml:ssa dioksaania, lisätään liuos, jossa on 26,4 g disykloheksyylikarbodi-imidiä 100 ml:ssa dioksaania. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia, suodatetaan ja suodos haihdutetaan kuiviin vakuumissa, jolloin jäljelle jää punaista öljyä. Tätä öljyä hierretään heksaa-nin kanssa, jolloin saadaan punaista kiinteätä ainetta. Tämä kiinteä aine liuotetaan 200 ml:aan dikloorimetaania ja lisätään 200 ml heksaania, jolloin muodostuu samennusta. Seosta jäähdytetään jää-hauteessa 2 tuntia, jolloin saadaan haluttua tuotetta valkeina kiteinä, sp. 130-132°C.

Esimerkki 14 (Välituotteen valmistus) 3-bentsoyylipropionihappo-hydroksisukkiini-imidiesteri

Seokseen, jossa on 53,4 g 3-bentsoyylipropionihappoa ja 34,5 g N-hydroksisukkiini-imidiä osittain liuenneina 325 ml:aan dioksaania, lisätään liuos, jossa on 61,8 g disykloheksyylikarbodi-imidiä 225 ml:ssa dioksaania. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia, suodatetaan ja suodos haihdutetaan kuiviin vakuumissa. Jäännöstä trituroidaan heksaanin kanssa ja suodatetaan, jolloin saadaan kiinteätä ainetta, joka liuotetaan 700 ml:aan dikloorimetaania ja suodatetaan. Suodokseen lisätään 700 ml heksaa- 26 75152 nia, jolloin muodostuu samennusta. Jäähdyttämällä muodostuu kiinteätä ainetta, joka otetaan talteen suodattamalla ja pestään 250 ml:lla dikloorimetaani-heksaani-seosta (1:1), jolloin saadaan haluttua tuotetta valkeina kiteinä, sp. 130-132°C.

Esimerkki 15 (Välituotteen valmistus) 1-(3-bentsoyylipropionyyli)-L-proliini

Liuokseen, jossa on 25,5 g L-proliinia ja 37,3 g natriumve-tykarbonaattia 800 ml:ssa vettä, lisätään liete, jossa on 61,0 g 3-bentsoyylipropionihappo-hydrosukkiini-imidiesteriä (esimerkki 15) 800 ml:ssa etanolia. Seos konsentroidaan puoleen tilavuudestaan, jäähdytetään ja tehdään happameksi väkevällä suolahapolla. Seos uutetaan dikloorimetaanilla ja uute pestään vedellä, kyllästetyllä natriumkloridilla ja kuivataan magnesiumsulfaatilla. Liuotin poistetaan vakuumissa, jolloin saadaan oranssinväristä hartsia, joka hierretään eetterin kanssa, jossa on vähän dikloorimetaania, kiinteäksi aineeksi. Tämä kiinteä aine kiteytetään uudelleen 250 ml:sta asetonia syrjäyttämällä heksaanilla. Jäähdyttämällä 2 tuntia saadaan 32,6 g haluttua tuotetta valkeina kiteinä, sp. 95-97°C. Esimerkki 16 (Välituotteen valmistus) 1-13-(4-fluoribensoyyli)propionyyXi7-L-proliini Liuokseen, jossa on 10,6 g L-proliinia ja 15,5 g natriumve-tykarbonaattia 370 ml:ssa vettä, lisätään liete, jossa on 26,9 g 3-(p-fluoribentsoyyli)propionihappo-hydrosukkiini-imidiesteriä (esimerkki 13) 370 ml:ssa etanolia. Seosta käsitellään kuten esimerkissä 15 on selostettu, jolloin saadaan 13,1 g haluttua tuotetta valkeina kiteinä, sp. 127-129°C.

Esimerkki 17 (Välituotteen valmistus) 1-/3- (4-klooribentsoyyli) propionyyli7-L-proliini Liuokseen, jossa on 2,30 g L-proliinia ja 3,36 g natriumve-tykarbonaattia 50 mltssa vettä, lisätään seos, jossa on 5,96 g 3-(p-klooribentsoyyli)propionihappo-hydroksisukkiini-imidiesteriä osittain liuenneena (esimerkki 12) 60 ml:aan etanolia. Noudatetaan esimerkin 15 menettelyä, jolloin saadaan 3,37 g haluttua tuotetta, sp. 137-138°C.

Esimerkki 18 (Välituotteen valmistus) l-/_3-bromi-3- (4-f luoribensoyyli) propionyyli7-L-proliini Liuokseen, jossa on 10,26 g 1-/J-(4-fluoribentsoyyli)propio-nyyLiZ-L-proliinia (esimerkki 16) 100 ml:ssa etikkahappoa, lisä- li 27 751 5 2 tään 3 pisaraa 30-prosenttista bromivedyn etikkahappoliuosta. Sitten lisätään tiputtamalla liuos, jossa on 5,6 g bromia 20 ml:ssa etikkahappoa ja seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa yön ajan. Seos haihdutetaan l/3:aan tilavuudestaan, kaadetaan jään ja veden seokseen ja uutetaan dikloorimetaanilla. Orgaaninen uute pestään kahdesti vedellä ja sitten suolaliuoksella, kuivataan magnesium-sulfaatilla ja haihdutetaan kuiviin vakuumissa kohtuullisesti lämmittäen, jolloin saadaan valkeata lasimaista ainetta. Tämä lasi-mainen aine raavitaan pullosta, jolloin saadaan 12,2 g valkeata jauhetta. Tämä jauhe liuotetaan etyyliasetaatti-heksaani-etikka-happo-seokseen (75:25:2), pannaan silikageelikolonniin, 1 1/2" x 20", ja eluoidaan samalla liuotinseoksella, ottamalla 100 ml:n jakeita esijakeen ollessa 300 ml ja hold-back-tilavuuden 400 ml. Jakeet 2, 5 ja 6 yhdistetään ja käsitellään uudelleen kolonnissa samalla tavalla. Jakeesta 2 saadaan haluttua tuotetta 2,0 g valkeana lasimaisena aineena.

Esimerkki 19 (Välituotteen valmistus) 1-(3-bromi-3-bentsoyylipropionyyli)-L-proliini Liuokseen, jossa on 8,25 g 1-(3-bentsoyylipropionyyli)-L-proliinia (esimerkki 15) 80 ml:ssa etikkahappoa, lisätään 5 pisaraa 30-prosenttista bromivedyn etikkahappoliuosta ja sen jälkeen 4,80 g bromia 20 ml:ssa etikkahappoa. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia, haihdutetaan 1/3:aan tilavuudestaan, kaadetaan jään ja veden seokseen ja uutetaan dikloorimetaanilla. Orgaaninen uute pestään vedellä ja suolaliuoksella, kuivataan magnesiumsulfaatilla ja haihdutetaan kuiviin, jolloin saadaan haluttua tuotetta 10,3 g valkeana lasimaisena aineena.

Esimerkki 20 1- (3-asetyylitio-3-bentsoyylipropionyyli) -L-proliini Sekoitettuun seokseen, jossa on 1,25 g kaliumtioasetaattia 20 ml:ssa etanolia, lisätään liuos, jossa on 3,54 g 1-(3-bromi-3-bentsoyylipropionyyli)-L-proliinia (esimerkki 19) 20 ml:ssa etanolia. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 2 tuntia. Seos haihdutetaan kuiviin vakuumissa ja jäännös jaetaan dikloorimetaa-niin ja veteen liukeneviin osiin. Dikloorimetaani-kerros pestään kyllästetyllä natriumkloridiliuoksella ja kuivataan magnesiumsulfaatilla. Liuotin poistetaan vakuumissa, jolloin saadaan 2,9 g tuotetta lasimaisena aineena. 2,3 gramman näyte kromatografioidaan 28 7 51 5 2 silikageelillä käyttämällä liuotinseosta etyyliasetaatti-heksaani-etikkahappo (75:25:2), jolloin saadaan 1,07 g tuotetta vaaleankeltaisena lasimaisena aineena.

Esimerkki 21 1-(3-bentsoyylitio-3-bentsoyylipropionyyli)-L-proliini 440 mg:aan natriumhydridiä, öljydispersiossa, (pesty kahdesti heksaanilla) lisätään liuos, jossa on 1,60 g tiobentsoehappoa 25 ml: ssa etanolia. Seosta sekoitetaan 30 minuuttia ja sitten lisätään 3,54 g 1-(3-bromi-3-bentsoyylipropionyyli)-L-proliinia ja seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia. Noudatetaan esimerkin 11 menettelyä, jolloin saadaan haluttua tuotetta lasimaisena aineena.

Esimerkki 22 l-ZJ-asetyylitio-3-(4-fluoribentsoyyli)propionyyli7~L-pro-liini

Liuokseen, jossa on 3,7 g l-/3-bromi-3-(4-fluoribentsoyyli)-propionyy lj7-L-proliinia (esimerkki 18) 37 ml:ssa etanolia, lisätään 1,37 g kaliumtioasetaattia. Noudatetaan esimerkin 11 menettelyä, jolloin saadaan haluttua tuotetta 1,02 g lasimaisena aineena .

Esimerki 23 l-Z_3-bentsoyylitio-3- ( 4-f luoribentsoyyli) propionyyl£7-L-proliini 440 mg:aan natriumhydridiä, öljydispersiossa, (pesty kahdesti heksaanilla) lisätään tiputtamalla liuos, jossa on 1,60 g tiobentsoehappoa 25 ml:ssa etanolia. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa tunnin ajan ja lisätään 3,7 g 1-/7-(4-fluoribentsoyyli)-propionyyli/-L-proliinia (esimerkki 18). Noudatetaan esimerkin 11 menettelyä, jolloin saadaan haluttua tuotetta 3,81 g valkeana lasimaisena aineena.

Esimerkki 24 (Välituotteen valmistus) 1-/.3- (4-bromibentsoyyli) propionyyli7-L-proliini-tert. -butyy-liesteri

Liuosta, jossa on 1,285 g p-bromibentsoyylipropionihappoa ja 0,50 ml trietyyliamiinia 25 ml:ssa tetrahydrofuraania, sekoitetaan jää-suolahauteessa -8°C:ssa. Tiputtamalla lisätään liuos, jossa on 0,48 ml etyylikloorikarbonaattia 5 ml:ssa tetrahydrofuraania ja seosta sekoitetaan -5°C:ssa 30 minuuttia. Lisätään ti- 29 7 5 1 52 puttamalla liuos, jossa on 855 mg t-butyyliproliinia 10 mltssa tetrahydrofuraania, liuosta sekoitetaan jää-suolahauteessa 30 minuuttia ja sen annetaan sitten olla huoneen lämpötilassa paikoillaan 30 minuuttia. Seos kaadetaan jään ja veden seokseen, uutetaan dikloorimetaanilla ja orgaaninen uute pestään kyllästetyllä nat-riumvetykarbonaatin vesiliuoksella, vedellä, sitten 1-norm. suolahapolla, kuivataan magnesiumsulfaatilla ja haihdutetaan kuiviin vakuumissa, jolloin jäljelle jää öljyä. Tämä öljy kiteytetään hek-saanista, jossa on pieni määrä eetteriä, jolloin saadaan maalarin-valkeata kiinteätä ainetta, joka kiteytetään uudelleen asetoni-heksaani-seoksesta, jolloin saadaan haluttua tuotetta 505 mg valkeina kiteinä, sp. 70-71°C.

Esimerkki 25 (Välituotteen valmistus) 1-/3- (4-bromibentsoyyli) propionyyli7-L-proliini-metyylies- teri

Liuosta, jossa on 5,14 g p-bromibentsoyylipropionihappoa ja 2,78 ml trietyyliamiinia 50 ml:ssa tetrahydrofuraania, sekoitetaan ja jäähdytetään -15°C:seen metanoli-jää-suolahauteessa. Lisätään tiputtamalla liuos, jossa on 1,9 ml etyylikloorikarbonaattia 10 ml:ssa tetrahydrofuraania ja seosta sekoitetaan -10°C:ssa 30 minuuttia .

Liuosta, jossa on 3,32 g metyliproliini-hydrokloridia 50 ml:ssa metyleenikloridia, käsitellään 2,78 ml:n kanssa trietyyliamiinia 15 minuutin ajan ja sitten suodatetaan. Suodos lisätään sitten tiputtamalla edellä mainittuun liuokseen pitämällä lämpötila -5°C:n alapuolella. Seosta sekoitetaan hauteessa 30 minuuttia ja sen jälkeen sen annetaan palautua huoneen lämpötilaan tunnin kuluessa. Seos kaadetaan 300 ml:aan vettä ja uutetaan dikloorimetaanilla. Orgaaninen uute pestään kyllästetyllä natriumvetykarbo-naatin vesiliuoksella, vedellä, sitten 1-norm. suolahapolla, kuivataan magnesiumsulfaatilla ja haihdutetaan öljyksi. Tämä öljy hierretään kiinteäksi aineeksi petrolieetterin (kp. 30-60°C) kanssa ja kiteytetään sitten uudelleen asetoni-heksaani-seoksesta, jolloin saadaan haluttua tuotetta 2,09 g valkeina kiteinä, sp. 84-86°C.

Esimerkki 26 (Välituotteen valmistus) 3-(4-bromibentsoyyli)propionihappo-hydroksisukkiini-imidi- esteri

Liuos, jossa on 41,2 g disykloheksyylikarboidi-imidiä 150 ,n 75152 30 ml:ssa dioksaania, lisätään seokseen, jossa on 51,4 g p-bromi-bentsoyylipropionihappoa ja 23,0 g N-hydroksisukkiini-imidiä osittain liuenneena 250 ml:aan dioksaania. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia, sitten sekoitetaan jäähauteessa, suodatetaan ja suodos haihdutetaan vakuumissa jäännökseksi. Tätä jäännöstä trituroidaan heksaanissa ja hierretään kiinteäksi aineeksi. Kiinteä aine liuotetaan 130 ml:aan dikloorimetaania ja lisätään 120 ml petrolieetteriä (kp. 30-60°C), jolloin muodostuu samennusta. Jäähdytettäessä jäähauteessa saadaan haluttua tuotetta 31,1 g valkeina kiteinä, sp. 127-129°C.

Esimerkki 27 (Välituotteen valmistus) 1-D-(4-bromibentsoyyli)propionyyll7-L-proliini-metyylies- teri

Liuokseen, jossa on 3,54 g 3-(4-bromibentsoyyli)propioni-happo-hydroksisukkiini-imidiesteriä (esimerkki 26) ja 1,66 g met-yyliproliini-hydrokloridia 10 ml:ssa asetonitriiliä, lisätään 1,75 ml di-isopropyylietyyliamiinia. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia ja haihdutetaan vakuumissa jäännökseksi. Tämä jäännös liuotetaan dikloorimetaaniin, pestään 1-norm. suolahapolla, kuivataan magnesiumsulfaatilla ja haihdutetaan vakuumissa hartsiksi. Tämä hartsi hierretään heksaanin kanssa kiinteäksi aineeksi ja kiteytetään sitten uudelleen asetoni-heksaani-seoksesta, jolloin saadaan haluttua tuotetta 2,01 g valkeana kiinteänä aineena, sp. 78-82°C.

