FI74847C - Kommunikationsanordning med underbelastningssignalsystem. - Google Patents

Description

j 74847

Alikuormitussignaal.i järjestelmällä varustettu viestintälaite - Kommunikationsanordning med underbelastningssignal-system

Esillä olevan keksinnön kohteena ovat yleensä tietojenkäsittelyjärjestelmät ja erityisesti alikuormitetun lähetystilan ilmaisu keskeytysbittisarjän kehittämiseksi viestintälinjaan viestintäänjärjestelmässä.

Hyvin monikäyttöisiä ja kustannuksiin vaikuttavia viestintä-alijärjestelmiä on kehitetty tietojenkäsittelyjärjestelmien kytkemiseksi viestintäkanaviin, jotka liittyvät esimerkiksi yleisön käytettävissä olevaan viestintäverkkoon (esim. puhelinverkko). Näitä järjestelmiä on toteutettu laitteis-toihin/laitelmistoihin, jotka reagoivat keskuskäsittely-yksikköön liittyvästä viestintäprosessorista tuleviin käskyihin ja asettuvat joko vastaanottotilaan, lähetystilaan tai samanaikaiseen lähetys/vastaanottotilaan tietoviestin siirtämiseksi viestintäprosessorin ja viestintäkanavan välillä. Tietosiirrot tapahtuvat ohjauselementin alaisena, joka toimii yhteistoiminnassa sovittimessa olevan mikroprosessorin kanssa bittikooltaan erilaisten kokonaisten tai osittaisten tietobittiryhmien kokoamiseksi tai hajottamiseksi. Käytettyjen järjestelmäkokonaisuuksien kapasiteettia on kyetty helposti suurentamaan ja toimintoja joustamaan dynaamisesti.

Nykyiset viestintälinjojen sovitinjärjestelmät eivät kuitenkaan kykene kehittämään ohjausfunktioita, joita tarvitaan liitettäessä synkroniseen viestintäverkkoon, jollaisen on määritellyt esimerkiksi Kansainvälinen sähke-ja puhelinneuvontakomitea (International Telegraph and Telephone Consultative Committee (CCITT)). Eri määrittelyt, kuten CCITT X.21, X.24 ja X.27 vaativat sitä, että tietoverkossa kehitetään bitti- ja bittiryhmääjoitussignaaleja, joita käytetään vakiinnuttamaan bittiryhmän ohjausohjelma 2 74847 (BCP) tai bittisuunnattu ohjelma (BOP) tietoviestien järjestämiseksi ja käsittelemiseksi.

Viestintäympäristön ollessa esimerkiksi X.21, on välttämätöntä käyttää erityyppisiä ohjelmia (eli bittiryhmän ohjausohjelma ja bittisuuntainen ohjaus) viestien lähettämiseksi ja/tai vastaanottamiseksi muilla tietoviestin-tälaitteilla. Bittisuuntaisen ohjelman lähetysvaiheen aikana pitää viestintäalijärjestelmän vastaanottaa riittävästi tietoja jatkuvan tietobittivirran ylläpitämiseksi viestintälinjalla. Mikäli jostain syystä riittävästi tietoja ei saada, todetaan alikuormitettu lähetystila ja viestintälinjaan lähetetään keskeytymistä osoittava sarja binäärisiä ykkösbittejä.

Honeywell'in 6/30-järjestelmässä suunniteltiin mikroprosessori lähettämään keskeytyssarja. Mikroprosessori havaitsi alikuormitetun lähetystilan siten, että logiikka ei reagoinut tietopalvelupyyntöön riittävässä ajassa jatkuvan tietolähetyksen ylläpitämiseksi. Mikroprosessori kehitti yhden keskeytyssarjän.

* Mikroprosessorimenetelmä vaatii huomattavaa logiikkaa ja paljqn aikaa kuluttavia laitteisto- ja ohjelmistorutiineja halutun tietoviestintäfunktion suorittamiseksi kokonaan.

Esillä olevan keksinnön päätarkoituksena on saada aikaan viestintäalijärjestelmä, jossa on parannettu laite alikuormitetun lähetystilan osoittavan keskeytyssignaalin kehittämiseksi .

