FI74674C - Flytdocka. - Google Patents

Description

1 74674

Uiva telakka

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 alkuosan mukaista uivaa tel akkaa.

Suurien uivien telakoiden ylläpitoon ja korjaukseen liittyy useita ongelmia, koska itse telakan telakointiin harvoin on olemassa mahdollisuutta. On ehdotettu telakan rakentamista osina, jolloin kukin osa voidaan irrottaa telakan muusta osasta ja telakoida tähän. Osia pitävät koossa pultit, mutta koska ne sijaitsevat tiloissa, joita käytetään painolasti-tankkeina, ne ruostuvat nopeasti yhteen ja on irrotettava polttamalla. Yhden osan irrotus on sen tähden hankala työ, joka liiankin usein siirretään tulevaisuuteen.

Amerikkalaisessa patentissa 2 465 851 esitetään telakka, joka on poikkisuunnassa jaettu kahtia ja jossa on pohja ja kaksi yhdensuuntaista sivuseinää ja joka poikkisuunnassa on jaettu väl iponttooniksi ja kahdeksi päätyponttooniksi, joissa on painolastisäi1iöt, jotka ovat kumpikin erikseen säädettävissä ja ovat irrotettavasti toisiinsa yhdistettyjä, päätyponttoo-nien ollessa siten mitoitettuja, että ne pystyvät nostamaan välipönttööni n kokonaan vedestä, sekä, jossa ponttoonien toisiaan päin käännettävien sivuseinien viereiset päätypin-nat ovat varustetut kiinteillä, aksiaalisuuntaisilla, toisiinsa tarttuvilla uiko- ja sisäkytkentäelimi 11ä, jotka ovat yhteenrakennetut sivuseinien kanssa ja siten pystysuunnassa sijoitetut, että ponttoonit ovat yhteenkytkettävissä kahdessa eri korkeusasennossa suhteessa toisiinsa.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on ehdottaa itsetela-koivaa telakkaa, jossa eri osien välinen yhteenkytkentä on toteutettu siten, että irti- ja yhteenkytkentämomentit pienenevät varsin merkittävästi. Uiko- ja sisäelimet myötävaikuttavat eri telakkaosien yksinkertaistettuun yhdistämiseen mää I.

2 74674 rättyihin kytkentäasentoihi n , minkä jälkeen kytkentäelimet voidaan asentaa ilman monimutkaista sovittamista. Kytkentä-elimiä voi lisäksi olla määrältään vähän, koska uiko- ja sisäelimet yhdistämisen jälkeen vastaanottavat olennaisen osan pystysuuntaisista 1 eikkausvoimista. Yhdistämistä helpottaa vielä suuresti se, että yhteenkytkemiseiimet ovat luoksepääs-tävissä tyhjiksi pumpattavista, vesi tiiviistä eristystan-keistä.

Keksinnön mukainen telakka on tunnettu siitä, että irrotettavat kytkentäelimet ponttoonien välissä ovat sovitetut pont-toonien toisiaan päin käännettävissä päätyosissa oleviin avo-tiloihin, jotka yhdessä muodostavat vedenpitävän eristystenkin, jonka sisällä yhteenkytkentäelimet ovat 1uoksepäästävis-sä.

Ponttoonien päätepinnat on edullisesti varustettu ohjauseli-millä, jotka on tarkoitettu mahdollistamaan pystysiirto kahden eri aseman välillä pystysuunnassa. Ohjauselimet voivat olla jäykkiä nivelvarsia, jolloin painolastitankit päätepont-tooneissa on sovitettu siten, että ne mahdollistavat trim-mauksen ponttoonin poik k isuunnassa . Vaihtoehtoisesti ohjaus-elimet voivat sisältää ketjuja tai vastaavia ei -jäykk i ä elimiä, jolloin painolastitankit pääteponttooneissa on sovitetu siten, että ne mahdollistavat trimmauksen sekä ponttoonien pituussuunnassa että niiden poikki suunnassa.

Ponttoonien välisiä yhdysniveliä on sopivasti sovitettu eri-tystankkeihi n ja niihin kuuluu taipuisia osia, joiden ansiosta mahdolliset ponttoonien väliset pystysasentomuutokset eivät vaikuta yhdysjohtoihi n .

Pääteponttooneissa olevat sisä- ja uikokytkinelimet on sopivasti sijoitettu siten, että kaksi pääteponttoonia voidaan yhdistää suoraan toisiinsa.