Esimerkki 28 (Välituotteen valmistus) 1-/.3- (4-bromibentsoyyli) propionyyli7-L-proliini-metyyliesteri

Toistetaan esimerkin 27 mukainen menettely käyttämällä 21,8 ml trietyyliamiinia di-isopropyylietyliamiinin asemesta ja käyttämällä 27,3 g 3-(4-bromibentsoyyli)propionihappoa, hydroksi-sukkiini-imidiesteriä, 13,0 g metyyliproliini-hydrokloridia ja 150 ml asetonitriiliä. Haluttua tuotetta saadaan talteen 16,6 g valkeina kiteinä, sp. 83-85°C.

Esimerkki 29 (Välituotteen valmistus) 1-/J-(4-bromibentsoyyli)-3-bromipropionyylX7-L-proliini- metyyliesteri

Liuokseen, jossa on 3,52 g 1-/Ύ- (4-bromibentsoyyli)propio-nyyli/-L-proliini-metyyliesteriä (esimerkki 28) 50 ml:ssa hiili-tetrakloridia, lisätään tiputtamalla liuos, jossa on 0,51 ml bro-

II

75152 31 mia 20 ml:ssa hiilitetrakloridia. 30 minuutin kuluttua lisätään 2 pisaraa 30-prosenttista bromivetyhapon etikkahappoliuosta ja seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 2 tuntia. Liuotin dekan-toidaan muodostuneesta hartsista. Hartsi liuotetaan dikloorimetaa-niin, pestään kahdesti vedellä, kerran natriumkloridiliuoksella, kuivataan magnesiumsulfaatilla ja selkeytetään puuhiilelllä. Suo-dos haihdutetaan kuiviin vakuumissa, jolloin saadaan haluttua tuotetta 3,87 g hartsina.

Esimerkki 30 (Välituotteen valmistus) 2~Z* -/12-karboksi-l-pyrrolyylikarboksyyli)metyyl£7fenasyyli-tictZ-l-metylipyridiniumbromidi, metyyliesteri Liuokseen, jossa on 7,5 g 1-/3-(4-bromibentsoyyli)-3-bromi-propionyyli7-L-proliinia 50 ml:ssa asetonitriiliä, lisätään liuos, jossa on 2,1 g1-metyyli-2-(1H)-pyridiinitionia 30 ml:ssa asetonitriiliä. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia ja liuotin poistetaan vakuumissa, jolloin saadaan valkeata lasimaista ainetta. Lasimaista ainetta trituroidaan eetterin kanssa, suodatetaan ja kiinteä aine pestään eetterillä ja petrolieetterillä (kp. 30-60°C) , jolloin saadaan 8,0 g tuotetta kermanvärisenä jauheena. Esimerkki 31 1 — /3 —(4-bromibentsoyyli)-3-tiopropionyyli/-L-proliini 5,2 gramman erä 2-/&-/72-karboksi-l-pyrrolyylikarboksi)-metyyl£7fenasyylitio7-l-metyylipyridiniumbromidia, metyyliesteriä (esimerkki 30) lietetään 50 ml:aan vettä ja uutetaan kloroformilla. Uute haihdutetaan hartsiksi, joka yhdistetään 50 ml:n kanssa 1-norm. natriumhydroksidia ja sekoitetaan huoneen lämpötilassa 3 tuntia. Seos pestään kloroformilla ja alkalinen liuos tehdään hap-pameksi suolahapolla ja uutetaan kloroformilla. Tämä uute kuivataan ja haihdutetaan sitten kuiviin vakuumissa, jolloin saadaan lasimaista ainetta. Lasimainen aine hierretään heksaanin kanssa kiinteäksi aineeksi, jolloin saadaan kullanruskeata amorfista kiinteätä ainetta. Tämä kiinteä aine kromatografioidaan jakautumiskro-matografiaa käyttäen seliitillä käyttämällä heptaani-etyyliasetaat-ti-metanoli-vesi-seosta (55:45:15:1). Jakeesta numero 3 saadaan haluttua tuotetta 539 mg kullanruskeana lasimaisena aineena.

Esimerkki 32 l-/3-asetyylitio-3-(4-bromibentsoyyli)propionyyli/-L-pro-liini-metyyliesteri 32 751 52

Liuokseen, jossa on 5,28 g 1-/3- (4-bromibentsoyyli)-3-bro-mipropionyyli/-L-proliini-metyyliesteriä (esimerkki 29) 35 ml:ssa asetonitriiliä, lisätään 1,48 g kaliumtioasetaattia. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 2 tuntia, suodatetaan ja suodos haihdutetaan kuiviin vakuumissa, jolloin jäljelle jää meripihkan-väristä hartsia. Tämä liuotetaan eetteriin ja kromatografioidaan silikageelikolonnissa, 1" x 16", eluoimalla eetterillä ja ottamalla 100 ml:n jakeita. Jakeesta numero 3 saadaan haluttua tuotetta (1,64 g) lasimaisena aineena.

Esimerkki 33 1-/3-bentsoyyli-3-tiopropionyyli7-L-proliini Liuokseen, jossa on 65 mg hydroksyyliamiini-hydrokloridia 10 ml:ssa metanolia, lisätään liuos, jossa on 0,35 g l-(3-bentso-yylitio-3-bentsoyylipropionyyli)-L-proliinia 10 ml:ssa metanolia. Seokseen lisätään 164 mg natriumasetaattia ja seosta sekoitetaan 2 tuntia. Liuotin poistetaan ja jäännös jaetaan veteen ja dikloo-rimetaaniin liukeneviin osiin. Orgaaninen kerros pestään vedellä, kyllästetyllä natriumkloridiliuoksella ja kuivataan magnesiumsulfaatilla. Liuotin poistetaan vakuumissa, jolloin saadaan 174 mg hartsia. Kromatografioitaessa silikageelillä käyttämällä liuottimena etyyliasetaatti:heksaani:etikkahappo-seosta (75:25:2), saadaan esimerkin tuotetta lasimaisena aineena.

Esimerkki 34 (Välituotteen valmistus) 1-/Ύ- (4-bromibentsoyyli)propionyvli7-L-proliini Seosta, jossa on 2,64 g 1-/3-(4-bromibentsoyyli)propionyyli?-L-proliinimetyyliesteriä (esimerkki 25) ja 26 ml 1-norm. natrium-hydroksidia, sekoitetaan huoneen lämpötilassa. Kiinteät aineet kootaan talteen dekantoimalla, liuotetaan tetrahydrofuraaniin ja palautetaan alkaliseen liuokseen, jota sekoitetaan edelleen huoneen lämpötilassa. Tämä alkalinen liuos pestään etyyliasetaatilla ja kaadetaan jäiseen suolahappoon. Tämä seos uutetaan dikloorime-taanilla. Orgaaninen uute kuivataan magnesiumsulfaatilla ja haihdutetaan kuiviin vakuumissa, jolloin jäljelle jää hartsia. Tätä hartsia trituroidaan eetterin kanssa, jolloin saadaan valkeita kiteitä, jotka kiteytetään uudelleen asetoni-heksaani-seoksesta, jolloin saadaan haluttua tuotetta 1,35 g valkeina kiteinä, sp. 138-139°C.

33 75152

Esimerkki 35 (Välituotteen valmistus) 1-/J-(4-bromibentsoyyli)propionyyli7-L-proliini Liuokseen, jossa on 12,65 g proliinia ja 18,5 g natriumve-tykarbonaattia 390 mlrssa vettä, lisätään liete, jossa on 39,0 g 1-(3-p-bromibentsoyyli)-propionyylihappo-hydroksisukkiini-imidi-esteriä (esimerkki 26) 390 mlsssa etanolia. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia, haihdutetaan puoleen tilavuudestaan ja tehdään happameksi väkevällä suolahapolla, jolloin muodostuu öljyä. Tämä öljy kiteytyy, hierrettäessä, kiinteäksi aineeksi, joka kiteytetään uudelleen asetoni-heksaani-seoksesta, jolloin saadaan haluttua tuotetta 26,3 g kullanruskeina neulasina, sp. 143-144°C.

Esimerkki 36 (Välituotteen valmistus) 1-13- (4-bromibentsoyyli) ^-bromipropionyyjiJ-L-proliini Liuokseen, jossa on 17,7 g 1-/3-(4-bromibentsoyyli)propio-nyyliT7-L-proliinia (esimerkki 35) 150 ml:ssa etikkahappoa, lisätään tiputtamalla liuos, jossa on 9,0 g bromia 20 ml:ssa etikka-happoa ja sen jälkeen 5 pisaraa bromivetyhapon etikkahappoliuosta. Seosta sekoitetaan 18 tuntia, haihdutetaan puoleen tilavuudestaan, kaadetaan 300 ml:aan jään ja veden seosta ja uutetaan metyleeni-kloridilla. Orgaaninen uute pestään kahdesti vedellä, kerran kyllästetyllä natriumkloridiliuoksella, kuivataan magnesiumsulfaatilla, selkeytetään puuhiilellä ja haihdutetaan kuiviin vakuumissa. Haluttua tuotetta saadaan talteen 20,5 g valkeana amorfisena, kiinteänä aineena.

Esimerkki 37 l-/_3-asetyylitio-3- (4-bromibentsoyyli) propionyyl£7-L-proliini Sekoitettuun suspensioon, jossa on 469 mg kaliumtioasetaat-tia 10 ml:ssa etanolia, lisätään 1,76 g 1-/J-(4-bromibentsoyyli)- 3-bromipropionyyli7_L-proliinia (esimerkki 36). Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia, suodatetaan ja suodos haihdutetaan kuiviin. Jäännös liuotetaan dikloorimetaaniin, pestään vedellä ja kyllästetyllä natriumkloridiliuoksella, kuivataan magnesiumsulfaatilla ja haihdutetaan kuiviin vakuumissa, jolloin saadaan haluttua tuotetta 1,68 g valkeana lasimaisena aineena.

Esimerkki 38 1-/3- (4-bromibentsoyyli)-3-bentsoyylitiopropionyyli.7-L-pro-liini 34 75152 440 mg:aan öljydispersiona olevaa natriumhydridiä lisätään liuos, jossa on 1,60 g tiobentsoehappoa 25 ml:ssa etanolia. Seosta sekoitetaan 30 minuuttia ja sitten lisätään 4,33 g 1-/U- (4-bromi-bentsoyyli)-3-bromipropionyylf7-L-proliinia (esimerkki 36) ja seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia, liuotin poistetaan vakuumissa ja jäännös jaetaan dikloorimetaaniin ja veteen liukeneviin osiin. Orgaaninen kerros pestään vedellä, sen jälkeen natriumkloridiliuoksella, kuivataan magnesiumsulfaatilla ja haihdutetaan kuiviin vakuumissa, jolloin jäljelle jää persikanväristä lasimaista ainetta. 2,8 gramman erä tätä lasimaista ainetta liuotetaan etyyliasetaatti-heksaani-etikkahappo-seoksen (75:25:2) ja pannaan silikageelikolonniin (l"xl5"). Kolonni eluoidaan samalla liuotinseoksella (hold back-tilavuus 100 ml) ottamalla 50 ml:n ja-keita. Haluttu tuote saadaan talteen jakeesta nro 2 lasimaisena aineena. Esimerkki 39 (Välituotteen valmistus) 4-bentsoyylivoihappo-hydroksisukkiini-imidiesteri 25 g 4-bentsoyylivoihappoa (osittain liuenneena) 200 ml:ssa dioksaania, lisätään 14,45 g N-hydroksisukkiini-imidiä. Seosta sekoitetaan ja tiputtamalla lisätään liuos, jossa on 26,8 g di-sykloheksyylikarbodi-imidiä 100 ml:ssa dioksaania. Seosta sekoitetaan 18 tuntia, suodatetaan ja suodos haihdutetaan öljyksi. Tämä öljy hierretään heksaanin kanssa kiinteäksi aineeksi. Kiinteä aine kiteytetään uudelleen jäähdyttäen dikloorimetaani-heksaani-seoksesta, jolloin saadaan haluttua tuotetta 24,6 g valkeina kiteinä, sp. 116-120°C.

Esimerkki 40 (Välituotteen valmistus) 1-(4-bentsoyylibutyryyli)-L-proliini

Sekoitettuun liuokseen, jossa on 9,78 g proliinia ja 14,3 g natriumvetykarbonaattia 340 ml:ssa vettä, lisätään 24,6 g 4-bentso-yylivoihappo-hydroksisukkiini-imidiesteriä (esimerkki 39) (osittain liuenneena) 340 ml:ssa etanolia. Seosta sekoitetaan 18 tuntia, haihdutetaan puoleen tilavuudestaan ja tehdään happameksi väkevällä suolahapolla jäähauteessa. Seos uutetaan dikloorimetaanilla. Orgaaninen uute pestään vedellä ja suolaliuoksella, kuivataan magnesiumsulfaatilla ja haihdutetaan vakuumissa hartsiksi. Hartsi hierretään kiinteäksi aineeksi heksaanin kanssa, jossa on vähän dikloorimetaania. Kiinteä aine liuotetaan 100 ml:aan lämmintä asetonia, suodatetaan ja lisätään 150 ml heksaania. Seosta sekoitetaan jää-

II

35 751 52 hauteessa, jolloin saadaan haluttua tuotetta 14,9 g valkeina kiteinä, sp. 102-105°C.

Esimerkki 41 (Välituotteen valmistus) 1-(4-bromi-4-bentsoyylibutyryyli)-L-proliini 1-4-bentsoyylibutyryyli)-L-proliinia (esimerkki 40) 115 mlrssa etikkahappoa, lisätään tiputtamalla liuos, jossa on 6,4 g bromia 25 mlrssa etikkahappoa. Seosta sekoitetaan 18 tuntia, tilavuus pienennetään 1/3:aan kaadetaan jään ja veden seokseen ja uutetaan dikloorimetaanilla. Orgaaninen uute pestään vedellä ja suolaliuoksella, kuivataan magnesiumsulfaatilla ja haihdutetaan vakuumissa keltaiseksi hartsiksi. Tämä hartsi liuotetaan dikloori-metaaniin, pannaan silikageelikolonniin (1 1/2" x 24"), joka on kostutettu dikloorimetaanilla ja eluoidaan etyyliasetaatti-etikka-happo-seoksella (1:1) ottamalla 100 ml:n jakeita. Jakeesta nro 7 saadaan 2,1 g kiinteätä ainetta, joka liuotetaan dikloorimetaa-niin, suodatetaan seliitin läpi ja haihdutetaan kuiviin, jolloin saadaan haluttua tuotetta 2,0 g oranssinvärisenä hartsina.