Esillä olevan keksinnön mukaisesti saadaan aikaan viestintälaite, johon kuuluu mikroprosessori ja synkroninen linjasovitin (USRT), joka vastaanottaa bittiryhmiä rin-nakkaisesti mikroprosessorista ja lähettää ne sarjana, jolloin USRT kehittää tunnusbittiryhmien sarjan (01111110) ja alikuormitussignaalin, mikäli mikroprosessorista ei 3 74847 tule uutta bittiryhmää ajoissa tietobittien jatkuvan lähetyksen ylläpitämiseksi, jolloin laite on tunnettu lähetysalikuormituslogiikasta, jonka läpi USRT:stä tulevat lähetetyt bitit ohjataan ja joka reagoi alikuormitussig-naaliin muuttaen tunnusbittiryhmien sarjan alun alikuormitus-bittisarjaksi (8 - 13 peräkkäistä ykkösbittiä).

Seuraavassa keksinnön mukaista tietojenkäsittelyjärjestelmää kuvataan esimerkin muodossa viittaamalla oheisiin piirustuksiin joissa:

Kuvio 1 on lohkokaavio viestintäänjärjestelmän sisältävästä tietojenkäsittelyjärjestelmästä.

Kuvio 2 on lohkokaavio viestintäalijärjestelmästä.

Kuvio 3 on yksityiskohtainen logiikkakaavio alikuormitetusta lähetyslogiikasta.

Kuvio 4 on logiikan ajoituskaavio keskeytysbittien kehittämiseksi.

Tietojenkäsittelyjärjestelmään kuuluu viestintäalijärjestelmä viestinnän suorittamiseksi bittisuuntaustilassa oleviin eri laitteisiin. Viesintäalijärjestelmään kuuluu synkroninen linjaosoitin (USRT), joka vastaanottaa tietobittiryhmät mikroprosessorista. Tietobittiryhmät taltioidaan sisärekis-tereihin USRT'en, joka lähettää tietobittiryhmien bitit laitteeseen synkronisesti sarjana. USRT ilmaisee mikroprosessorille tarvitsevansa tietobittiryhmiä. Mikäli mikroprosessori ei vastaa ja lähetä tietobittiryhmiä ennalta määrätyn ajan kuluessa, USRT asettuu alikuormitettuun lähetystilaan kehittämällä lähetyksen alikuormitussignaalin ja lähettämällä sarjan tunnusbittiryhmiä (binääri 01111110) laitteeseen.

Siirtorekisteri ragoi lähetyksen alikuormitussignaaliin 74847 4 kehittäen ennalta määrätyn signaalin, joka asettuu laitteeseen lähetettyjen tunnusbittiryhmäsignaalien päälle.

Laite vastaanottaa 8-13 ykkösbittiä, joita seuraa nollabit-ti ja tätä puolestaan seuraa sarja tunnusbittiryhmiä.

Laite tunnistaa tämän signaali sarjan lähetyksen alikuormi-tustilaksi ja ryhtyy tarvittaviin toimiin.

Kuvio 1 on lohkokaavio tietokonejärjestelmästä, johon kuuluu keskuskäsittely-yksikkö (CPU) 4, päämuisti 6, oheisohjain 8 ja viestintäohjain 10, jotka kaikki on kytketty järjestelmän yhteisiinjaan 2. Viestintäalajärjestelmään 1 kuuluu viestintäohjäin 10 ja yhteislinjan 28 avulla viestintäohjaimeen 10 kytketty joukko joustavia Iinjasovitinpaketteja (FLAP) 12, 14, 16 ja 18. FALP'hin 12, 14, 16 ja 18 on vastaavassa järjestyksessä kytketty valintayksikkö 20, kosketusäänivastaanotin 22, katodisäde-putkinäyttö (CRT) 24 ja muunnin 26.

Viestintään järjestelmä 1 vastaanottaa tietoja laitteista, kuten kosketusäänivastaanotin 22 ja muunnin 26 vastaavasti FLAP'ien 14 ja 18 kautta. Tiedot siirretään yhteislinjan 28 kautta viestintäohjaimeen 10. Tiedot taltioidaan järjestelmän yhteislinjan 2 kautta päämuistiin 6.

