FI74143B - Foerfarande och anordning foer bestaemning av strukturbildningskinetiken foer bindemedel. - Google Patents

Description

1 74143

Menetelmä ja laite sideaineen rakennemudostuskinetiikan määrittämiseksi

Keksintö koskee sideaineiden tutkimuksien alaa ja 5 yksityiskohtaisemmin se käsittelee menetelmää ja laitetta sideaineiden rakennemuodostuskinetiikan määrittämiseksi, joka menetelmä käsittää ulkopuolisen voiman kohdistamisen sideaineesta valmistettuun tuotteeseen ja sen sähkönjohtokyvyn rekisteröimiseen.

10 Keksinnön mukaista menetelmää voidaan edullisesti käyttää sideaineiden pikaseosten tartuntaominaisuuksien ja rakennemuodostuskinetiikan tutkimuksissa.

Keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta voidaan käyttää sideaineiden määrittelyyn ja laaduntarkkailuun 15 niiden massatuotannossa.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle ja laitteelle voidaan myös löytää käyttöä arvioitaessa sideaineiden ikääntymistä ja muodonmuutoksia varastoinnin aikana.

Keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta voidaan 20 mieluimmin käyttää johdettaessa tulpallatukkimistoimenpi-teitä monimutkaisissa olosuhteissa kaivonporauksissa.

Tunnetaan laajalti menetelmiä rakennemuodostuskinetiikan tutkimiseksi, jotka menetelmät ovat käyttökelpoisia sideaineille, joilla on luonteenomaisesti verrattain pit-25 kät kovettumisajät. Nämä menetelmät käsittävät erillisten ominaisuuksien rekisteröinnin kovetuksen aikana siten, että alkuperäinen materiaali tuhotaan.

Näillä menetelmillä ei ole mahdollista saada täydellistä ja luotettavaa tietoa rakennemuodostustoiminnan kine-30 tilkasta tutkittaessa nopeasti kovettuvien sideaineiden ra-kennemuodostuskinetiikkaa.

Nopeasti kovettuvien sideaineiden seoksien käytön alati kasvavan tarpeen huomioon ottaen on kauan tunnettu tarve sideaineiden tutkimiseen ja rakennemuodostuskinetii-35 kan määrittämiseen ja niiden tartuntavoimaominaisuuksien mittaamiseen.

2 74143

Laajalti tunnetaan menetelmiä tartuntavoiman mittaamiseksi, jotka käsittävät sideainenäytteen rikkomisen kiinteän kappaleen pinnalta /vrt. "Some Problems of the Construction of Wells under Complicated Conditions in 5 Uzbekistan" (in Russian), Issue 6, SAIGIMS, Tashkent, 1972; A.I. Rakhimov "Investigation of Forces of Cohesion between Cement and Rocks", s. 137, 1387.

Edelleen alalla tunnetaan menetelmä mikrokovuuden mittaamiseksi, jossa tartuntavoima määrätään kontaktivyö-10 hykkeen kovuuden mukaan /vrt. kirja "Physico-Chemical

Methods for Characterization of Properties and Structure of Road-Building and Construction Materials" (in Russian), chapter 2, T.Yu. Lyubimov, R.A. Agapov, Avtotransizdat Pubi. House, 19617.

15 Näitä menetelmiä voidaan käyttää tartuntavoiman tut kimiseen vain käytettäessä yksittäisiä näytteitä (so. erillisissä kohdissa) niin, ettei voida saada jatkuvaa kuvaa tartuntavoiman vaihteluista rakennemuodostuksen aikana ja sementtikiven kovettumisen aikana.

20 Jatkuvien tartuntavoimaominaisuuksien saaminen on erityisen tärkeää käytettäessä nopeasti kovettuvia sideaineita vaikeiden vyöhykkeiden estämiseksi poraus- ja tulp-paustoimintojen aikana.

Alalla tunnetaan laite, joka mahdollistaa sideainei-25 den rakennemuodostuskinetiikan määrittämisen ja johon kuuluu vaihtovirtajännitegeneraattori, joka on kytkinlaitteen avulla yhdistetty ja joka käsittää solenoidin, joka ilmoittaa värähtelyt kennoon, jossa on sideainenäyte ja joka on ripustettu jousien avulla, ja induktiivisen vastaanottimen 30 kennon värähtelyjen vastaanottamiseksi. Rekisteröivä koje koostuu oskillografista, joka rekisteröi kennon värähtelyjen amplitudin ja amplitudin muutoksia käytetään määriteltäessä resonanssitaajuutta kennolle, jossa on sideaineen näyte. Tämä taajuus on luonteenomainen rakennemuodostus-35 kinetiikalle (vrt. SU-keksijäntodistus nro 280 962). Tällä aikaisemmin tunnetulla laitteella ei ole mahdollista saa- I.

