FI74619C - Foerfarande och anlaeggning foer aotervinning av loesningsmedel. - Google Patents

Description

7461 9

Menetelmä ja laitteisto liuottimien talteenottamiseksi

Keksintö koskee menetelmää ja laitosta liuottimien talteenottamiseksi. Tunnetuissa menetelmissä ja laitteis-5 toissa, joita on selostettu esim. "Ullmanns Enzyklopädie der technischen Chemie", osa 1 (1951), sivu 338, haihdutus- eli höyrystyskammiossa liuotinhöyryjen kuormittama kantajakaasuvirta jäähdytetään liuotinhöyryjen kondensoi-miseksi ja liuottimien erottamiseksi, minkä jälkeen liuo-10 tinhöyryköyhä kantajakaasuvirta uudelleenlämmityksen jäl keen johdetaan takaisin haihdutuskammioon. Tällöin eivät liuotinhöyryt täydellisesti kondensoidu pois kantajakaasu-virrasta; kantajakaasuvirtaan jää vielä tietty liuottimen höyrystymispainetta jäähdytysaineen lämpötilassa vastaava 15 jäännös liuotinhöyryä. Liuotinhäviöiden välttämiseksi joh detaan kantajakaasuvirta sen vuoksi takaisin kiertoon. Liuotinhöyryköyhän kantajakaasuvirran liuotinhöyryjen vastaanottokyky alenee tämän johdosta tosin hieman, mikä on kuitenkin merkityksetön menetelmän taloudellisuuden kan-20 naita.

Menetelmä soveltuu yleensä ottaen haihtuvien liuottimien erottamiseen haihtumattomista aineista.

Soveltamisala on liuotinjäännösten poisto kemiallisista aineista, jotka on valmistettu tai puhdistettu liuot-25 timia käyttäen. Muita soveltamisaloja ovat maalit ja la kat, tekstiilien kemiallinen pesu tai puhdistus, kalvot ja foliot, luonnonkumin jalostus ja liima- sekä sideaineet.

Tunnetuissa laitteistoissa käytetään yleensä erillisiä jäähdytyslaitteita liuotinhöyryjen kondensointiin ja 30 toisia laitteita liuotinhöyryköyhien kantajakaasuvirtojen uudelleen lämmittämiseen, minkä vuoksi yhtäältä tarvitaan melkoisia määriä jäähdytysväliaineita ja toisaalta tarvitaan paljon energiaa liuotinhöyryköyhän kantajaväliaineen uudelleen lämmittämiseksi. Tämä kantajakaasuvirran uudel-35 leen lämmitys on välttämätöntä, jotta tämä voi höyrystys- tilassa ottaa nopeasti taas vastaan riittävän määrän liuotinhöyryä, ts. että perusmateriaali kuivuu nopeammin.

2 7461 9

Nyt voitaisiin yrittää päästä energiansäästöön siten, että liuotinhöyryköyhän kantajakaasuvirran uudelleen lämmittämiseen käytetään jäähdytysväliainetta, joka jäähdytyslaitteen läpi kulkiessaan lämpenee, so. jäähdytysai-5 ne johdetaan kantajakaasuvirtaa vastaan. On kuitenkin ilman muuta nähtävä, että tällä tavalla voidaan kantajakaasu-virtaan syöttää vain vähäinen murto-osa lämmöstä, joka on siitä aiemmin jäähdytyslaitteessa poistettu. Kantajakaasun ja jäähdytysaineen välisen suhteellisen pienen lämpötila-10 eron takia täytyy jäähdytyslaite ja kantajakaasuvirran uudelleen lämmittämiseen käytettävä laite varustaa suurilla lämmönsiirtopinnoilla.

Menetelmä ei ole pelkästään energian- ja jäähdytys-aineenkulutuksensa takia, vaan myös suurten laitekulujensa 15 vuoksi epäedullinen.

Patenttijulkaisusta DE-PS 27 25 252 tunnetaan lisäksi liuottimen talteenottamiseksi liuotinhöyrypitoiste-tusta eli rikastetusta lämpimästä kantajakaasuvirrasta tarkoitettu laitteisto, jossa ko. kaasuvirta liuotinhöyryjen 20 kondensoimiseksi ja liuottimen erottamiseksi puristetaan kokoon, jäähdytetään ja työtä suorittaen paisutetaan, jolloin liuotinhöyryköyhä kantajakaasuvirta uudelleen lämmityksen jälkeen johdetaan takaisin haihdutuskammioon.

Tämän kantajakaasuvirran palautus tapahtuu kuiten-25 kin seoksena, jossa mukana on haihdutuskammiosta otettua, liuotinhöyryillä pitoistunutta kantajakaasua. Tämä johdetaan, kun se on ensiksi lämmitetty epäsuoralla lämmönvaih-dolla (lämmönsiirrolla) puristetun kantajakaasuvirran kanssa johtokierukassa, yhdessä liuotinhöyryköyhän kantajakaa-30 suvirran kanssa takaisin haihdutuskammioon. Näin pyritään parempaan lämmönsäätöön, jonka hintana on tosin se epäkohta, että haihdutuskammioon takaisin johdetulla kantaja-kaasuvirralla on suhteellisen suuri liuotinhöyrypitoisuus. Tällä tavalla alennetaan kuivatusvaikutusta haihdutustilas-35 sa. Julkaisussa DE-PS 27 25 252 on lisäksi ilmoitettu, et tä paisuntaturpiinissa tapahtuvassa palautuksessa vapautu- 3 7461 9 va työ voidaan saada takaisin käyttöön. Ei ole kuitenkaan missään viittaustakaan siitä, missä tämä työ voidaan hyötyä tuottavasti käyttää hyväksi.

Keksinnön tavoitteena on siinä määrin parantaa edel-5 lä mainitunlaista menetelmää ja laitteistoa, että pienillä laitekuluilla yhtäältä käytetään hyötyä tuottavasti hyväksi puristetun, liuotinhöyryillä pitoistetun kantajakaasu-virran paisutuksessa saatavaa työtä ja toisaalta haihdutus-kammioon takaisin johdettavassa kantajakaasuvirrassa on 10 mahdollisimman vähän liuotinhöyryjä.

Keksinnön kohteena on siis menetelmä liuottimien talteenottamiseksi, jolloin haihdutuskammiossa liuotin-höyryn kuormittama kantajakaasuvirta liuotinhöyryjen kon-densoimiseksi ja liuottimien erottamiseksi puristetaan ko-15 koon, jäähdytetään ja työtä suorittaen paisutetaan, minkä jälkeen liuotinhöyryköyhä kantajakaasuvirta uudelleen lämmittämisen jälkeen johdetaan takaisin haihdutuskammioon; tämä menetelmä on tunnettu siitä, että paisutuksessa saatu työteho käytetään mekaanisen kytkennän avulla yhdessä 20 ulkoa tuodun työn kanssa liuotinhöyryillä kuormitetun kanta jakaasuvirran puristamiseen.