Viestintäalajärjestelmä 1 lähettää tietoja laitteisiin, kuten valintayksikkö 20, CRT 24 ja muunnin 26 FLAP'ien 12, 16 ja 18 kautta päämuistista 6 viestintäohjaimen 10 ja järjestelmän yhteislinjan 2 kautta.

CPU ohjaa kokonaisuudessaan viestintäalajärjestelmän 1 käyttöä ja toimintaa. CPU 4 suorittaa tämän siirtämällä muunnos- ja ohjaustietoja järjestelmän yhteislinjan 2 kautta taltioitaviksi viestintäohjaimeen 10. Näihin tietoihin kuuluu kanavaohjausohjelmat (CCP), viestintäohjauslohkot.

(CCB) ja Iinjaohjaustaulukot (LCT).

Kuvio 2 on lohkokaavio viestintäalijärjestelmästä 1, 5 74847 johon kuuluu viestintäohjain 10 ja FLAP'it 12, 14, 16 ja 18. Viestintäohjain 10 saa tietoja päämuistista 6 järjestelmän yhteislinjan 2, lähetinvastaanottimen 50 ja C-linjan 62 kautta, ja nämä tiedot taltioidaan In-tietorekisteriin 56 linja- ja tilalogiikan 60 ohjaamana. Tiedot siirretään järjestelmän yhteislinjaan 2 poiminta-muistin (RAM) 52, C-linjan 62 ja lähetinvastaanottimen 50 kautta.

Tiedot voidaan ohjata RAM'sta 52 In-tietorekisteriin 56, koska lähetinvastaanotin 50 pystyy eristämään C-linjan 62 järjestelmän yhteislinjasta 2 kiertotoiminnan (wrap-around operation) aikana. RAM 52 sisältää neljä 16 bitin rekisteriä: Keskeytystietorekisteri 52a, syöttö/ tulostustietorekisteri 52b, suora muistisiirto (DMA) rekisteri 52c ja DMA-osoiterekisteri 52d. Keskeytystieto-rekisteri 52a taltioi CPU:n 4 kanavamäärän ja viestintäali-järjestelmän 1 vastaanottaman tietojen keskeytystason päämuistiin 6 siirtämistä varten. CPU:n 4 kanavamäärä järjestelmän yhteislinjaan osoittaa sen, että tämä järjestelmän yhteislinjan 2 jakso sisältää tietoja CPU'ta 4 varten. Syöttö/tulostustietorekisteri 52b taltioi tiedot, tilan tai laitteen tunnistuksen reagoiden CPU'n 4 syöttö-pyyntöön. DMA-tietorekisteri 52c taltioi ne tiedot, jotka kirjoitetaan päämuistiin 6. DMA-osoiterekisteri 52d taltioi päämuistin 6 sen osoitekohdan, johon DMA-tietorekisteriin 52c taltioidut tiedot pitää kirjoittaa. DMA-osoiterekisteri 52d voi myös taltioida viestintäohjaimen 10 pyytämien tietojen päämuistin 6 osoitekohdan.

/

Kanavamäärärekisteri 58 vastaanottaa kaikkien järjestelmän yhteislinjan 2 syöttö/tulostusjaksojen kanavanumeron. Linjatila ja ohjauslogiikka 60 vertaa käsikytkimiin taltioitua kanavanumeroa järjestelmän yhteislinjalla 2 läsnäolevaan kanavanumeroon. Näiden täsmääminen osoittaa sen, että tämä järjestelmän yhteislinjan 2 jakso osoittaa viestintä-alijärjestelmää 1. Sen jälkeen käytetään kanavalukurekisteriä 58 yhteislinjalla 2 läsnäolevan kanavanumeron varastoimi 6 74847 seksi. Funktiokoodirekisteri 130 taltioi järjestelmän yhteisiinjalta 2 saadun funktiokoodin. Funktiokoodi osoittaa viestintäalijärjestelmälle 2 sen syöttö/tulostusfunktion, joka viestintäohjaimen pitää suorittaa.

Mikroprosessori 96 ohjaa viestintäohjaimen 10 toimintaa. Mikroprosessori 96 on yhteydessä järjstelmän yhteislinjaan 2 U-linjan 82, lähetinvastaanottimen 98, I-linjan 64, joko RAM'in 52 tietojen lähettämiseksi järjestelmän yhteis-linjan 2 tai In-tietorekisterin 56 tietojen vastaanottamiseksi järjestelmän yhteislinjasta 2 ja lähetinvastaanottimen 50 kautta. Mikroprosessori 96 muodostaa osoitesignaaleja, jotka lähetetään osoitelinjan 100 kautta.