Esimerkki 42 1-(4-asetyylitio-4-bentsoyylibutyryyli)-L-proliini Liuokseen, jossa on on 2,0 g 1-(4-bromi-4-bentsoyylibutyryy-li)-L-proliinia (esimerkki 41) 20 mlrssa etanolia, lisätään 752 mg kaliumtioasetaattia. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia, haihdutetaan kuiviin ja jäännös jaetaan dikloorimetaaniin ja veteen liukeneviin osiin. Dikloorimetaani-kerros erotetaan, pestään suolaliuoksella, kuivataan magnesiumsulfaatilla, käsitellään puuhiilen kanssa ja haihdutetaan hartsiksi. Tämä hartsi liuotetaan etyyliasetaatti-heksaani-etikkahappo-seokseen (75:25:2) ja kroma-tografioidaan silikageelikolonnissa (1" x 15") (hold back-tilavuus 100 ml) ottamalla 50 ml:n jakeita. Jakeet 3-6 yhdistetään, jolloin saadaan haluttua tuotetta.

Esimerkki 43 (Välituotteen valmistus) 1-X3-(3-fluoribentsoyyli)-2-metyylipropionyyli7-L-proliini-metyyliesteri

Liuokseen, jossa on 2,10 g 3-(4—fluoribentsoyyli)-2-metyyli-propionihappoa (esimerkki 2) 20 mlrssa tetrahydrofuraania, lisätään 1,62 g l,l'-karbonyylidi-imidatsolia. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa tunnin ajan, sitten lisätään 1,66 g L-proliinimetyyli-esteriä ja sekoittamista jatketaan 18 tuntia. Seos haihdutetaan 36 75152 kuiviin vakuumissa ja jäännös jaetaan dikloorimetaaniin ja veteen liukeneviin osiin. Orgaaninen kerros erotetaan ja pestään peräkkäin 1-norm. suolahapolla, vedellä, natriumvetykarbonaattiliuoksella ja suolaliuoksella, kuivataan magnesiumsulfaatilla ja haihdutetaan kuiviin vakuumissa , jolloin saadaan haluttua tuotetta 1,98 g hartsina. Esimerkki 44 (Välituotteen valmistus) 1-Q- (3-fluoribentsoyyli) -2-ιαβίν1ίρΓθρίοηγγ1ί7-Ι>ρΓθ1ϋηι 1,98 gramman erä l-£3-(3-fluoribentsoyyli)-2-metyylipropio-nyyli/-L-proliini-metyyliesteriä (esimerkki 43) liuotetaan 2 ml:aan tetrahydrofuraania ja lisätään 20 ml 1-norm. natriumhydroksidia. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 4 tuntia, jäähdytetään jäähauteessa, tehdään happameksi väkevällä suolahapolla ja uutetaan dikloorimetaanilla. Orgaaninen uute pestään natriumkloridiliuoksel-la, kuivataan magnesiumsulfaatilla ja haihdutetaan vakuumissa hartsiksi. Tätä hartsia trituroidaan eetterin kanssa, jolloin saadaan haluttua tuotetta 500 mg valkeana kiinteänä aineena.

Esimerki 45 (Välituotteen valmistus) 3-(3-klooribentsoyyli)-2-metyylipropionihappo Liuokseen, jossa on 11,8 g oL-(3-kloorifenyyli)-4-morfolii-niasetonitriiliä 50 ml:ssa tetrahydrofuraania, lisätään 60 pisaraa 30-prosenttista kaliumhydroksidin metanoliliuosta. Liuokseen lisätään 4,62 ml metakryylonitriiliä. Tunnin sekoittamisen jälkeen seos haihdutetaan kuiviin ja jäännös liuotetaan dikloorimetaaniin. Liuos lasketaan lyhyen vesipitoisen magnesiumsilikaatti-kolonnin läpi ja eluaatti konsentroidaan, jolloin saadaan 15,5 g keltaista öljyä, öljyä lämmitetään vesihauteella tunnin ajan seoksen kanssa, jossa on 75 ml etikkahappoa ja 5 ml vettä. Liuotin poistetaan vakuumissa ja jäännökseen lisätään vettä. Suodattamalla saadaan 11,2 g 3—(3— klooribentsoyyli)-2-metyylipropionitriiliä kiteinä, sp. 72-75°C.

Seosta, jossa on edellä mainittua yhdistettä (7,9 g) ja 75 ml väkevää suolahappoa, kiehutetaan tunnin ajan. Seos jäähdytetään ja suodatetaan, jolloin saadaan 8,5 g esimerkin tuotetta kitenä, sp. 102-105°C.

Esimerkki 46 (Välituotteen valmistus) 3- (4-klooribentsoyyli)-2-nvetyylipropionihappo Seokseen, jossa on 152,2 g p-tolueenisulfonihappoa ja 148,1 g morfoliinia 700 ml:ssa tetrahydrofuraania, lisätään 102 g 37 751 52 4-klooribentsaldehydiä 200 ml:ssa tetrahydrofuraania. Seosta kiehutetaan 6 tuntia, jäähdytetään ja lisätään 65,1 g kaliumsyani-dia 100 ml:ssa vettä. Seosta kiehutetaan 18 tuntia ja liuotin poistetaan vakuumissa. Jäännös liuotetaan dikloorimetaaniin ja liuos pestään natriumvetysulfiittiliuoksella ja lasketaan vesipitoista magnesiumsilikaattia sisältävän kolonnin läpi. Suodos konsentroidaan lähes kuiviin ja lisätään heksaania. Suodattamalla saadaan 87,5 g o£-(4-kloorifenyyli)-4-morfoliiniasetonitriiliä valkeina kiteinä, sp. 70°C. Seokseen, jossa on edellä mainittua yhdistettä (87,5 g) 500 ml:ssa tetrahydrofuraania, lisätään 25 ml 30-prosenttista kaliumhydroksidin etanoliliuosta. Seokseen lisätään 33,5 ml metakryylonitriiliä. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 50 tuntia ja liuotin poistetaan vakuumissa. Jäännös liuotetaan dikloorimetaaniin ja lasketaan vesipitoista magnesium-silikaattia sisältävän kolonnin läpi. Eluaatti konsentroidaan ja laimennetaan heksaanilla, jolloin saadaan 50 g valkeita kiteitä, sp. 158-160°C.

Seosta, jossa on edellä mainittua yhdistettä (50 g) 400 ml: ssa etikkahappoa ja 100 ml vettä, kiehutetaan 18 tuntia. Liuotin poistetaan ja jäännös liuotetaan dikloorimetaaniin. Liuos lasketaan vesipitoista magnesiumsilikaattia sisältävän kolonnin läpi ja eluaatti konsentroidaan, jolloin saadaan keltaista öljyä. Kiteyttämällä heksaanista saadaan 57 g 3-(4-klooribentsoyyli)-2-met-yylipropionitriiliä kiteinä, sp. 80-82°C.

Edellä mainittua yhdistettä kiehutetaan väkevän suolahapon kanssa, jolloin saadaan esimerkin yhdistettä, sp. 125-129°C.

Esimerkki 47 l-/3-asetyylitio-3-(1-naftoyyli)-2-metyylipropionyyli/-L- proliini

Seokseen, jossa on 133,2 g p-tolueenisulfonihappoa ja 130,7 g morfoliinia 500 ml:ssa tetrahydrofuraania, lisätään 98,0 g 1-naft-aldehydiä ja seosta kiehutetaan 6 tuntia. Jäähtyneeseen seokseen lisätään 48,8 g kaliumsyanidia 100 ml:ssa vettä ja seosta kiehutetaan 18 tuntia. Liuotin poistetaan ja jäännös jaetaan dikloorimetaaniin ja veteen liukeneviin osiin. Orgaaninen kerros erotetaan ja vesikerros uutetaan dikloorimetaanilla. Orgaaninen kerros ja 38 751 5 2 uutteet yhdistetään, pestään kyllästetyllä natriumvetysulfiitti-liuoksella ja lasketaan vesipitoista magnesiumsilikaattia sisältävän kolonnin läpi. Eluaatti konsentroidaan, laimennetaan heksaa-nilla ja suodatetaan, jolloin saadaan 123 g Q/-(1-naftyyli)-4-morfoliiniasetonitriiliä kiteinä, sp. 88-89°C.

Seokseen, jossa on edellä mainittua yhdistettä (120 g) 500 ml: ssa tetrahydrofuraania, lisätään 35 ml 30-prosenttista kaliumhydr-oksidin etanoliliuosta ja 43,6 ml metakryylonitriiliä. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 24 tuntia ja liuotin poistetaan. Jäännökseen lisätään 600 ml 6-norm. suolahappoa ja seosta kiehutetaan 18 tuntia. Seos uutetaan dikloorimetaanilla ja orgaaninen faasi uutetaan natriumvetykarbonaattiliuoksella. Vesikerros tehdään happameksi suolahapolla ja uutetaan dikloorimetaanilla. Dikloori-metaaniuute pestään kyllästetyllä natriumkloridiliuoksella ja kuivataan magnesiumsulfaatilla. Liuotin poistetaan ja jäännöstä trituroidaan heksaanin kanssa, jolloin saadaan 19,2 g 3-(1-nafto-yyli)-2-metyylipropionihappoa kiteinä, sp. 111-114°C.

Edellä mainittu yhdiste (12,0 g) liuotetaan 100 raitaan di-oksaania ja lisätään 5,70 g N-hydroksisukkiini-imidiä. Seokseen lisätään 10,2 g N,N-disykloheksyylikarbodi-imidiä 100 ml:ssa di-oksaania 15 minuutin kuluessa. Seosta sekoitetaan yön ajan, suodatetaan ja suodatinkakku pestään dioksaanilla. Suodos konsentroidaan, lisätään heksaania ja suodatetaan. Kiinteä aine kiteytetään uudelleen dikloorimetaani-heksaani-seoksesta, jolloin saadaan 3-(1-naftoyyli)-2-metyylipropionihappoa, hydroksisukkiini-imidi-esteriä valkeina kiteinä, sp. 170°C.

Edellä mainittu yhdiste (3,4 g) lietetään 40 ml:aan etanolia ja lisätään liuokseen, jossa on 2,30 g L-proliinia ja 1,68 g natriumkarbonaattia 40 ml:ssa vettä. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa viikon ajan. Seos konsentroidaan puoleen tilavuudestaan, jäähdytetään ja tehdään happameksi väkevällä suolahapolla. Seos uutetaan dikloorimetaanilla ja uute pestään kyllästetyllä natriumkloridiliuoksella ja kuivataan magnesiumsulfaatilla. Liuotin poistetaan, jolloin saadaan 1-/3-(1-naftoyyli)-2-metyylipro-pionyyli/-L-proliinia.

Edellä mainittu yhdiste erotetaan diastereoisomeereiksi A ja B ja kummankin annetaan reagoida bromin kanssa kuten esi- 75152 39 merkissä 18/ jolloin saadaan l-/3-bromi-3-(1-naftoyyli)-2-metyy-lipropionyyli/-L-proliinia lasimaisena aineena (bromattua isomeeriä A ja bromattua isomeeriä B). Edellä mainittujen yhdisteiden annetaan reagoida kaliumtioasetaatin kanssa kuten esimerkissä 20, jolloin saadaan esimerkin tuotteita.

Esimerkki 48 l-/3-asetyylitio-3-(3-klooribentsoyyli)propionyyli/-L- proliini

Kylmään liuokseen, jossa on 76 g p-tolueenisulfonihappoa 500 mlrssa tetrahydrofuraania, lisätään 87 g morfoliinia ja 50,6 g m-klooribentsaldehydiä. Seosta kiehutetaan 2,5 tuntia ja siitä tislataan pois 100 ml tetrahydrofuraania. Seos jäähdytetään ja lisätään liuos, jossa on 28,6 g kaliumsyanidia 100 ml:ssa vettä. Seosta kiehutetaan 5 tuntia ja haihdutetaan kuiviin vakuumissa. Jäännös liuotetaan dikloorimetaaniin ja liuos pestään vedellä, natriumvetysulfiittiliuoksella, kyllästetyllä natriumkloridiliuoksella ja kuivataan magnesiumsulfaatilla. Liuos lasketaan lyhyen, vesipitoisella magnesiumsilikaatilla täytetyn kolonnin läpi. Elu-aattia kiehutetaan lisättäessä heksaania kunnes erottuu kiteitä. Jäähdyttämällä ja suodattamalla saadaan 78 g c^-(3-kloorifenyyli)- 4-morfoliiniasetonitriiliä kiteinä, sp. 72-73°C.

Edellä mainitun yhdisteen joukkoon (23,6 g), joka on 100 ml: ssa tetrahydrofuraania, lisätään 120 pisaraa 30-prosenttista ka-liumhydroksidin metanoliliuosta. Seokseen lisätään 4,1 ml akryylo-nitriiliä. Tunnin sekoittamisen jälkeen seos haihdutetaan kuiviin vakuumissa. Jäännös liuotetaan dikloorimetaaniin ja lasketaan lyhyen, vesipitoista magnesiumsilikaattia sisältävän kolonnin läpi. Eluaatti konsentroidaan vakuumissa, jolloin saadaan 36,6 g keltaista öljyä. Öljyä lämmitetään vesihauteella seoksen kanssa, jossa on 150 ml etikkahappoa ja 10 ml vettä, tunnin ajan. Liuotin poistetaan vakuumissa ja jäännöstä käsitellään veden kanssa. Seos suodatetaan, jolloin saadaan 18,8 g 3-(3-klooribentsoyyli)-propionitriiliä kiteinä, sp. 49-51°C.

Seosta, jossa on edellä mainittua yhdistettä (8,1 g) ja 80 ml väkevää suolahappoa, kiehutetaan 7 tuntia. Jäähdytettäessä saadaan öljyä, joka kiteytyy, jolloin saadaan 8,8 g 3-(3-klooribentsoyyli )propionihappoa kiteinä, sp. 105-107°C.