3 74674

Keksintöä selitetään seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää kaavi oi 1isesti keksinnön mukaista telakkaa, kuvio 2 esittää telakkaa pääteponttoonien kunnossapitotyön aikana, kuvio 3 esittää telakkaa välipönttööni n kunnossapitotyön aikana, kuviot 4 ja 5 esittävät väli pönttööni a erotettuna päätepont-tooneista ja vastaavasti kahta pääteponttoonia toisiinsa kytketty! nä, kuvio 6 esittää kaavi oi 1isesti ponttoonin päätykuvaa, kuvio 7 esittää leikkausta kuvion 6 viivaa VII-VII pitkin kahden yhteenkytketyn ponttoonin kohdalla, 4 74674 kuviot 8 ja 9 esittävät pääteponttoonien painolastisäiliö-sovitelmaa, kuvio 10 esittää telakan osan (piirretty ympyrän sisään kuviossa 3) sivukuvaa, joka havainnollistaa sisä- ja ulko-kytkinelimiä, kuvio 11 on kuviota 10 vastaava kuva, joka on osaksi auki leikattu ja esittää erästä ohjauselintyyppiä, ja kuvio 12 esittää perspektiivikuvana ponttoonin pääteosan osaa.

Kuviossa 1 esitetty uiva telakka käsittää väliponttoonin 10 ja kaksi pääteponttoonia 11 ja 12, jotka on yhdistetty toisiinsa tavalla, joka käy selville seuraavasta selityksestä. Väliponttooni 10, joka voi koostua osista, on varustettu ohjauskopilla 13, joka sisältää ohjauselimet painolastiso-vitelmaa varten, syväys- ja tasomittarit, taipumamittarit ja muun valvontalaitteiston.

Keksinnön eräs oleellinen tunnusmerkki on, että väliponttooni 10 voi nostaa pääteponttoonit 11 ja 12 kokonaan ylös vedestä, kuten kuviossa 2 esitetään, ja vastaavasti että pääteponttoonit 11 ja 12 yhdessä voivat nostaa väliponttoo-nin 10 ylös vedestä, kuten kuviossa 3 esitetään.

On ilmeistä, että koko telakan vedenalaiseen runkoon voidaan tällä tavoin päästä käsiksi kunnossapitoa varten kahdessa vaiheessa. Ponttoonien yhteenkytkennän helpottamiseksi eri pystyasennoissa on niiden päätepinnat varustettu sisä- ja ulkokytkinelimillä 14, jotka kiinnittävät ponttoo-nit oikeisiin keskinäisiin asentoihon.

Esim. pääteponttooneissa suoritettavissa kunnossapitotöissä (kuvio 2) tyhjennetään ensin kaikki painolastisäiliöt, niin että telakka saa oikean asennon, minkä jälkeen ponttoonien väliset kytkimet irrotetaan. Sen jälkeen väliponttooni lasketaan alas tavalliseen tapaan ja yhdistetään sitten pääteponttoneihin vaihtoehtoiseen, sisä- ja ulkoelimien 14 I! 5 74674 määräämään asentoon. Sen jälkeen tyhjennetään väliponttoo-nien painolastltankit, niin että pääteponttoonit nostetaan ylös vedestä.

Yksinkertaisen yhteenkytkentäsovitelman toinen etu on, että aikoina, jolloin on telakoitava useita yksiköitä, joilla on koko, joka ei vastaa telakan täyttä kapasiteettia, pont-toonit voidaan erottaa toisistaan ja väliponttoonia 10 voidaan käyttää pienehköjen laivojen telakointiin (kuvio 3) ja kahta pääteponttoonia 11 ja 12 proomujen, öljylauttojen ja sentapaisten telakointiin (kuvio 5).

Sisä- ja ulkoelimet 14 on tällöin muotoiltu siten, että ne, kuten kuviosta 5 käy ilmi, mahdollistavat pääteponttoonien suoran yhteenkytkennän. Yksi näistä voidaan tällöin varustaa ohjauskopilla 15, kuten katkoviivat osoittavat.

Kuvio 6 esittää ponttoonin päätykuvan. Sivuvallien 16 vastakkaisten päätepintojen sisäpuolella olevien tilojen yhteyteen on sovitettu palkkikiinnittimet 20 pultteja 21 varten (kts. myös kuviota 7). Pohjaosan ponttooneja ei ole kytketty yhteen.

Sivuvallin kummassakin päätepinnassa on kourumainen tila 22, joka on avoin viereistä sivuvallia kohti. Päätereunojen ja välikannen 23 välissä on laipat 24 pultteja 31 varten, ja laippojen väliin sovitetaan kumitiivisteet 25 tai muita tiivistyselimiä, niin että tilat 22 yhdessä muodostavat vedenpitävän eristyssäiliön 26, joka varustetaan sopivalla tyhj ennyspumppulaitteella.