Samoin on U-linjaan 82 kytketty synkroniset linjasovittimet USRT2 88 ja USRT3 90 viestintäliitännät. ISRT2 88:aan on liitetty baudinopeusgeneraattori BAUD-2 68 ja LR2-2 rekisteri 66. USRT-3 90:een liittyy BAUD-nopeusgeneraattori BAUD-3 69 ja LR2-3-rekisteri 67. BAUD-2 68 ja BAUD-3 69 vastaanottavat signaaleja I-linjalta viesti.ntäalijärjestelmään 1 suoraan liitettyjen laitteiden BAUD-nopeuden spesifioimiseksi ja ne myös osoittavat vastaavasti USRT-2 88:lie ja USRT-3 90:lie ulkopuoliseen laitteeseen tapahtuvan lähetyksen BAUD-nopeudet.

LR2-2-rekisteri 66 ja LR2-3-rekisteri 67 varastoivat signaaleja I-linjalta 64 sellaisten toimintojen ohjaamiseksi, kuten nollaus, vapaakytkentätila, lähetys, vastaanotto ja vastaavasti USRT-2 88:n ja USRT-3 90:n silmukkatilat.

LR5-multiplekseri 128 vastaanottaa tulostustilasignaalit, jotka osoittavat lähetyksen alikuormitusta, bittiryhmän saatavuuden, tilan saatavuuden ja vapaakytkentätilan USRT-2 88:sta tai USRT-3 90:stä· siirrettäväksi I-linjaan 64.

7 74847

Keskeytettyjen tietojen ohjelmoitavaan lukumuistiin (PROM) 70 osoitetaan kanavanumerosignaaleja, jotka valitsevat tietyn viestintäkanavan viestintäalijärjestelmässä 1 ja samoin siihen osoitetaan signaaleja, jotka ilmaisevat, että USRT-2 88 tai USRT-3 90 on kehittänyt tietopalvelupyyn-nön. Keskeytetty signaali PROM 70:stä osoitetaan katkaisu-ohjauslogiikkaan 80. Mikroprosessori 96 kysyy katkaisuohjaus-logiikalta 80 katkaistua signaalia. Mikroprosessori 96 reagoi katkaistuun signaaliin jäljellä olevien PROM 70-signaalien vastaanottamiseksi, jotka identifioivat katkaisu-yksikön tietyn viestintäkanavan käsittelemiseksi.

Kanavarekisteri 74 liittyy jäljempänä kuvattuun sivutustoi-mintaan. Mikroprosessori 96 kuormaa kanavarekisterin U-linjan 82, lähetinvastaanottimen 98 ja I-linjan 64 kautta tiedoilla, jotka osoittavat sen, mikä viestintäkanava on toiminnassa. Signaalit CPGCNL+00 ja CPGCNH+00 muodostetaan näytteenottogeneraattoriin ja ohjausrekisteriin 102 FLAP-näytteenottojen kehittämiseksi ja suoran yhteyden, lähetettävän nollauksen ja toiminnan protokollatapojen taltioimi-seksi.

Poimintamuisti (RAM) 118 taltioi kanavaohjausohjelmat (CCP), viestintäohjauslohkot (CCB) ja Iinjaohjaustaulukot (LCT). Nämä tiedot ladataan RAMjaan 118 päämuistista 6 järjestelmän yhteislinjan 2, lähetinvastaanottimen 50, C-linjan 62, In-tietorekisterin 58, I-linjan 64, lähetinvastaanottimen 98, U-linjan 83, lähetinvastaanottimen 108 ja M-linjan 110 kautta. Tämä suoritetaan mikroprosessorilla 96, joka kehittää sopivat osoitekohdat, jotka siirretään RAM:aan 118 osoitelinjan 100 ja sivutuslogiikan 116 kautta.