40 7 5 1 5 2

Edellä mainittu yhdiste muutetaan 3-(3-klooribentsoyyli)-propionihappohydrosukkiini-imidiesteriksi esimerkissä 14 selostetulla tavalla ja kytketään L-proliiniin kuten esimerkissä 15 on selostettu, jolloin saadaan 1-/3-(3-klooribentsoyyli)propionyyli/-L-proliinia. Edellä mainitun yhdisteen annetaan reagoida bromin kanssa etikkabapossa esimerkissä 19 selostetulla tavalla, jolloin saadaan l-/3-bromi-3-(3-klooribentsoyyli)-propionyyli/-L-proliinia. Etanoli-vesi-seoksessa (1:1) olevan edellä mainitun yhdisteen annetaan reagoida kaliumtioasetaatin kanssa kuten esimerkissä 20, jolloin saadaan esimerkin tuotetta lasimaisena aineena.

Esimerkki 49 l-/3-asetyylitio-3-(4-tert.-butyylibentsoyyli)propionyyli/- L-proliini

Sekoitettuun seokseen, jossa on 17,0 g p-tert.-butyyli-bentseeniä ja 13,0 g sukkiinianhydridiä 340 ml:ssa 1,1,2,2-tetra-kloorietaania, lisätään 36 g aluminiumkloridia. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 3 tuntia. Seos kaadetaan 170 ml:aan jääkylmää 6-norm. suolahappoa. Seosta haihdutetaan huoneen lämpötilassa yön ajan ja jälelle jäänyttä lietettä sekoitetaan 300 ml:n kanssa kiehuvaa vettä, jäähdytetään ja suodatetaan. Kiinteä aine liuotetaan 1,5 litraan kiehuvaa vettä, jossa on 20 g natriumkarbonaattia. Kuuma seos suodatetaan ja suodos tehdään happameksi, 100 ml: 11a 6-norm. suolahappoa. Jäähdyttämällä ja suodattamalla saadaan kullanruskeata kiinteätä ainetta, joka kiteytetään uudelleen eta-noli-vesi-seoksesta, jolloin saadaan 28 g tuotetta, sp. 85-89°C. Kiteyttämällä uudelleen bentseeni-petrolieetteri-seoksesta saadaan 17,0 g 3-(4-tert.-butyylibentsoyyli)-propionihappoa vaaleankeltaisina kiteinä, sp. 119-121°C.

Edellä mainittu yhdiste muunnetaan 3-(4-tert.-butyylibentsoyyli) propionihappo-hydroksisukkiini-imidiesteriksi esimerkissä 14 selostetulla tavalla kytkemällä se L-proliiniin, jolloin saadaan 1-/3- (4-tert.-butyylibentsoyyli)propionyyli/-L-proliinia.

Edellä mainitun yhdisteen annetaan reagoida bromin kanssa etikkahapossa, jolloin saadaan l-/3-bromi-3-(4-tert.-butyylibentsoyyli ) propionyyli/-L-proliinia esimerkissä 20 selostetulla tavalla.

Edellä mainitun yhdisteen annetaan reagoida etanoli-vesi-seoksessa (1:1) kaliumtioasetaatin kanssa kuten esimerkissä 20, 11 75152 41 jolloin saadaan esimerkin tuotetta lasimaisena aineena.

Esimerkki 50 l-/3-asetyylitio-3-(3-trifluorimetyylibentsoyyli)propio- nyyli/-L-proliini

Liuokseen, jossa on 5,0 g ΟΌ-/3-(trifluorimetyyli)fenyyli/- 4-morfoliiniasetonitriiliä 200 ml:ssa tetrahydrofuraania ja jota sekoitetaan huoneen lämpötilassa, lisätään 30 pisaraa 30-prosent-tista kaliumhydroksidin etanoliliuosta. Seokseen lisätään 10 ml etyyliakrylaattia. Tunnin kuluttua lisätään vielä 30 pisaraa 30-prosenttista kaliumhydroksidin etanoliliuosta ja 10 ml etyyliakrylaattia. Seosta sekoitetaan 2 tuntia ja liuotin poistetaan vakuumissa. Lisätään useaan kertaan tolueenia ja liuotin poistetaan. Jäännöstä sekoitetaan eetterin kanssa, suodatetaan ja liuotin haihdutetaan pois, jolloin saadaan etyyli- V-syaano- V"-/3-trifluorimetyyli)-fenyyli/-4-morfoliinibutanoaattia (5,6 g) öljynä, öljyä lämmitetään 2 tuntia 70-prosenttisen jääetikkahapon kanssa ja liuotin poistetaan. Jäännös liuotetaan dikloorimetaaniin ja pestään vedellä. Orgaaninen kerros kuivataan Na2SO^) ja liuotin poistetaan, jolloin saadaan öljyä. Seosta, jossa on öljy ja 300 ml 6-norm. suolahappoa, kiehutetaan 5 tuntia, jäähdytetään ja uutetaan dikloorimetaanilla. Orgaaninen kerros uutetaan natriumvety-karbonaatilla. Vesikerros tehdään happameksi väkevällä suolahapolla ja uutetaan dikloorimetaanilla. Uute kuivataan (Na2SO^) ja liuotin poistetaan. Jäännös kiteytetään heksaanista, jolloin saadaan 3-(3-trifluorimetyylibentsoyyli)propionihappoa kiteinä, sp. 80-82°C.

3-(3-trifluorimetyylibentsoyyli)propionihappoa, hydroksi-sukkiini-imidiesteriä valmistetaan esimerkissä 14 selostetulla tavalla ja kytketään L-proliiniin kuten esimerkissä 15. 1-/3-(3-trifluorimetyylibentsoyyli)propionyyli/-L-proliinin annetaan reagoida etikkahapossa bromin kanssa kuten esimerkissä 19, jolloin saadaan l-/3-bromi-3-(3-trifluorimetyylibentsoyyli)propionyyli/-L-proliinia. Edellä mainitun yhdisteen annetaan reagoida kalium-tioasetaatin kanssa etanoli-vesi-seoksessa (1:1) kuten esimerkissä 20, jolloin saadaan esimerkin tuotetta lasimaisena aineena.

E s i me r k k i 51_ l-/3-asetyylitio-3-(3,4-diklooribentsoyyli)propionyyli/-L- proliini

Seokseen, jossa on 122 ml morfoliinia ja 124 g p-tolueeni- 42 75152 sulfonihappoa 150 ml:ssa tetrahydrofuraania, lisätään 106,3 g 3,4-diklooribentsaldehydiä 50 ml:ssa tetrahydrofuraania. Seosta lämmitetään vesihauteella 2 tuntia. Seokseen lisätään liete, jossa on 45 g kaliumsyanidia 30 mlrssa vettä. Seosta kiehutetaan 2 tuntia ja liuotin poistetaan vakuumissa. Jäännökseen lisätään natrium-vetysulfiittiliuosta ja seos uutetaan dikloorimetaanilla. Uute pestään natriumvetysulfiittiliuoksella ja kuivataan magnesiumsulfaatilla. Liuotin poistetaan vakuumissa. Jäännös liuotetaan bentsee-niin ja laimennetaan petrolieetterillä, jolloin saadaan 122 g OCr- (3, 4-dikloorifenyyli)-4-morfoliiniasetonitriiliä kiteinä, sp. 59-60°C.

Edellä mainittu yhdiste (11,6 g) liuotetaan 125 ml:aan tetrahydrofuraania ja lisätään 60 pisaraa 30-prosenttista kaliumhydrok-sidin etanoliliuosta. Seokseen lisätään tiputtamalla 6,8 ml etyyli-akrylaattia 50 mlrssa tetrahydrofuraania 10 minuutin kuluessa. Seoksen oltua 1,5 tuntia huoneen lämpötilassa liuotin poistetaan vakuumissa. Lisätään tolueenia, ja liuotin poistetaan. Lisätään petrolieetteri-eetteri-seosta ja seos suodatetaan. Suodos konsentroidaan, jolloin saadaan 12,9 g keltaista öljyä. Öljyä lämmitetään vesihauteella 2 tuntia 70-prosenttisen etikkahapon kanssa. Liuotin poistetaan, jolloin saadaan etyyli-3-(3,4-diklooribentsoyyli)-propionaattia.

Edellä mainittua yhdistettä lämmitetään 6-norm. suolahapon kanssa, jolloin saadaan 3-(3,4-diklooribentsoyyli)propionihappoa.

3- (3,4-diklooribentsoyyli)propionihappoa, hydroksisukkiini-imidi-esteriä valmistetaan kuten esimerkissä 14 on selostettu ja se kytketään L-proliiniin kuten esimerkissä 15. 1-/3-(3,4-diklooribentsoyyli )propionyyli/-L-proliinin annetaan reagoida etikkahapossa bromin kanssa kuten esimerkissä 19, jolloin saadaan l-/3-bromi-3-(3,4-diklooribentsoyyli)propionyyli/-L-proliinia.

Edellä mainitun yhdisteen annetaan reagoida kaliumtioasetaa-tin kanssa etanoli-vesi-seoksessa (1:1) kuten esimerkissä 20, jolloin saadaan esimerkin tuotetta lasimaisena aineena.

Esimerkki 52 1-/3-asetyylitio-3-(4-kloori-3-trifluorimetyylibentsoyy1i)- propionyyli/-L-proliini 48,9 gramman näyte 5-amino-2-klooribentsotrifluoridia muun- 43 751 52 netaan 4-kloori-3-trifluorimetyylibentsaldehydiksi menetelmän mukaisesti, jota on selostettu teoksessa Organic Synthesis Coll,, Voi. 5, s. 139, jolloin saadaan 13,9 g öljyä.

Edellä mainittu yhdiste (13,9 g) lisätään seokseen, jossa on 14,3 g p-tolueenisulfonihappoa ja 13,0 g morfoliinia 150 ml: ssa tetrahydrofuraania. Seosta kiehutetaan 3 tuntia ja lisätään 4,9 g kaliumsyanidia 25 ml:ssa vettä. Seosta kiehutetaan 18 tuntia ja liuotin poistetaan vakuumissa. Jäännös laimennetaan vedellä ja uutetaan dikloorimetaanilla. Uute pestään kyllästetyllä natriumvetysulfiitti-liuoksella ja kyllästetyllä suolaliuoksella ja lasketaan vesipitoista magnesiumsilikaattia sisältävän kolonnin läpi. Suodos konsentroidaan vakuumissa ja jäännös kiteytetään dikloorimetaani-heksaani-seoksesta, jolloin saadaan 14 g ot-(4-kloori-3-trifluorimetyylifenyyli)-4-morfoliini-asetonitrii-liä kiteinä, sp. 73-74°C.

Edellä mainitun yhdisteen (14 g) joukkoon lisätään 150 ml: ssa tetrahydrofuraania yksi millilitra 30-prosenttista kalium-hydroksidin metanoliliuosta. Seokseen lisätään 10 ml metyyli-akrylaattia ja seoksen annetaan olla yön ajan paikoillaan huoneen lämpötilassa. Liuotin poistetaan vakuumissa ja jäännöstä käsitellään useaan kertaan tolueenin kanssa. Jäännös liuotetaan dikloorimetaaniin ja lasketaan vesipitoista magnesiumsilikaattia sisältävän kolonnin läpi. Suodos konsentroidaan, jolloin saadaan öljyä, öljyä lämmitetään 70-prosenttisen etikkahapon kanssa vesi-hauteella ja hydrolysoidaan 6-normaalisella suolahapolla esimerkissä 51 selostetulla tavalla, jolloin saadaan 3-(4-kloori-3-trifluorimetyylibentsoyyli)propionihappoa esimerkissä 15 selostetulla tavalla.

Edellä mainittu yhdiste muunnetaan 3-(4-kloori-3-trifluori-metyylibentsoyyli)propionihappo-hydroksisukkiini-imidiesteriksi ja kytketään L-proliiniin kuten esimerkissä 15. 1-/3-(4-kloori-3-trifluorimetyylibentsoyyli)-propionyyli/-L-proliini bromataan kuten esimerkissä 19 ja tuotteen annetaan reagoida kaliumtioase-taatin kanssa etanoli-vesi-seoksessa (1:1) kuten esimerkissä 20, jolloin saadaan esimerkin tuotetta lasimaisena aineena.

44 751 52

Esimerkki 53 l-/3-asetyylitio-3-(3-fluori-4-metoksibentsoyyli)propio- nyyli/-L-proliini 3-fluori-4-metoksibentsaldehydi muunnetaan esimerkissä 51 selostetulla tavalla 3-(3-fluori-4-metoksibentsoyyli)propioni-hapoksi, sp. 169-171°C. Edellä mainittu yhdiste muunnetaan, kuten esimerkissä 14 on selostettu, 3-(3-fluori-4-metoksibentsoyyli)pro-pionihappo-hydroksisukkiini-imidiesteriksi ja kytketään L-prolii-niin kuten esimerkissä 15. 1-/3-(3-fluori-4-metoksibentsoyyli)-propionyyli/-L-proliini, sp. 180-182°C, bromataan kuten esimerkissä 19 ja tuotteen annetaan reagoida kaliumtioasetaatin kanssa eta-noli-vesi-seoksessa kuten esimerkissä 20, jolloin saadaan esimerkin tuotetta lasimaisena aineena.

Esimerkki 54 l-/3-asetyylitio-3-(3-fluoribentsoyyli)-2-metyylipropio- nyyli/-L-proliini

Liuokseen, jossa on 6,21 g proliinia ja 9,07 g natriumvety-karbonaattia 220 ml:ssa vettä, lisätään liete, jossa on 16,6 g l-/3-bromi-3-(3-fluoribentsoyyli)-2-metyylipropionyyli/-L-prolii-nia 220 ml:ssa etanolia. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia ja suodatetaan. Suodos konsentroidaan vakuumissa puoleen tilavuudestaan, jäähdytetään jäähauteessa, suodatetaan ja tehdään happameksi väkevällä suolahapolla (pH noin 4). Seos uutetaan dikloorimetaanilla ja uute pestään vedellä, kyllästetyllä natriumkloridiliuoksella ja kuivataan magnesiumsulfaatilla. Liuotin poistetaan, jolloin saadaan 11,8 g valkeata hartsia. Hartsi liuotetaan millilitraan etyyliasetaattia, 10 ml:aan heksaania ja 0,2 ml:aan etikkahappoa. Jäähdyttämällä ja suodattamalla saadaan 3,18 g valkeita kiteitä, sp. 176-180°C, (merkintä isomeeri A). Suodos kromatografioidaan kahdesti silikageelillä liuotinseoksella etyyliasetaatti-heksaani-etikkahappo (25:25:1), jolloin saadaan 3,2 g hartsia (merkintä isomeeri B).

Isomeerin A annetaan reagoida N,N-disykloheksyyliamiinin kanssa asetonissa, jolloin saadaan isomeerin A disykloheksyyli-amiini-suolaa, sp. 164-166°C.

