FI74772C - Foerfarande foer foerstaerkning av en partikelmatris. - Google Patents
Foerfarande foer foerstaerkning av en partikelmatris. Download PDFInfo
- Publication number
- FI74772C FI74772C FI833593A FI833593A FI74772C FI 74772 C FI74772 C FI 74772C FI 833593 A FI833593 A FI 833593A FI 833593 A FI833593 A FI 833593A FI 74772 C FI74772 C FI 74772C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- matrix
- pieces
- mesh
- piece
- soil
- Prior art date
Links
- 239000011159 matrix material Substances 0.000 claims description 82
- 239000000463 material Substances 0.000 claims description 33
- 239000002689 soil Substances 0.000 claims description 31
- 238000000034 method Methods 0.000 claims description 28
- 238000011084 recovery Methods 0.000 claims description 23
- 239000002245 particle Substances 0.000 claims description 17
- 238000012360 testing method Methods 0.000 claims description 16
- 239000011148 porous material Substances 0.000 claims description 14
- 238000005452 bending Methods 0.000 claims description 12
- 239000004033 plastic Substances 0.000 claims description 12
- 229920003023 plastic Polymers 0.000 claims description 12
- 230000003014 reinforcing effect Effects 0.000 claims description 11
- RTZKZFJDLAIYFH-UHFFFAOYSA-N Diethyl ether Chemical compound CCOCC RTZKZFJDLAIYFH-UHFFFAOYSA-N 0.000 claims 2
- 239000007787 solid Substances 0.000 claims 1
- 239000004576 sand Substances 0.000 description 19
- 238000002156 mixing Methods 0.000 description 17
- 230000002787 reinforcement Effects 0.000 description 15
- 239000010426 asphalt Substances 0.000 description 11
- 239000004568 cement Substances 0.000 description 11
- 239000011230 binding agent Substances 0.000 description 9
- 239000004567 concrete Substances 0.000 description 9
- 239000010410 layer Substances 0.000 description 9
- 239000004743 Polypropylene Substances 0.000 description 8
- 229920001155 polypropylene Polymers 0.000 description 8
- 239000000203 mixture Substances 0.000 description 7
- 238000002474 experimental method Methods 0.000 description 5
- 229920001903 high density polyethylene Polymers 0.000 description 5
- 239000004700 high-density polyethylene Substances 0.000 description 5
- 229920001187 thermosetting polymer Polymers 0.000 description 5
- 230000000694 effects Effects 0.000 description 4
- 239000008187 granular material Substances 0.000 description 4
- 229920000728 polyester Polymers 0.000 description 4
- 239000002699 waste material Substances 0.000 description 4
- 239000004215 Carbon black (E152) Substances 0.000 description 3
- 239000011248 coating agent Substances 0.000 description 3
- 238000000576 coating method Methods 0.000 description 3
- 238000005056 compaction Methods 0.000 description 3
- 238000007596 consolidation process Methods 0.000 description 3
- 230000008878 coupling Effects 0.000 description 3
- 238000010168 coupling process Methods 0.000 description 3
- 238000005859 coupling reaction Methods 0.000 description 3
- 229910003460 diamond Inorganic materials 0.000 description 3
- 239000010432 diamond Substances 0.000 description 3
- 239000010440 gypsum Substances 0.000 description 3
- 229910052602 gypsum Inorganic materials 0.000 description 3
- 229930195733 hydrocarbon Natural products 0.000 description 3
- 150000002430 hydrocarbons Chemical class 0.000 description 3
- 238000007789 sealing Methods 0.000 description 3
- 230000006641 stabilisation Effects 0.000 description 3
- 238000011105 stabilization Methods 0.000 description 3
- 239000000126 substance Substances 0.000 description 3
- XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N water Substances O XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 3
- 235000008733 Citrus aurantifolia Nutrition 0.000 description 2
- 235000011941 Tilia x europaea Nutrition 0.000 description 2
- 230000008901 benefit Effects 0.000 description 2
- 238000005253 cladding Methods 0.000 description 2
- 238000010276 construction Methods 0.000 description 2
- 238000010586 diagram Methods 0.000 description 2
- 238000009826 distribution Methods 0.000 description 2
- -1 gravel Substances 0.000 description 2
- 238000007654 immersion Methods 0.000 description 2
- 239000004571 lime Substances 0.000 description 2
- 238000004519 manufacturing process Methods 0.000 description 2
- 238000005096 rolling process Methods 0.000 description 2
- 238000003756 stirring Methods 0.000 description 2
- 239000011269 tar Substances 0.000 description 2
- 238000012935 Averaging Methods 0.000 description 1
- 240000007594 Oryza sativa Species 0.000 description 1
- 235000007164 Oryza sativa Nutrition 0.000 description 1
- 229910000831 Steel Inorganic materials 0.000 description 1
- 238000004873 anchoring Methods 0.000 description 1
- 239000010425 asbestos Substances 0.000 description 1
- 238000004364 calculation method Methods 0.000 description 1
- 230000008859 change Effects 0.000 description 1
- 239000011093 chipboard Substances 0.000 description 1
- 239000004927 clay Substances 0.000 description 1
- 238000009833 condensation Methods 0.000 description 1
- 230000005494 condensation Effects 0.000 description 1
- 238000001816 cooling Methods 0.000 description 1
- 238000005260 corrosion Methods 0.000 description 1
- 230000007797 corrosion Effects 0.000 description 1
- 238000005516 engineering process Methods 0.000 description 1
- 239000004744 fabric Substances 0.000 description 1
- 230000002349 favourable effect Effects 0.000 description 1
- 239000000835 fiber Substances 0.000 description 1
- 239000011152 fibreglass Substances 0.000 description 1
- 229920002457 flexible plastic Polymers 0.000 description 1
- 238000010438 heat treatment Methods 0.000 description 1
- 230000006872 improvement Effects 0.000 description 1
- 230000013011 mating Effects 0.000 description 1
- 239000002184 metal Substances 0.000 description 1
- 239000011368 organic material Substances 0.000 description 1
- 239000011236 particulate material Substances 0.000 description 1
- 230000035515 penetration Effects 0.000 description 1
- 239000000843 powder Substances 0.000 description 1
- 230000009467 reduction Effects 0.000 description 1
- 239000011150 reinforced concrete Substances 0.000 description 1
- 239000012779 reinforcing material Substances 0.000 description 1
- 229920005989 resin Polymers 0.000 description 1
- 239000011347 resin Substances 0.000 description 1
- 235000009566 rice Nutrition 0.000 description 1
- 229910052895 riebeckite Inorganic materials 0.000 description 1
- 239000011435 rock Substances 0.000 description 1
- 239000002893 slag Substances 0.000 description 1
- 239000010959 steel Substances 0.000 description 1
- 239000002344 surface layer Substances 0.000 description 1
- 210000002435 tendon Anatomy 0.000 description 1
Classifications
-
- E—FIXED CONSTRUCTIONS
- E02—HYDRAULIC ENGINEERING; FOUNDATIONS; SOIL SHIFTING
- E02D—FOUNDATIONS; EXCAVATIONS; EMBANKMENTS; UNDERGROUND OR UNDERWATER STRUCTURES
- E02D3/00—Improving or preserving soil or rock, e.g. preserving permafrost soil
-
- E—FIXED CONSTRUCTIONS
- E01—CONSTRUCTION OF ROADS, RAILWAYS, OR BRIDGES
- E01C—CONSTRUCTION OF, OR SURFACES FOR, ROADS, SPORTS GROUNDS, OR THE LIKE; MACHINES OR AUXILIARY TOOLS FOR CONSTRUCTION OR REPAIR
- E01C11/00—Details of pavings
- E01C11/16—Reinforcements
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
- C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
- C04B16/00—Use of organic materials as fillers, e.g. pigments, for mortars, concrete or artificial stone; Treatment of organic materials specially adapted to enhance their filling properties in mortars, concrete or artificial stone
- C04B16/12—Use of organic materials as fillers, e.g. pigments, for mortars, concrete or artificial stone; Treatment of organic materials specially adapted to enhance their filling properties in mortars, concrete or artificial stone characterised by the shape, e.g. perforated strips
-
- E—FIXED CONSTRUCTIONS
- E02—HYDRAULIC ENGINEERING; FOUNDATIONS; SOIL SHIFTING
- E02D—FOUNDATIONS; EXCAVATIONS; EMBANKMENTS; UNDERGROUND OR UNDERWATER STRUCTURES
- E02D3/00—Improving or preserving soil or rock, e.g. preserving permafrost soil
- E02D3/005—Soil-conditioning by mixing with fibrous materials, filaments, open mesh or the like
-
- E—FIXED CONSTRUCTIONS
- E04—BUILDING
- E04C—STRUCTURAL ELEMENTS; BUILDING MATERIALS
- E04C5/00—Reinforcing elements, e.g. for concrete; Auxiliary elements therefor
- E04C5/07—Reinforcing elements of material other than metal, e.g. of glass, of plastics, or not exclusively made of metal
- E04C5/073—Discrete reinforcing elements, e.g. fibres
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Structural Engineering (AREA)
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Architecture (AREA)
- Civil Engineering (AREA)
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Environmental & Geological Engineering (AREA)
- General Engineering & Computer Science (AREA)
- Paleontology (AREA)
- Agronomy & Crop Science (AREA)
- Ceramic Engineering (AREA)
- Soil Sciences (AREA)
- General Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Mining & Mineral Resources (AREA)
- Materials Engineering (AREA)
- Organic Chemistry (AREA)
- Road Paving Structures (AREA)
- Investigation Of Foundation Soil And Reinforcement Of Foundation Soil By Compacting Or Drainage (AREA)
- Road Repair (AREA)
- Transition And Organic Metals Composition Catalysts For Addition Polymerization (AREA)
- Amplifiers (AREA)
- Pretreatment Of Seeds And Plants (AREA)
- Soil Conditioners And Soil-Stabilizing Materials (AREA)
Description
74772 1 Menetelmä hlukkasmatrilsin lujittamiseksi Förfarande för förstärkning av en partikelmatris 5
Keksintö koskee hlukkasmatrilsin lujittamismenetelmää, joka käsittää joustavaa avointa verkkorakennetta olevien yleisesti litteiden kappaleiden upottamisen matriisiin. Sanaan "lujittaminen" sisältyy vahvistaminen ja/tai stabiloiminen.