3 74143 vuttaa jatkuvaa kuvaa rakenteen muutoksista, koska tarvitaan ainakin 40-50 sekuntia kunkin resonanssitaajuuden arvon rekisteröintiin, niin että laitetta ei voida käyttää sideaineiden nopeasti kuivuvien seosten rakennemuodostus-5 kinetiikan määrittämiseen. Laitteen virhe riippu voimakkaasti ulkoisista tekijöistä (värähtelyistä, paineesta, lämpötilasta ja senkaltaisista) ja se myös estää sellaisten tekijöiden vaikutuksen arvioinnin rakennemuodostukseen.

Keksinnön pohjana on ongelma menetelmän ja laitteen 10 aikaansaamiseksi sideaineiden rakennemuodostuskinetiikan määrittämiseksi keinotekoisen kiven rakenteen muodostumisen aikana, mikä käsittää sellaista toimintaa sideainetta kohtaan ja sen parametrien mittaamista, mikä mahdollistaa menetelmän ja laitteen käytön jatkuvaa ja verrattain nopeaa 15 rakennemuodostuskinetiikan määrittämistä varten nopeasti kovettuvissa sideaineissa.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisella menetelmällä siten, että sideaineesta tehtyyn tuotteeseen kohdistetaan ulkoisena voimana vaihtojännite, joka on taajuu-20 della 5-30 kHz ja joka ei ylitä 50 mV.

Sähkönjohtokyky mitataan mieluummin kahdelta vyöhykkeeltä sideaineesta tehdystä tuotteesta, yhden vyöhykkeen ollessa sijoitettu tuotteen sisälle ja toisen tuotteen ja kiinteän kappaleen rajalle, ja tartuntavoima-arvo kiinteän 25 kappaleen suhteen määritetään kahden vyöhykkeen sähkönjohtokykyjen erosta.

Mittaukset kahdella vyöhykkeellä mahdollistavat sideaineiden tartuntavoimaominaisuuksien määrittämisen.

Rakennemuodostuskinetiikan määrittämismenetelmän 30 suorittamiseksi on saatu aikaan laite, joka käsittää vaihto jännitegenerattorin, joka on kytketty kytkentäjärjestelmän kautta sideaineesta valmistettuun tuotteeseen voiman kohdistamiseksi tuotteeseen, ja elimen, joka rekisteröi tuotteen reagoimisen tähän voimaan, jolloin keksinnön mu-35 kaisesti kytkentäjärjestelmä käsittää sähköjohtokykyantu-rit, jotka on sovitettu tuotteeseen, jolloin yksi antureis- 4 74143 ta on asennettu vyöhykkeelle, joka on kosketuksessa kiinteän kappaleen kanssa, ja jolloin molemmat on kytketty vaihtojännitegeneraattoriin ja induktiivisen siltapiirin, jännitevahvistimen ja vaiheilmaisimen sisältävän sarja-5 kytkennän kautta elimeen, joka rekisteröi tuotteen reagoimisen generaattorin aiheuttamaan vaikutukseen.

Kahden anturin köyttö mahdollistaa sideaineiden tar-tuntavoimaominaisuuksien määrittämisen.

Keksinnön mukainen menetelmä ja laite mahdollista-10 vat keinotekoisen kiven tartuntavoimaominaisuuksien ja ra-kennemuodostusprosessin kinetiikan tutkimisen ja määrittämisen sen kovettumisen aikana kaikissa vaiheissa alkaen sideaineiden sekoittamisesta lujittumisprosessin loppuunsaattamiseen asti sekä yksittäisistä näytteistä että vii-15 meistellyistä tuotteista viimeksi mainittuja rikkomatta.

Lisäksi keksinnön mukainen menetelmä ja laite mahdollistavat sekä valmistus- että tuotantokokeet sekä nopeasti kovettuvien sideaineiden varmennuksen keinotekoisen kiven rakennemuodostuksen aikana.

20 Keksinnön mukainen menetelmä ja laite mahdollista vat rakennemuodostusprosessin säätelyn sideaineissa kaivojen tulpanpanon aikana kaivamisen aikana suoraan kaivon sisällä.