Isomeerin B annetaan reagoida N,N-disykloheksyyliamiinin kanssa asetonissa, jolloin saadaan isomeerin B disykloheksyyli-amiini-suolaa, sp. 98-100°C.

n 75152 45 6,8 gramman näytteen isomeeriä B, disykloheksyyliamiini-suolanaan, liuotetaan 50 mlraan vettä, jäähdytetään ja tehdään happameksi väkevällä suolahapolla. Seos uutetaan etyyliasetaatilla ja uute konsentroidaan, jolloin saadaan 4,3 g hartsia. Hartsi liuotetaan 20 mlraan metanolia ja lisätään 20 ml vettä ja 4 ml 1-norm. natriumhydroksidia. Tämä liuos lasketaan IR-120-hartsin läpi, jota käytetään 50 g (pesty ensin 1-norm. suolahapolla ja sitten vedellä). Kiinteätä ainetta sisältävät jakeet yhdistetään ja kiinteät aineet jaetaan dikloorimetaaniin ja veteen liukeneviin osiin. Dikloori-metaani-kerros pestään vedellä, kyllästetyllä natriumkloridiliuok-sella ja kuivataan magnesiumsulfaatilla. Liuotin poistetaan, jolloin saadaan 3,3 g hartsia, joka kiteytetään heksaanista ja vähäisestä määrästä eetteriä, jolloin saadaan 3,07 g valkeita kiteitä sp. 100-103°C. Kiteyttämällä uudelleen etyyliasetaatti-heksaani-seoksesta saadaan 1,5 g kiteitä, sp. 107-108°C (puhdasta B-iso-meeriä).

Liuokseen, jossa on isomeeriä A (sp. 184-186°C) 90 mlrssa etikkahappoa, lisätään 2,08 g bromia 10 mlrssa etikkahappoa. Liuoksen oltua 18 tuntia huoneen lämpötilassa se konsentroidaan kolmasosaan tilavuudestaan ja kaadetaan jään ja veden seokseen. Seos uutetaan dikloorimetaanilla ja uute haihdutetaan kuiviin, jolloin saadaan 4,78 g l-/3-bromi-3-(3-fluoribentsoyyli)-2-metyylipropionyy-li/-L-proliinia lasimaisena aineena (isomeerin A bromi-johdannaista) .

Liuokseen, jossa on 2,32 g tätä isomeerin A bromi-johdannaista 25 mlrssa etanolia, lisätään 0,82 g kaliumtioasetaattia ja seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 42 tuntia. Liuotin poistetaan ja jäännös jaetaan veteen ja dikloorimetaaniin liukeneviin osiin. Orgaaninen kerros pestään vedellä ja kyllästetyllä natrium-kloridiliuoksella ja kuivataan magnesiumsulfaatilla. Liuotin poistetaan, jolloin saadaan 2,06 g kiinteätä ainetta. Puhdistamalla kro-matograafisesti silikageelillä käyttämällä liuottimena etyyli-asetaatti-heksaani-etikkahappo-seosta (25r25 rl), saadaan 0,52 g kiinteätä ainetta. Kiteyttämällä etyyliasetaatti-heksaani-seokses-ta saadaan 0,3 g tuotetta kiteinä, sp. 113-115°C (tuotetta isomeeristä A) .

46 75152

Samalla tavalla kuin edellä on selostettu isomeeri B bro-mataan, jolloin saadaan 1-/3-bromi-3-(fluoribentsoyyli)-2-metyy-lipropionyyli/-L-proliinia lasimaisena aineena (isomeerin B bromattua johdannaista). Tämän isomeerin B bromatun johdannaisen annetaan reagoida kaliumtioasetaatin kanssa etanolissa, jolloin saadaan esimerkin tuotetta, isomeerin B johdannaista.

Esimerkki 55 1-/3-asetyylitio-3-(3,4,5-trimetoksibentsoyyli)propio- nyyli/-L-proliini 3,4,5-trimetoksibentsaldehydi muunnetaan esimerkissä 51 selostetulla tavalla 3-(3,4,5-trimetoksibentsoyyli)propioni-hapoksi. Edellä mainittu yhdiste muunnetaan hydroksisukkiini-imidiesterkiksi esimerkissä 14 selostetulla tavalla ja kytketään L-proliiniin esimerkissä 15 selostetulla tavalla. 1-/3-(3,4,5-trimetoksibentsyyli)propionyyli/-L-proliinin annetaan reagoida bromin kanssa etikkahapossa kuten esimerkissä 19, jolloin saadaan 1-/3-bromi-3-(3,4,5-trimetoksibentsoyyli)-propionyyli)-L-proliinia. Edellä mainitun yhdisteen annetaan reagoida kaliumtioasetaatin kanssa etanoli-vesi-seoksessa kuten esimerkissä 20, jolloin saadaan esimerkin tuotetta lasimaisena aineena.

Esimerkki 56 1-/3-asetyylitio-3-(4-bifenylyylikarbonyli)propionyyli/- L-proliini

Seosta, josa on 50,0 g 3-(bifenyylikarbonyyli)propioni-happoa, 23,0 g N-hydroksisukkiini-imidiä, 41,3 g N,N-disyklo-heksyylikarbodi-imidiä ja 400 ml dioksaania, sekoitetaan huoneen lämpötilassa. Seos suodatetaan ja suodos konsentroidaan öljyksi, joka kiteytetään kloroformi-heksaani-seoksesta, jolloin saadaan 38 g kiteitä, sp. 160-163°C. Kiteyttämällä uudelleen kloroformi-etanoliseoksesta saadaan 32 g kermanvärisiä kiteitä, sp. 163-164°C. Seosta, jossa on edellä mainittua yhdistettä (20 g), 9,9 g L-proliinia, 14,3 g natriumvetykarbonaattia ja 170 ml

II

75152 47 vettä 200 ml:ssa etanolia, sekoitetaan huoneen lämpötilassa ja konsentroidaan puoleen tilavuudestaan. Seos tehdään happa-meksi väkevällä suolahapolla ja suodatetaan, jolloin saadaan 24,0 g maalarinvalkeata kiinteätä ainetta. Kiinteä aine liuotetaan dikloorimetaaniin ja uutetaan natriumvetykarbonaatin vesi-liuoksella. Vesifaasi tehdään happameksi väkevällä suolahapolla, suodatetaan ja kiinteä aine pestään vedellä, jolloin saadaan 10 g maalarinvalkeita kiteitä, sp. 128-131°C. Kiteyttämällä uudelleen CH2Cl2-heksaanista saadaan valkeita kiteitä, sp. 131-133°C. Edellä mainittu yhdiste (7,0 g) bromataan esimerkissä 19 selostetulla tavalla, jolloin saadaan l-/3-bromi-3-(4-bifenylyylikarbonyyli)-propionyyli/-L-proliinia, sp. 135-138°C (2,0 g). Edellä mainitun yhdisteen (0,50 g) annetaan reagoida natriumtioasetaatin kanssa 5 ml:ssa etanolia, jolloin saadaan esimerkin tuotetta valkeina kiteinä, sp. 173-176°C.

Esimerkki 57 l-p-asetyylitio-3-/4-(4-kloorifenoksi)bentsoyyli/- propionyyli{ -L-proliini

Seosta, jossa on 9,8 g 3-(4-fluoribentsoyyli)propionihap-poa, 6,5 g p-kloorifenolia, 13,8 g kaliumkarbonaattia ja 130 ml Ν,Ν-dimetyyliasetamidia, lämmitetään argonin suojaamana 135°C:ssa 16 tuntia. Seos jäähdytetään ja kaadetaan litraan vettä. Seos suodatetaan seliitin läpi ja suodos tehdään happameksi väkevällä suolahapolla. Seos laimennetaan 2 litraksi, suodatetaan ja kiinteä aine kiteytetään uudelleen etanolivesi-seoksesta (1:1), jolloin saadaan 12,2 g värittömiä neulasia, sp. 148-150°C. Edellä mainittu yhdiste muunnetaan 3-/4-(4-kloorifenoksi)-bentsoyyli/-propio-nihappo-hydroksisukkiini-imidiesteriksi kuten esimerkissä 14 on selostettu, joka yhdiste kytketään L-proliiniin, jolloin saadaan l{-3-/4-(kloorifenoksi)bentsoyyli)bentsoyyli/propionyyli^-L-pro-liinia. Edellä mainitun yhdisteen annetaan reagoida bromin kanssa etikkahapossa, jolloin saadaan l-<{3-bromi-3-/4- (4-kloorifenoksi) - 48 7 5 1 5 2 bentsoyyli/propionyylijL-proliinia esimerkissä 19 selostetulla tavalla. Edellä mainitun yhdisteen annetaan reagoida etanoli-vesi-seoksessa kaliumtioasetaatin kanssa kuten esimerkissä 20, jolloin saadaan esimerkin tuotetta lasimaisena aineena.

Esimerkki 58 1-/3-asetyylitio-3-(4-klooribentsoyyli)-2-metyylipropio- nyyli/-L-proliini

Liuosta, jossa on 14,3 g 3-(4-klooribentsoyyli)-2-metyyli-propionihappoa (esimerkki 46), 7,26 g N-hydroksisukkiini-imidiä ja 13 g disykloheksyylikarbodi-imidiä 150 ml:ssa dioksaania, sekoitetaan huoneen lämpötilassa yön ajan ja sen jälkeen suodatetaan. Suodos konsentroidaan vakuumissa ja liuotetaan 100 ml:aan vettä, jossa on 7,25 g L-proliinia ja 10,58 g natriumvetykarbo-naattia. Seosta sekoitetaan 25-35°C:ssa yön ajan ja suodatetaan seliitin läpi. Suodos konsentroidaan etanolin poistamiseksi. Lisätään väkevää suolahappoa ja seos uutetaan useaan kertaan dikloori-metaanilla. Uutteet pestään vedellä ja kuivataan (Na2SO^). Haihduttamalla liuotin pois saadaan kullanruskeata hartsia, joka liuotetaan etyyliasetaattiin. Lisätään heksaania, mikä aiheuttaa kiteiden eroittumisen. Kiteyttämällä uudelleen etyyliasetaatista saadaan värittömiä neulasia, sp. 177,5-179,5 merkintä isomeeri A. Mainittu yhdiste bromataan kuten esimerkissä 20 ja tuotteen annetaan reagoida kaliumasetaatin kanssa etanoli-vesi-seoksessa kuten esimerkissä 21, jolloin saadaan esimerkin tuotetta lasimaisena aineena.

Esimerkki 59 1-/3-asetyylitio-3-(3-fluoribentsoyyli)propionyyli/-L- proliini 3-(3-fluoribentsoyyli)propionihappoa valmistetaan 3-fluori-bentsaldehydistä kuten esimerkissä 46, jolloin saadaan keltaisia neulasia, sp. 97-99°C. Seokseen, jossa on edellä mainittu yhdistettä (9,8 g) ja 5,75 g N-hydroksisukkiini-imidiä 80 mltssa dioksaania, lisätään liuos, jossa on 10,3 g N,N-disykloheksyylikarbo-

II

49 751 5 2 di-imidiä 40 ml:ssa dioksaania. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia, suodatetaan ja liuotin poistetaan vakuumissa. Jäännöstä trituroidaan heksaanin kanssa, jolloin saadaan 13,7 g maalarinvalkeita kiteitä, sp. 115-122°C. Kiteyttämällä uudelleen C^C^-heksaani-seoksesta saadaan 11 g valkeita kiteitä, sp. 130-133°C. Edellä mainittu yhdiste (11 g) lisätään 210 ml:aan etanolia lietettynä liuokseen, jossa on 9,24 g natriumvetykarbonaattia ja 6,33 g L-proliinia 210 ml:ssa vettä. Kun liuosta on sekoitettu 18 tuntia huoneen lämpötilassa, se konsentroidaan vakuumissa puoleen tilavuudestaan, jäähdytetään ja tehdään happameksi väkevällä suolahapolla. Seos uutetaan dikloorimetaanilla ja uutteet pestään vedellä ja suolaliuoksella ja kuivataan (MgSO^). Liuotin poistetaan vakuumissa, jolloin saadaan 10,8 g hartsia. Trituroi-malla heksaanin kanssa, jossa on hieman eetteriä, saadaan 8,6 g valkeita kiteitä, sp. 84-89°C. Edellä mainittu yhdiste (6,42 g) bromataan kuten esimerkissä 19, jolloin saadaan l-/3-fluori-bentsoyyli)propionyyli/-L-proliinia valkeana lasimaisena aineena (7,9 g). Edellä mainitun yhdisteen (3,72 g) annetaan reagoida 1,48 gramman kanssa kaliumtioasetaattia 35 ml:ssa etanolia 18 tuntia, jolloin saadaan 3,4 g hartsia. Hartsi kromatografioidaan si-likageelillä käyttämällä liuottimena etyyliasetaatti-heksaani-etikkahappo-seosta (75:25:2), jolloin saadaan 2,6 g esimerkin tuotetta kullanruskeana lasimaisena aineena.

Esimerkki 60 l/3-asetyylitio-3-(2-naftoyyli)propionyyli/-L-proliini

Liuokseen, jossa on 46,8 g 2-naftaldehydiä ja 57,5 g p-tolu-eenisulfonihappoa 300 ml:ssa tetrahydrofuraania, lisätään 52,5 ml morfoliinia. Seosta kiehutetaan tunnin ajan, jäähdytetään ja lisätään liete, jossa on 19,5 g kaliumsyanidia 15 ml:ssa vettä. Seosta sekoitetaan ja kiehutetaan tunnin ajan, jäähdytetään ja kaadetaan 600 ml:aan 10-prosenttista kaliumkarbonaattiliuosta.