Viestintäohjäin 10 pyyhkii jatkuvasti FLAP'eista 12, 14, 16 ja 18 tulevia viestintälinjoja mahdollisen toiminnan havaitsemiseksi. Kun havaitaan jonkun vastaanottokanavan toiminta, käynnistetään kyseisen kanavan vastaanotto 74847 8 CCP. CCP-ohjauksen alaisena viestintäohjäin 10 analysoi kootun vastaanottotietobittiryhmän, suorittaa tarvittavat tarkastukset, ajanmukaistaa LCT-tilan ja CCP-ohjausedistyksen sekä toimittaa tietobittiryhmän paämuistiin 6. CCP päättyy jokaiseen paämuistiin A tapahtuneen siirron tultua suoritetuksi loppuun tai silloin, kun etuoikeutetumpi kanava katkaisee sen.

RAM'n 118 CCB-alue antaa tietoja kuhunkin lähettävään viestintälinjaan ja kuhunkin vastaanottavaan viestintälinjaan. Tietoihin kuuluu taltioitavan tai luettavan seuraavan tietobittiryhmän osoitekohta päämuistissa 6. Tietoihin kuuluu lisäksi niiden bittiryhmien lukumäärän lasku, jotka ovat jäljellä siirrettäviksi viestintäohjaimen 10 ja päämuistin 6 välillä ja lisäksi tietoihin kuuluu viestintälinjan lopputila. Lopputilaan kuuluu virhetiedot, tietoasetustila (esim. muunnin 26), keskeytystila sekä se, onko CCB-ohjelma suoritettu, jolloin tila on täydellinen.

RAM'n LCT-alue varastoi vastaanotto- ja lähetysmuodon, sisällön ja kunkin viestintälinjan ohjaustiedot. Mukaan kuuluvat laitteiston työpisteet, CCP-työpisteet, vastaan-: otto/lähetysmerkin pituustiedot, CCP-osoitin, tietobitti- ryhmävarastointi, tilatiedot ja keskeytystasotiedot.

CCB-aktiivirekisteri 76 varastoi tiedot, jotka osoittavat, mikä neljästä viestintälinjasta toimii ja onko tämä viestintälinja vastaanotolla vai lähetyksellä. CCB-aktiivirekisterin 76 tulostus on mikroprosessorin 96 käytettävissä sivutus-logiikan 116 kautta.

S-rekisteri 78 antaa mikroprosessorin 96 suorittaa välillinen osoitusfunktio varastoimalla osoite S-rekisteriin 78.

Tämä osoite korvaa PROM 126-osoitepisteeseen taltioidun osoitteen.

PROM 126 taltioi laiterutiinit, joita käytetään mikroproses- 9 74847 sorin 96 yhteydessä. Osoitetiedot lähetetään mikroprosessorista 96 PROM'iin 126 osoitelinjan 100 ja sivutuslogiikan 116 kautta. PROM'lta 126 luettu mikrosana lähetetään takaisin mikroprosessoriin 96 M-linjan 110, lähetinvastaan-ottimen 108 ja U-linjan 82 kautta.

Mikroprosessori 96 on yhteydessä CPU 4:ään ja päämuistiin 6 järjestelmän yhteislinjan 2 kautta sekä USRT-2 88:aan ja USRT-3 90:een PROM 126:een taltioitujen laiterutiinien ja RAM 118 taltioitujen kanavaohjelmarutiinien kautta.

On välttämätöntä täsmätä mikroprosessorin 96 nopeus logiikka-ja muistiyksiköiden nopeuteen. Tämä suoritetaan keIlologiikka-yksiköllä 94. Mikroprosessori 6 käy normaalisti 500 ns tai 2 MHz kellonopeudella. Kuitenkin silloin, kun mikroprosessori 96 on yhteydesä USRT-2 88:aan ja USRT-3 90:een tai FLAP 122a, 122b, 122c tai 122d logiikkaan, kellologiikan 94 vaihe 1 ja vaihe 2 ajoitussignaalit hidastuvat 1600 ns tai 0,625 MHz kello- tai tahdistinnopeuteen. Kellologiikka 94 tulostaa useita kellovaihesignaaleja mikroprosessorin 96 kummankin vaiheen 1 ja vaiheen 2 jaksoissa. Vaiheen 1 ja vaiheen 2 jaksot venytetään lisäkellovaihesignaalien saattamiseksi ohjaamaan FLAP-logiikkaa 122a-122d.