10
Yleisesti ottaen matriisi voi olla mikä tahansa kantava tai ei-kantava hiukkasmatrilsi. Muodostuneet rakenteet voivat olla esimerkiksi geotek-nillisiä rakenteita, rakenteellisia komponentteja rakentamista varten tai pinnoitusmaterlaaleja. Matriisi voi olla missä tahansa sopivassa muo-15 dossa, kuten maata (johon sisältyvät kalliot, kivet, sorat, hiekat, savet jne samoinkuin sementillä stabiloitu maa ja sementillä sidotut rakeiset materiaalit (sisältävät normaalisti 2-12 % sementtiä) ja kalvosjäte ja kuona), hlillvetysideaineilla, kuten asfaltilla, bitumilla tai tervalla sidottua ainetta, hydraulista side- tai täyteainetta, kuten sementtiä, 20 betonia, laihaseosbetonla tai kipsiä sisältäviä aineita (jolta pidetään hiukkasmaislna), potsolaanisideainetta käsittäviä aineita, ja aineita, jotka sisältävät hartsisideainetta, kuten lastulevyä. Matriisi voi olla hiukkasmainen ja ei-kohesiivinen tai kohesiivinen tai luontaisesti lähes jäykkää. Sellainen materiaali, kuten savi tai terva, voi olla viskoosia 25 ja kyetä suureen muodonmuutosliikkeeseen, tai materiaali, kuten sementti tai betoni, voi olla jäykkää ja kykenemätöntä suureen muodonmuutosliikkeeseen. Hiukkasmatriiseissa voi olla luonnollisia huokostiloja, jotka voivat olla esimerkiksi vedellä ja/tai ilmalla täyttyneitä.
30 GB 2 073 090A kuvaa menetelmää maapohjan lujittamiseksi, jossa pitkiä ja melko leveitä kappaleita joustavasta muovimateriaalista upotetaan matriisiin pituussuuntaisten kappaleiden ollessa yhdensuuntaisina kerroksina ja kussakin kerroksessa toistensa suuntaisina peittäen siten koko kerroksen. Verkkorakenteessa on sitkeät liitos- tai risteyskohdat ja sillä 35 on korkea mittapysyvyys rakenteen tasossa. Tämä menetelmä on hyvin tehokas useimmissa käyttötarkoituksissa, mutta sen käyttö vaatii taitoa ja huolellisuutta samoinkuin tarkoitukseen erikoisesti valmistettua verkko-rakennetta .
2 74772 1 CH 592 219 esittää menetelmän sementin, tervan tai bitumin lujittamiseksi, joka käsittää sen, että matriisiin upotetaan satunnaiseen järjestykseen suuri määrä muovisesta verkkorakenteesta muodostuvia joustavia kappaleita ilman, että muodostuu mainittavaa määrää ylimääräistä huokostilaa kun-5 kin kappaleen pinta-alan ollessa pieni verrattuna matriisin kokoon ja kunkin kappaleen sisältäessä enemmän kuin yhden verkkoaukon. Kappaleet tuodaan kuitenkin aluksi lyhyiden, kierrettyjen nauhojen muodossa ja ne on tarkoitettu aukeamaan tai kiertymään auki sekoituksen aikana. Sekoitus täytyy ajoittaa niin, että nauhat ovat kiertyneet täysin auki, mutta ei-10 vät alkaneet jälleen kiertyä tai muuten sulkeutua. Ilmeisesti on hyvin vaikeaa varmistaa, että nauha kiertyy auki tai avautuu kunnolla ja hyvin vaikeaa välttää avautuneiden kappaleiden uudelleen sulkeutuminen - kappaleilla on taipumusta käpertyä, jos sekoituksen aikana on (kuten normaalisti tapahtuu) pyörimisliikettä. Lisäksi ilmenee, että verkkorakenne valmis-15 tetaan muodostamalla muovimaterlaalikalvoon yhdensuuntaisia rakoja ja avaamalla kalvo sitten vetämällä sitä poikittain ja mahdollisesti lämpö-käsittelemällä. Tällä rakenteella olisi vähän poikkilujuutta ja se toimisi hyvin huonosti vahvisteena.
20 Artikkelissa C.R. Coll. Int. Renforcement des Sols, Paris 1979, s. 47-52 esitetään pieniä kaistaleita maaperän vahvistamiseksi, mutta kaistaleet eivät anna optimaalista lujitustehoa, koska niillä el ole merkittävää poikkilujuutta ja niistä olisi vähän hyötyä maaperässä.
25 GB 1 539 898 esittää hitsattujen teräsverkkokappaleiden käytön betonin lujittamiseksi kunkin kappaleen käsittäessä yhden täydellisen verkkoaukon. Kappaleet ovat suhteellisen jäykkiä ja kussakin on kahdeksan ulkonevaa lankaa, joten niillä on taipumus silloittumiseen ja ylimääräisen huokos-tilavuuden muodostumiseen.
30
Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää hlukkasmatrlisin lujittamiseksi. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että matriisiin upotetaan kappaleita, joista kukin omaa pinta-alan, joka on pieni suhteessa matriisin kokoon, käsittää enemmän 35 kuin yhden täydellisen verkkoaukon, sisältää lujia risteys- tai liitoskohtia ja omaa suuren mittapysyvyyden tason suunnassa ja korkean taivu-tuspalautuman, Ja että kappaleet upotetaan matriisiin satunnaisesti ilman, että matriisiin muodostuu huomattavaa ylimääräistä huokostilaa.
Il 3 74772
Verkkorakenteen kappaleet aikaansaavat positiivisen kytkennän matriisin kanssa eivätkä siten nojaudu kokonaan kitkaan tai kemialliseen sidontaan kappalemateriaalin ja matriisin välillä. Toisin sanoen matriisin hiukkaset eri verkkoaukoissa ovat yhteenkytkettyjä. Maaperässä ainakin verkon-5 kappaleet sekä yhteenkytketyt maahiukkaset muodostavat hiukkasaggregaat-teja maamassan sisälle. Mikäli verkonkappaleita on riittävästi, nämä aggregaatit toimivat yhdessä siten, että koko maamassa kytkeytyy yhdeksi parantuneeksi massaksi. Kappaleiden tehokkuus riippuu siitä, että niillä on lujia risteys- tai liitoskohtia, jotka kytkeytyvät tehokkaas-10 ti matriisiin ja käyttävät oikein hyväksi kappaleen materiaalin lujuutta repeytymättä irti. Lisäksi jokaisella kappaleella on suuri mittapysyvyys kappaleen tasossa, mikä sallii kappaleen vastustaa voimia tasonsa suunnassa ja ylläpitää matriisin stabiliteetin.
15 Tavallisesti asfaltit on suhteutettu siten, että ne sisältävät hiukkasia määrätystä maksimikoosta hienoon jauheeseen saakka ja uskotaan, että keksinnön mukaisissa matriiseissa suuret hiukkaset on ankkuroitu verkonkap-paleilla ja pienet hiukkaset on ankkuroitu suuremmilla hiukkasilla.
20 Yleensä verkkorakennekappaleita on helppo valmistaa, mikä tekee mahdolliseksi halvan lujittamisen. Lujitemateriaali voidaan toimittaa esimerkiksi tiiviissä rullissa ja katkaista kappaleiksi välittömästi ennen matriisiin sekoittamista.
25 Kappaleiden sekoittuminen matriisiin on satunnaista (kolmiulotteinen jakautuma satunnaisella tavalla) ja verkkorakennekappaleet eivät yleisesti ole toistensa suuntaisia. Siten tietyssä kipsilevy- tai betonipaneelita-pauksessa jotkin kappaleet saattavat suuntautua kohtisuoraan pintoihin nähden yhtä hyvin kuin pintojen suuntaisesti ohuiden paneelien (tai le-30 vyjen) tapauksessa kappaleet tulevat olemaan yleisemmin paneelin suuntaisia.
Koska jokainen kappale on pieni koko matriisin kokoon nähden ja sekoittuminen on satunnaista, kappaleet voidaan tuoda matriisiin helposti ilman 35 kehittynyttä tekniikkaa ja suurta taitoa huolimatta siitä, että kappaleiden lukumäärä on suuri. Siitä huolimatta on yllättäen havaittu, että kappaleet ovat erittäin tehokkaita matriisin lujittamisessa edellyttäen, että 4 74772 ylimääräistä huokostilaa ei muodostu huomattavasti. Tässä yhteydessä verk-kokappaleen materiaalin itsensä ottamaa tilaa ei lasketa huokostilavuuteen. On suotavaa, mutta ei oleellista, ettei verkkokappaleiden sulkeutuminen matriisiin vähennä matriisin (plus kappaleiden) tilavuuspainoa.
5
Seuraavana on yleisesti kuvattuna esimerkkejä keksinnön mukaisen menetelmän soveltamisesta: maan lujittaminen, mukaanlukien stabilointi; asbestin korvaaminen asbes-10 tisementtilevyssä; yleinen sementti- ja betonituotteiden lujittaminen; kipsilevyn lujittaminen; lastulevyn lujittaminen; asfaltin lujittaminen.
15 Maaperän yhteydessä saavutetaan erityistä etua. Jos maaperä paikalla on huonolaatuista, on usein käytännöllistä poistaa maa ja tuoda tilalle hyvälaatuista hiukkas- tai raemateriaalia, nimittäin ei-kohesiivista materiaalia; jos verkkorakennekappaleita sekoitetaan paikalla olevaan maahan, sen laatu paranee. Maapohjan kuormankantokyky lisääntyy vähentäen täyttö-20 tarvetta maapohjan yläpuolella esimerkiksi tienrakennuksessa. Sopivasti oikeisssa suhteissa maaperään sekoitettuna verkkokappaleet toimivat maa-matriisia muuttavasti muodostaen parantuneen rakennusteknillisen käyttäytymisen omaavan homogeenisen massan, millä tarkoitetaan maan stabilointi-tekniikkaa. Optimaalisessa lujittamisessa verkkokappaleiden tuominen 25 saattaa vastata koko maaperän kitkakulman kasvamista kahdella tai kolmella asteella tai kuorman jakautumisvaikutusta yli lujitetun kerroksen, josta on tuloksena tehollinen lisääntyminen perusanturan leveydessä. Lisäksi maaperällä ei normaalisti ole merkitsevää elastista palautumista, mutta kappaleilla lujitetulla maaperällä näyttää olevan jonkin verran elastis-30 ta palautumista, mikä voi olla erityisen hyödyllistä dynaamisesti rasitetuissa kohteissa, kuten kiitoratojen, maanteiden tai rautateiden alapohjissa. Sitäpaitsi suuressa rasituksessa, (esimerkiksi huomattavan siirtymisen jälkeen) lujitetulla maapohjalla on vielä kantokykyä eikä se kohoa.