Keksinnön kohteena on lisäksi tämän menetelmän suorittamiseen tarkoitettu laitteisto, jossa on kantajakaasu-virran kiertoon kytketty haihdutuskammio, jossa lämmitetty 25 kantajakaasuvirta kuormitetaan liuotinhöyryillä, kompresso ri, jäähdytyslaite liuotinhöyryjen kondensoimiseksi kanta-jakaasuvirrasta, paisuntakone, liuottimenerotin ja läpivir-tauslämmönvaihdin liuotinhöyryköyhän kantajakaasuvirran uudelleen lämmittämiseksi; tälle laitteistolle on tunnusomais-30 ta se, että kompressori on mekaanisesti kytketty paisunta- koneeseen ja ulkoiseen lisätyökoneeseen ja että jäähdytys-laite sekä uudelleenlämmityslaite muodostuvat vähintään yhdestä lämmönvaihtimesta, jonka läpi liuotinhöyryköyhä kantajakaasuvirta kulkee.

35 On edullista, että paisuntakone on mekaanisesti kyt ketty suoraan yhteen kahdesta tai useammasta kompressorista .

4 74619

Keksinnön mukaisessa laitteistossa ottaa kiertokulkuun johdettu kantajakaasuvirta haihdutuskammiossa (tavallisesti kuivattimessa) mukaansa haihtunutta liuotinta runsaasti ja liuotin poistetaan kantajakaasuvirrasta jälleen 5 jäähdytyslaitteessa jäähdyttämällä ja kondensoimalla. Vaik kakin tunnetussa menetelmässä liuotinhöyrypitoistettu kanta jakaasuvirta tosin puristetaan kokoon ja jäähdyttämisen jälkeen työtä suorittaen paisutetaan, niin paisutustyötä ei kuitenkaan käytetä järjestelmässä hyväksi puristustyö-10 nä, kuten on asian laita keksinnössä. Puristusvaiheeseen tai toiseen puristusvaiheeseen on siis syötettävä vain puristus- ja paisuntatöiden erotus ulkoapäin, so. ulkopuolisen lisätyökoneen avulla, joka on suoraan mekaanisesti kytketty joko yhdessä paisuntakoneen kanssa kompressoriin tai 15 toiseen kompressoriin. Tämä erotus kattaa sen työn, joka tarvitaan liuotinhöyryn erottamiseen kantajakaasuvirrasta sekä häviöiden (kitkan, kylmyyden siirtymisen ympäristöön) voittamiseen.

Puristuksessa kohotetaan hiukkastiheyttä kantajakaa-20 suvirran ja liuotinhöyryjen seoksessa. Näin nostetaan läm mönvaihtimen hyötysuhdetta. Pienennetyn kaasutilavuuden johdosta voidaan lämmönvaihdin ja laitteiston muut paineen alaiset osat pitää kompakteina. Puristuksessa ja paisutuk-sessa ei lopuksikaan tapahdu liuotinhöyryjen kemiallista, 25 ei varsinkaan hapettavaa, vaikutusta toisin kuin talteen- ottomenetelmissä, joissa käytetään adsorboivia aineita, kuten aktiivihiiltä. Tällaiset adsorboivat aineet voivat monesti saada aikaan liuotinhöyryihin vahingollisesti vaikuttavien hajoamistuotteiden muodostumisen. Koska kantaja-30 kaasuvirtaa koko ajan kierrätetään, nämä hajoamistuotteet rikastuisivat ja reagoisivat ei-toivotulla tavalla kuiva tettavien tuotteiden tai laitteiston osien kanssa. Eräs tunnettu tapaus on aktiivihiilessä olevien kloorihiilivetyjen hajoaminen vesihöyryn läsnäollessa, jolloin muodos- 35 tuu kloorivetyä.

Sovellutusmuodossa, jossa on kaksi tai useampia puristusvaiheita, näitä käytetään edullisesti erikseen ui- 7461 9 koapäin syötetyllä työllä, so. toinen tai muut kompressorit ovat mekaanisesti kytketyt ulkoisiin työkoneisiin.

Tämä järjestely sallii puristusprosessin paremman ohjauksen, mm. halutun loppupaineen paremman säädön. Lisäksi 5 voidaan työkoneen ja kompressorin välissä tarvittavan vaihteen mitat pitää pieninä.

Paisuntakoneena käytetään edullisesti paisuntatur-piinia, koska tällä on suurempi hyötysuhde ja se voidaan myös helpommin kytkeä kompressoriin tai toiseen kompres-10 soriin tai esimerkiksi kompressorin käyttömoottoriin, esim. mäntäkoneeseen. Lisätyökoneena on edullisesti sähkömoottori .

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa esim. pintaliimamateriaalin valmistuksessa, jolloin liima-15 aine levitetään paperi- tai tekstiilirainoille tai -nau hoille. Tällaisia nauhoja voidaan esim. teknisinä liima-nauhoina tai -rainoina käyttää lääkintätarkoituksiin (esim. kiinnelaastari). Paperi- tai tekstiilirainan päällystämiseksi liima-aineella liima saatetaan nestemäisten liuotti-20 mien avulla juoksevaan tilaan niin, että se voidaan so vittaa riittävän ohuiksi ja tasaisiksi kerroksiksi. Kuivatuksessa liuotin höyrystyy eli haihtuu pois. Tätä varten tuote viipyy liuottimen haihtuvuuden ja käytetyn määrän määrittämän ajan haihdutuskammiossa kosketuksessa 25 liuotinhöyryt vastaanottavan kantajakaasun kanssa.

Jäljempänä esitetyt sovellutusesimerkit koskevat näihin erityisiin käyttöihin tarkoitettuja laitteistoja. Keksintö on kuitenkin menestyksellisesti sovellettavissa myös muihin, edellä mainittuihin käyttöaloihin.

30 Liima-aineiden liuottimina sekä useissa muissa käyttötarkoituksissa käytetään yleensä liuottimia tai liuotinseoksia, joiden höyryt ovat syttyviä. Tällaisten liuotinhöyryjen talteenottamiseksi käytetään siksi keksinnön mukaisesti kantajakaasua, jonka happipitoisuus 35 on syttymisrajän alapuolella. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää esim. inerttiä kaasua, kuten typpeä tai hiilidi- 6 74 61 9 oksidia; myös ilman happipitoisuutta voidaan alentaa sekoittamalla siihen inerttiä kaasua siinä määrin, että syt-tymisrajaa ei enää saavuteta. Eräissä tapauksissa on myös mahdollista käyttää palamispoistokaasua, jolla on alhai-5 nen happipitoisuus.