Seos uutetaan dikloorimetaanilla ja uute pestään vedellä, natrium-vetysulfiitti- ja suolaliuoksella. Liuotin poistetaan vakuumissa so 75152 jäännöstä trituroidaan heksaanin kanssa, jolloin saadaan 61 g keltaista kiinteätä ainetta. Edellä mainitun yhdisteen (61 g) joukkoon, joka on 400 ml:ssa tetrahydrofuraania, lisätään 15 ml 30-prosent-tista KOH:n etanoliliuosta. Seokseen lisätään 24 ml akryylonit-riiliä 150 ml:ssa tetrahydrofuraania. 24 tunnin sekoittamisen jälkeen liuotin poistetaan. Jäännös liuotetaan CHjC^siin ja pestään vedellä ja liuos kuivataan (MgSO^). Liuotin poistetaan va-kuumissa, jolloin saadaan 65 g tummaa hartsia. Edellä mainitun yhdisteen (65 g) joukkoon lisätään 230 ml etikkahappoa ja 38 ml vettä. Seosta kiehutetaan 1,5 tuntia ja liuotin poistetaan. Jäännös liuotetaan Cl^C^siin ja pestään vedellä ja suolaliuoksella ja kuivataan (MgSO^). Liuotin poistetaan, jolloin saadaan 60 g tummaa hartsia. Seosta, jossa on edellä mainittua yhdistettä (60 g) ja 200 ml 6-norm. suolahappoa, kiehutetaan 1,5 tuntia. Seos jäähdytetään, suodatetaan ja kiinteä aine pestään vedellä, jolloin saadaan 49,6 g 3-(2-naftoyyli)propionihappoa, sp. 147-155°C. Kiteyttämällä uudelleen saadaan kiteitä, sp. 168-170°C. Lietteeseen, jossa on edellä mainittua yhdistettä (9,12 g) 60 ml:ssa dioksaania, lisätään liuos, jossa on 8,24 g N,N-disykloheksyyli-karbodi-imidiä 40 ml:ssa dioksaania ja 4,6 g N-hydroksisukkiini-imidiä. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia ja suodatetaan. Suodos konsentroidaan vakuumissa. Jäännöstä trituroidaan heksaani-eetteri-seoksen kanssa, jolloin saadaan 13,0 g kiinteätä ainetta, sp. 153-160°C. Kiinteä aine liuotetaan 150 ml:aan Ci^C^ita ja lisätään heksaania (160 ml). Suodattamalla saadaan 9,8 g valkeita kiteitä, sp. 162-165°C. Edellä mainittu yhdiste (9,8 g) lisätään 160 ml:aan etanolia lietettynä liuokseen, jossa on 5,18 g L-proliinia ja 7,58 g ^200^ 160 ml:ssa vettä. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia ja liuos konsentroidaan puoleen tilavuudestaan. Liuos uutetaan etyyliasetaatilla ja sitten jäähdytetään ja tehdään happameksi väkevällä HClilla. Seos uutetaan Cl^C^illa ja uute pestään IVOilla ja suolaliuoksella ja kuivataan (MgSC>4) . Liuotin poistetaan, jolloin saadaan 9,5 g hartsia, joka kromatografioidaan silikageeli11a käyttämällä etyy-liasetaatti-heksaani-etikkahappo-liuotinta, jolloin saadaan 5,5 g kiteitä, sp. 115-118°C. Edellä mainittu yhdiste, 3-(2-naftoyyli)-

II

si 75152 propionyyli-L-proliini, (3,24 g), bromataan kuten esimerkissä 19, jolloin saadaan l-/3-bromi-3-(2-naftoyyli)propionyyli/-L-pro-liinia lasimaisena aineena (2,55 g). Edellä mainitun yhdisteen (2,55 g) annetaan reagoida 30 mlrssa etanolia natriumtioasetaatin kanssa 18 tuntia, jolloin saadaan esimerkin tuotetta valkeana lasimaisena aineena.

Esimerkki 61 l-/3-asetyylitio-3-(4-klooribentsoyyli)propionyyli/-L- proliini

Liuokseen, jossa on 34 g 1-/3-(4-klooribentsoyyli)propio-nyyli/-L-proliinia (esimerkki 17) 300 mlrssa etikkahappoa, lisätään 17,5 g bromia. Seosta sekoitetaan 24 tuntia ja liuotin poistetaan vakuumissa. Jäännös jaetaan dikloorimetaaniin ja natrium-vetykarbonaatin vesiliuokseen liukeneviin osiin. Vesikerros eroi-tetaan ja lisätään tiputtamalla seokseen, jossa on jäitä ja väkevää suolahappoa. Seos uutetaan dikloorimetaani11a ja uute kuivataan (Na2S04). Liuotin poistetaan, jolloin saadaan 44 g keltaista lasimaista ainetta. Seokseen, jossa on 0,54 g natriummetylaat-tia ja 1,14 g tioetikkahappoa ja 15 ml etanolia, lisätään 2,0 g edellä mainittua yhdistettä ja seosta sekoitetaan 2 tuntia. Seos kaadetaan murskattuihin jäihin ja uutetaan dikloorimetaanilla.

Uute kuivataan (Na2S04) ja liuotin poistetaan vakuumissa, jolloin saadaan 1,5 g esimerkin tuotetta keltaisena lasimaisena aineena.

Esimerkki 62 l-/3-bentsoyylitio-3-(3-fluoribentsoyyli)propionyyli/-L- proliini 2,44 gramman näyte natriumhydridiä (60 %:n öljydispersiona) pestään heksaanilla. Hydridin joukkoon lisätään 1,6 g tiobentsoe-happoa 25 ml:ssa etanolia. Seokseen lisätään 3,7 g l-/3-bromi-3-(3-fluoribentsoyyli)propionyyli/-L-proliinia ja seosta sekoitetaan 18 tuntia. Liuotin poistetaan vakuumissa ja jäännös jaetaan dikloorimetaaniin ja veteen liukeneviin osiin. Orgaaninen kerros erotetaan, pestään vedellä ja suolaliuoksella ja kuivataan (MgSO^). Liuotin poistetaan, jolloin saadaan 4,5 g hartsia. Hartsi kroma-tografioidaan silikageelillä käyttämällä liuottimena etyyliasetaat-ti-heksaani-etikkahappo-seosta, jolloin saadaan 2,5 g tuotetta lasimaisena aineena.

52 751 52

Esimerkki 63 1-/3-(asetyylitio)-3-(2-naftoyyli)propionyyli/-L-proliini

Liuokseen, jossa on 46,8 g 2-naftaldehydiä ja 57,5 g p-to-lueenisulfonihappoa 300 ml:ssa tetrahydrofuraania, lisätään 52,5 ml morfoliinia. Seosta kiehutetaan tunnin ajan, jäähdytetään ja lisätään liete, jossa on 19,5 g kaliumsyanidia 15 ml:ssa vettä. Seosta kiehutetaan tunnin ajan, jäähdytetään ja kaadetaan 600 mlraan 10-prosenttista kaliumkarbonaattiliuosta. Seos uutetaan dikloori-metaanilla ja uutteet pestään vedellä, 600 ml :11a 10-prosenttis-ta natriumvetysulfiittiliuosta ja suolaliuoksella. Uute kuivataan (MgSO^j) ja liuotin poistetaan. Jäännöstä trituroidaan hek-saanin kanssa, jolloin saadaan 61,7 g o(.- (2-naftyyli) -4-morfolii-niasetonitriiliä keltaisena kiinteänä aineena.

Edellä mainitun kiinteän aineen joukkoon (61,7 g), joka on 400 ml:ssa tetrahydrofuraania, lisätään 15 ml 30-prosenttista KOH:n etanoliliuosta. Seokseen lisätään 24 ml akrylonitriiliä 150 mlrssa tetrahydrofuraania (eksoterminen reaktio 20°C -> 38°C).

Seosta sekoitetaan 18 tuntia huoneen lämpötilassa ja liuotin poistetaan. Jäännös liuotetaan dikloorimetaaniin ja pestään vedellä. Liuotin poistetaan, jolloin saadaan 65 g tummaa hartsia. Seosta, jossa on edellä mainittua yhdistettä (65 g), 230 ml etikkahappoa ja 38 ml vettä, kiehutetaan 1,5 tuntia. Liuotin poistetaan ja jäännös liuotetaan Cl^C^siin. Uute pestään vedellä, suolaliuoksella, ja kuivataan (MgS04) ja liuotin poistetaan, jolloin saadaan 60 g hartsia. Seosta, jossa on edellä mainittua yhdistettä ja 200 ml 6-norm. HCl:a, kiehutetaan 1,5 tuntia. Seos jäähdytetään ja suodatetaan, jolloin saadaan 49,6 g raakaa 3-(2-naftoyyli)propionihap-poa kullanruskeana kiinteänä aineena, sp. 147-155°C. Kiinteä aine uutetaan 500 ml :11a kuumaa etyyliasetaattia. Etyyliasetaattiuut-teesta saadaan 24,3 g kiteitä kahtena eränä. Kiteyttämällä uudelleen (2 kertaa) etyyliasetaatista saadaan 10,5 g kullanruskeita kiteitä, sp. 168-170°C.

Lietteeseen, jossa on 9,12 g 3-(2-naftoyyli)propionihappoa ja 4,6 g N-hydroksisukkiini-imidiä, lisätään 8,24 g N,N-disyklo-heksyylikarbodi-imidiä 40 ml:ssa dioksaania. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia ja suodatetaan. Suodos haihdutetaan

II

53 7 5 1 52 kuiviin ja jäännöstä trituroidaan heksaani-eetteri-seoksen kanssa, jolloin saadaan 13,0 g kiinteätä ainetta. Kiinteä aine liuotetaan 150 ml:aan dikloorimetaania ja lisätään heksaania (160 ml). Suodattamalla saadaan 9,8 g, sp. 162-165°C, 3-(2-naftoyyli)propio-nihapon N-hydroksisukkiini-imidiesteriä.

Edellä mainittu yhdiste (9,77 g) lisätään lietteenä 160 ml: ssa etanolia liuokseen, jossa on 5,18 g L-proliinia ja 7,58 g natriumvetykarbonaattia 160 ml:ssa vettä. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia ja seos konsentroidaan vakuumissa puoleen tilavuudestaan. Seos uutetaan etyyliasetaatilla ja seosta jäähdytetään jäähauteessa ja tehdään happameksi väkevällä suolahapolla. Happameksi tehty seos uutetaan dikloorimetaanilla ja uutteet pestään vedellä, suolaliuoksella ja kuivataan (MgSO^). Liuotin poistetaan, jolloin saadaan 9,5 g 1-/3-(2-naftoyyli)-propionyyli/-L-proliinia hartsina. Kromatografioimalla hartsi si-likageelikolonnissa (1,5" x 18", 60-200 mesh) käyttämällä liuottimena etyyliasetaatti-heksaani-etikkahappo-seosta (1:1:0,4) saadaan 5,5 g kiteitä, jotka kiteytetään uudelleen dikloorimetaani-heksaani-seoksesta, jolloin saadaan 4,9 g valkeita kiteitä, sp. 116-118°C.

Seokseen, jossa on 3,24 g edellä mainittua yhdistettä 35 ml: ssa etikkahappoa, lisätään 1,6 g bromia 10 ml:ssa etikkahappoa. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia, konsentroidaan vakuumissa puoleen tilavuudestaan ja kaadetaan jään ja veden sekaan. Seos uutetaan dikloorimetaanilla ja uutteet pestään vedellä, suolaliuoksella, ja kuivataan (MgSO^). Liuotin poistetaan vakuumissa, jolloin saadaan 4,0 g hartsia. Hartsi kromatografioidaan silikageelillä käyttämällä liuottimena etyyliasetaatti-heksaani-etikkahappo-seosta (1:1:0,4). Konsentroimalla kolonnifraktiot saadaan 2,6 g l-/3-bromi-3-(2-naftoyyli)propionyyli/-L-proliinia valkeana, amorfisena kiinteänä aineena, sp. 50-80°C.

30 ml:aan etanolia, jota jäähdytetään jäähauteessa, lisätään 380 mg natriumhydridiä (60 %:n öljydispersiona), ja 0,67 ml tio-lietikkahappoa. Kun seosta on sekoitettu 30 minuuttia, lisätään 2,55 g l-/3-bromi-3-(2-naftoyyli)propionyyli/-L-proliinia ja seosta sekoitetaan 18 tuntia. Liuotin poistetaan vakuumissa. Jäännös kromatografioidaan silikageelikolonnissa käyttämällä liuottimena etyyliasetaatti-heksaani-etikkahapposeosta (7,5:2,5:0,2), jolloin 75152 saadaan 1,2 g esimerkin tuotetta valkeana lasimaisena aineena, /ot/D“36 (c, 0,96 etanoli).

Esimerkki 64 /S-(R+,S+)/-1-(3-asetyylitio-3-bentsoyyli-2-metyylipropio-nyyli)-L-proliini ja /S-(R ,R )/-1-(3-asetyylitio-3-bentso-yyli-2-metyylipropionyyli)-L-proliini

Samalla tavalla kuin esimerkissä 10 on selostettu 22,6 g (S)-1-(3-bentsoyyli-2-metyylipropionyyli)-L-proliinia (isomeeri A), sp. 216-119°C bromataan 400 ml:ssa etikkahappoa 12,5 grammalla bromia lisäämällä katalyytiksi bromivetykaasua. 2 tunnin kuluttua liuos konsentroidaan kolmasosaan tilavuudestaan ja kaadetaan jään ja veden seokseen. Seos uutetaan dikloorimetaanilla ja uutteet pestään vedellä, suolaliuoksella ja kuivataan (MgSO^). Konsentroimalla uute saadaan valkeata lasimaista ainetta £/S-(R+,S )/-1-(3-bromi-3-bentsoyyli-2-metyylipropionyyli)-L-proliinin ja /S-(R+,R+)/-1-(3-bromi-3-bentsoyyli-2-metyylipropionyyli)-L-proliinin seosta .

Samalla tavalla kuin on selostettu esimerkissä 11, 23,9 g edellä mainittuja yhdisteitä (diastereomeerien seosta) annetaan reagoida natriumtioliasetaatin kanssa /valmistettu 9,0 ml:sta tiolietikkahappoa ja 2,92 grammasta NaH:ta (60 %:n öljydispersiona)_7 .2,2 litrassa asetonitriiliä. Seosta sekoitetaan 18 tuntia huoneen lämpötilassa ja lisätään 90 ml etikkahappoa. Liuotin poistetaan vakuumissa ja jäännös jaetaan dikloorimetaaniin ja veteen liukeneviin osiin. Orgaaninen kerros erotetaan, kuivataan (MgSO^) ja liuotin poistetaan vakuumissa, jolloin saadaan 23 g hartsia. Hartsi liuotetaan kuumaan etyyliasetaattiin ja liuos jäähdytetään ja suodatetaan (2,7 g kiinteätä ainetta). Suodokseen lisätään 70 ml heksaania ja liuotin dekantoidaan hartsimaisen aineen päältä. De-kantoitu liuos konsentroidaan, jolloin saadaan 19,1 g hartsia, joka kromatografioidaan silikageelikolonnissa (2" x 25”, 60-200 mesh) käyttämällä liuottimena etyyliasetaatti-heksaani-etikka-happo-seosta (5:5:0,2). Ensimmäisistä jakeista saadaan 4,33 g kiinteätä ainetta, joka kiteytetään etyyliasetaatti-heksaani-seok-sesta, jolloin saadaan 3,14 g valkeita kiteitä, sp. 123-125°C. Kiteytettäessä uudelleen asetoni-heksaani-seoksesta saadaan 3,0 g li 55 751 52 valkeita kiteitä, sp. 160-161°C, yhdistettä /S-(R+,S+)/-1-(3- asetyylitio-3-bentsoyyli-2-metyylipropionyyli)-L-proliinia; 23° /oC/d + 275 + 1 (c, 0,956 etanoli). Kolonnifraktiot, jotka osoittautuvat ohutkerroskromatograafisesti diastereomeerien seokseksi, kromatografioidaan uudelleen. Myöhemmät fraktiot, jotka osoittautuvat olevan yhtä komponenttia, yhdistetään, jolloin saadaan 4,1 g yhdistettä /S-(R+,R+)/-l-(3-asetyylitio-3-bentsoyyli-2-met^ylipro-pionyyli) -L-proliinia valkeana lasimaisena aineena, /ο£/^ -91° - 1 (c, 1,08 etanoli).