Keksintöä kuvataan nyt yksityiskohtaisesti viittaa-25 maila erityisiin suoritusmuotoihin, joita on kuvattu seu-raavissa piirustuksissa, joissa:

Kuvio 1 esittää käyrää, joka esittää sementtikiven rakennemuodostusprosessin kinetiikkaa ja joka on aikaansaatu rekisteröimällä sähkönjohtokyvyn arvo ajan funktiona 30 sementtikiven muodostumisen aikana;

Kuvio 2 esittää sähkönjohtokyvyn käyriä, jotka esittävät sähkönjohtokyvyn suhdetta sementtikvien rakennemuo-dostusajan funktiona kivikappaleen sisällä ja kosketusvyö-hykkeellä listveniitin ja hiekkakiven kanssa; 5 74143

Kuvio 3 esittää sähkönjohtokyvyn erojen suhdetta kivikappaleen sisällä ja kiinteän kappaleen rajalla kiinteän kappaleen tartuntavoiman funktiona;

Kuvio 4 on lohkokaavio laitteista rakennemuodostus-5 kinetiikan määrittämiseksi;

Kuvio 5 esittää anturien sijoitusta sähkönjohtokyvyn mittaamiseksi sideaineesta valmistetun tuotteen sisällä ja kiinteän kappaleen viereisellä kosketusvyöhykkeellä;

Kuvio 6 on lohkokaavio laitteistosta tartuntavoiman 10 määrittämiseksi.

Sekoituksen ja kovettumisen aikana sideaineet käyvät sarjassa läpi useita tilavaiheita, joita kutakin luonnehtivat tietyt fyysis-mekaaniset tunnusmerkit. Sideaineen rakenne muuttuu samassa suhteessa kuin tapahtuu muuttumi-15 nen puolijuoksevasta tilasta valetun keinotakoisen kiven tilaan. Tietty sähkönjohtokyvyn arvo vastaa kutakin tilaa sitä mukaa kuin muuttuminen ionijohtimesta (neste) johti-meksi kiinteän kappaleen muodossa tapahtuu. Sen jälkeen, kun kovettuminen on loppunut, suurimmasta osasta keinote-20 koisista kivistä tulee huonoja johtimia tai jopa eristimiä. Rekisteröimällä muutoksen luonne sähkönjohtokyvyssä keinotekoisen kiven muodostumisen aikana, voidaan seurata ra-kennemuodostusprosessia sellaisten muutosten perusteella ja erottaa riittävän varmalla tavalla keinotekoisen kiven 25 muodostumisasteet. Sähkönjohtokyvyn mittaus vaatii elektrodien sisäänpiston aiottuun kivikappaleeseen, ja keksinnön mukaisen menetelmän rakennemuodostuskinetiikan määrittämisen mukaisesti vaihtovirta kytketään sellaisille elektrodeille. Jännitteen taajuuden pitäisi olla tarpeeksi korkea, 30 jotta minimoitaisiin kaksoiskerroksen kapasitanssista johtuva virhe, joka muodostuu elektrodin ympärille, joka upotetaan sekoitetun sideaineen vetelään massaan mittauksen aikana. Samanaikaisesti tämän taajuuden tulisi olla molekyyli- ja kompleksiprosessien, joita tapahtuu sideaineessa 35 keinotekoisen kiven rakennemuodostuksen aikana, taajuuden alapuolella. Taajuudet, jotka ovat alueella 5 ... 20-30 kHz, täyttävät nämä vaatimukset. Kuten kokeellisissa tutkimuksissa 6 74143 on todettu, noin 10 kHz:n taajuutta on pidettävä sopivimpana taajuuteena. Jännitteen, joka kohdistetaan näytteeseen tai tuotteeseen elektrodien välityksellä, ei tulisi ylittää 30 ja 50 mV välistä arvoa, sillä muuten voi esiintyä 5 häiriöitä, jotka elektrolyysi aiheuttaa, ja kuva sähkönjohtokyvyn muutoksista vääristyisi olennaisesti. Kaksois-kerroksen ja molekyyli- ja yhdistelmätasolla tapahtuvien laukeamisprosessien aiheuttamia häiriöitä voidaan olennaisesti vähentää mittaamalla vain sähkönjohtokyvyn aktiivista 10 komponenttia, mikä voidaan varmistaa suorittamalla menetelmä .

Kuviossa 1 esitetään esimerkiksi nopeastikovettuvan sementtimassan rakennemuodostuskinetiikan tutkimisesta.

Aika 7! minuuteissa on piirretty abskissalle ja sähkönjoh-15 tokyky tf.Q yksikkönä Ohm 1cm 1 on piirretty ordinaatalle.