Kun USRT-2 88 on lähetystoiminnassa (bittisuunnattu ohjelma), ja seuraava tietobittiryhmä ei tule USRT-2 88:aan ajoissa jatkuvan bittivirran aikaansaamiseksi vastaanottoasemaan, tällöin lähetyksen alikuormitusyksikkö 92 säätää USRT-2 88:n lähettämään sarjan binäärisiä ykkösiä, jotka ilmaisevat vastaanottoasemaan sen, että tieto keskeytyi. Tietobitti-ryhmät lähetetään laitteeseen FLAP-sarjaliitäntälogiikan 106 ja FLAP-1injaliitännän 124c tai 124d kautta.

Vapaakytkentätilan yksikkö 93 on myös kytketty USRT-2 88:aan. Kun USRT-2 88 on vastaanottotoiminnassa (bitti-suunnattu ohjelma), lähetysasema saattaa linjan vapaaseen tilaan lähettämällä 15 binääristä ykkösbittiä linjalle.

74847 ίο

Vapaakytkentätilan yksikkö 93 havaitsee nämä 15 binääristä ykkösbittiä ja ilmoittaa mikroprosessorille 96 LR5 MUX 128:n kautta, että linja on vapaakytkentätilassa. Mikroprosessori 96 reagoi 15 peräkkäiseen binääriseen ykkösbittiin katkaisten lähetysaseman lähettämän viestin ja etsien uutta viestiä.

Lähetyksen alikuormitusyksikkö 85 ja vapaakytkentätilan yksikkö 86 on kytketty USRT-3 90:een lähetyksen alikuor-mitustoiminnan suorittamiseksi ja vapaakytkentätilan vastaanottamiseksi tätä viestintäkanavaa varten.

Osoitedekoodausyksikkö 114 vastaanottaa osoitesignaalit mikroprosessorista 96 osoitelinjan 100 kautta ja kehittää ohjaussignaalit, jotka suorittavat useita tehtäviä, joita ovat tyypillisesti kello logiikan 94 venytysjakson käynnistys, tiettyjen rekistereiden saattaminen taltioimaan tietoja eri linjoilta, näytteenottogeneraattorin ja ohjausrekiste-rilogiikan 102 käynnistäminen signaalilla CPGFLP-00 ja USRT-2 88sn ja USRT-3 90:n käynnistäminen.

Näytteenottogeneraattori- ja ohjausrekisterilogiikka 102 reagoivat osoite Iinjalta 102 saatuihin osoitesignaaleihin erillisten näytesignaalien kehittämiseksi FLAP-rekistereitä 122a, 122b, 122c ja 122d varten sekä ohjaussignaalien kehittämiseksi, jotka aktivoidaan vastaavissa FLAP-rekis-tereissä 122a-d tietyllä näytesignaalilla. Taltioituna ovat bitit, jotka osoittavat suoran liitännän, valmiin lähetyksen ja toiminnan ohjelmatavat.

Ulkopuolinen liitin 84 on järjestetty mukaan testaustarkoituksissa. Se mahdollistaa testauslaitteiden liittämisen U-linjaan 82 viestintäohjaimen 10 saattamiseksi ulkopuolelta tulevien laitetestirutiinien läpi. PR0M 126 voidaan passivoida tiettyjä testisarjoja varten.

Sivutuslogiikkayksikkö 116 yhdessä kanavarekisterin 74 11 74847 ja CCB-aktiivirekisterin 76 kanssa mahdollistaa mikroprosessorin 96 toimimisen 8 viestintäkanavan kanssa käyttäen vain yhtä laiterutiinisarjaa. Kuhunkin viestintäkanavaan liittyy CCB-ohjelmalohko. Sivutuslogiikka antaa saman laiterutiinisarjan käsitellä kutakin CCB-ohjelmaa. Samalla tavoin viestintälinja järjestää LCT't. Sivutuslogiikka 116 mahdollistaa sen, että vain yksi laiterutiini on toiminnassa kunkin viestintälinjan kanssa.

Tiedot siirretään U-linjan 81 ja FLAP'ien 122a-d välillä F-linjan 112 ja lähetinvastaanottimen 104 kautta.