Liuotinhöyryjen syttyvyys ei kuitenkaan ole pelkästään kantajakaasun happipitoisuuden funktio, vaan se riippuu myös liuotinhöyryn konsentraatiosta ja tyypistä. Niinpä esim. alhaalla kiehuvien hiilivetyjen ja eetterien syt-10 tymisvaara on korkeampi halogeenihiilivedyissä. Eri liuo- tinhöyryjen syttymisominaisuudet tunnetaan ja kirjallisuudesta voidaan löytää tai sitten yksinkertaisin kokein ottaa selville sallitut liuotinhöyrykonsentraatiot ja happipitoisuudet .

15 Inertin tai happiköyhän kantajakaasuvirran käyttö tarjoaa sen edun, että kantajakaasuvirtaa voidaan kuormittaa suurella määrällä liuotinhöyryä ilman räjähdysvaaraa. Tällä tavalla voidaan kierrätettävä kantajakaasumäärä pitää pienenä niin, että voidaan vähentää kantajakaasun 20 jäähdyttämiseen ja uudelleen lämmittämiseen tarvittavaa energiamäärää.

Keksinnön mukainen menetelmä ei rajoitu orgaanisten liuottimien talteenottoon; sitä voidaan soveltaa myös epäorgaanisten liuottimien, kuten ammoniakin ja rikkidi-25 oksidin, senkaltaisten liuottimien, jotka ovat orgaanis ten ja epäorgaanisten liuottimien välimaastossa, kuten rikkihiilen tai hiilitetrakloridin talteenottoon. Koska nämä liuottimet ovat palamattomia (rikkihiiltä lukuun ottamatta) , määrätyn happikonsentraation ylläpito kantaja-30 kaasussa ei ole näissä tapauksissa tarpeellista, ts. yk sinkertaisimmassa tapauksessa voidaan kantajakaasuna käyttää ilmaa.

Keksinnön mukainen menetelmän ohjaus, mm. ottaen huomioon myös laitteiston sopeutuksen eri liuottimiin tai 35 liuotinseoksiin, on eri tavoin mahdollista. Esimerkiksi haihdutustilan läpi kuljetettavan kuivatettavan materiaa- 7 7461 9

Iin nopeutta voidaan muuttaa. Toinen ohjausmahdollisuus on muuttaa kantajakaasuvirran nopeutta. Tässä tarkoituksessa voidaan muuttaa kompressorin tai kompressorien käyttö-moottorin pyörimisnopeutta. Tässä tarkoituksessa voidaan 5 lisäksi suorittaa kompressorin ohitussäätö, so. sen ohi virtaavan kantajakaasun säätö.

Erityisen yksinkertainen mahdollisuus säätää liuo-tinhöyrypitoistetun kantajakaasuvirran lämpötilaa on sellainen, että kaasu saatetaan ennen yksittäisiä puristus-10 vaiheita, niiden välissä ja/tai niiden jälkeen epäsuoraan lämmönvaihtoon jäähdytysaineen kanssa. Tätä tarkoitusta silmällä pitäen voidaan haihdutuskammion ja kompressorin tai ensimmäisen kompressorin väliin, ensimmäisen ja toisen tai mahdollisesti seuraavien kompressorien väliin ja/tai 15 kompressorin tai viimeisen kompressorin ja/tai paisunta- koneen väliin kytkeä epäsuora jäähdytin. Jäähdytysaineen virtausta jäähdyttimessä tai jäähdyttimissä säätämällä voidaan liuotinhöyryllä kuormitetun kantajakaasuvirran lämpötila sen mennessä kompressoriin tai ensimmäiseen komp-20 ressoriin tai seuraaviin kompressoreihin ja/tai paisunta- koneeseen tai sitten liuotinhöyryköyhän kantajakaasuvirran lämpötila sen mennessä haihdutuskammioon yksinkertaisella tavalla sovittaa kulloistenkin vaatimusten mukaan.

Kytkemällä epäsuora lisäjäähdytin kompressorin tai 25 viimeisen kompressorin ja paisuntakoneen väliin voidaan päästä siihen, että liuotinhöyryköyhä kantajakaasuvirta menee alemmalla ja paremmin säädettävällä sisäänmenoläm-pötilalla haihdutuskammioon.

Lisäjäähdytin kytketään tavallisesti sen lämmön-30 vaihtimen eteen, jonka läpi liuotinhöyryköyhä kantajakaa- suvirta kulkee. Tämä jäähdytin voidaan edullisesti kuitenkin kytkeä lämmönvaihtimen {"lämpimän lämmönvaihtimen") eteen ja toisen lämmönvaihtimen ("kylmän lämmönvaihtimen") perään. Näin tehden kantajakaasuvirta menee alhai-35 semmassa lämpötilassa haihdutuskammioon.

7461 9

Kun liuotinhöyryllä kuormitettu kantajakaasuvirta tultuaan ulos kompressorista tai viimeisestä kompressorista jäähdytetään jäähdytyslaitteessa, voidaan jo osa liuo-tinhöyryistä kondensoida pois, mikä mm. riippuu jäähdytys-5 aineena käytetyn, liuotinhöyryköyhän kantajakaasuvirran lämpötilasta. On esim. olemassa mahdollisuus, että vesi erottuu pois, koska sen kiehumispiste on korkeampi kuin monien orgaanisten liuottimien. Vaikka vettä ei käytetä tavallisten tarraliima-aineiden liuotinseoksissa, sitä 10 pääsee kuitenkin järjestelmään, koska sitä on adsorboitunut liimamateriaalin alustoina käytettäviin paperi- tai tekstiilirainoihin. Eräissä tapauksissa saattaa jopa sattua niin, että vesi jäätyy lämmönvaihtimen kylmässä osassa tai paisuntakoneessa ja tällöin tukkii läpivirtaus-15 poikkipinnat tai vaurioittaa paisuntakoneen liikkuvia osia.

Tämän vaaran välttämiseksi ehdotetaan suihkutettavaksi nestemäisessä olomuodossa olevaa vesiliukoista liuotinta jäähdytettyyn kantajakaasuvirtaan ennen paisutusta. Kun liuotin on liuennut veteen, on syntynyt liuos, jolla on 20 alhaisempi jäätymispiste kuin vedellä ja joka pysyy neste mäisenä .

Jos kylmä liuotin ei ole liuenneena vedessä, vesi asettuu kylmien liuotinpisaroiden pintaan eikä siksi voi erottua niistä virtausteiden kiinteille pinnoille.

25 Tämä ratkaistaan siten, että lämmönvaihtimen ja pai suntakoneen väliin asennetaan laitteita nestemäisen liuottimen suihkuttamiseksi kantajakaasuvirtaan.