Käyrä on kellomainen, jossa nouseva osavaihe I -luonnehtii sähkönjohtokyvyn kasvua sideaineen liuottamisen aikana (hydrataatio).

Jyrkän muutoksen piste käyrän jyrkkyydessä osoittaa 20 hydrataatiovaiheen 1 loppukohtaa.

Käyrän tasainen piirre, joka muodostaa tasanteen, viittaa sähkönjohtokyvyn kasvunopeuden huomattavaan hidastumiseen. Tasainen osa luonnehtii vaihetta II rakennemuo-dostusprosessissa - hyytymisvaihetta. Käyrän laskeva haara 25 osoittaa sähkönjohtokyvyn jyrkkää pienenemistä. Käyrän osa tasaisesta osasta oikealle taivekohtaan saakka luonnehtii rakennemuodostusprosessin tiivistymis- ja kiteytymis-vaihetta - vaihe III.

Taivekohdan jälkeen käyrästä tulee tasainen ja säh-30 könjohtokyky laskee edelleen hyvin vähän tai pysyy muuttumattomana. Tämä on rakennemuodostuksen viimeinen vaihe IV.

Seuraavat johtopäätökset voidaan tehdä rakennemuodostuskinetiikan kannalta katsottuna: liuotusprosessit ovat vallalla vaiheessa I, mikä näkyy sähkönjohtokyvyn kasvuna. 35 Hydrataationopeus muuttuu hydrataatioasteen muutoksen mukaisesti. Ensimmäisen vaiheen lopussa muodostuu kolmidi-mensioinen hyytyneen koostumuksen rakenne.

7 74143

Vaihe II. Ilmenee olennainen hidastuminen sähkönjohtokyvyn kasvussa. Sementtimassan hyytyneen rakenteen kehittyminen on vallitsevana vaiheessa II.

Vaihe III. Muodostuu kolmidimensioinen tiivistynyt 5 ja kiteytynyt koostumusrakenne. Rakennemuodostusprosessit tapahtuvat voimakkaina. Hyytymiskosketukset kehittyvät ki-teytymiskosketuksiksi. Sähkönjohtokyky pienenee jyrkästi, mikä johtuu sitoutumattomien ionien pitoisuuden vähenemisestä, jotka ovat mukana hydraattisen kiteisen seoksen 10 muodostumisessa.

Vaihe IV. Ilmenee peruskovettumisen lisääntymistä.

Sideaineiden tartuntavoima kiinteisiin kappaleisiin on suuressa määrin yhdistynyt rakennemuodostusprosessiin rajapinnalla sideaine - kiinteä aine. Mittaamalla sähkön-15 johtokyvyn arvo voidaan valvoa rakennemuodostusprosessia, ja rekisteröimällä ero rakennemuodostusprosesseissa kiinteän kappaleen rajapinnalla ja syvällä (kappaleen sisällä) sideaineessa tätä eroa voidaan käyttää perustana arvioitaessa sideaineen tartuntavoimaa testattaessa sitä kiinteään 20 kappaleeseen. Sen vuoksi rekisteröitäessä samanaikaisesti sähkönjohtokyvyn muutosprosessia sideainekappaleessa ja sen rajapinnalla kiinteän kappaleen kanssa, voidaan arvioida sideaineen tartuntavoima kiinteään kappaleeseen. Tätä tarkoitusta varten lisäpari elektrodeja tulisi asettaa kiin-25 teän kappaleen rajapinnalle ja sähkönjohtokyvyn muutos tulisi rekisteröidä samalla tavoin kuin rakennemuodostuski-netiikan mittauksessa.

Kuvio 2 näyttää kolme käyrää, jotka esittävät sähkönjohtokyvyn muutoksia sementtikiven muodostumisen aikana 30 kosketuksissa listveniittiin ja hiekkakiveen, käyrän 1 esittäessä sähkönjohtokyvyn muutosta listveniitin rajapinnalla, käyrän 2 esittäessä sähkönjohtokyvyn muutosta sideainekap-paleen sisällä kaukana listveniitin ja hiekkakiven rajapinnoista, ja käyrän 3 esittäessä sähkönjohtokyvyn muutosta 35 hiekkakiven rajapinnalla. Samoin kuin yllä olevissa käyrissä, aika *1 minuutteina on piirretty abskissalle ja sähkönjohtokyky yksikkönä Ohm ^cm on piirretty ordinaatal-le.