Esimerkki 65 /S-(R+,S+)/-l-/3-asetyylitio-3-(3-fluoribentsoyyli)-2-metyy- lipropionyyli/-L-proliini ja /S-(R ,R )/-l-/3-asetyylitio- 3-(3-fluoribentsoyyli)-2-metyylipropionyyli/-L-proliini

Samalla tavalla kuin esimerkissä 54 on selostettu bromataan 4,0 g (S)-1-/3-(3-fluoribentsoyyli)-2-metyylipropionyyli/-L-prolii- nia (isomeeriä A, sp. 182-185°C), jolloin saadaan isomeerin A bromi- johdannaista / /S-(R+,S+)/-l-/3-bromi-3-(3-fluoribentsoyyli)-2-^ + + metyylipropionyyli/-L-proliinin ja /S-(R ,R )/-l-/3-bromi-3-(3-f luoribentsoyyli) -2-metyylipropionyyli/-L-proliinin seosta): Erottamalla seos kromatograafisesti prep LC/500-kolonnissa käyttämällä liuottimena heksaani-etyyliasetaatti-etikkahapposeosta (75:25:2) saadaan 1,68 g puhdasta diastereomeeria merkintä X, ja 0,74 g puhdasta diastereomeeria merkintä Y. Diastereomeerin merkintä X reagoidessa kaliumtioasetaatin kanssa etanolissa 4 päivää saadaan esimerkin tuotteita (diastereomeerien seosta). Diastereomeerin merkintä Y reagoidessa kaliumtioasetaatin kanssa etanolissa 4 päivää saadaan esimerkin tuotteita (diastereomeerien seosta). Kroma-tografioitaessa seos silikageelikolonnissa käyttämällä etyyliase-taatti-heksaani-etikkahappo-seosta (5:5:0,2), diastereomeerit erottuvat, jolloin saadaan /S-(R+,S+)/-l-/3-asetyylitio-3-(3-fluoribentsoyyli) -2-metyylipropionyyli/-L-proliinia, sp. 158-159°C; /o//D + 252° + 3 (c, 0,318 etanoli) ja /S-(R+,R+)/-l-/3-asetyyli-tio-3-(3-fluoribentsoyyli)-2-metyylipropionyyli/-L-proliinia valkeana lasimaisena aineena, /<%/ -147° + (c, 0,834 etanoli).

56 75152

Esimerkki 66 /R-(R+,S+)/-l-/3-asetyylitio-3-(3—fluoribentsoyyli)-2-metyy- — — ^ - lipropionyyli/-L-proliini ja /R-(R ,R )/-l-/3-asetyylitio- 3- (3-fluoribentsoyyli)-2-metyylipropionyyli/-L-proliini (R)-1-/3-(3-fluoribentsoyyli)-2-metvylipropionyyli/-L-oro-liini (isomeeri B, sp. 107-108°C) erotetaan (S)-diastereomeerista (isomeeri A) kuten esimerkissä 54 on selostettu. Seokseen, jossa on edellä mainittua yhdistettä (isomeeri B, sp. 107-108°C) (4,76 g) 50 ml:ssa etikkahappoa, lisätään 2,48 g bromia 25 mlrssa etikka-happoa. Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia. Seos suodatetaan ja kiinteä aine pestään petrolieetterillä (kp. 30-60°C), jolloin saadaan 3,26 g valkeita kiteitä, sp. 128-135°C hajoten. Emäliuoksesta saadaan vielä 2,9 g kiinteätä ainetta. Kiinteä aine on /R-(R+,S+)/-l-/3-bromi-3-(3-fluoribentsoyyli)-2-metyy1ipropio-nyyli/-L-proliinin ja /R-(R+,R+)/-l-/3-bromi-3-(3-fluoribentsoyyli)- 2-metyylipropionyyli/-L-proliinin seosta.

Seoksesta otetun näytteen (5,7 g) annetaan reagoida natrium-tioasetaatin kanssa /valmistettu 1,8 ml:sta tiolietikkahappoa ja 0,885 grammasta NaH:ä (60-prosenttista öljydispersiota)/ 150 ml: ssa asetonitriiliä huoneen lämpötilassa 5 minuuttia. Seokseen lisätään 15 ml etikkahappoa ja liuotin poistetaan vakuumista. Jäännös jaetaan dikloorimetaaniin ja veteen liukeneviin osiin, orgaaninen kerros erotetaan, pestään vedellä, suolaliuoksella ja kuivataan (MgSO^). Liuotin poistetaan, jolloin saadaan 5,9 g hartsia. Hartsi kromatografioidaan silikageelillä käyttämällä liuottimena etyyliasetaatti-heksaani-etikkahappo-seosta (5:5:0,2), jolloin saadaan 1,5 g /R-(R+,R+)/-l-/3-asetyylitio-3-(3-fluoribentsoyyli)- 2-metyylipropionyyli/-L-proliinia valkeana lasimaisena aineena; /06/d +18° + 1 (c, 1,075 etanoli) ja 0,45 g /R-(R+,S+)/-1-/3-asetyylitio-3-(3-fluoribentsoyyli)-2-metyylipropionyyli/-L-prolii-nia valkeina kiteinä, sp. 86-98°C. Kiteyttämällä uudelleen di-kloorimetaani-petrolieetteri (kp. 3Q-6Q°C) -seoksesta saadaan valkeita kiteitä, sp. 91-93°C, /C^/D -325 + 2 (c, 0,649 etanoli).

57 751 5 2

Esimerkki 67 /S-(R+,S+)/-1-(3-asetyylitio-3-(4-bromibentsoyyli)-2-metyylipropionyyli/-L-proliini ja /S-(R+,R+)/-l-/3-asetyy-litio-3-(4-bromibentsoyyli)-2-metyylipropionyyli/-L-proliini

Liuokseen, jossa on 100 g 4-bromibentsaldehydiä 400 ml:ssa tetrahydrofuraania, lisätään 104 g p-tolueenisulfonihappo-mono-hydraattia. Liuokseen lisätään tiputtamalla liuos, jossa on 94,5 ml morfoliinia 100 mlrssa tetrahydrofuraania. Seosta kiehutetaan tunnin ajan, jäähdytetään ja lisätään liete, jossa on 35,2 g kalium-syanidia 27 ml:ssa vettä. Seosta kiehutetaan 18 tuntia, jäähdytetään ja kaadetaan litraan 10-prosenttista kaliumkarbonaattia. Seos uutetaan dikloorimetaanilla ja uute pestään vedellä, 10-prosentti-sella natriumvetysulfiittiliuoksella, suolaliuoksella ja kuivataan (MgSO^). Liuotin poistetaan vakuumissa ja jäännöstä trituroidaan heksaanin kanssa ja suodatetaan, jolloin saadaan 136,2 g valkeita kiteitä, sp. 88-90°C. Seokseen, jossa on edellä mainittua c^r(4-bromifenyyli)-4-morfoliiniasetonitriiliä (136,2 g) 800 ml:ssa tetrahydrofuraania, lisätään 25 ml 30-prosenttista kaliumhydroksidin etanoliliuosta. Sekoitettuun seokseen lisätään hitaasti 42,5 ml metakryylonitriiliä 200 mlrssa tetrahydrofuraania (eksoterminen, 17-*34°C). Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia, suodatetaan ja suodos konsentroidaan 200 mlrksi. Lisäämällä 100 ml eetteriä, jäähdyttämällä ja suodattamalla saadaan 113,7 g valkeita kiteitä, sp. 170-175°C. Seosta jossa on edellä mainittua yhdistettä, 500 ml etikkahappoa ja 58 ml vettä, kiehutetaan tunnin ajan ja liuotin poistetaan. Jäännös liuotetaan dikloorimetaaniin ja pestään vedellä, suolaliuoksella ja kuivataan (MgSO^). Liuotin poistetaan, jolloin saadaan 83 g 2-metyyli-3-(4-bromibentsoyyli)-propionitriiliä; sp. 101-103°C. Seosta, jossa on edellä mainittua yhdistettä, (83 g) 400 mlrssa 6-norm. HClra, kiehutetaan 18 tuntia. Seos jäähdytetään jäähauteessa ja suodatetaan. Kiinteä aine pestään vedellä ja liuotetaan 400 ml taan dikloorimetaania. Dikloo-rimetaani kuivataan (MgSO^) ja konsentroidaan vesihauteella lisättäessä heksaania. Jäähdyttämällä ja suodattamalla saadaan 72,0 g valkeita 3-(4-bromibentsoyyli)-2-metyylipropionihappo-kiteitä, sp. 124-125°C.

58 7 5 1 5 2

Edellä mainittu yhdiste (72 g) muunnetaan N-hydroksisukkii-ni-imidiesteriksi, sp. 99-104°C, kuten esimerkissä 6 ja aktivoitu esteri (94,6 g) kytketään esimerkin 9 mukaisesti 44,9 gramman kanssa L-proliinia, jolloin saadaan 70,7 g 1-/3-(4-bromibentsoyyli)-2-metyylipropi°nyyli/-L-proliinia hartsina (diastereomeerien seosta). Hartsi liuotetaan kuumaan etyyliasetaattiin (200 ml) ja lisätään heksaania (250 ml). Jäähdytettäessä saadaan 19,3 g kiinteätä ainetta, joka kiteytetään uudelleen etyyliasetaatista, jolloin saadaan 10,3 g (S)-1-/3-(4-bromibentsoyyli)-2-metyylipropionyyli/-L-proliinia, sp. 165-167°C (isomeeriä A). Emäliuoksista saadaan vielä isomeeriä A ja puhdistus suoritetaan kromatograafisesti sili-kageelillä. Kolonnista saadaan (R)-1-/3-(4-bromibentsoyyli)-2-metyylipropionyyli/-L-proliinia (isomeeriä B). Seokseen, jossa n 10,2 g isomeeriä A 125 ml:ssa etikkahappoa, lisätään 4,43 g bromia 20 mlrssa etikkahappoa. Lisätään kuivaa bromivetyä ja seosta sekoitetaan 3 tuntia. Seos konsentroidaan kolmasosaan tilavuudestaan ja kaadetaan jään ja veden seokseen. Seos uutetaan di-kloorimetaanilla ja uute pestään vedellä, suolaliuoksella ja kuivataan (MgSO^). Liuotin poistetaan vakuumissa, jolloin saadaan 12,7 g lasimaista ainetta (diastereomeerien seosta). Seos, jossa on 10,5 g edellä mainittua lasimaista ainetta 150 ml:ssa aseto-nitriiliä, lisätään tiputtamalla seokseen, jossa on natriumtio-asetaattia (valmistettu 2,9 ml:sta tiolietikkahappoa ja 1,4 grammasta NaHrtä (60-%:sta öljydispersiota) 150 mlrssa asetonitriiliä). Seosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 18 tuntia, lisätään 30 ml etikkahappoa ja liuotin poistetaan vakuumissa. Jäännös jaetaan dikloorimetaaniin ja veteen liukeneviin osiin. Dikloorimetaani-kerros erotetaan, pestään vedellä, suolaliuoksella ja kuivataan (MgSO^). Liuotin poistetaan ja jäännös kromatografioidaan silika-geelikolonnissa käyttämällä liuottimena etyyliasetaatti-heksaani-etikkahappo-seosta (5:5:0,2). Pääasiassa yhtä komponenttia sisältävät ensimmäiset fraktiot yhdistetään ja kromatografioidaan sili-kageelillä, jolloin saadaan 5,1 g kiinteätä ainetta. Kiteyttämällä etyyliasetaattiheksaani-seoksesta saadaan 3,5 g /S-(R+,S+)/-1-/3-asetyylitio-3-(4-bromibentsoyyli)-2-metyylipropionyyli/-L-proliinia valkeina kiteinä, sp. 136-138°C; /0^/D + 211° + 1 (c, 0,971, etanoli). Kolonnissa kromatografioitaessa saadut jälkimmäiset frak- li 59 751 5 2 tiot, jotka sisältävät yhtä komponenttia, yhdistetään, jolloin saadaan 1,2 g /S-(R+,R+)/-l-/3-asetyylitio-3-(4-bromibentsoyyli)- 2-metyylipropionyyli/-L-proliinia valkeana lasimaisena aineena; /C^/D -69 + 1 (c, 0,983 etanoli)-

Esimerkki 68 1- /3-asetyylitlo-3-(2-naftoyyli)-2-metyylipropionyyli/-L- proliini 2- naftaldehydi muunnetaan kuten esimerkissä 47 3-(2-naftoyyli )-2-metyylipropionihapoksi ja kytketään L-proliiniin. 1-/3-(2-naftoyyli)-2-metyylipropionyyli/-L-proliini erotetaan isomeereiksi A ja B. Isomeerin A, (S)-1-/3-(2-naftoyyli)-2-metyylipro-pionyyli/-L-proliinin annetaan reagoida bromin kanssa etikkaha-possa ja tuotteen annetaan reagoida natriumtioasetaatin kanssa asetonitriilissä kuten esimerkissä 67, jolloin saadaan esimerkin tuotetta lasimaisena aineena (diastereomeerien seosta).

Esimerkki 69 l-/3-bentsoyyli-2-metyyli-3-(2-pyrimidinyylitio)propionyyli/- L-proliini (S)-1-(3-bentsoyyli-2-metyylipropionyyli)-L-proliini-näyt-teen annetaan reagoida bromin kanssa etikkahapossa, jolloin saadaan 1,84 g 1-(3-bromi-3-bentsoyyli-2-metyylipropionyyli)-L-prolii-nia (diastereomeerien seosta). Liuos, jossa edellä mainittu yhdiste on 20 mlrssa asetonitriiliä, lisätään seokseen, jossa on 2-tiopyrimidiinin natriumsuolaa (valmistettu 0,20 grammasta NaH:ä (60 %-%:sta öljydispersiota) ja 0,56 grammasta 2-tiopyrimidiiniä) 30 ml:ssa asetonitriiliä. Seosta sekoitetaan 18 tuntia ja lisätään 0,4 ml etikkahappoa. Seos suodatetaan ja suodos konsentroidaan vakuumissa. Jäännös liuotetaan dikloorimetaaniin ja pestään vedellä, suolaliuoksella ja kuivataan (MgSO^). Liuotin poistetaan ja jäännös (2,0 g) kromatografioidaan silikageelikolonnissa käyttämällä liuottimena etyyliasetaatti-heksaani-etikkahappo-seosta (75:25:2) , jolloin saadaan 0,32 g /S-(R+,S+)-l-/3-bentsoyyli-2-metyyli-3-(2-pyrimidinyylitio)propionyyli/-L-proliinia (eetteri-heksaani-seoksesta saostamisen jälkeen) valkeana lasimaisena aineena, /c//D +233° eo 75152 ± 2 (c, 0,489 etanoli) ja /S-(R+,R+)/-1-/3-bentsoyyli-2-metyyli- 3-(2-pyrimidinyylitio)propionyyli/-L-proliinia lasimaisena aineena .