35 Jos matriisi on jäykkää, kuten betonin tai sementillä stabiloidun maan tai sementillä sidottujen rakeisten materiaalien tapauksessa, kappaleet
II
5 74772 voivat rajoittaa liikettä rikkoutumisen tapahtuessa ja aikaansaada jonkin verran elastista palautumista; esimerkiksi sementillä stabiloidussa maassa on normaalisti odotettavissa, että muodostuu suuri määrä hyvin pieniä murtumia.
5
Suositeltavat kappaleet ovat integraalista muovimateriaalin verkkorakennetta käsittäen molekulaarisesti orientoituja säikeitä. Muovimateriaalia olevat verkkorakenteet on helppo valmistaa ja käsitellä. Erikoistapauksissa, kuten betonisissa verhoilulevyissä korroosionkesto on hyvin suo-10 tavaa. Jos verkkorakenteen tekotapa valitaan sopivasti, voi orientoitumista olla suuri määrä tai kunkin kappaleen kaikki vyöhykkeet voivat olla ainakin osittain orientoituja tai jopa erittäin paljon orientoituja, jolloin vältetään muovimateriaalin hukkautuminen ja myös maksimoidaan kappaleiden vetolujuus ja moduuli. Normaalitapauksessa, jossa verkot ovat 15 nelisivuisia ja neljä säiettä tulee ulos kustakin liitos- tai risteyskohdasta, verkkorakennetta venytetään edullisesti kahdessa suunnassa säikeiden suuntautumisen mukaan. Käytännössä tämä tehdään peräkkäisillä biaksi-aalisilla venytyksillä venyttäen ensin toisen säiesarjan suuntaisesti ja sitten toisen säiesarjan suuntaisesti; tai vaihtoehtoisesti venyttäen 20 vinoneliöverkkoa yhdessä suunnassa kaikkien säikeiden venyttämiseksi, verkon avaamiseksi lateraalisesti ja lämpökovettamalla verkko. Suositeltavia ova biaksiaalisestl orientoidut rakenteet, koska niissä on helpompaa saavuttaa dimensiostabiliteetti.
25 Yleensä voidaan käyttää mitä tahansa sopivaa integraalista muovimateriaa-liverkkorakennetta, esimerkiksi sellaisia, joita on esitetty patenttijulkaisuissa GB 836 555, GB 969 655, GB 1 210 354, GB 1 250 478, GB 1 290 437, GB 2 034 240A tai GB 2 035 191B; syvä säierakenne, kuten patentissa GB 1 210 354 on hyvin sopiva paremman ankkuroitumisen tai lu-30 kittumisen takia - säikeet ovat ei-pyöreitä ollen syvempiä kuin leveitä.
Yleisesti ottaen jos käytetään muovimateriaalia, niin suositeltavia materiaaleja ovat suurtiheyspolyeteeni (HDPE), polypropeeni (PP) tai polyesteri. HDPE tai PP voidaan orientoida niin pitkälle, että se vastaa ve-35 nytyssuhdetta 6:1 tai enemmän, mieluimmin 10:1 tai enemmän. Polyesterin venytyssuhteet ovat alhaisempia, esimerkiksi suhteeseen 5:1 asti. Esimerkiksi asfaltin lujittamisessa, jossa kappaleet sekoitetaan kuumaan asfalt- 74772 tiin, pitäisi käyttää sopivaa korkeaa lämpötilaa sietävää muovimateriaalia, kuten polyesteriä; verkkorakenne voi olla lämpökovetettu aina 230°C:een nousevissa lämpötiloissa.
5 Muitakin materiaaleja kuin integraaliset muovimateriaalirakenteet voidaan käyttää, esimerkiksi ei-metallisia tai orgaanisperäisiä materiaaleja, kuten hartsisidottuja avoimia kudottuja verkkorakenteita suositeltavan materiaalin ollessa Leno-kudos. Maaperää varten materiaalin tulisi olla bio-hajautumaton.
10
Keksinnöllä voi olla merkittäviä etuja, josa sitä käytetään muun lujittamisen yhteydessä pitkänomaisten elimien muodossa, jotka osittain tai pääasiallisesti kokonaan ulottuvat matriisin läpi. Sellaiset pitkänomaiset elimet voivat olla kuten patentissa GB 1 069 361 (missä pitkänomaiset 15 elimet voivat olla vaihtoehtoisesti lasikuidusta tehtyjä ja esimerkiksi suojattu vettä läpäisemättömällä päällysteellä pinnoittamalla), GB 2 035 19IB tai GB 2 096 53IA. Pitkänomaisia elimiä voidaan käyttää paitsi maamatrllseissa myös yleisemmin, esimerkiksi hiilivety-, hydrauli-tai potsolaanisideaineita käsittävissä matriiseissa.
20
Verkon risteys- tai liitoskohtien tulee olla lujia eivätkä ne saa murtua liian helposti vetovoimien alaisina riippumatta suunnasta, jossa voimat kohdistuvat kappaleeseen. Tämä sen takia, että kappaleet ovat jakautuneet matriisiin pääasiallisesti hyvin moniin suuntiin, nimittäin lähes täysin 25 satunnaisesti. Koska matriisi on hiukkasmainen, kappaleiden vaikutus perustuu kytkeytymiseen ja tämä saattaisi aiheuttaa risteys- tai liitoskohtien lohkeamista, vaikka vetovoimat kohdistuisivat pitkin säikeiden akselin suuntaa, jolleivat risteys- tai liitoskohdat olisi lujia.
30 Yleisesti termi "luja risteys- tai liitoskohta" tarkoittaa sitä, että risteyskohdat eivät ole heikkoja ja niitä voidaan kuormittaa missä tahansa suunnassa ilman, että ne murtuvat liian helposti. On edullista, että vastakkaisten vetovoimien kohdistuessa kappaleen poikki missä tahansa suunnassa, säikeet murtuvat (katkeavat tai lohkeavat) ennenkuin risteys-35 tai liitoskohdat murtuvat. On kuitenkin tyydyttävää, jossa risteys- tai liitoskohtien vetomurtolujuus missä tahansa suunnassa kappaleen poikki ja kappaleen taossa el ole pääasiallisesti vähempää kuin 50 % säikeiden
II
7 74772 keskimääräisestä vetomurtolujuudesta. Käytännössä nimittäin havaitaan, että risteys tai liitos voi olla heikompi kuin säikeet ja silti toimia tyydyttävällä tavalla, vaikkakaan tämä ei ole suositeltavaa.
5 Niin paljon kuin mahdollista pyritään isotrooppiseen lujuuteen vastakkaisten vetovoimien alaisena kappaleen tasossa. Tämä merkitsee sitä, että vetoraortulujuus missä tahansa suunnassa kappaleen poikki ei ole pääasiallisesti vähempi kuin vetomurtolujuus missä tahansa suunnassa kappaleen poikki, tapahtukoon murtuminen säikeessä tai liitoskohdassa. On kuiten-10 kin tyydyttävää, jos vetomurtolujuus missä tahansa suunnassa kappaleen yli (ja kappaleen tasossa) ei ole huomattavasti vähemmän kuin 50 % vetomurtolujuudesta missä tahansa muussa suunnassa kappaleen poikki. Yleisesti on suotavaa muodostaa rakenne neliö- tai suorakaideverkosta niin, että sillä on yhtäläiset lujuudet niissä kahdessa suunnassa, jossa säikeet 15 ovat.
Verkkokappaleet tulevat olemaan yleensä litteitä ennen sekoittamista eli korkeintaan hiukan käyriä johtuen kaarevuudesta rullassa, josta ne on valmistettu. Kappaleilla on jonkin verran joustavuutta ja normaalisti 20 ne eivät makaa täysin laakeina matriisiin upotettuna. Kappaleet pitäisi kuitenkin valita suhteessa matriisin materiaaliin siten, että ne eivät muodosta huomattavaa määrää ylimääräistä huokostilaa. On havaittu, että verkkokappaleet voivat taipua tai kiertyä ympäri tietyssä määrin upottamisen tai sekoituksen aikana; yksinkertainen taipuma vähentää kappaleen 25 tehollista pinta-alaa eikä siten ole suotavaa, mutta matriisimateriaalin ja kappaleiden välillä tapahtuu silti yhteenkytkeytymistä eikä ylimääräistä huokostilaa muodostu huomattavasti. On luultavaa, että ylimääräistä huokostilavuutta syntyy, kun liian monta kerrosta samaa kappaletta on kosketuksessa toisiinsa tai hyvin lähellä toisiaan; kahdella kerroksella, 30 kuten taipuneen kappaleen tapauksessa, ei näytä olevan selvää vaikutusta. Siitä huolimatta verkonkappaleiden tiukka "tiivistyminen", esimerkiksi rullautuminen, kiertymisen, keriytyminen tai vanuminen synnyttää ylimääräistä huokostilaa; tiukka tiivistyminen häiritsisi matriisin materiaalin tunkeutumista verkkorakenteeseen, jolloin ei saavutettaisi kunnollis-35 ta kytkeytymistä kappaleiden ja matriisin välillä. Lisäksi jos kappale on esimerkiksi rullautunut keskustassa, voi olla huomattavaa huokostilaa, johon matriisin materiaalin on vaikea tunkeutua. Siksi on suotavaa vält- 8 74772 tää sitä, että huomattava osa kappaleista on tiukasti tiivistynyt.