Erityssäiliö pidetään siis aina kuivana, ja pultit voivat olla rasvattuja, niin etteivät ne ruostu, vaan ne voidaan helposti tarpeen vaatiessa irrottaa.

Kuvioiden 6 ja 7 kohdalla on huomautettava, ettei niissä esitetä vallin leveyden, levyn paksuuden ja pulttien välisiä suhteita, minkä vuoksi kuvioiden on katsottava havain 6 74674 nollistavan toimintoja kaaviollisesti. Pultin halkaisija on esimerkiksi vain pieni murto-osa vallin leveydestä, eikä pultti näkyisi piirustuksessa tässä koossa. Eristys-säiliö on niin tilava, että se mahdollistaa tyydyttävät työtilat.

Välikansissa 23 on kulkuaukot 27, niin että koko eristys-säiliöön päästään jostakin aukosta sivuvallien yläosassa. Kulkuaukoissa 27 on johdot 28 ja 29 erilaisia yhteysvälineitä varten, jota tullaan käsittelemään tarkemmin kuvion 12 yhteydessä.

Kuvio 10 esittää suuremmassa mittkaavassa pääteponttoonin 11 ja väliponttoonin 10 välisen sauman osaa (ympyrän sisällä kuviossa 3). Väliponttoonissa on kummassakin sivuvallis-sa kolme paria sisäelimiä 14a, ja pääteponttoonissa on vastaavat parit ulkoelimiä 14b. Nämä on sovitettu samalla jaolla pystysuunnassa ja, kuten kuviosta 10 näkyy, on vain kaksi paria elimiä keskenään kosketuksessa väliponttoonin (tai kuvion 2 mukaisesti pääteponttoonin) ollessa ylös nostettuna. Telakan normaalikäytön aikana kaikki sisä- ja ulkoelimet 14 ovat keskenään kosketuksessa. Kuten kuvioiden 1-5 yhteydessä on todettu, on väliponttooni vastakkaisessa päätepinnassa varustettu ulkoelimillä 14b.

Elimillä 14 voi olla vaihteleva muoto ja koko, mutta edullisesti ne tehdään sellaisiksi, että sisäelin ohjaa itse itsensä ulkoelimeen.

Kun ponttoonit on irrotettu toisistaan poistamalla pultit 21 ja se pönttööni, jonka on tarkoitus kannattaa toista, alkaa täyttyä vedellä, sisäkytkimet 14a liukuvat ulos ulko-kytkimistä 14b ja ponttoonit eroavat jonkin verran toisistaan.

Tämä liike ei saa muodostua liian suureksi, minkä vuoksi ohjauselimet sopivasti sovitetaan ponttoonien vastakkain n 7 74674 kääntyneiden päätepintojen väliin. Nämä ohjauselimet voivat olla jäykkiä nivelvarsia 30, kuviot 8 ja 11, tai ketjuja 31 tai muita taipuisia elimiä, kuvio 9.

Kuvio 11 esittää kaaviollisesti kahta päällekkäin sovitettua nivelvartta 30a, b, jotka pääteponttoonin 11 laskuliik-keen jälkimmäisen osan aikana pakkotoimisesti vetävät pääteponttoonin sisään väliponttoonia kohti, niin että sisä-ja ulkoelimet 14 joutuvat keskenään aiottuun kosketukseen.

Painolastisäiliöiden 17 ponttoonin pohjaosassa on oltava siten sovitettuja, että ne mahdollistavat trimmauksen laivan poikkisuuntaan, niin että ponttoonit saadaan oikeaan asentoon. Säiliöt 17a keskiosassa samoin kuin säiliöt 18 sivuvallien alla voivat olla yhteydessä pituussuunnassa (kuvio 8).

Silloin kun ohjauselimet ovat ketjuja 31 tai sentapaisia, on pönttööni voitava trimmata sekä pituus- että poikki-suunnassa. Sivuvallien vieressä olevat painolastisäiliöt 17s voivat olla yhteydessä pituussuunnassa, kun taas keskiosan sisällä olevat painolastisäiliöt 7c on erotettu toisistaan poikkilaipioilla 32.

Kuvio 12 esittää kaaviollisesti ponttoonin 22 toisen pään osaa, jossa on eristystankkiin kuuluva tila 22. Tila ylimmän välikannen 23a yläpuolella pidetään aina vedenpinnan yläpuolella, ja sitä käytetään sisäpuoliseen yhteyteen poikkilaipiossa 34 olevien kanavien 33 kautta.