Esimerkki 70 1-/3-asetyylitio-3-bentsoyyli-2-(fenyyli)propionyyli/-L- proliini 0,01 moolin näyte 3-bentsoyyli-2-(fenyyli)propionihappoa liuotetaan tetrahydrofuraaniin ja lisätään 0,01 moolia Ν,Ν-karbo-nyylidi-imidatsolia. Kun seosta on sekoitettu huoneen lämpötilassa 3 tuntia lisätään 0,01 moolia L-proliini-t-butyyliesteriä. Liuotin poistetaan 24 tunnin kuluttua ja l-/3-bentsoyyli-2-(fenyyli)-propionyyli/-L-proliini-t-butyyliesteri eristetään. Edellä mainitun yhdisteen annetaan reagoida t-butyyli-ryhmän poistamiseksi trifluorietikkahapon kanssa. Isomeerien A ja B erottaminen suoritetaan kuten esimerkissä 64 on selostettu. Antamalla isomeerien reagoida etikkahapossa bromin kanssa ja antamalla 1-/3-bromi-3-bentsoyyli-2-(fenyyli)propionyyli/-L-proliini-isomeerien reagoida natriumasetaatin kanssa asetonitriilissä kuten esimerissä 64, saadaan esimerkin tuotteita. Isomeeristä A saatu tuote erotetaan kromatografisesta, jolloin saadaan /S-(R+,R+)/- ja /S-(R+,S+)/-1-/3-asetyylitio-3-bentsoyyli-2-(fenyyli)propionyyli/-L-proliinia.

Esimerkki 71 1-/3-asetyylitio-3-(4-klooribentsoyyli)-2-metyylipropio- nyyli/-L-proliini

Lietteeseen, jossa on 14,3 g 3-(4-klooribentsoyyli)-2-metyy-lipropionihappoa ja 7,26 g M-hydroksisukkiini-imidiä 150 ml:ssa dioksaania, lisätään 13 g Ν,Ν-disykloheksyylikarbodi-imidiä. Yön kestäneen sekoittamisen jälkeen seos suodatetaan ja kiinteä aine pestään eetterillä. Yhdistetyt suodos ja pesunesteet konsentroidaan vakuumissa, jolloin saadaan 20,1 g öljyä, öljy lisätään liuokseen, jossa on 7,25 g L-proliinia ja 10,58 g natriumvetykarbonaattia 200 ml:ssa 50-prosenttista etanolia. Seosta sekoitetaan yön ajän ja suo-

II

61 75152 datetaan piimään läpi. Suodos tehdään happameksi väkevällä suolahapolla ja uutetaan dikloorimetaanilla. Uute pestään vedellä, kuivataan (MgSC>4) ja liuotin poistetaan vakuumissa, jolloin saadaan kullanruskeata hartsia. Hartsi liuotetaan etyyliasetaattiheksaani-seokseen ja seoksen annetaan olla paikoillaan useita päiviä. Suodattamalla saadaan 3,25 g kiteitä, sp. 170-179°C. Kiteyttämällä uudelleen etyyliasetaatti-heksaani-seoksesta saadaan 2,81 g (S)-l-/3- (4-klooribentsoyyli)-2-metyylipropionyyli/-L-proliinia värittöminä neulasina, sp. 177,5-179,5°C. Edellä mainittu yhdiste liuotetaan 50 mlraan etikkahappoa ja lisätään 1,27 g bromia. Seosta sekoitetaan yön ajan ja seos konsentroidaan vakuumissa ja kaadetaan jään ja veden seokseen. Seos uutetaan dikloorimetaanilla ja uute pestään vedellä ja kuivataan (MgSO^). Liuotin poistetaan, jolloin saadaan 3,15 g valkeata lasimaista ainetta.

Liuokseen, jossa on 0,454 g natriummetylaattia 40 ml:ssa me-tanolia, lisätään 0,684 g tiolietikkahappoa. Liuokseen lisätään 3,07g edellä mainittua lasimaista ainetta ja seosta sekoitetaan 3 päivää. Seos kaadetaan jään ja veden seokseen ja uutetaan dikloorimetaanilla. Uute konsentroidaan, jolloin saadaan 2,85 g tuotetta (diaste-reomeerien seosta) valkeana lasimaisena aineena.

Esimerkki 72 (Välituotteen valmistus) 1-/3-(4-tert.-butyylibentsoyyli)propionyyli/-L-proliini 14 g 3-(4-tert.-butyylibentsoyyli)-propionihappoa annetaan reagoida kuten esimerkissä 85 6,9 gramman kanssa N-hydroksisukkiini-imidiä 12,36 gramman N,N-disykloheksyylikarbodi-imidi-erän läsnäollessa, jolloin saadaan 15,5 g 3-(4-tert.-butyylibentsoyyli)propio-nihappo-N-hydroksisukkiini-imidiesteriä, sp. 135-138°C. Edellä mainittu yhdiste lisätään liuokseen, jossa on 8,05 g L-proliinia ja 11,76 g natriumvetykarbonaattia 400 ml:ssa etanoli-vesi-seosta (1:1). Seosta sekoitetaan yön ajan, suodatetaan ja suodos konsentroidaan vakuumissa. Seos tehdään happameksi väkevällä suolahapolla ja uutetaan dikloorimetaanilla. Liuotin poistetaan, jolloin saadaan kullanruskeata hartsia, joka kromatografioidaan 150 grammalla silikageeliä käyttämällä liuottimena heksaani-etyyliasetaatti-seosta (1:1), jonka joukossa on 2 % etikkahappoa. Kolonnista saadaan 12,4 g lasimaista ainetta. Liuokseen, jossa on 9,8 g edellä mainittua lasimaista ainetta 150 ml:ssa etikkahappoa, lisätään 4,8 g bromia. Seosta 62 7 5 1 52 sekoitetaan yön ajan, konsentroidaan ja kaadetaan jään ja veden seokseen. Seos uutetaan dikloorimetaanilla ja uute konsentroidaan, jolloin saadaan 12,1 g lasimaista ainetta. Edellä mainittu lasi-mainen aine lisätään liuokseen, jossa on 1,94 g natriummetylaattia ja 4,56 g tiolietikkahappoa 50 ml:ssa etanolia. 2 tunnin sekoittamisen jälkeen lisätään 1 ml etikkahappoa ja seos laimennetaan vedellä. Seos uutetaan dikloorimetaanilla, uute pestään vedellä»kuivataan (MgSO^) ja liuotin poistetaan, jolloin saadaan 12 g tuotetta keltaisena lasimaisena aineena.

Esimerkki 73 1-/3-(5-bentsoyyli-2-pyrimidinyylitio)-3-(4-klooribentso- yyli)propionyyli/-L-proliini

Liuokseen, jossa on 0,54 g natriummetylaattia 50 mlrssa metanolia, lisätään 2,16 g 5-bentsoyyli-2-merkaptopyrimidiinä. Seokseen lisätään 3,88 g l-/3-bromi-3-(4-klooribentsoyyli)propio-nyyli/-L-proliinia ja erottuu keltaista kiinteätä ainetta. Lisätään kyllästettyä natriumvetykarbonaattia (kiinteä aine liukenee) ja seosta sekoitetaan 5 minuuttia. Lisätään etikkahappoa (1 ml) ja seosta sekoitetaan yön ajan. Seos laimennetaan vedellä ja suodatetaan. Kiinteä aine liuotetaan dikloorimetaaniin ja liuos pestään vedellä ja kuivataan. Liuotin poistetaan, jolloin saadaan 3,83 g tuotetta keltaisena lasimaisena aineena.

Esimerkki 74 l-/3-asetyylitio-3-(5-indanyylikarbonyyli)propionyyli/-L- proliini 21,8 g 3-(5-indanyylikarbonyyli)-propionihappoa annetaan reagoida kuten esimerkin 71 mukaisesti 11,5 gramman kanssa N-hydr-oksisukkiini-imidiä ja 20,6 gramman kanssa N,N-disykloheksyylikar-bodi-imidiä dioksaanissa, jolloin saadaan 27,6 g N-hydroksisukkiini-imidiesteriä keltaisina kiteinä, sp. 112-117°C. Edellä mainittu yhdiste lisätään liuokseen, jossa on 12,25 g L-proliinia ja 17,8 g natriumvetykarbonaattia 600 mlrssa etanoli-vesi-seosta (1:1). Seosta sekoitetaan yön ajan, suodatetaan ja suodos konsentroidaan ja tehdään happameksi pH-arvoon 4 väkevällä suolahapolla. Seos uutetaan dikloorimetaanilla ja uute konsentroidaan, jolloin saadaan 24 g öljyä, öljyn ollessa paikoillaan erottuu kiteitä ja lisätään etyyliasetaatti-eetteri-seosta. Suodattamalla saadaan 15,5 g 63 751 5 2 1-/3-(5-indanyylikarbonyyli)propionyyli/-L-proliinia valkeina kiteinä, sp. 89-91°C.

Liuokseen, jossa on 13,9 g edellä mainittua yhdistettä 200 mlrssa etikkahappoa, lisätään 7,06 g bromia. Seosta sekoitetaan yön ajan ja se haihdutetaan vakuumissa öljyksi, öljy kromato-grafioidaan silikageelikolonnissa käyttämällä liuottimena heksaa-ni-etyyliasetaatti-seosta (1:1), jonka joukossa on 2 % etikkahappoa, jolloin saadaan 14,9 g vaaleankeltaista öljyä, öljy lisätään liuokseen, jossa on 2,55 g natriummetylaattia ja 5,78 g tiolietikka-happoa 75 mlrssa metanolia ja seosta sekoitetaan yön ajan. Jatkettaessa käsittelyä tekemällä seos happameksi, laimentamalla vedellä, uuttamalla dikloorimetaanilla, saadaan 13 g tuotetta vaalean keltaisena lasimaisena aineena.

Esimerkki 75 1-/3-(4-klooribentsoyyli)-3-/5-(2-tenoyyli)-2-pyrimidinyyli- tio)propionyyli/-L-proliini

Liuokseen, jossa on 2,52 g natriumvetykarbonaattia etanoli-vesi-seoksessa, lisätään 2,22 g 5-(2-tenoyyli)-2-merkaptopyrimidiiniä. Seokseen lisätään 3,88 g 1-/3-(4klooribentsoyyli)propionyyli/-L-proliinia. 15 minuutin sekoittamisen jälkeen lisätään 1 ml etikka-happoa ja seosta sekoitetaan yön ajan. Seos suodatetaan ja suodos konsentroidaan ja uutetaan kloroformilla. Kloroformiuute pestään vedellä, kuivataan (MgSO^) ja konsentroidaan, jolloin saadaan lasi-maista ainetta. Kromatografioimalla silikageelillä saadaan 3,9 g tuotetta lasimaisena aineena.

Claims

64 751 5 2 Patenttivaatimus Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisten k>-aroyyli (pro-pionyyli)-L-proliinijohdannaisten valmistamiseksi, joilla on kaava O 0 /- aryyli-C-CH-CH-C-N (III) R3 R4 ^- C02R5 josssa R3 on merkapto, bentsoyylitio tai 2-4 hiiliatomia sisältävä alkanoyylitio, R^ on vety, fenyyli tai enintään 4 hiiliatomia sisältävä alkyyli, R,. on vety tai enintään 4 hiiliatomia sisältävä alkyyli, ja aryyli on 1-naftyyli, 2-naftyyli, 4-bifenylyyli, 5-indanyyli, 4-indanyyli tai ryhmä, jonka kaava on '"ty- (R-)m 7 m jossa Rg on vety, fluori, kloori, bromi, trifluorimetyyli, fenoksi, halogeenitenoksi, enintään 4 hiiliatomia sisältävä alkyyli tai enintään 4 hiiliatomia sisältävä alkoksi, R^ on kloori, fluori, bromi, enintään 4 hiiliatomia sisältävä alkyyli tai enintään 4 hiiliatomia sisältävä alkoksi ja m on nolla, yksi tai kaksi; tunnettu siitä, että menetelmässä kondensoidaan yhdiste, jonka kaava on O O /- H H / aryyli-C-CH-CH-C-N (II) x r4 yj C02R5 jossa / Rp_ ja aryyli ovat edellä määriteltyjä ja X on kloori, a 65 751 52 bromi tai jodi, kaavan H-R^, jossa R^ on edellä määritelty, mukaisen tioloivan reagenssin anionin kanssa, ja haluttaessa poistetaan tio-suojaryhmä, jolloin muodostuu merkaptoryhmä; ja haluttaessa, R5=n ollessa vety, muodostetaan kaavan (III) mukaisten yhdisteiden kationisuoloja. 66 7 5 1 52 Förfarande för framställning av terapeutiskt användbara ^-aroyl(propionyl)-L-prolinderivat med formeln: 0 0 /- aryl-C-CH-CH-C-N (III) »3 R4 Y-l C02R5 väri R^ är merkapto, bensoyltio eller alkanoyltio med 2-4 kol-atomer, är väte, fenyl eller alkyl med högst 4 kolatomer, R^ är väte eller alkyl med högst 4 kolatomer, och aryl är 1-naftyl, 2-naftyl, 4-bifenylyl, 5-indanyl, 4-indalyl eller en grupp med fontein / m väri Rc är väte, fluor, klor, brom, trifluormetyl, fenoxi, halogen-o fenoxi, alkyl med högst 4 kolatomer eller alkoxi med högst 4 kolatomer, R^ är klor, fluor, brom, alkyl med högst 4 kolatomer eller alkoxi med högst 4 kolatomer och m är noll, ett eller tva; kännetecknat därav, att man vid förfarandet kondenserar en förening med formeln
0 O /— aryl-C-CH-CH-C-N (II) x r4 y- C02R5 väri R., Rc och aryl är ovan definierade och X är klor, brom eller 4 5 jod, med anjonen av ett tiolerande reagens med formeln H-R^# väri il