FI73832B - Foerfarande foer maetning av flera diametervaerden foer ett laongstraeckt foeremaol, t.ex. en traevarustock och anordning foer genomfoerande av foerfarandet. - Google Patents

Description

1 73832

Menetelmä pitkänomaisen esineen, esim. puutavarapölkyn useampien halkaisija-arvojen mittaamiseksi ja laite tämän menetelmän toteuttamiseksi Förfarande för mätning av flera diametervärden för ett längsträckt föremäl, t.ex. en trävarustock och anord-ning för genomförande av förfarandet

Keksinnön kohteena on menetelmä pitkänomaisen esineen, esim. puutavarapölkyn useampien halkaisija-arvojen mittaamiseksi, jota keskeytymättömästi kuljettaa kuljetin, jossa on kaksi samansuuntaista liukukiskoa sekä useampia tarraimia, joita 5 liikuttaa kuljetusketju pitk in liukukiskoja ja kuljettaa pölkyn ohi sähköoptisen mittauslaitteen, jossa on vähintään kaksi valonlähdettä, jotka toisistaan poikkeavissa mittausuunnisaa lähettävät kumpikin sädekimppunsa, jotka voivat kulkea ohjaus-kiskojen katkoskohdan ohi. Keksinnön kohteena on edelleen 10 menetelmän toteuttamiseksi soveltuva laite.

Tunnetaan ennestään joukko kosketuksettomia sähköop-tisten mittausperiaatteiden mukaan toimivia pitkänomaisen esineiden halkaisijan mittauslaitteita. SE-patenttijulkaisussa 210.166 on selitetty eräs tällainen mittauslaite, joka on 15 pääpatenttivaatimuksen johdannossa mainittua tyyppiä. US-pa--· tenttijulkaisussa 3.806.255 on selitetty menetelmä ja useat laitteet kaarevuuden mittaamiseksi, jolloin lähtökohtana käytetään arvoja, jotka on saatu mittaamalla halkaisija useissa mittaustasoissa pitkin kahta toisiinsa nähden kaltevaa mittaus-20 suuntaa. Näissä molemmissa tapauksissa saadut mittausarvot syötetään sähkösignaaleina tietokoneeseen, jossa tulokset lasketaan ja osoitetaan tietokonetekniikasta tunnetulla tavalla.

Saksalainen kuulutusjulkaisu 25 55 975 kuvaa laitetta runkojen halkaisijan mittaamiseksi, jossa on kaksi pituuskul-25 jetinta, jotka mittauskohdassa erottaa kokonaan toisistaan aukko, jonka kautta valolähteestä tuleva valo voi kulkea mittauslaitteeseen. Siirryttäessä k uije11imesta toiseen on olemassa vaara, että tukki aikaansaa hallitsemattoman kääntöliikkeen, jolloin käyristymää ei voida määrittää.

30 US-patenttijulkaisu 3,724,958 kuvaa laitetta runkojen halkaisijan mittaamiseksi, joita kuljetetaan kuljetusketjun avulla ja syöttökohdassa kohotetaan ylös ja pyöritetään pituusakselin ympäri vetorullien avulla. Tälläkään tavoin käyristymää ei voida määrittää.

2 73832

Keksinnön kohteena on uusi menetelmä ja laite tietokoneeseen syötettävien mittausarvojen ottamiseksi. Tuloksena saadaan tietokoneen ohjelmoinnista riippuen halkaisijan ja /tai kaarevuuden mitan osoitus, mikä ei kuitenkaan periaat-5 teessä kuulu tämän keksinnön piiriin. Keksintö selitetään silti lähemmin kaarevuuden mittauksen perusteella, koska tämä mittaus asettaa kovemmat vaatimukset mittauslaitteelle niin, että kaarevuuden mittauksen mahdollistavalla järjestelmällä myös voidaan automaattisesti mitata halkaisija.

10 Keksinnön tarkoituksena on mm. aikaansaada molempiin näihin tarkoituksiin soveltuva laite. Tällöin sovelletaan mittausmenetelmää, jonka mukaan valonsäteet saatetaan ohittamaan esineen halkaisijan molemmat päätepisteet. Tämä menetelmä on tarkempi kuin esineen heijastaman valon mittaukseen pe-15 rustuva menetelmä, jota käytetään esim. mainitun US-patentti-julkaisun kuvioiden 2 ja 3 mukaisessa laitteessa.