FLAP-rekisterit 122a-d toimivat FLAP-linjaliitinvastaan-ottimien ja ohjainten 124a, 124b, 124c ja 124d kanssa ollen yhteydessä vastaavassa järjestyksessä laitteisiin 20, 22, 24 ja 26.

Kuvioiden 3 ja 4 mukaisesti baudigeneraattori-2 68 kehittää kellosignaalin C2TXCK+, jonka jaksoaika on tyypillisesti 100 ns ja joka syötetään USRT-2 88:n lähetinkellopäätteeseen ja siirtorekisterin 350 kellopäätteeseen. USRT-2 88 lähettää jatkuvan tietobittivirran tietosignaalilinjaan C2TXS0+, 0R-veräjän 354 kautta tietosignaalilinjaan F2TXDA+ ja FLAP-sarjaliitäntälogiikkaan 106 bittinopeudella, jonka määrää C2TXCK+-kellosignaali.

Tiedot vastaanottaa USRT-2 88 U-linjan 82 kautta. USRT-2 88 taltioi sisäpuskureihin vastaanotetut tiedot. On olennaista, että USRT-2 88 vastaanottaa tiedot U-linjalta 82 ajoissa synkronisen tietobittivirran säilyttämiseksi tietosignaalilinjassa C2TXS0+. Tästä syystä, mikäli USRT-2 88:n sisäinen lähetystietotilan rekisteri on tyhjä, tällöin puskuri-tyhjä-signaali C2TXBE+ joutuu väkisin loogiseen ykköseen ensimmäisen C2TXCK+-Signaalin noustessa, kuten kuviossa 4 on esitetty. Signaali C2TXBE+ ja lähetys käynnissä ohjaussignaali C2TXON+ LR2-2 rekisteristä 66 suunnataan AND-veräjään 356. Signaali C2TRQT+ loogisessa ykkösessä 74847 12 pyytää tietoja mikroprosessorista 96. Mikäli USRT-2 88 ei saa tietoja neljänteen C2TXCK-kellosignaaliin mennessä, niin lähetyksen alikuormitussignaali C2TXTU joutuu väkisin loogiseen ykköseen C2TXCK-ke1losignaalin päättyessä.

Lähetyksen alikuormitustoiminta on aktiivinen toiminnan tapahtuessa bittisuuntausohjelmalla (BOP). BOP-toiminnassa lähetetään jatkuva tietobittivirta lähettimestä USRT-2 88:n vastaanottimeen FLAP-sarjaliitäntälogiikan 106 kautta. Mikäli riittävää määrää tietoja ei tule ajoissa, jotta USRT-2 88 säilyttäisi jatkuvan lähetystietovirran, niin tällöin lähetetään tunnussignaalit ja katkaisusignaali ulos tietosignaalilinjaan F2TXDA+, jotta vastaanottoasemalle saataisiin tieto siitä, että tietojen lähetys on poikki. Vastaanottaessaan katkaisusignaa1 in ja tunnussignaalin vastaanottoasema ryhtyy sopiviin toimenpiteisiin, se pyytää esimerkiksi tietojen uudelleenlähetystä tai lähetyksen katkaisua.

Lähetyksen alikuormitussignaali C2TXTU+ syötetään siirto-rekisterin 350 oikeaan siirtosyöttöpäätteeseen, jolloin rekisteri pakottaa QA-tulostussignaalin C2TURD+00 loogiseen ykköseen viidennen C2TXCK+-kellopulssin syntyessä. C2PR0T--signaali näytteenottogeneraattorista ja ohjausrekisteri 102 loogisessa ykkösessä osoittavat BOP-toiminnan. C2TURD+00 ja C2PR0T-signaalit, jotka on syötetty AND-veräjään 352, pakottavat tietosignaalilinjan F2TXDA+ loogiseen ykköseen OR-veräjän 354 kautta.

Kuviossa 4 lähetetään neljä bittimerkkiä A ja B USRT-2 88:sta tietosignaalilinjan C2TXS0+ kautta. Pakotettaessa signaali C2TXTU+ korkeaksi USRT lähettää sarjan tunnus-bittiryhmiä (binääri 01111110) tietosignaalilinjan C2TXS0+ kautta alkaen kuudennen C2TXCK+-kellosignaalin muodostumisesta. Kuitenkin signaali C2TURD+00 loogisessa ykkösessä pakottaa merkin B viimeisen bitin ja tunnusbittiryhmän ensimmäisen bitin loogiseen ykköseen tietosignaa1i1 injaila 13 74847 F2TXDA+.