Kappaleilla tulisi olla riittävä taivutuspalautuma, jotta suuri osa niistä ei tiivisty upottamisen tai sekoittamisen aikana ja tätä tarkoitetaan 5 termillä "suuri taivutuspalautuma". Taivutuspalautuman voidaan ajatella termeillä "kappalemateriaalin jäykkyys tai joustavuus" materiaalin kyetessä suureen taipumaan ennen myötäämistä. Vaikka on uskottavaa, että taivutuspalautuma ja/tai taivutusjäykkyys ovat perustana olevat ominaisuudet, verkkokappaleiden taivutuspalautuman tai taivutusjäykkyyden to-10 dellista arvoa ei tarvitse pitää määräävänä kriteerinä; kappaleen pituus, matriisin luonne ja upottamismenetelmä ovat tärkeitä.
Erilaisia testejä voidaan suunnitella mahdollisesti muodostuneen ylimääräisen huokostilan määrittämiseksi. Materiaali voidaan esimerkiksi vali-15 ta niin, että kappale voidaan taivuttaa määrätyn kulman läpi ilman ylimääräistä plastista muodonmuutosta, jolloin testi suoritetaan lyhyessä aikavälissä matriisiin lisäämisen lämpötilassa. Sopiva standardoitu taivutuspalautuman testi on seuraava: leikataan neljä näytettä kooltaan 40 x 100 mm, yhden kappaleen pitkien sivujen ollessa yhden säiesarjan 20 suuntaiset ja muissa näytteissä pitkät sivut ovat 45 asteen kulmassa kumpaankin suuntaan nähden ja 90 asteen kulmassa ensimmäisen näytteen säikeisiin nähden. Jos on käytettävissä vain pienempiä näytteitä, tulokset voidaan arvioida. Vaakasuorassa näytteessä 60 mm pituinen osa puristetaan vasten särmää, jonka kaarevuussäde on 3 mm siten, että 40 mm pi-25 tuinen osa ulottuu särmän yli. Epäsuotavana pidetään kärjen putoamista matkan, joka vastaa yli 3 asteen kulmaa mitattuna pitkin vaipuvan kappaleen jännitettä. Näyte taivutetaan sitten 90 astetta alaspäin särmän yli, pidetään 5 sekuntia, vapautetaan ja viiden sekunnin kuluttua luetaan kulma, johon se on palautunut (jälleen mitattuna pitkin jännettä). Taivutus-30 palautuma on prosentuaalinen osuus alkuperäisestä kulmasta, joka on palautunut eli jos alkukulma on a° ja näyte palautuu kulmaan b° (suurempi kuin a°), taivutuskulma on 100 x (90—a_) / (90—b_) %. Käytännössä havaitaan, että lähimpään kulmaan pyöristettäessä on mahdollista saavuttaa 100 % palautuma, mutta kohtuullisen laatuisissa kappaleissa on 95 % palautuma 35 eikä ole suotavaa käyttää kappaleita, joissa palautuma on vähemmän kuin 75 % tai enemmän kuin 83 %. Testi voidaan suorittaa eri kokoisille näytteille, mutta kappaleen itsensä koko määrää taipumuksen vaikkapa rullau-
II
9 74772 tuntiseen sekoituksen aikana suurempien kappaleiden pyrkiessä nimittäin rullautumaan helpommin.
Sopiville maalajeille, esimerkiksi hiekalle on seuraava hyödyllinen käy-5 tännön taivutuspalautuman koe. Riittävän suuri erä lujitettua maata pannaan tiivistysastiaan ja tiivistetään brittiläisen standardin BS 5930-1981 mukaisesti. Tiivistämisen jälkeen 100 mm paksu lisäerä samaa maata ilman verkkokappaleita lisätään tiivistetyn näytteen pinnan peittämiseksi. Sitten näyte siirretään astiassa kuumaan uuniin, jossa sitä pidetään 10 sopivan ajan lämpötilassa, joka riittää kuivattamaan hiekan ja lämpöko-vettamaan verkkokappaleet muotoon, jonka ne ovat ottaneet sekoituksen ja tiivistämisen aikana. Jäähdytyksen jälkeen seos kaadetaan astiasta metal-liritilälle, jota täristetään, kunnes pääasiassa kaikki maa on kulkenut ritilän läpi jättäen jälkeen lämpökovetetut verkkokappaleet tutkimusta 15 varten. Verkkokappaleiden ei pitäisi tuskin ollenkaan osoittaa merkkejä rullautumisesta, keritytymisestä, kiertymisestä tai vanumisesta. Samantapainen testi voidaan suorittaa sementille tai sementtiseoksille jättäen sementin pois tai korvaamalla hyvin hienolla hiekalla.
20 Jos laboratoriotyötä varten tarvitaan helppoa maanäytettä, se voidaan valmistaa seuraavasti: Verkkorakennekappaleita lisätään jatkuvasti rum-pusekoituksella hyvin lajiteltuun hiekkaan (esimerkiksi Mid-Ross-hiekka), joka hiekka sisältää sekoittumista helpottavaa kosteutta - kosteuspitoisuus voidaan määrittää kokeellisesti. Sekoittamista jatketaan, kunnes 25 haluttu sisältöaste on saavutettu. Sekoitusta tulisi sitten jatkaa vielä minuutin ajan.
Korkea primäärinen mittapysyvyys kappaleen tasossa tarkoittaa sitä, että pitenemiselle on huomattava vastus, kun vetovoimia kohdistuu kappaleen 30 poikki sälesarjan suuntaisesti ja tämä on tärkeää. Korkea sekundäärinen mittapysyvyys tarkoittaa sitä, että verkkojen sulkeutumiselle sekoituksen aikana esiintyy huomattavaa vastusta, erikoisesti silloin, kun vetovoimia kohdistuu poikki verkkoristikkojen. Jos verkot sulkeutuisivat sekoituksen aikana, matriisimateriaalin pääsy verkkoihin voisi estyä. Voi olla tär-35 keää, että vääristymisen jälkeen on hyvä alkuperäisen verkkomuodon palautuminen.
1° 74772
Hyödyllinen mitta sekundääriselle mittapysyvyydelle suhteuttaa "vääristy-miskuorman" kappaleen painoon pinta-alayksikköä kohti. Vääristymiskuorma on se vetovoima, joka kohdistuessaan minkä tahansa verkkoristikon poikki vähentää verkkoaukon pinta-alaa puolella (suhteessa kuormittamattomaan 5 pinta-alaan). Yleisesti suhde vääristymiskuorma:paino per neliömetriä voi olla niinkin alhainen kuin 0,5:1, 0,6:1 tai 0,75:1 (suhteet alle 0,5:1 eivät ole suotavia, mutta eivät myöskään poissuljettavia), vaikka suositeltavat minimiarvot ovat 1:1, 1,5:1, 2:1, 3:1 tai 3,5:1.
10 Testi tulisi suorittaa ristikon suunnissa. Normaalisti jos sekundäärinen stabiliteetti on riittävän korkea, primäärinen stabiliteetti on riittävän korkea eikä sitä tarvitse erikseen testata. Ylläolevaa testiä voidaan soveltaa esimerkiksi kappaleisiin, joissa on hyvin pitkänomaisia suora-kulmaverkkoja tai joissa on neliömäiset tai melkein neliömäiset verkot.
15
Yksinkertaisempi laskelma voidaan tehdä neliömäisille tai melkein neliömäisille verkoille, jos modifioituna vääristymiskuormana pidetään sitä kuormaa, joka vähentää lävistäjän mittaa puolella _ tarvitaan melko paljon pienempi kuorma ja suhteelliset vähenemiset poikkeavat toisistaan, 20 koska erilaiset verkkokoot ja painot muuttavat jäykkyyttä. Modifoitu vääristymiskuorma:paino per neliömetri on mieluimmin ainakin 0,6:1 ja voi olla ainakin 0,8:1 tai 1:1, vaikkakin minimiarvoja 2:1 tai 2,5:1 tai enemmän voi esiintyä joillakin materiaaleilla.
25 Verkkorakennekappaleiden materiaalin suhteellinen tiehys voi olla tärkeää riippuen sekoitusmenetelmästä ja matriisin sakeudesta esimerkiksi ennen kovetusta tai lujittamista. Kappaleiden tulisi pysyä satunnaisesti kautta koko matriisin jakautuneina eikä niillä saisi olla taipumusta kohota pintaan tai vajota pohjalle.
30
Kappaleen tehollinen vetomoduulin tulisi ideaalitapauksessa olla sama kuin matriisin, jos matriisi on jäykkä. Käytettäessä korkean moduulin rakenteita sellaiseen matriisiin, kuten betoni, on keksintö silti hyödyllinen, vaikka moduuli on alempi. Alhaisemman moduulin rakenteita voidaan 35 käyttää sellaisiin matriiseihin kuten maa.
Jokaisessa matriisissa tulee olemaan suuri määrä kappaleita. Jokaiselle h 74772 matriisille ja verkkokappaleelle on olemassa optimaalinen lukumäärä kappaleita tilavuusyksikköä kohti ominaisuuksien maksimaalisen paranemisen saavuttamiseksi ja tämä voidaan määrittää kokeellisesti. Käytetty kappaleiden osuus riippuu ennen kaikkea matriisin luonteesta, hiukkaskokoja-5 kautumasta matriisissa, säiekoosta, verkon silmäkoosta, kappaleiden koosta ja muodosta ja verkkokappaleiden taivutusjäykkyydestä ja vetojäykkyy-destä. Jos verkkokappaleiden määrä on liian suuri, ne häiritsevät toisiaan (ja saattavat taipua) ja matriisi/kappale-kytkeytyminen kärsii, mikä alentaa matriisin lujuutta - siten yksityisten kappaleiden riittämätöntä lu-10 juutta ei voi kompensoida käyttämällä hyvin suurta määrää kappaleita.