Tehtävä ratkaistaan oheisten patenttivaatimusten esittämällä tavalla.

Keksintö selitetään lähemmin oheisten eräitä suoritus-20 esimerkkejä havainnollistavien piirustusten avulla. Kuviot 1 ja 2 näyttävät kaaviollisesti puutavarapölkyn kaarevuuden mittausta, kuviot 3 ja 4 näyttävät kaaviollisesti mainitun 5E-patenttijulkaisun 210.166 mukaisen halkaisijan mittauslaitteen toimintaperiaatetta, kuvio 5 esittää kaaviollisesti kuvion 25 4 mukaisen mittauslaitteen kuljetinta, kuvio 6 näyttää pers- pektiiviesityksenä kuvioiden 4 ja 5 mukaista ennestään tunnettua halkaisijan mittauslaitetta, kuvio 7 esittää kaaviollisesti edestä katsottuna keksinnön mukaisen mittauslaitteen erästä ensimmäistä suorotusmuotoa, kuvio 8 esittää päältä 30 päin kuljettimen ensimmäisen suoritusmuodon erästä osaa, kuvio 9 esittää sivulta katsottuna keksinnön mukaista tarrainta, kuvio 10 esittää kaaviollisesti päältä päin kuljettimen erästä toista suoritusmuotoa, kuvio 11 esittää kaaviollisesti edestä katsottuna mittauslaitteen erästä toista suoritusmuotoa, ja 35 kuvio 12 esittää kaaviollisesti sivulta katsottuna kuljettimen erästä kolmatta suoritusmuotoa.

Kuviot 1 ja 2 esittävät tukkia 20, jossa on etummainen päätypinta 20A ja takimmainen päätypinta 20B, ja jonka kaarevuus voidaan määritellä nuolikorkeuden tai P2 avulla.

i! 3 73832

Molemmat nuolikorkeudet tarkoittavat molempien päätypintojen keskipisteet yhdistävän suoran viivan D, toisin sanoen ihanteellisen keskiviivan ja tukin kaikkien poikkileikkausten keskipisteiden läpi menevän kaarevan viivan C, toisin sanoen 5 todellisen keksiviivan välistä etäisyyttä. Nuolikorkeus on mitattu kohdassa , joka sijaitsee yhdysviivan D puolen pituuden kohdalla, kun taas nuolikorkeus on mitattu kohdassa D^, jossa tämä korkeus on suurin. Tällöin on huomattava, että kuljetettu tukki 20 voi kaareutua mielivaltaiseen 10 suuntaan niin, että esim. haetulla nuolikorkeudella P^, voi olla mikä tahansa suunta R vast, sijaita missä tahansa tasossa esim. pystytason suhteen. Tämä nuolikorkeus voidaan ilmeisesti kuitenkin aina kuvion 2 mukaan laskea vektorisum-maamalla kaksi nuolikorkeusprojektiota P' ja P" kahdessa 15 keskenään kaltevassa ja sopivasti mutta ei välttämättä toisiaan vastaan kohtisuorassa projetiotasossa M^ja M^. Kuviossa 2 tarkoittavat C' ja C" keskiviivan C projetioita ja D' ja D" yhdysviivan D projektioita molemmissa projektiotasoissa.