Jäähdytettyyn kantajakaasuvirtaan on sopivinta suihkuttaa osa kondensoituneesta ja liuottimenerottimesta ero-30 tetusta vesiliukoisesta liuottimesta.

Jos ei haluta ryhtyä suihkuttamaan nestemäistä liuotinta tai jos on vaarana, että kondensoitunut neste vahingoittaa paisuntakoneen liikkuvia osia, esim. paisuntatur-piinin siivistöä, niin osa liuotinhöyryistä voidaan ennen 35 paisutusta kondensoida ja erottaa pois jäähdytetystä kanta- 9 74619 jakaasuvirrasta. Tätä varten voidaan lämmönvaihtimen ja paisuntakoneen väliin sijoittaa toinen liuottimenerotin.

Vielä yksi mahdollisuus kantajakaasuvirran lämpötilan säätämiseksi on sellainen, että työtä suorittaen vain 5 osittain paisutettu kantajakaasuvirta paisutetaan vielä kerran työtä suorittamatta; tätä varten voidaan haihdutus-kammion eteen järjestää paisuntaventtiili. Tämä paisunta-venttiili voidaan asentaa joko lämmönvaihtimen tulo- tai poistopuolelle. Tätä paisuntaventtiiliä voidaan käyttää 10 esim. säätöönkin sillä tavalla, että estetään jäätyminen paisuntakoneeseen menevissä putkijohdoissa tai itse pai-suntakoneessa.

Kantajakaasuvirrassa tapahtuu sen mennessä paisun-taventtiilin läpi vähäistä lisäjäähtymistä työtä tässä ta-15 pauksessa suorittamatta. Näin paisutettua kantajakaasuvir-taa voidaan nyt käyttää, mahdollisesti sen jälkeen, kun kondensoitunut liuotin on erotettu, epäsuorassa lämmönvaih-dossa työtä suorittaen paisutetun kantajakaasuvirran jääh-dytyskaasuna. Tätä tarkoitusta varten voidaan paisunta-20 koneen ja ensimmäisen liuottimenerottimen väliin kytkeä toinen lämmönvaihdin, jonka läpi liuotinhöyryköyhä kantajakaa-suvirta virtaa, jolloin paisuntaventtiili sijoitetaan tässä tapauksessa heti tämän lämmönvaihtimen eteen.

Keksinnön mukaisen laitteiston muutamia sovellutus-25 muotoja selitetään piirustusten avulla, joissa kuvio 1 esittää laitteistoa, jossa on vain yksi liuottimenerotin ja yksi jäähdytin; kuvio 2 esittää laitteistoa, jossa on jäähdytin ja kaksi liuottimenerotinta ja lisälämmönvaihdin ensimmäisen 30 liuottimenerottimen ja paisuntakoneen välissä; kuvio 3 esittää laitteistoa, jossa on lisäjäähdytin kompressorin ja paisuntakoneen välissä, ja jossa tämän jäähdy ttimen eteen on kytketty lämmönvaihdin ja sen perään on kytketty myös lämmönvaihdin; 35 kuvio 4 esittää laitteistoa, jossa on lisäjäähdytin kompressorin ja paisuntakoneen välissä, ja jossa tämän jäähdy ttimen perään on kytketty vain lämmönvaihdin; 10 7461 9 kuvio 5 esittää laitteistoa, jossa paisuntakone on kytketty suoraan toiseen kompressoriin ensimmäisen kompressorin ollessa kytketty ulkoiseen käyttömoottoriin; ja kuvio 6 esittää laitteistoa, jossa paisuntakone on 5 kytketty suoraan ensimmäiseen kompressoriin toisen kompressorin ollessa kytketty ulkoiseen käyttömoottoriin.

Kuvion 1 mukaisessa sovellutusmuodossa on numerolla 10 merkitty paperi- tai tekstiiliraina, joka on varustettu liuottimeen liuotetulla liimapäällysteellä. Tämä raina 10 liikkuu (tässä esittämättömien käyttöelimien avulla) nuolen suunnassa kaaviomaisesti esitetyn haihdutuskammion 12 läpi. Tämä on siinä määrin koteloitu, ettei liuotinhöyryjä voi päästä ympäristöön.

Haihdutuskammioon johdetaan paperi- tai tekstiili-15 rainan liikesuuntaa vastaan lämmin, liuotinköyhä kantaja-kaasuvirta 14, esim. typpivirta. Tämän kantajakaasuvirran lämmitys tapahtuu alla ilmoitetulla tavalla.

Lämmin kantajakaasuvirta 14 virtaa haihdutuskammion 12 läpi paperi- tai tekstiilirainan 10 liikesuuntaa vas-20 taan, jolloin se lämmittää rainaa niin paljon, että liima-aineliuoksessa oleva liuotin höyrystyy eli haihtuu (osoitettu viitteellä LMv piirustuksessa). Kantajakaasuvirta kuormittuu tällöin liuotinhöyryillä, jolloin se jäähtyy liuottimen haihtumislämmön johdosta. Käytettäessä n-heksaa-25 nia liuottimena, kaasuvirran sisääntulolämpötila haihdutuskammioon 12 on esim. 140°C ja ulosmenolämpötila n. 100°C. Ulos purkautuva liuotinhöyryillä kuormittunut kantajakaasu-virta 16 menee nyt jäähdyttimeen 18, jonka läpi virtaa jääh-dytysaine 20 epäsuorassa lämmönvaihtoyhteydessä. Jäähdytys-30 aineen virtausnopeutta ja siten liuotinhöyryillä kuormittuneen kantajakaasuvirran 16 lämpötilaa voidaan säätää ku-ristusventtiilin 22 avulla. Oletetussa esimerkissä säädetään kuristusventtiili 22 niin, että jäähdyttimestä 18 ulos tulevalla kantajakaasuvirralla on n. 34°C lämpötila jääh-35 dytysaineen 20 lämmetessä n. 12:sta n. 65°C:seen.

Tämän kantajakaasuvirran lämpötilan lisäohjaamiseen voidaan käyttää paisuntaventtiiliä 38. Kun kantajakaasuvirta 7461 9 menee tämän venttiilin läpi, tapahtuu lisäjäähdytystä ilman työtä. Järjestelmän lämpötilaa voidaan siis säätää kuristus-venttiilin 22 lisäksi myös paisuntaventtiilillä 38 yksinkertaisella tavalla. Näillä molemmilla venttiileillä voi-5 daan ilman muita säätölaitteita sovittaa järjestelmä mitä erilaisimpiin liuotinyhdistelmiin. Paisuntaventtiilissä tapahtuvaa kantajakaasuvirran jäähtymistä käytetään kuvion 2 vaihtoehdossa kantajakaasuvirran jäähdyttämiseen paisunta-turpiinin 30 jälkeen, mihin lähemmin paneudutaan tuonnem-10 pana.