8 74143 Sähkönjohtokyvyn muutoksen arvon ja tartuntavoiman arvon välinen vastaavuus saadaan kokeiden avulla ja se pitäisi löytää yksilöllisesti kullekin sideainetyypille, jonka jälkeen taulukoita tai kaavioita annetuntyyppisen 5 sideaineen tartuntavoiman määrittämiseksi voidaan valmistaa.

Esimerkki sellaisesta kaaviosta on annettu kuviossa 3.

Sähkönjohtokykyjen ero kertaa prosessiaika sekoitushetkestä at* -3 -1 -1 lähtien, AdCtl0 Ohm cm s, ja aika minuutteina, on piir- 2 retty abskissalle. Tartuntavoima A yksikössä g/cm on 10 piirretty ordinaatalle.

Laite sideaineiden rakennemuodostuskinetiikan mittaamiseksi käsittää vaihtovirtajännitegeneraattorin 1 (kuvio 4), anturin sähkönjohtokyvyn mittaamiseksi, joka anturi on asetettu sideaineesta tehtyyn tuotekappaleeseen 3 si-15 sälle ja yhdistetty generaattoriin 1 ja laitteeseen 4 generaattorin 1 toiminnan aikaansaaman tuotteen vastuksen rekisteröimiseksi .

Anturi 2 sähkönjohtokyvyn mittaamiseksi on yhdistetty laitteeseen 4 sarjapiirin kautta, joka käsittää diffe-20 rentiaalisen induktiivisen siltapiirin 5, jännitevahvisti-men 6 ja vaiheilmaisimen 7. Generaattorin 1 toinen ulostulo on yhdistetty vaiheilmaisimen 7 syöttöön.

Differentiaalinen induktiivinen siltapiiri 5 muuntaa sähkönjohtokyvyn muutokset vaihtovirtajännitteen sig-25 naaliksi, joka on verrannollinen kokonaissähkönjohtokyvyn arvoon. Vaihtovirtajännitevahvistin 6 vahvistaa tämän signaalin arvoksi, joka on sopiva rekisteröitäväksi ja vaihe-ilmaisin 7 muuttaa vaihtovirtajännitteen, joka on verrannollinen sähkönjohtokykyyn, tasavirtajännitteeksi, sähkön-30 johtokyvyn aktiiviseen komponenttiin verrannolliseksi.

Anturi sähkönjohtokyvyn mittaamiseksi käsittää parin elektrodeja, jotka ovat pinta-alaltaan 0,1:n ja 0,3 2 cm :n välillä ja sylinterin tai tason muotoisia ja tehty messingistä, ruostumattomasta teräksestä ja senkaltaisista 35 ja kiinnitetty 2-3 cm:n etäisyydelle toisistaan eristimen (ei näytetty) avulla ja langat on yhdistetty elektrodeihin.

9 74143

Laite tartuntavoiman luonteen määrittämiseksi on kokoonpantu pohjimmiltaan samojen linjojen mukaisesti edellä kuvatun laitteen rakennemuodostuskinetiikan määrittämiseksi kanssa. Siinä on toinen anturi 8 sähkönjohtokyvyn mittaami-5 seksi (kuvio 5), joka on asetettu sideaineesta tehdyn tuotteen kosketusvyöhykkeelle kiinteän kappaleen 9 kanssa ja yhdistetty differentiaaliseen induktiiviseen siltapiiriin 5 (kuvio 6) ja vaihtovirtajännitegeneraattoriin 1 samoin kuin anturiin 2 (kuvio 4). Sähkönjohtokyvyn luonne kosketusvyö-10 hykkeellä rekisteröidään rekisteröintilaitteella 4 (kuvio 6).

Samanaikainen sähkönjohtokyvyn käyrien rekisteröinti sideaineesta tehdyn tuotteen 3 sisukselle (kuvio 5) ja sen kosketusvyöhykkeelle kiinteän kappaleen 9 kanssa voidaan saada aikaan käytettäessä kaksikanavaista rekisteröin-15 tilaitetta, jossa on kytkinpiiri (ei esitetty). Vahvistin 6, differentiaalinen induktiivinen siltapiiri 5, vaihtovirta-jännitegeneraattori 1 ja vaiheilmaisin 7 voivat olla mitä tahansa sopivaa tunnettua tyyppiä, joka sopii laitteen käyttöön keksinnön mukaisesti.