Kuviossa 3 siirtorekisteri 350-signaali C2TURQ+ pakotetaan loogiseen ykköseen seitsemännen kellopulssin muodostuessa. Tämä pakottaa syöttöpäätteeseen C piirretyn GND-signaalin siirtymään siirtorekisteriin 350 pakottaen signaalin C2TURD+00 loogiseen nollaan, jolloin signaali C2TURD+10, joka on AND-veräjän 352 tulostus, tulee pakotetuksi loogiseen nollaan. Tämä aktivoi tunnusbittiryhmän tietobitit tietosignaalilla C2TXS0+ OR-veräjän 354 läpi. Lähetyksen alikuormi-tussignaalin C2TXTU+ pakottaa loogiseen nollaan sisäpuolinen USRT-2 88 logiikka 11. C2TXCK+-kellosignaalin päättyessä, mikä pakottaa signaalin C2TURQ+ loogiseen nollaan 12.

C2TXCK+-kellosignaalin muodostuessa.

Kuviossa 4 merkin A neljä bittiä ja merkin B neljä bittiä esiintyvät sarjassa tietosignaalilinjassa C2TXS0+, ja niitä seuraa tunnusbittiryhmien bitit. Signaali C2TURD+00, joka on joutunut loogiseen ykköseen C2TXCK+-kellosignaalin muodostuessa, syrjäyttää neljännen merkki B-bitin samoinkuin ensimmäisen tunnusbittiryhmän ensimmäisen binäärisen nollatunnusbitin tietosignaalilinjalla F2TXDA+.

Lähetyksen alikuormituslogiikka-3 85 liittyy U5RT-3 90:een, joka muodostaa signaalit C2TXS0+, C3TXBE+ ja C3TXTU+.

LR2-3 rekisteri 67 muodostaa C3TX0N+-signaalin. Baudigene-raattori-3 69 muodostaa C3TXCK+-kellosignaalin. Keskeytettyjen tietojen PROM 70 vastaanottaa C3TRQT+ pyyntösignaalin ja näytteenottogeneraattori ja ohjausrekisteri 102 muodostaa C3PR0T-B0P-protokollasignaalin. Tiedot FLAP-sarjaliitäntä-logiikkaan 106 lähetetään tietosignaalilinjän F3TXDA+ kautta. Lähetyksen alikuormituslogiikka-3 85:een ja USRT-3 90:een liittyvät signaalit toimivat samalla tavoin niiden lähetysalikuormituslogiikka-2 92:n ja USRT-2 88:n vastineiden kohdalla.

Claims (2)

14 74847

1. Viestintälaite, johon kuuluu viestintäänjärjestelmä, jossa on laite alikuormitetun lähetystilan osoittavan signaalin kehittämiseksi ja mikroprosessori (96) sekä synkroninen linjasovitin (USRT 88), joka vastaanottaa rinnakkaisesti bittiryhmiä mikroprosessorista ja lähettää ne sarjamaisesti, jolloin USRT kehittää tunnusbittiryhmien sarjan (01111110) ja alikuormitussignaalin (C2TXTU+), mikäli uutta bittiryhmää ei tule mikroprosessorista ajoissa jatkuvan tietobittilähetyksen ylläpitämiseksi, tunnettu lähetysalikuormituslogiikasta (92), jonka kautta lähetetyt bitit USRT:stä ohjataan ja joka reagoi alikuormitussignaaliin muuttaen tunnusbittiryhmien sarjan alun alikuormitusbittisarjaksi (8-13 peräkkäistä ykkösbittiä ).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viestintälaite, tunnettu siitä, että lähetysalikuormituslogiikkaan kuuluu siirtorekisteri (350), johon alikuormitussignaali syötetään ja jonka siirtotulostus on kytketty sen siirto-ohjaussyöttöön (SI), joka kehittää ykkössignaalin, joka lisää kaksi ykköstä kahteen ensimmäiseen nollaan tunnusbitti-ryhmäsarjassa.