Jäähdytetty kantajakaasuvirta menee nyt kompressoriin 24, jossa se puristetaan kokoon kertoimen n. 2,5 verran sen lämpötilan kohotessa silloin n. 140°C:seen. Kompressorin jälkeen kantajakaasuvirta 16 menee lämmönvaihtimeen 15 26, jossa se jäähdytetään epäsuoralla lämmönvaihdolla liuo- tinhöyryköyhällä kantajakaasuvirralla 14 (esimerkissä -10°C:seen). Lämmönvaihtimessa (-siirtimessä) 26 tiivistyy jo osa liuotinhöyryistä ja numerolla 28 merkitty seos, joka muodostuu osaksi liuotinhöyryillä pitoistetusta kantajakaa-20 suvirrasta, nestemäisistä liuotinosasista ja mahdollisesti jääosista, voidaan johtaa paisuntaturpiiniksi muodostettuun paisuntakoneeseen 30. Tarkoituksenmukaisesti sijoitetaan tämän eteen kuitenkin esierotin (ei esitetty, erottimen 34 kaltainen) nestemäisten ja kiinteiden osasten poistamisek-25 si. Paisuntaturpiinissa 30 tapahtuu suoritetun työn johdosta kantajakaasuvirran lisäjäähtymistä ja numerolla 32 merkitty liuotinhöyryköyhän kantajakaasuvirran, nestemäisten liuotinosasten ja mahdollisesti jääosasten seos menee liuottimen erottimeen 34, jossa seos 32 erotetaan osiinsa.

30 Kompressori 24 ja paisuntaturpiini 30 sijaitsevat sopivasti yhteisellä akselilla, jota moottori 36 käyttää. Paisuntaturpiinissa 30 suoritettu työ voidaan siis käytännöllisesti katsoen häviöittä käyttää hyväksi liuotinhöyryl- lä kuormitetun kantajakaasuvirran 16 puristamiseen kompresso-35 rissa 24. Moottori 36 on järjestelmän ainoa energialähde. Liuottimenerottimesta 34 ulos tuleva 1iuotinhöyryniukka kantajakaasuvirta 14 on esitetyssä sovellutusesimerkissä 7461 9 n. -40°C lämpötilassa ja virtaa lämmönvaihtimen 26 läpi epäsuorassa lämmönvaihdossa liuotinhöyryllä kuormitetun kanta-jakaasuvirran 16 kanssa. Edellinen kuumennetaan tällöin n. 140°C:seen, so. lämpötilaan, joka vaaditaan liuottimen 5 höyrystämiseksi haihdutuskammiossa 12.

Liuottimenerottimessa 34 tapahtuu, kuten edellä sanottiin, seoksen erotus liuotinköyhään kantajakaasuvirtaan 14 ja nestemäiseen liuottimeen (seoksessa mahdollisesti kiinteitä jäähiukkasia). Nestemäinen liuotin poistetaan 10 johdon 40 läpi. Pääosa nestemäisestä liuottimesta käytetään liima-aineliuoksen valmistukseen. Tätä varten saattaa olla tarpeellista erottaa vesi liuottimesta tai säätää yksilöllisten liuotinkomponenttien välinen suhde uudestaan lähtösuhteeseen. Mutta yleensä liuotinkomponenttien keski-15 näinen suhde pysyy, kun se on asettunut vakaaseen toimintatilaan, vakiona, koska haihdutuskammio 12 on niin hyvin tiivistetty, että käytön aikana ei liuotinhöyryjä pääse karkuun. Talteen otetun liuottimen valtaosan palautus on osoitettu katkoviivalla 42.

20 Pieni osa talteen otetusta liuottimesta johdetaan johtoa 44 myöten pumppuun 46 ja tämän avulla suihkutetaan lämmönvaihtimeen 26 ja/tai seokseen 28 ennen paisuntako-netta 30. Kuten jo edellä mainittiin, tämän liuotinosuuden avulla estetään lämmönvaihtimen 26, paisuntakoneen 30 ja 25 liitäntäjohdon 28 jäätyminen siten, että liuotin muodostaa veden kanssa alhaalla sulavan seoksen tai tapahtuu jään erotus kylmistä liuotinpisaroista. Liuottimen syöttöjohdot on merkitty vastaavasti 48a ja 48b.

Kuvion 2 mukainen sovellutusmuoto vastaa yksittäis-30 ten komponenttien järjestykseen nähden lämmönvaihtimeen 26 saakka kuvion 1 vaihtoehtoa. Lämmönvaihtimen 26 jälkeen on kuitenkin järjestetty toinen liuottimenerotin 50 ennen pai-suntaturpiinia 30. Tämän liuottimenerottimen ensisijaisena tehtävänä on erottaa pois vesi ja korkealla kiehuvat liuo-35 tinseoksen aineosat. Paisuntaturpiinin 30 läpi kuljettuaan johdetaan liuotinhöyryniukan kantajakaasun ja nestemäisen liuottimen seos 32 toisen lämmönvaihtimen 52 läpi liuotti- 13 74 61 9 menerottimeen 34. Paisuntaventtiili 38 on tässä vaihtoehdossa sijoitettu heti liuottimenerottimen 34 perään. Tämän paisuntaventtiilin läpi kulkiessaan kantajakaasuvirta jäähtyy ilman työtehoa, jolloin erottuu pois vielä liuotinta, 5 joka voidaan poistaa liuottimenerottimessa 51. Jäähtynyttä kantajakaasuvirtaa 14 voidaan käyttää jäähdytysaineena toisessa lämmönvaihtimessa 52. Sen jälkeen liuotinhöyryköyhä kantajakaasuvirta kulkee jäähdytysaineena lämmönvaihtimen 26 läpi, jossa se samoin kuin ensimmäisessä sovellutusmuo-10 dossa lämmitetään haihdutuskammiossa 12 tarvittavaan lämpötilaan.

Lisäliuottimenerottimen 50 käytöllä vähennetään sitä vaaraa, että liuotinpisarat tai jäähiukkaset vahingoittavat paisuntaturpiinin 30 siivistöä. Siitä huolimatta voi-15 daan kuitenkin pienehkö osa liuottimenerottimessa 34 erotetusta liuottimesta johdon 44, pumpun 46 ja johdon 48a tai 48b kautta suihkuttaa lämmönvaihtimeen 26 tai kaasu-neste-seokseen 28 lämmönvaihtimen tai johdon 28 jäätymisen välttämiseksi .