Kaapelit ja putkijohdot 28 ja 29 kulkevat ylempää välikant-ta 23a pitkin sekä alas eristyssäiliöihin 26 ja sisältävät taipuisia osia 35 ja/tai varapituuksia, joiden ansiosta ne voivat seurata mukana ponttoonien keskinäisissä liikkeissä, minkä vuoksi niitä ei tarvitse kytkeä erilleen, kun jokin pönttööni on tarkoitus telakoida.

8 74674

Painolasti- ja sähköjärjestelmät samoin kuin erilaiset mittaus- ja valvontaelimet jäävät niin ollen koskemattomiksi, ja niitä voidaan valvoa ohjauskopista 13. Putkijohdot tuore- ja suolavettä, paineilmaa, höyryä, kaasua ja sentapaista varten voidaan samalla tavoin pitää koskemattomina, jos tarve niin vaatii.

Yllä kuvattu ja piirustuksissa esitetty suoritusmuoto on vain eräs esimerkki, jonka yksityiskohtia voidaan muunnella monin tavoin seuraavien patenttivaatimusten puitteissa ja ottaen huomioon ne vaatimukset ja toivomukset, joita koko ja odotettu kuormitus asettavat.

On huomattava, että sivuvallit, jotka ovat kokoon asennetussa telakassa taivutusrasituksia vastaanottavat osat, muodostavat läpimeneviä palkkirakenteita, jotka huomattavasti lis-äävät kestävyyttä verrattuna rakenteisiin, joissa pohjaosa ulottuu aina vallien ulkosivuihin asti ja vallit niin sanotusti sijaitsevat pohjaosan varassa.

li

Claims (7)

9 74674

1. Uiva telakka, jossa on pohja ja kaksi yhdensuuntaista sivuseinää ja joka poikkisuunnassa on jaettu väliponttooniksi (10) ja kahdeksi päätyponttooniksi (11, 12), joissa on paino-lastisäiliöt (17, 18), jotka ovat kumpikin erikseen säädettävissä ja ovat irrotettavasti toisiinsa yhdistettyjä, pääty-ponttoonien (11, 12) ollessa siten mitoitettuja, että ne pystyvät nostamaan väliponttoonin (10) kokonaan vedestä, sekä, jossa ponttoonien (10, 11, 12) toisiaan päin käännettävien sivuseinien viereiset päätypinnat ovat varustetut kiinteillä, aksi-aalisuuntaisilla, toisiinsa tarttuvilla uiko- ja sisäkytken-täelimillä (14), jotka ovat yhteenrakennetut sivuseinien kanssa ja siten pystysuunnassa sijoitetut, että ponttoonit ovat yhteenkytkettävissä kahdessa eri korkeusasennossa suhteessa toisiinsa, tunnettu siitä, että irrotettavat kytkentä-elimet (21) ponttoonien (10-12) välissä ovat sovitetut ponttoonien toisiaan päin käännettävissä päätyosissa oleviin avo-tiloihin (22), jotka yhdessä muodostavat vedenpitävän eristys-tankin (26), jonka sisällä yhteenkytkentäelimet (21) ovat luoksepäästävissä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen uiva telakka, tunnettu ponttoonien päätypinnat pysyvästi yhdistävistä ohjauselimistä (30, 31), jotka ovat sovitetut mahdollistamaan pystysuuntaisen siirron kahden eri asennon välissä, pystysuunnassa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen uiva telakka, tunnet-t u siitä, että ohjauselimet ovat jäykkiä nivelvarsia (30).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen uiva telakka, tunnettu siitä, että päätyponttoonien sisällä olevat painolastitankit ovat siten sovitetut, että ne mahdollistavat säädön ponttoonin poikkisuunnassa.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen uiva telakka, jossa ohjaus-elimet sisältävät ketjuja (31) tai sentapaisia, ei-jäykkiä elimiä, tunnettu siitä, että päätyponttoonien sisällä 10 74674 olevat painolastitankit (17s, 17c) ovat siten sovitetut, että ne mahdollistavat säädön sekä ponttoonien pituussuunnassa että niiden poikkisuunnassa.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen uiva telakka, tunnet-t u siitä, että ponttoonien väliset yhteysjohdot (28, 29) ovat sovitetut erityissäiliöihin (26) ja käsittävät taipuisia osia (35), joiden ansiosta mahdolliset pystysuunnassa tapahtuvat, ponttoonien väliset asennon muutokset eivät vaikuta yhteysjohtoihin.

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 6 mukainen uiva telakka, tunnettu siitä, että telakan sivuvallien rajoittama eristystankki (26) ulottuu sivuvallien yläreunasta niiden alareunaan, ponttoonien pohjaosien (16) ollessa vailla yhteyksiä.