Siitä huolimatta kappaleita voi tilavuusyksikköä kohti olla niin paljon, että kappaleet aikaansaavat suunnilleen saman tilavuuden omaavan itsekan-tavan massan. Jos, kuten normaalisti on asianlaita, säikeitä pistää esiin kappaleiden reunoista, massa voi olla tiettyyn määrään asti koossapysy-15 vää, koska esiintyöntyvät säikeet tai vieläpä yhden kappaleen nurkka voi tarttua toisen kappaleen verkkoaukkoon tämän ilmiön esiintyessä erikoisesti silloin, kun käytetään suurempiaukkoisia verkkoja. Ilmiö havaitiin erikoisesti silloin, kun käytettiin 18 mm:n verkon kappaleita, joissa oli neljä täyttä verkkoaukkoa (2 x 2) 0,5 p-% (kuivapainosta) hiekan 20 lujittamiseksi.
Uskotaan, että suositeltava minimi on noin 5000 tai 10000 kappaletta kuutiometriä kohti ja suositeltava maksimi on noin 500 000 kappaletta kuutiometriä kohti, vaikka määrä riippuu ennen kaikkea kappaleiden koosta. Ylei-25 sesti kappaleiden paino-osuus matriisista on mieluimmin välillä noin kymmenesosa siltä osuudesta, jossa matriisilla on maksimaalinen tiheys ja noin kaksi ja puoli kertaa tämä osuus. Kalkki osuudet annetaan tässä kuiva-painoon perustuvina. Maata varten osuus on mieluimmin vähemmän kuin 2 % tai 1 %, mutta mieluimmin enemmän kuin noin 0,05 %. Hiilivety-, hyd-30 rauli- tai potsolaanisideaineita varten osuus on edullisesti sama kuin maalle tai aina 5 %:iin saakka.
Mieluimmin jokaisessa kappaleessa on jopa tuhat, viisisataa tai kaksi ja puoli sataa täyttä verkkoaukkoa, mutta suositeltava määrä on noin kaksi-35 kymmentäviisi tai kaksikymmentä, mutta esimerkiksi kahdesan tai yhdeksän ovat mahdollisia. On myös mahdollista operoida kappaleilla, joissa on niinkin vähän kuin kolme tai neljä täyttä verkkoaukkoa.
12 74772
Jokaisella kappaleen pinnalla on pinta-ala, joka on pieni suhteessa lujitettavaan matriisiin. Kappaleen suurimman mitan tulisi olla pieni suhteessa matriisin suurimpaan mittaan eli vähemmän kuin kymmenes osa tai sadas osa tai tuhannes osa matriisin suurimmasta mitasta. Niin kauan kuin 5 verkkorakenteen kappaleilla on pienet leveydet, ne voivat olla melko pitkiä, esimerkiksi 300, 400 tai 500 millimetriin asti tai vieläpä pitempiä. Silti on suositeltavaa, että kappaleet ovat karkeasti ottaen neliömäisiä tai ainakin, että pituus on samaa suuruusluokkaa kuin leveys eli ei enempää kuin kymmenen kertaa leveys ja mieluimmin ei enempää kuin kaksi ker-10 taa leveys.
Maata lujitettaessa kappaleiden jokaisen pinnan pinta-ala on mieluimmin 2 noin 10 000 mm tai vähemmän, suositeltavan pinta-alan ollessa noin 2 1000 mm , esimerkiksi 35 mm:n neliö tai 30 x 40 mm. Jos kappaleet kuiten- 15 kin ovat pitkiä ja suhteellisen kapeita, kunkin pinnan koko voi olla huo- 2 2 mattavasti suurempi kuin 10 000 mm , esimerkiksi 20 000 tai 30 000 mm asti.
Hillivetysideainetuotteita varten kappaleiden koko voi olla melko paljon 2 20 suurempi kuin maata varten, esimerkiksi noin 20 000 mm tai vähemmän.
Hydrauli- tai potsolaanisideainetuoteita varten kappaleiden koko voi olla sama kuin maalle, vaikkakin paljon pienemmät kappaleet, esimerkiksi 2 noin 100 mm asti (kunkin pinnan ala) ovat kuviteltavissa verkkokoon 25 riippuessa aggregaatin tai täyteaineen koosta, mutta esimerkiksi sementti-kattolevyjä varten kappaleet voivat olla paljon pienempiä kuin maan lujittamista varten.
On helpompaa tarkastella verkon reikien kokoa kuin verkon kokoa. Verkko-30 aukon koko voidaan valita suhteessa matriisin hiukkaskokoon. Maahiukka-silla tarkastellaan normaalisti D85-arvoa, joka on reikäkoko, jonka läpi 85 p-% maasta kulkee. On suositeltavaa, että reikäkoon tulisi olla huomattavasti suurempi kuin hiukkaskoko, suositeltavan maksimin ollessa 25 kertaa hiukkaskoko ja suositeltavan minimin ollessa kaksi kertaa hiukkas-35 koko. Yleensä lujitettaessa niitä maalakeja ja rakeisia materiaaleja, joita normaalisti käytetään, reikäkoko voi olla välillä 5-40 mm. Hienoa hiekkaa varten, jonka D85-arvo on 1 mm, kappaleet voivat olla verkkoa, jonka
II
13 74772 reikäkoko on suunnilleen 3 mm:n neliö ja säiepaksuus esimerkiksi noin 0,1 mm. Hiilivety-, hydrauli- ja potsolaanisideainetuotteita varten, joissa maksimi hlukkaskoko on 20 mm, kappaleilla voi olla suunnilleen neliömäinen reikä kooltaan noin 50 mm säiepaksuuden ollessa esimerkiksi 5 noin 2 mm.
Keksintöä kuvataan edelleen esimerkkien avulla ja viittaamalla oheisiin piirroksiin, joissa: 10 kuvio la on kaavlomalnen viipale keksinnön mukaisesti lujitetusta matriisista; kuvio Ib kuvaa verkkokappaleita, jotka eivät ole keksinnön mukaisia; 15 kuvio le kuvaa verkkokappaleita, jotka ovat keksinnön mukaisia; kuviot Id ja le ovat kaaviomaisia teoreettisia kuvioita, jotka havainnollistavat lujitetun matriisin käyttäytymistä; 20 kuviot 2-4 ovat näkymiä keksinnön mukaisesti käytetyn verkkorakenteen kolmesta erilaisesta kappaleesta; kuvio 5 on kaavio, joka esittää kappaleeseen kohdistuvia vetovoimia kappaletta testattaessa; 25 kuviot 6a ja 6b ovat käyriä, jotka esittävät kantosuhdetta ja kuivatiheyt-tä verkkokappaleipitoisuuden funktiona; kuvio 6c on käyrä, joka esittää kuormankantokykyä muodonmuutoksen funk-30 tiona; kuviot 7 ja 8 ovat kaaviomaisia sivukuvia ensimmäisestä ja toisesta keksinnön mukaisesta maanlujltuskoneesta; ja 35 kuvio 9 on isometrinen projektio verkkorakennemateriaalirullasta, jota voidaan käyttää kuvioiden 7 ja 8 koneessa.
14 74772
Kuvio la esittää integraalisen muovimateriaalia olevan verkkorakenteen kappaleita 1 sekoitettuna satunnaisesti matriisiin 2. Esitetyllä viipaleella on tietty paksuus, esimerkiksi kymmenes osa paneelin tai kerroksen korkeudesta. Kaikki kappaleet 1 (tai niiden osat) viipaleen sisässä 5 on esitetty katkoviivoin - selvyyden vuoksi kappaleita 1 ei ole esitetty katkaistuina viipaleen reunoilla ja ulkonevat osat on esitetty ehyillä viivoilla. Haluttaessa matriisiin 2 voidaan lisätä pituussuuntaisia lujitus- tai vahvistuselimiä 3.
10 Kuviot Ib ja le esittävät näytteitä verkonkappaleista, jotka on otettu talteen edelläkuvatussa taivutuspalautumakokeessa suoritetun sekoituksen ja tiivistämisen jälkeen. Kuvio Ib havainnollistaa tulosta käytettäessä epäsopivia verkkokappaleita, jotka täyttävät kokeen vaatimukset ainoastaan yhdessä suunnassa. Kuvio le havainnollistaa tulosta sopivia verkko-15 kappaleita käytettäessä. (Taulukon 1 esimerkki 4). Kuvio Id esittää teoreettista yhteenkytkettyä maakoostumaa, jossa maahiukkasia 2' on kytketty yhteen yksittäisen kappaleen 1 filamenteilla 1'. Kuvio le esittää yh-teenkytkettyjä koostumia maamassassa.
20 Kuvion 2 kappale 1 oli GB-julkaisun 836 555 mukainen lämpökovetettu, orientoitu kaksitasoinen vinoneliöverkkorakenne. Kuvion 3 mukainen kappale 1 oli GB-julkaisun 1 250 478 mukainen lämpökovetettu biplanaarinen biaksiaalisesti orientoitu neliömäinen verkkorakenne. Kuviot 2 ja 3 havainnollistavat sitä, että kappaleet voivat olla "vinoneliökappaleita" 25 tai "neliökappaleita". Kuvion 4 kappale 1 oli syvä säierakenne, jollainen on esitetty GB-julkaisussa 1 210 354. Kaikissa kuvioissa 2-4 risteys- tai liitoskohtia 5 yhdistävät erittäin pitkälle orientoidut säikeet 6; kuvioissa 2 ja 3 risteyskohdat 5 ovat orientoimattomia, kun taas kuviossa 4 jonkin verran orientoitumista on tapahtunut risteyskohdissa 5. 30
Erilaisia verkkorakenteita pantiin "koukkutesteihin" niiden vetolujuuksien määrittämiseksi erilaisissa suunnissa rakenteen poikki. Taulukot 1 ja 2 antavat näiden kokeiden tulokset. Kukin verkkorakenteista oli biaksiaalisesti orientoitu, jolloin niitä oli venytetty suunnilleen samas-35 sa venytyssuhteessa kummassakin suunnassa säikeiden ollessa erittäin paljon orientoituja. Verkkorakenteet 1-3 olivat, kuten kuviossa 3 ja niitä oli venytetty suhteessa 4,5:1. Orientoituminen siirtyi risteyskohtiin, li 15 74772 vaikka kussakin liitoskohdassa oli jonkin verran orientoitumatonta materiaalia. Verkkorakenteet 4-6 olivat GB-julkaisun 969 655 mukaisella menetelmällä valmistettuja biplanaarisia verkkorakenteita, joita oli venytetty suhteessa 4:1. Verkkorakenne 7 oli kuten kuviossa 4 ja sitä oli veny-5 tetty suhteessa 6:1 ilman lämpökovetusta. Verkkorakenne 8 oli kuten kuviossa 3 ja sitä oli venytetty suhteessa 4:1 ja lämpökovetettu 185°C lämpötilassa.