20 Kuvioissa 3 ja 4 esitetyissä sovellutusmuodoissa ovat elementit, jotka ovat identtisiä tai ekvivalentteja kuvioiden 1 ja 2 sovellutusmuotojen elementtien kanssa, varustetut samoilla viitenumeroilla. Tärkein ero on siinä, että kompressorin 24 perään on kytketty epäsuora jäähdytin 25 25. Tämän epäsuoran jäähdyttimen avulla voidaan haihdutus- kammioon menossa olevan liuotinhöyryköyhän kantajakaasu-virran lämpötilaa yksinkertaisella tavalla alentaa, esim. n-heksaanin kohdalla n. 70-100°C: seen. Jos tämä lämpöti-lanalenema olisi saavutettava kuvioiden 1 ja 2 mukaisissa 30 sovellutusmuodoissa, täytyisi kantajakaasuvirtaa jäähdyttää jäähdyttimessä 18 niin paljon, että sen lämpötila saisi ennen kompressoriin 24 menoa olla vain n. 10-20°C asti. Jäähdyttimen 25 käytöllä voidaan kantajakaasuvirran lämpötilaa lisäksi säätää laajemmalla alueella, nimittäin jääh-35 dytysaineventtiiliä 29 sopivasti ohjaamalla.

Kuvion 3 mukaisessa sovellutusmuodossa on jäähdyttimen 25 eteen kytketty lämmönvaihdin 26a ("lämmin" lämmön- 14 7461 9 vaihdin) ja sen perään läxnmönvaihdin 26b ("kylmä" lämmön-vaihdin). Liuotinhöyryköyhä kantajakaasuvirta virtaa näiden molempien lämmönvaihtimien läpi. Lämmönvaihtimeen 26a on rinnan kytketty ohitusventtiili 27. Jos tämä venttiili ava-5 taan, niin osa kantajakaasuvirrasta menee lämmönvaihtimeen 26a, jolloin kantajakaasuvirran lämpötila sen mennessä haihdutuskammioon laskee. Tälläkin tavalla on yksinkertaisella tavalla mahdollista säätää lämpötilaa.

Jotta liuotinhöyryllä kuormitetun kantajakaasuvirran 10 lämpötila pysyisi vakiona "kylmässä" lämmönvaihtimessa 26b (n-heksaanin kyseessä ollen n. 20°C:ssa), täytyy venttiilin 27 ollessa auki suurentaa jäähdytysaineen massavirtaa lisä-jäähdy ttimen 25 läpi.

Kuviossa 3 on paisuntakoneen eteen sijoitettu liuot-15 timenerotin 50. Tämä liuottimenerotin on välttämätön vain silloin, kun kantajakaasuvirralla on suuri liuotinhöyry-konsentraatio ja lämmönvaihtimen 26b jälkeen erotettu liuo-tinmäärä on niin suuri, että on pelättävissä paisuntakoneen 30 vahingoittuminen liuotinpisaroiden johdosta.

20 Kuvion 3 sovellutusmuodossa voi jäähdyttimen 18 ta kana olla vielä toinen venttiili 23, jonka avulla voidaan säätää liuotinhöyrypitoistuneen kantajakaasuvirran virtausnopeutta .

Lisäksi on liuottimenerottimen 34 poistojohtoon 25 asennettu tyhjennysventtiili 39 kondensoitua liuotinta varten. Tämä voidaan samoin kuin kuvioiden 1 ja 2 sovellutus-muodoissa johtaa takaisin lämmönvaihtimeen 26b tai jääh-dyttimeen 25, jos niissä on jäänmuodostumisvaara.

Kuviosta 3 on lisäksi nähtävissä, että moottori 36 30 on vaihteen 54 kautta kytketty kompressorin 24 ja paisun-taturpiinin 30 väliseen yhteiseen akseliin. Paisuntaturpii-ni on mieluimmin johtosiipisäätöinen. Kompressori 24 on edullisesti kierrekuristuksellinen.

Kuvion 4 mukainen sovellutusmuoto vastaa pääasiassa 35 kuvion 3 sovellutusmuotoa. Siinä on vain yksi ainoa lämmön-vaihdin 26 lisäjäähdyttimen 25 perässä. Toisin sanoen siitä puuttuu eteen kytketty lämmönvaihdin 26a. Lämmönvaihtimeen 15 7461 9 26 on rinnan samalla tavalla kuin kuvion 3 lämmönvaihtimen 26a kohdalla kytketty ohitusventtiili 27, jonka ja venttiilin 29 avulla on yksinkertaisella tavalla mahdollista säätää liuotinhöyryköyhän kantajakaasuvirran sisäänmenolämpöti-5 laa haihdutuskammioon.

Kuvion 4 mukaisessa sovellutusmuodossakin voidaan paisuntakoneen 30 eteen sijoittaa liuottimenerotin samalla tavalla kuin kuvion 3 erotin 50. Lisäksi voidaan liuotti-menerottimessa 34 erotettu liuotin poistaa tyhjennysventtii-10 iin 39 kautta ja johtaa osittain takaisin, jos lämmönvaih-timessa 26 on jäätymisvaara.

Kuvion 5 mukainen sovitelma vastaa olennaisesti kuvion 1 mukaista sovitelmaa. Jäähdyttimestä 18 ulos tuleva jäähdytetty kantajakaasuvirta menee ensimmäiseen kompresso-15 riin 23, joka on voima- eli kitkasulkeisesti kytketty kytkimen kautta ulkopuolisena työkoneena toimivaan sähkömoottoriin 36. Sähkömoottorin pyörimisnopeus on säädettävissä kondensointiin tarvittavan alhaisen lämpötilan tai kierrätykseen tarvittavan siirtotilavuuden (tuoton) kulloistenkin 20 vaatimusten mukaan. Kompressorin 23 jälkeen kantajakaasuvirta 16 menee toiseen kompressoriin 24, joka on suoraan mekaanisesti kytketty paisuntakoneeseen 30 (muunnettuun turboahtimeen), mikä on osoitettu numerolla 31 merkityllä jatkuvalla akselilla. Puristettu kantajakaasuvirta 16 menee 25 nyt lämmönvaihtimeen 26a ("lämmin" lämmönvaihdin), jossa se jäähdytetään epäsuorassa lämmönvaihdossa liuotinhöyry-köyhällä kantajakaasuvirralla 14. Lämmönvaihdin 26a on samoin kuin kuvion 3 sovellutusmuodossa ohitusventtiilin 27 silloittama (so. kytketty rinnan sen jäähdytyskierukan kans-30 sa). Lämmönvaihtimen 26a perään on kytketty epäsuora jäähdytin 25, jonka avulla voidaan yksinkertaisella tavalla säätää kantajakaasuvirran lämpötilaa. Ilman jäähdytintä täytyisi kantajakaasuvirta 16 jäähdyttää siinä määrin jäähdy ttimessä 18, että sen lämpötila ennen sisäänmenoa kompres-35 soriin saisi olla vain n. 10-20°C. Tätä varten täytyisi jäähdytin 18 rakentaa varsin suureksi. Jäähdyttimen 25 mukaanotolla voidaan kantajakaasuvirran lämpötilaa lisäksi 16 74 61 9 säätää laajemmalla alueella jäähdytysaineventtiiliä 29 sopivasti ohjaamalla.