20 Keksinnön mukainen laite toimii seuraavasti.

Rakennemuodostuskinetiikan ja tartuntavoimaominai-suuksien mittaamisen johtamiseksi laite on koottu ja yhdistetty anturiin 2 tapauksessa, jolloin kinetiikkaa tutkitaan tai kahteen anturiin 2 ja 8 tapauksessa, jolloin tar-25 tuntavoimaa tutkitaan, mikä tehdään tavallisen kaksikanavaisen rekisteröintilaitteen avulla, jossa on kytkinpiiri. Ennen sideaineen sekoittamista laite valmistetaan toimintaan yhdistämällä se syöttöjännitelähteeseen. Sitten käännetään rekisteröintilaite 4 päälle ja sideaineesta valmis-30 tetun tuotteen 3 näytteen valmistamisen jälkeen upotetaan näytekappaleeseen anturi 2 sähkönjohtokyvyn mittaamista varten ja, tapauksessa, jossa mitataan tartuntaominaisuuksia, anturi 8 sähkönjohtokyvyn mittaamiseksi asetetaan sideaineesta tehdyn tuotteen 3 kosketusvyöhykkeen kappaleen 9 35 kanssa viereen 0,1 - 1 mm päähän kiinteän kappaleen 9 pinnasta. Anturit 2 ja 8 tulisi asettaa paikoilleen melko nopeasti, etenkin määritettäessä nopeastikovettuvien sideai- 10 741 43 neiden rakennemuodostuskinetiikkaa, jotta saataisiin aikaa hydrataation rekisteröimiseksi, mikä tapahtuu ensimmäisen vaiheen aikana.

Vaihtovirtasignaali, joka on verrannollinen side-5 aineesta tehdyn tuotteen 3 sähkönjohtokykyyn, virtaa piirin läpi, joka koostuu vaihtovirtajännitegeneraattorista 1, anturista 2 tai antureista 2 ja 8, jotka mahdollistavat virran virtauksen sideaineesta tehdyn näytteen 3 läpi, ja differentiaalisesta induktiivisesta siltapiiristä 5, jossa 10 virtasignaali muuttuu vaihtovirtajännitesignaaliksi, joka on verrannollinen sähkönjohtokykyyn. Vahvistin 6 vahvistaa tämän signaalin sopivaan arvoon rekisteröitäväksi ja ilmaistavaksi vaiheilmaisimella 7, joka kerää signaalin ak-tiivikomponentin ja muuttaa sen tasavirtajännitteeksi, joka 15 on sopiva syötettäväksi rekisteröintilaitteeseen 4. Prosessia rekisteröidään, kunnes käyrä tasaantuu ja laite käännetään sitten pois päältä.

I,

Claims (3)

11 74143

1. Menetelmä sideaineen rakennemuodostuskinetiikan määrittämiseksi, käsittäen ulkopuolisen voiman kohdistami-5 sen sideaineesta valmistettuun tuotteeseen ja sen sähkönjohtokyvyn rekisteröimiseen, tunnettu siitä, että sideaineesta tehtyyn tuotteeseen kohdistetaan ulkoisena voimana vaihtojännite, joka on taajuudella 5-30 kHz ja joka ei ylitä 50 mV.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sähkönjohtokyky mitataan sideaineesta tehdyn tuotteen kahdella vyöhykkeellä, toisen vyöhykkeen sijaitessa sideaineen sisällä ja toisen vyöhykkeen sijaitessa sideaineen ja kiinteän kappaleen (9) raja-15 pinnalla, ja että tartunta-arvo kiinteään kappaleeseen (9) määritetään näiden kahden vyöhykkeen sähkönjohtokykyjen erosta.

3. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamsieksi, joka laite käsittää vaihtojännitegeneraat-20 torin (1), joka on kytketty kytkentäjärjestelmän kautta sideaineesta valmsitettuun tuotteeseen (3) voiman kohdistamiseksi tuotteeseen, ja elimen (4), joka rekisteröi tuotteen reagoimisen tähän voimaan, tunnettu siitä, että kytkentäjärjestelmä käsittää sähkönjohtokykyanturit 25 (2 ja 8), jotka on sovitettu tuotteeseen (3), jolloin yksi antureista on asennettu vyöhykkeelle, joka on kosketuksessa kiinteän kappaleen kanssa, ja jolloin molemmat on kytketty vaihtojännitegeneraattoriin (1) ja induktiivisen siltapiirin (5), jännitevahvistimen (6) ja vaiheilmaisimen 30 (7) sisältävän sarjakytkennän kautta elimeen (4), joka re kisteröi tuotteen reagoimisen generaattorin aiheuttamaan vaikutukseen.