Kuten kuviossa 5 on havainnollistettu voimia kohdistettiin neljässä tai 10 kuudessa eri suunnassa A-D tai A-F kahden suunnan ollessa säikeen suuntaisia ja kahden lävistäjän suunnassa. Nämä suunnat valittiin, koska niiden tulisi edustaa ainakin likimain maksimi- ja minimilujuuksia. Taulukot 1 ja 2 antavat lujuuden huippukuormalla sekä joitakin yksityiskohtia materiaalista. Missään tapauksessa ei risteys- tai liitoskohta murtunut. 15 Jokaisessa tapauksessa minimimurtovoima oli suurempi kuin 50 % maksimista. Venymä murtokuormalla A:lle ja B:lle on annettu taulukossa 2 prosentteina (keskiarvo verkkorakenteille 1-3). Kunkin säikeen ohuin kohta oli likimain keskikohdassa.
20 Taulukko 2 antaa vääristymiskuorman ja modifioidun vääristymiskuorman suhteessa verkkorakenteen painoon pituusmetriä kohti. Koska verkot olivat neliömäisiä ja rakenteet tasapainotettuja, suhteet kuormille vastaavilla lävistäjillä olivat hyvin lähellä toisiaan taulukon 1 antaessa keskiarvon. Kaikissa tapauksissa verkkorakenteilla oli korkea primäärinen 25 dimensiostablilisuus. Kalkissa tapauksissa materiaalit läpäisivät mainitun käytännöllisen taivutuspalautumakoneen (verkkorakenne 4 on esitetty kuviossa le).
Verkkorakenteita 7 ja 8 ei ollut saatavilla eikä niitä testattu ja nii-30 den yksikköpaineet arvioitiin. Uskotaan, että ne selviäisivät dimensio-stabiliteetti- ja taituvuspalautusmatesteissä.
35 16 74772 TAULUKKO 1
Verkko- Materi- Yksikkö- Verkkoaukko Säiepaksuus 5 rakenne aali paino mm (keski-piste) mm 2 g/m Suunta Suunta Suunta Suunta
A B A B
1 HDPE 38,2 6,0 6,0 0,25 0,24 10 2 HDPE 14,5 6,0 6,0 0,25 0,21 3 PP 17,4 6,0 6,0 0,23 0,19 4 PP 40 4,3 5,1 0,39 0,20 5 PP 18,5 6,2 7,2 0,24 0,17 6 PP 15,4 3,3 3,5 0,07 0,17 15 7 PP 60 10,0 10,0 * * 8 Polyesteri 150 20,0 20,0 1,2 1,2 •k 20 säieleveys 0,3 mm, säiekorkeus 12 mm keskimäärin kumpaankin suuntaan.
TAULUKKO 2 25 Verkko- Koukkumurtolujuus (huippukuorma kg) Maksimikuorman % venymä rakenne A B C D E F suhde minimi- huippu- murtokuorman kuormalla kuormaan 30 1 1,44 1,40 1,65 1,74 1,66 1,72 1,24:1 27 2 0,98 1,04 1,37 1,30 1,16 1,23 1,40:1 25 3 1,38 1,18 1,67 1,52 1,50 1,60 1,42:1 15 4 1,47 1,88 1,50 1,29 - - 1,46:1 55 35 5 1,26 1,53 0,87 1,34 - - 1,76:1 66 25 35 6 0,59 0,51 0,38 0,35 - - 1,69:1 55 100
II
74772 TAULUKKO 3
Verkko- Vääristymis- Modifioitu 5 rakenne kuormasuhde vääristymis- (50 % avoimeen kuormasuhde pintaan) (50 % diagonaali- suuntaan) 10 1 3,7:1 2,61:1 2 4,2:1 2,35:1 3 5,3:1 4,98:1 4 6,5:1 5 4,0:1 15 6 6,5:1
Kuvio 6a esittää Mid-Ross-hiekan CBR-arvon keskimääräistä (pinta ja pohja) vaihtelua 9,3 p-Z:n kosteuspitoisuudessa (jonka uskotaan olevan hiukan 20 optimin yläpuolella), kun verkkokappaleiden (jc) määrää vaihdellaan (määrä annetaan painoprosentteina kuivasta hiekasta). Kuvio 6b esittää, kuinka seoksen (y) kuivatiheys tonneina kuutiometriä kohti vaihtelee verkko-kappaleiden (x) paino-osuuden mukaan; tiheys nousee alussa, koska kappaleet ottavat jonkin verran huokostilavuudesta. Verkkokappaleet olivat 25 edellämainitun verkkorakenteen 4 40 x 40 mm neliöitä (kuten taulukoiden 4 ja 5 esimerkissä 4). Seos tiivistettiin standardin BS 5930-1981 mukaisesti ja kantolujuus mitattiin CBR-standardikokeen mukaisesti.
Maksimi kuviossa 6a on noin 0,65 % (vaikka se ulottuu karkeasti 0,5 %:sta 30 0,7 %:iin) ja kuviossa 6b maksimi on noin 0,32 %. Siten maksimilujuus esiintyi kappaleiden osuuden ollessa likimain kaksinkertainen verrattuna maksimitiheyden antavaan osuuteen. Käytettäessä optimaalista verkko-kappalemäärää CBR-arvo kasvoi alkuperäisestä kahdeksankertaiseksi. Voi kuitenkin olla taloudellista vähentää verkkokappaleiden määrää - CBR-arvo 35 esimerkiksi on enemmän kuin kaksinkertainen arvossa 0,1 p-Z verrattuna lujittamattomaan hiekkaan.
ie 7 4 7 7 2 2
Kuvio 6c esittää rasitus- tai kuormankantokyvyn (KN/m ) vaihtelua jännityksen mukaan (ilmaistuna liikkeenä millimetreissä), kun Mid-Ross-hiekkaa, jonka kosteuspitoisuus oli 9,3 % ja joka oli sijoitettu 170 mm syväksi kerrokseksi 500 mm pitkään, 75 mm leveään ja 500 mm syvään tankkiin, pu-5 ristetään neliön muotoisella 75 x 75 mm levyllä, joka liikkui pystysuoraan alaspäin. Käyrä W on pelkästään hiekalle; käyrät X, Y ja Z ovat kuten käyrä W paitsi, että ylhäältä alaspäin 37,5 mm, 75 mm ja 150 mm oli korvattu hiekalla, johon oli sekoitettu 0,1 p-% verkkokappaleita samalla tavalla kuin kuvioita 6a ja 6b varten.
10
Kun maksimaalinen kuormankantokyky on ylitetty, hiekka liikkuu sivulle ja nousee ylöspäin levyn ympärillä. Havaitaan, että verkkokappaleiden lisääminen ei ainoastaan kasvata maksimaalista kuormankantokykyä, vaan aiheuttaa myös sen, että maksimi esiintyy suuremmilla rasituksilla.
15 Käyrä esittää myös katkoviivoilla palautumisen, kun levyltä poistetaan kuorma maksimikantokyvyn kohdalla. Pelkän hiekan tapauksessa (W) palautuma tai joustavuus on minimaalista. Lujitetun hiekan (Z) tapauksessa palautuma tai joustavuus on merkittävä.
20
Taulukoissa 4 ja 5 annetaan lukuarvoja optimaaisille CBR-arvoille käytettäessä verkkorakenteita 4-6 Mis-Ross-hiekan lujittamiseksi 9,3 p-%:n kosteuspitoisuudessa.
25 TAULUKKO 4
Koe Verkko- Keskimääräi- Keskimäärä!- Pitoisuus Pinta-ala rakenne nen verkko- nen verkko- p-% neliömetreinä 30 kappalekoko aukkojen maakuutiota mm lukumäärä kohti 14 40 x 40 63 0,64 290 25 40 x 40 30 0,31 303 35 3 5 40 x 40 131 0,10 98 4 6 40 x 40 121 0,30 353 n 19 74772 TAULUKKO 5
Esimerkki CBR % 5 _
Pinta Pohja 1 11,0 21,5 2 7,0 12,5 10 3 5,8 7,5 A A,5 11,0
Vaikka taulukko A koskee neliömäisiä kappaleita, niiden pitäisi olla pit-15 kulaisia. Erikoisesti maanlujittamistapauksessa esimerkkien 1-A kappaleiden tulisi olla pituudeltaan A00 mm ja leveydeltään AO mm.
Seuraavat esimerkit ovat teoreettisia. Joitakin yksityiskohtia on kerätty allaolevaan taulukkoon 6.
20
Esimerkki 6 (maan lujittaminen) 3
Kuvion 8 koetta käyttäen lujitettiin maamassaa (jota voi olla 5 m :stä 8 3 5 x 10 m :iin saakka). Maa oli Mid-Ross-hiekkaa, jonka D85-arvo oli 3 25 1,7 mm ja kuivatiheys 2000 kg/m (kosteuspitoisuus oli 9,3 p-%).
Esimerkit 6-9 (maan lujittaminen)
Esimerkki 6 on samanlainen kuin esimerkki 5 paitsi, että käytettiin pie-30 nempää verkkokappalemäärää. Esimerkeissä 7-9 käytettiin kevyempää verkko-rakennetta (tässä tapauksessa verkkorakenteen 6 ykköspaino oli 15,0).
Esimerkki 10 (lujitettu betoni) 35 10 mm:n maksimikokoon porrasmaisesti lajiteltua aggregaattia sekoitettiin kappaleiden kanssa asfalttisekoituskoneessa ja seokseen sekoitettiin asfalttia 170°C lämpötilassa. Asfalttia levitettiin tiepinnalle 50 mm pak- 20 7 4 7 7 2 9uksi kulutuskerrokseksi (ainakin 10 m pitkä ja 3 m leveä). Asfaltin pitäisi omata pienempi urautuminen kantavuuskiertoratatestissä kuin lujit-tamattoman asfaltin.