Jäähdyttimen 25 perään on samoin kuin kuvion 3 so-vellutusmuodossa kytketty lämmönvaihdin 26b ("kylmä" lämmön-5 vaihdin), jossa kantajakaasuvirta jäähdytetään jälleen epäsuorassa lämmönvaihdossa liuotinhöyryköyhällä kantajakaa-suvirralla 14 (esimerkissä n. 0°C:seen). Liuotinhöyryniukan kantajakaasuvirran 14 lämpötilan säätö on mahdollista ohi-tusventtiilillä 27.

10 Jotta liuotinhöyrypitoistetun kantajakaasuvirran lämpötila "kylmässä" lämmönvaihtimessa 26b pysyy vakiona (n-heksaanin tapauksessa n. 0°C), täytyy venttiilin 27 ollessa auki jäähdytysaineen massavirtaa lisäjäähdyttimen 25 läpi suurentaa.

15 Lämmönvaihtimessa 26b kondensoituu jo osa liuotin- höyryistä. Tämä osa poistetaan liuottimenerottimessa 50.

Tämä on kuitenkin tarpeellista vain silloin, kun kantaja-kaasuvirran liuotinhöyrypitoisuus on suuri ja lämmönvaihtimen 26b jälkeen erotettu liuotinmäärä on niin suuri, että 20 paisuntakoneen 30 vahingoittuminen on pelättävissä liuotin-pisaroiden johdosta.

Numerolla 28 merkitty liuotinhöyryrikkaan kantaja-kaasuvirran ja mahdollisesti vielä esiintyvien nestemäisten liuotinhiukkasten seos virtaa paisuntaturpiiniksi 25 (muunnetuksi turboahtimeksi) muodostettuun paisuntakonee-seen 30. Tämä on, kuten jo mainittiin, akselin 31 avulla kytketty mekaanisesti suoraan kompressoriin 24. Paisunta-koneessa 30 saavutettu työ voidaan siis käytännöllisesti katsoen häviöittä käyttää hyväksi kompressorissa 24 liuo-30 tinhöyryrikkaan kantajakaasuvirran kokoon puristamiseen, koska ei synny tehonsiirtohäviöitä. Moottori 36, joka käyttää ensimmäistä kompressoria 23, on järjestelmän ainoa ulkoinen energianlähde, jolloin energian syöttö voidaan joustauttaa järjestelmän kulloistenkin tarpeiden mukaan.

35 Paisuntaturpiinissa 30 tapahtuu suoritetun työn johdosta kantajakaasuvirran lisäjäähtymistä, ja numerolla 32 merkitty seos, joka muodostuu liuotinhöyryköyhästä 17 7461 9 kantajakaasuvirrasta ja vielä mahdollisesti olemassa olevista nestemäisistä liuotinhiukkasista (osuus suurempi kuin 28:ssa), menee liuottimenerottimeen 34. Liuottimenerot-timesta 34 ulos tuleva liuotinhöyryköyhä kantajakaasuvirta 5 on oletetussa sovellutusesimerkissä n. -40°C lämpötilassa ja virtaa peräkkäisesti lämmönvaihtimien 26b ja 26a läpi epäsuorassa lämmönvaihdossa liuotinhöyryrikkaan kantajakaa-suvirran 16 kanssa. Tällöin edellinen lämmitetään n. 140°C:seen, so. lämpötilaan, joka tarvitaan liuottimen höy-10 rystämiseksi haihdutuskammiossa 12.

Tämän kantajakaasuvirran lämpötilan lisäohjäämiseksi voidaan järjestää paisuntaventtiili 38. Kun kantajakaasu-virta menee tämän venttiilin läpi, tapahtuu lisäjäähtymistä ilman työtä. Järjestelmän lämpötilaa ei siis voida ainoas-15 taan säätää kuristusventtiilillä 22, vaan myös paisunta-venttiilillä 38 yksinkertaisella tavalla. Näillä molemmilla venttiileillä voidaan muita säätölaitteita, käyttämättä sopeuttaa järjestelmä mitä erilaisimpiin liuotinyhdistel-miin. Paisuntaventtiilissä 38 esiintyvä kantajakaasuvirran 20 jäähtymistä voidaan käyttää kantajakaasuvirran jäähdytykseen paisuntaturpiinin 30 jälkeen (ei esitetty piirustuksessa) , jolloin paisuntaventtiilin 39 perään voidaan tarvittaessa asentaa liuottimenerotin.

Liuottimenerottimessa 34 tapahtuu, kuten kuvion 1 25 sovellutusmuodon yhteydessäkin, seoksen jako liuotinköyhään kantajakaasuvirtaan 14 ja nestemäiseen liuottimeen, jota samoin kuin kuvion 1 mukaisessa sovellutusmuodossa jatko-käsitellään.

Tarvittaessa voidaan pienehkö osa talteen otetusta 30 liuottimesta johtaa johdon 44 kautta pumppuun 46 ja tämän avulla suihkuttaa lämmönvaihtimeen 26b ja/tai seokseen 38 ennen paisuntakonetta 30. Kuten jo edellä mainittiin, tämän vesiliukoisen liuotinosuuden avulla estetään lämmönvaihtimen 26b, paisuntakoneen 30 ja yhdysjohdon 28 jäätyminen 35 siten, että liuotin muodostaa veden kanssa alhaalla sulavan seoksen tai tapahtuu jään erotus kylmistä liuotinpisa-roista. Liuottimen syöttöjohdot on merkitty 48a ja vastaa- ie 7461 9 vasti 48b. Paisuntaturpiinin 30 jäätymistä samoin kuin sitä vaaraa, että liuotinpisarat tai jäähiukkaset vahingoittaisivat paisuntaturpiinin siivistöä, vähennetään myös liuotti-menerottimen 50 avulla.

5 Kuviossa 6 esitetyssä sovellutusmuodossa ovat ele mentit, jotka ovat identtisiä tai ekvivalentteja kuvioiden 1 ja 5 sovelmien elementtien kanssa, varustettu samoilla viitenumeroilla. Tärkein ero on siinä, että paisuntakone 30 mekaanisesti kytketty suoraan ensimmäiseen kompressoriin 23 10 (akselin 31 avulla) toisen kompressorin 24 ollessa kytketty sähkömoottoriin 36. Tällä järjestelyllä on kuvion 1 mukaiseen järjestelyyn nähden se etu, että liuotinhöyryllä kyllästetyn kaasuvirran painetta tai lämpötilaa voidaan vielä paremmin säätää ennen kuin se menee "lämpimään" lämmönvaih-15 timeen 26a, koska poikkeamaa tavoitearvoista voidaan tässä kohdassa moottorin 36 avulla suoraan ohjaamalla vastustaa ja vastaohjaus vaikuttaa heti.

Lisäksi tässä sovellutusmuodossa paisuntakone 30 on muodostettu johtosiipisäätöiseksi paisuntaturpiiniksi, mil-20 lä saadaan lisäohjausmahdollisuus ja voidaan optimoida paisuntaturpiinin hyötysuhde järjestelmässä kulloinkin vallitsevia paine- ja virtausolosuhteita vastaavasti. Lopuksi on säätöelimeksi kompressorin 23 eteen asennettu vielä venttiili 21.

25 Keksintöä ei rajoiteta selostettuihin sovellutus- esimerkkeihin, vaan sitä voidaan moninaisin tavoin muutella keksinnön piiristä poikkeamatta.

Claims (20)

1. Menetelmä haihtuneen liuottimen talteen ottamiseksi, jolloin haihdutuskammiossa liuotinhöyryn kuormit- 5 tama lämmin kantajakaasuvirta liuotinhöyryjen kondensoi-miseksi ja liuottimien erottamiseksi puristetaan kokoon, jäähdytetään ja työtä suorittaen paisutetaan, minkä jälkeen liuotinhöyryköyhä kantajakaasuvirta uudelleen tapahtuvan lämmityksen jälkeen johdetaan takaisin haihdutuskammioon, 10 tunnettu siitä, että paisutuksessa saatu työteho käytetään mekaanisen kytkennän avulla yhdessä ulkoa tuodun työn kanssa liuotinhöyryillä kuormitetun kantajakaasuvirran kokoon puristamiseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että paisutuksessa saatava työteho siirretään suoran mekaanisen kytkennän avulla yhteen tai useampaan puristusvaiheeseen liuotinhöyryillä kuormitetun kantajakaasuvirran kokoon puristamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että toista tai muita puristus-vaiheita käytetään erikseen ulkoa syötetyllä työllä.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kantajakaasuna käytetään inerttiä kaasua tai kaasua, jonka happipitoisuus on liuo- 25 tinhöyryjen syttymisrajan alapuolella.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liuotinhöyryillä kuormitetun kantajakaasun lämpötilaa säädetään ennen yksilöllisiä puristusvaiheita, niiden välissä ja/tai niiden jälkeen 30 epäsuoralla lämmönvaihdolla ulkopuolisen jäähdytysväli-aineen avulla.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäähdytettyyn kantajakaa-suvirtaan suihkutetaan ennen paisutusta nestemäisessä olo- 35 muodossa olevaa vesiliukoista liuotinta. 7461 9

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäähdytettyyn kantajakaasu-virtaan tapahtuvaan suihkutukseen käytetään osa kondensoi-dusta ja erotetusta liuottimesta.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että osa liuotinhöyryistä kondensoidaan ja erotetaan ennen paisutusta jäähdytetystä kantajakaasuvirrasta.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen mene-10 telmä, tunnettu siitä, että työtä suorittaen vain osittain paisutettu kantajakaasuvirta paisutetaan vielä kerran työtä suorittamatta.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilman työtehoa paisutettua 15 kantajakaasuvirtaa käytetään epäsuorassa lämmönvaihdossa työtä suorittaen paisutetun kantajakaasuvirran jäähdytys-kaasuna .

11. Laitteisto jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, jossa kantajakaasun 20 kiertoon on kytketty haihdutuskammio, jossa lämmitetty kantajakaasuvirta kuormittuu liuotinhöyryillä, kompressori, jäähdytyslaite liuotinhöyryjen kondensoimiseksi pois kantajakaasuvirrasta, paisuntakone, liuottimenerotin ja läpi- virtauslämmönvaihdin liuotinhöyryköyhän kantajakaasu-25 virran uudelleen lämmittämiseksi, tunnettu siitä, että kompressori (24) on mekaanisesti kytketty paisunta-koneeseen (30) ja ulkoiseen lisätyökoneeseen (36) ja että jäähdytyslaite sekä uudelleenlämmityslaite muodostuvat vähintään yhdestä lämmönvaihtimesta (26 tai 26a ja 26b) , 30 jonka läpi liuotinhöyryköyhä kantajakaasuvirta kulkee.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että paisuntakone (30) on mekaanisesti kytketty suoraan yhteen kahdesta tai useammasta kompressorista (23 tai 24) .

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että toinen tai muut kompressorit ovat mekaanisesti kytketyt ulkoisiin työkoneisiin (36), 21 „ Λ , 7461 9

14. Patenttivaatimuksen 11, 12 tai 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että paisuntakone (30) on paisuntaturpiini ja lisätyökone (36) on sähkömoottori.

15. Patenttivaatimuksen 11, 12, 13 tai 14 mukainen 5 laitteisto, tunnettu siitä, että haihdutuskammion (12) ja ensimmäisen kompressorin (23) väliin, ensimmäisen ja toisen tai kulloinkin seuraavan kompressorin ja/tai viimeisen kompressorin (24) ja paisuntakoneen (30) väliin on kytketty epäsuorajäähdytin (18 tai 25) liuotinhöyryjen 10 kuormittaman kantajakaasuvirran lämpötilan säätämiseksi.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kompressorin tai viimeisen kompressorin (24) ja paisuntakoneen (30) väliin asennetun epäsuoran jäähdyttimen (25) eteen on kytketty lämmönvaihdin 15 (26a) ja sen perään on kytketty lämmönvaihdin (26b).

17. Jonkin patenttivaatimuksen 11-16 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että lämmönvaihtimen (26) ja paisuntakoneen (30) väliin on asennettu laitteet (48) nestemäisen vesiliukoisen liuottimen suihkuttamiseksi 20 kantajakaasuvirtaan.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 11-17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että lämmönvaihtimen (26) ja paisuntakoneen (30) väliin on asennettu toinen liuot-timenerotin (50).

19. Jonkin patenttivaatimuksen 11-18 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että haihdutuskammion (12) eteen on järjestetty paisuntaventtiili (38).

19 7461 9

20. Jonkin patenttivatimuksen 11-19 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että paisuntakoneen (30) ja 30 ensimmäisen liuottimenerottimen (34) väliin on kytketty vielä yksi lämmönvaihdin (52), jonka läpi liuotinhöyryköyhä kantajakaasuvirta kulkee, ja että paisuntaventtiili (38) on sijoitettu heti tämän lämmönvaihtimen eteen ja paisunta-venttiilin (38) perään on järjestetty liuottimenerotin (51). 7461 9