5 TAULUKKO 6
Verkko- Yksikkö Keskimää- Keskimää- Pitoisuus Pinta- Kappaleita 3 rakenne paino räinen räinen p-Z ala per m 2 2 3 10 Koe g/m verkko- verkko- (kuiva) m /m (pyöristet- kappale- aukkojen mat- ty 1ähimkoko luku kap- riisiä pään tuhan- mm paletta teen) kohti 15 (laskettu) 5 7 60 45 x 45 16 0,2 67 33000 6 7 60 45 x 45 16 0,1 33 16000 7 6 15 40 x 40 121 0,1 136 85000 20 8 6 15 40 x 40 121 0,5 680 425000 9 6 15 100 x 100 809 0,1 136 14000 10 8 150 60 x 60 4 0,3 48 13000 11 8 150 60 x 60 4 0,5 77 21000 25
Kuviot 7-9
Kuviot 7 ja 8 esittävät kahta samanlaista konetta ja samoihin tai samanlaisiin osiin viitataan samoja viitenumerolta käyttäen. Kumpikin kone on 30 ajoneuvon tai perävaunun muodossa. Kummassakin koneessa on vetopyörät 11 ja tiivistysjyrä 12. Kummassakin koneessa on kannatin 13 verkkorakenne-rullaa 14 varten, jonka läpimitta on esimerkiksi 1 m ja leveysys aina 2 m. Koneen kulkiessa vetotelat 15 purkavat verkkorakennetta, joka jakautuu nauhoiksi (esimerkiksi 50 nauhaksi) pituussuuntaisten veitsien 16 35 avulla ja leikkautuu kappaleiksi 1 pyörivällä leikkurilla 18, joka on yhteistoiminnassa viettävien ohjaimien 20 alapuolella olevan vastintan-gon kanssa. Vaihtoehtoisesti rulla 14 voi olla esileikattu nauhamaisiksi I! 21 74772 pitkiksi kapeiksi suikaleiksi, kuten kuviossa 9 on esitetty, jolloin kussakin kaistaleessa on leveyssuunnassa vähintään kaksi täyttä verkkoauk-koa. Kappaleet 1 ohjautuvat alas suppilon 21 kautta. Koska kappaleet 1 voisivat takertua suppiloon 21, voidaan asentaa puhallin (ei esitetty) 5 kappaleiden 1 puhaltamiseksi alas suppiloon 21.
Kuvion 7 koneessa on pyörivä monikärkityökalu 22 kappaleiden 1 pistämiseksi tai työntämiseksi maahan. Yksittäisillä kärjillä on erilaiset pituudet ja niiden kärki voi olla poikkileikkaukseltaan esimerkiksi 15 x 15 -10 35 x 35 mm ja muodoltaan sileä katkaistu kartio. Työkalussa 22 voi olla noin 5000 kärkeä.
Kuvion 8 koneessa elin kappaleiden 1 saattamiseksi maahan on pyörivän työkalun 23 muodossa, joka kaivaa ylös maan pintakerroksen. Kotelo 24 15 ohjaa ylösvedetyn maan suppilon 24 pohjalle, jossa irtomaa sekoittuu kappaleiden 1 kanssa.
Molemmissa koneissa voi olla sivuverhous 25, joka vähentää tuulen mahdollista häiritsevää vaikutusta kappaleisiin 1.
20
Koneita hinataan (tai työnnetään) nuolen suuntaan. Kun kappaleet 1 on sijoitettu maahan, se tiivistetään telalla 12.
Claims (21)
1. Menetelmä hiukkasmatriisin (2) lujittamiseksi, jonka menetelmän mukaan yleisesti litteitä, joustavia, avointa verkkorakennetta olevia kap- 5 paleita (1) upotetaan matriisiin (2), tunnettu siitä, että matriisiin upotetaan kappaleita (1), joista kukin omaa pinta-alan, joka on pieni suhteessa matriisin (2) kokoon, käsittää enemmän kuin yhden täydellisen verkkoaukon, sisältää lujia risteys- tai liitoskohtia ja omaa suuren mittapysyvyyden tason suunnassa ja korkean taivutuspalautuman, ja 10 että kappaleet (1) upotetaan matriisiin (2) satunnaisesti ilman, että matriisiin (2) muodostuu huomattavaa ylimääräistä huokostilaa.
1 Patenttivaatimukset
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matriisiin upotetaan kappaleita (1), joiden verkkorakenne on integraa- 15 lista muovimateriaalia olevaa verkkorakennetta, joka käsittää molekulaari-sesti suunnattuja säikeitä (6).
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matriisiin upotetaan kappaleita (1), joiden verkkorakenteen säi- 20 keet (6) ovat ei-pyöreitä ja niiden mitta kohtisuorassa kappaleen (1) tasoon nähden on suurempi kuin mitta kappaleen (1) tason suunnassa.
4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matriisiin upotetaan ainakin 10 000 kappaletta (1) matriisin 25 kuutiometriä kohti.
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että matriisiin upotetaan kappaleita (1), joiden vetomurto-lujuus kappaleiden tasossa mitattuna missä tahansa suunnassa kappaleen 30 (1) poikki ei ole huomattavasti alle 50 % missä tahansa muussa suunnassa kappaleen poikki mitatusta vetomurtolujuudesta.
6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että matriisiin upotetaan sellaisia kappaleita (1), että 35 vetovoima, joka kohdistettuna kappaleen (1) minkä tahansa lävistäjän poikki vähentää verkkoaukon pinta-alaa puolella, on ainakin 50 % kappaleen painosta neliömetriä kohti. Il 74772
7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matriisiin upotetaan kappaleita (1), joiden verkkoaukot ovat suunnilleen nelikulmaisia ja että vetovoima, joka kohdistettaessa kappaleen (1) verkkoaukon minkä tahansa lävistäjän poikki vähentää vastakkai-5 sen lävistäjän mittaa puolella, on vähintään 60 % kappaleen painosta neliömetriä kohti.
8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että matriisiin upotetaan kappaleita (1), joilla on ainakin 10 83 %:n taivutuspalautuma mitattuna standarditestillä.
9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matriisiin upotetaan kappaleita (1), joilla on ainakin 75 %:n taivutuspalautuma standarditestillä mitattuna. 15
10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että matriisiin upotetaan kappaleita (1), joista kukin sisältää enintään tuhat täydellistä verkkoaukkoa.
11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että matriisiin upotetaan kappaleita (1), joista kukin on suunnilleen neliömäinen.
12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet- 25. u siitä, että matriisiin upotetaan kappaleita (1), joiden koko on 2 noin 20 000 mm tai vähemmän.
13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunne t -t u siltä, että matriisina (2) käytetään maata. 30
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että matriisiin upotetaan kappaleita (1) noin 2 % tai vähemmän matriisista (2) (kuivapainosta).
15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matriisiin upotetaan kappaleita (1) noin 1 % tai vähemmän matriisista (2) (kuivapainosta). 24 74772
16. Jonkin patenttivaatimuksen 13-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matriisiin upotetaan kappaleita (1) noin 0,05 % tai enemmän matriisista (2) (kuivapainosta).
17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matriisiin upotetaan kappaleita (1) noin 0,2 % tai enemmän matriisista (2) (kuivapainosta).
18. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu 10 siitä, että matriisissa (2) käytetään hiilivetysideainetta.
19. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matriisissa (2) käytetään hydraulista tai potsolaaniside-ainetta. 15
20. Patenttivaatimuksen 18 tai 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matriisiin upotetaan kappaleita (1) noin 5 % tai vähemmän matriisista (2) (kuivapainosta).
21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matriisiin upotetaan kappaleita (1) noin 1 % tai vähemmän matriisista (2) (kuivapainosta). 25 30 II 35 74772
Applications Claiming Priority (8)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| GB8228334 | 1982-10-05 | ||
| GB8228334 | 1982-10-05 | ||
| GB8308915 | 1983-03-31 | ||
| GB8308915 | 1983-03-31 | ||
| GB838315289A GB8315289D0 (en) | 1983-06-03 | 1983-06-03 | Strengthening matrix |
| GB8315289 | 1983-06-03 | ||
| GB838317491A GB8317491D0 (en) | 1983-06-28 | 1983-06-28 | Strengthening matrix |
| GB8317491 | 1983-06-28 |
Publications (4)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI833593A0 FI833593A0 (fi) | 1983-10-03 |
| FI833593L FI833593L (fi) | 1984-04-06 |
| FI74772B FI74772B (fi) | 1987-11-30 |
| FI74772C true FI74772C (fi) | 1988-03-10 |
Family
ID=27449392
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI833593A FI74772C (fi) | 1982-10-05 | 1983-10-03 | Foerfarande foer foerstaerkning av en partikelmatris. |
Country Status (19)
| Country | Link |
|---|---|
| EP (1) | EP0122995B1 (fi) |
| JP (1) | JPH0694647B2 (fi) |
| KR (1) | KR920004621B1 (fi) |
| AU (1) | AU563959B2 (fi) |
| BR (1) | BR8305478A (fi) |
| CA (1) | CA1217617A (fi) |
| DE (1) | DE3376575D1 (fi) |
| DK (1) | DK158048C (fi) |
| ES (1) | ES526220A0 (fi) |
| FI (1) | FI74772C (fi) |
| GB (2) | GB2120475B (fi) |
| GR (1) | GR79699B (fi) |
| HK (1) | HK52084A (fi) |
| IE (1) | IE54595B1 (fi) |
| IN (1) | IN161172B (fi) |
| MX (1) | MX157419A (fi) |
| MY (1) | MY8500533A (fi) |
| NO (1) | NO165305C (fi) |
| SG (1) | SG19084G (fi) |
Families Citing this family (18)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| DE3444921A1 (de) * | 1984-02-24 | 1985-09-05 | VE Wohnungsbaukombinat "Wilhelm Pieck" Karl-Marx-Stadt, DDR 9044 Karl-Marx-Stadt | Textiles verbundmaterial fuer bewehrungen und verfahren zu dessen herstellung |
| FR2579644B1 (fr) * | 1985-03-27 | 1987-06-12 | Rhone Poulenc Fibres | Procede pour la stabilisation des sols au moyen de filaments continus synthetiques |
| US4790691A (en) * | 1986-10-03 | 1988-12-13 | Freed W Wayne | Fiber reinforced soil and method |
| JPS6410921A (en) * | 1987-03-30 | 1989-01-13 | Netlon Ltd | Method for reinforcing turf surface |
| GB8825781D0 (en) * | 1988-11-03 | 1988-12-07 | Netlon Ltd | Depositing reinforced matrix |
| GB8825773D0 (en) * | 1988-11-03 | 1988-12-07 | Netlon Ltd | Packing small mesh pieces |
| DE9214815U1 (de) * | 1992-10-31 | 1993-03-25 | BASF Magnetics GmbH, 6800 Mannheim | Schutzhülle für Gegenstände, insbesondere von Quaderform |
| FI91984C (fi) * | 1992-12-10 | 1994-09-12 | Yit Yhtymae Oy | Menetelmä maahan muodostettavan rakenteen vahvistamiseksi |
| GB9302262D0 (en) * | 1993-02-05 | 1993-03-24 | Small Edward B | Improvements relating to the manufacture of pre-cast concrete panels |
| NL9300602A (nl) * | 1993-04-06 | 1994-11-01 | Desmepol Bv | Bodembedekking alsmede toepassing van snippers van vliezen. |
| GB2292090A (en) * | 1994-08-13 | 1996-02-14 | Fibresand Ltd | Surfaces for sports grounds |
| FR2727703B1 (fr) * | 1994-12-02 | 1997-01-10 | Orgel | Procede et dispositif de renforcement des sols par des additifs fibreux |
| AU4099896A (en) * | 1995-01-19 | 1996-07-25 | Orgel | Method and device for reinforcing the ground using fibrous additives |
| IT1276547B1 (it) * | 1995-04-26 | 1997-11-03 | Piccini Spa | Macchina per la frantumazione e la compattazione, in particolare per il trattamento di discariche urbane ed industriali. |
| US6042305A (en) * | 1997-08-15 | 2000-03-28 | Ppg Industries Ohio, Inc. | Fiber-reinforced soil mixtures |
| CN104929099A (zh) * | 2014-03-18 | 2015-09-23 | 王自治 | 治沙联合作业机 |
| WO2018204984A1 (en) * | 2017-05-12 | 2018-11-15 | Csr Building Products Limited | Panel having curved reinforcement |
| CN109555245B (zh) * | 2017-09-25 | 2021-04-16 | 罗晓晖 | 幕皮式建筑 |
Family Cites Families (9)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| GB1210354A (en) * | 1966-11-07 | 1970-10-28 | Netlon Pta Ltd | Improvements in or relating to extruded plastic net |
| DE1784576A1 (de) * | 1968-08-21 | 1971-08-12 | Ver Stahlwollefabriken Bullmer | Verfahren zum Herstellen eines Strassenbelages |
| DE2434597A1 (de) * | 1974-07-18 | 1976-01-29 | Chubb & Sons Lock & Safe Co | Sicherheitsraum wie bunker oder tresorraum und verfahren zur herstellung derartiger raeume |
| CH592219A5 (en) * | 1974-10-03 | 1977-10-14 | Arnheiter Ag Forta Seilwerke | Mesh reinforcement for concrete, tar or bitumen - is initially close-packed and expands in the mixer |
| FR2355787A1 (fr) * | 1976-02-02 | 1978-01-20 | Solvay | Compositions de mortier hydraulique et procede pour leur application |
| DE2753858C3 (de) * | 1977-12-02 | 1980-10-23 | Hermann 7622 Schiltach Schemel | Verfahren zum Herstellen von faserbewehrten Betonformteilen und nach diesem Verfahren hergestellte Formteile |
| GB2031833B (en) * | 1978-10-16 | 1983-01-12 | Plg Res | Device for holding a number of containers |
| FR2451902A1 (fr) * | 1979-03-23 | 1980-10-17 | France Etat | Materiau de construction comprenant un element continu souple et son application notamment pour remblai, revetement ou massif de fondation sur un sol meuble |
| DE3023002A1 (de) * | 1980-06-20 | 1982-01-14 | Maschinenfabrik Klaus-Gerd Hoes, 2906 Wardenburg | Bodenstabilisierungsgeraet |
-
1980
- 1980-08-26 GB GB04260880A patent/GB2120475B/en not_active Expired
-
1983
- 1983-09-30 CA CA000438076A patent/CA1217617A/en not_active Expired
- 1983-10-03 FI FI833593A patent/FI74772C/fi not_active IP Right Cessation
- 1983-10-03 EP EP83305982A patent/EP0122995B1/en not_active Expired
- 1983-10-03 DE DE8383305982T patent/DE3376575D1/de not_active Expired
- 1983-10-03 GB GB838326444A patent/GB8326444D0/en active Pending
- 1983-10-03 NO NO833593A patent/NO165305C/no unknown
- 1983-10-03 GR GR72606A patent/GR79699B/el unknown
- 1983-10-04 BR BR8305478A patent/BR8305478A/pt not_active IP Right Cessation
- 1983-10-04 ES ES526220A patent/ES526220A0/es active Granted
- 1983-10-04 IE IE2338/83A patent/IE54595B1/en not_active IP Right Cessation
- 1983-10-04 AU AU19876/83A patent/AU563959B2/en not_active Expired
- 1983-10-04 DK DK456783A patent/DK158048C/da not_active IP Right Cessation
- 1983-10-04 MX MX199000A patent/MX157419A/es unknown
- 1983-10-05 KR KR1019830004720A patent/KR920004621B1/ko not_active Expired
- 1983-10-05 JP JP58185222A patent/JPH0694647B2/ja not_active Expired - Lifetime
- 1983-11-23 IN IN1446/CAL/83A patent/IN161172B/en unknown
-
1984
- 1984-02-29 SG SG190/84A patent/SG19084G/en unknown
- 1984-06-22 HK HK520/84A patent/HK52084A/en not_active IP Right Cessation
-
1985
- 1985-12-30 MY MY533/85A patent/MY8500533A/xx unknown
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| IE832338L (en) | 1984-04-05 |
| GR79699B (fi) | 1984-10-31 |
| DK456783A (da) | 1984-04-09 |
| CA1217617A (en) | 1987-02-10 |
| AU1987683A (en) | 1984-04-12 |
| ES8502195A1 (es) | 1985-01-01 |
| FI833593A0 (fi) | 1983-10-03 |
| DK158048C (da) | 1990-08-20 |
| JPS59130909A (ja) | 1984-07-27 |
| GB2120475B (en) | 1983-12-29 |
| ES526220A0 (es) | 1985-01-01 |
| MX157419A (es) | 1988-11-22 |
| NO165305C (no) | 1991-01-23 |
| BR8305478A (pt) | 1984-05-15 |
| EP0122995B1 (en) | 1988-05-11 |
| SG19084G (en) | 1985-02-15 |
| NO833593L (no) | 1984-04-06 |
| JPH0694647B2 (ja) | 1994-11-24 |
| GB2120475A (en) | 1983-12-29 |
| DK456783D0 (da) | 1983-10-04 |
| HK52084A (en) | 1984-06-22 |
| KR840006385A (ko) | 1984-11-29 |
| IN161172B (fi) | 1987-10-10 |
| GB8326444D0 (en) | 1983-11-02 |
| DK158048B (da) | 1990-03-19 |
| DE3376575D1 (en) | 1988-06-16 |
| IE54595B1 (en) | 1989-12-06 |
| FI74772B (fi) | 1987-11-30 |
| KR920004621B1 (ko) | 1992-06-12 |
| AU563959B2 (en) | 1987-07-30 |
| FI833593L (fi) | 1984-04-06 |
| NO165305B (no) | 1990-10-15 |
| EP0122995A1 (en) | 1984-10-31 |
| MY8500533A (en) | 1985-12-31 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI74772C (fi) | Foerfarande foer foerstaerkning av en partikelmatris. | |
| US4662946A (en) | Strengthening a matrix | |
| Hataf et al. | Experimental investigation of bearing capacity of sand reinforced with randomly distributed tire shreds | |
| Sobhan et al. | Tensile strength and toughness of soil–cement–fly-ash composite reinforced with recycled high-density polyethylene strips | |
| Tingle et al. | Full-scale field tests of discrete fiber-reinforced sand | |
| Benson et al. | Reinforcing sand with strips of reclaimed high-density polyethylene | |
| US3591395A (en) | Hydraulic cementitious compositions reinforced with fibrillated plastic film | |
| Duong et al. | Potential of corn husk fiber for reinforcing cemented soil with high water content | |
| DE2728351A1 (de) | Verfahren zur herstellung von platten | |
| Ranjan et al. | Waste polyethylene terephthalate (PET) fiber reinforced mortar in enhancing the bond behavior of masonry | |
| US9869068B2 (en) | Structure including interlocking containers | |
| Tang et al. | Laboratory study of geogrid reinforcement in Portland cement concrete | |
| KR20230150985A (ko) | 지반공학적 상호작용을 개선한 수평 기계적 안정화 지오그리드 | |
| US20100254795A1 (en) | Modular cemented planar structure | |
| RU98763U1 (ru) | Устройство для укрепления грунта | |
| Dutta et al. | Effect of coir fibres on the compaction and unconfined compressive strength of bentonite-lime-gypsum mixture | |
| Kandolkar et al. | Behaviour of reinforced stone dust model walls under uniformly distributed loading | |
| Khattab et al. | Effect of fibers on some engineering properties of cement and lime stabilized soils | |
| Desayi et al. | Strength and behaviour of ferrocement in shear | |
| Sobhan | Improving the tensile strength and toughness of a soil-cement-fly ash pavement subgrade with recycled HDPE strips | |
| Shukla | Engineering behaviour of fibre-reinforced soil | |
| Tawfeeq et al. | Soil reinforcement by re-using liquid packaging waste materials as a geotechnical engineering application | |
| Kar et al. | Plate load test on fiber-reinforced cohesive soil | |
| Plugin et al. | Physical-mechanical properties of composite material based on polyester fibres and mineral binder | |
| Behera | Influence of Random Reinforcement on Strength Properties of Fly Ash |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| MM | Patent lapsed |
Owner name: MERCER, FRANK BRIAN |