SE-patenttijulkaisussa 210.166 mainittua tyyppiä ole-20 va halkaisijan mittauslaite toimii kuvion 3 mukaan seuraavasti: pitkänomainen valonlähde 1 valaisee parabeelipei1iä 2, jonka polttopisteeseen on sijoitettu pyörähdysakselin A-A ympäri pyörivä ja tähän akseliin nähden vino pieni peili 3. Valonlähteen 1 lähettämä leveä valonsädekimppu B, jonka raja-25 säteet ovat B' ja B", heijastuvat täten peilistä 2 ja tar-kentuvat pieneen peiliin 3, joka heijastaa valonsädekimpun : valoherkkään anturiin, esim. valokennoon 4, joka on sovitettu : pyörähdyskaseliviivan A-A pidennykselle. Valokenno 4 ja tah- '·· dissa pienen peilin 3 kanssa käytetty pulssinantur i ovat säh- 30 köisesti liitetyt tietokoneeseen 16, jossa tietokonetekniikasta sinänsä tunnetulla tavalla halkaisija tulee lasketuksi mittausasennossa olevan esineen varjostaman, välien ja välisen alueen perusteella. Valonsädekimpun B säteiden suunta on laitteen mittaussuunta, joka on lähemmin selitetty 35 mainitussa patenttijulkaisussa 210.166. Mittaus voidaan myös selittää siten, että mitataan kaksi valitusta vertaustasosta G alkavaa etäisyyttä H ^ , H £ , jolloin H ^ tarkoittaa vertausta-son G ja ja varjon ja valon välisen siirtymäkohdan välistä etäisyyttä, kun taas tarkoittaa vertaustason £ ja valon 4 73832 ja varjon välisen siirtymäkohdan välistä etäisyyttä. Suorittamalla vähennyslasku ^£”^1 saadaan esineen halkaisija mittauskohdassa ja suunnassa, joka on yhdensuuntainen valonlähteen 1 ja pyörähdysakseliviivan A-A kanssa, t.s. kohti-5 suorassa moittaussuuntaa vastaan. Jatkamalla laskentaa siten, että summataan vähennyslaskun puoli tulos etäisyyteen H£ (tai vähennetään etäisyydestä H^), saadaan keskipisteen sijainti vertaustason £ suhteen. Nämä laskelmat ja niiden varastointi ja· tulkinta tapahtuvat tunnetulla tavalla tie-10 tokoneessa 16. Keksinnön kohteena on tähän tietokoneeseen syötettyjen tulosten ottomenetelmä.

Koska puutavarapölkkyjen poikkileikkaus harvoin on säännöllisen ympyrämäinen, tehdään selitetty halkaisijan mittaus kuvion A mukaan sopivasti kahdessa (joskus jopa kolmessa) 15 eri mittausuunnassa. Tätä varten on kuvion 4 mukaan kaksi parabeelipeiliä 2a, 2b, ja kaksi pitkänomaista valonlähdettä la ja Ib sovitettu vierekkäin. Halkaisija mitataan täten kahdessa mittausuunnassa, joita esim. molempien valonsäde-kimppujen rajasäteet B'^, B"^ vast. B'2, B"^ edustavat.

20 Halkaisijan mittausarvot saadaan tällöin mittaussuuntia vastaan kohtisuorissa suunnissa. Mitattua tukkia 20 kuljettaa tällöin pituussuunnassa kuljetin, jona on esim. keratti-rata eli uittopuun kuljetinrata 40, jolla tukki lepää matalien tarraimien 41 varassa. Ketju 42 vetää näitä tarraimia 25 kahden sivulle sovitetun pitkittäisen liuku- tai ohjauskis-kon 43, 44 välissä. Kuviosta 4 nähdään, että kuljetin estää halkaisijan mittauksen, koska se varjostaa huomattavat osat molemmista valonsädekimpuista. Halkaisijaa mitattaessa on tätä varten tähän asti kuljetin 40 jaettu mittauskohdassa si-30 ten, että kuvion 5 mukaan on aikaansaatu rako £ valonsäde-kimppujen B^ ja B2 vapaata kulkua varten mittaustasossa N (kuvion 4 piirustuksen tasossa). Kuvio 5 esittää kaaviolli-sesti kahta kuljetinta (kerattirataa) 40a, 40b ja mitattua tukkia 20, joka juuri ohittaa rakoa £.

35 Kuvio 6 esittää täydellistä halkaisijan mittauslai- tosta, joka toimii kuvioiden 4 ja 5 perusteella selitetyn periaatteen mukaan. Paraabelipeilit 2a, 2b niihin kuuluvine varusteineen on asennettu kumpikin pesäänsä 32a, 32b ja molemmat pesät on kiinnitetty neliömäisen kulmalleen asetetun 11 5 73832 kehyksen vierekkäin sijaitseviin haaroihin. Valonlähteet la, Ib on sijoitettu kehyksen 33 molempiin muihin haaroihin 31a, 31b. Ensimmäinen kuljetusrata 40a siirtää tukkeja nuolen £ suunnassa selitettyyn halkaisijan mittauslaittee-5 seen 30 ja toinen kokonaan erillinen kuljetusrata 40b siirtää tukkeja edelleen tästä mittauslaitteesta 30. Koneenkäyttäjä U lukee näyttöyksiköstä 18 tietokoneen 16 laskemat tulokset.

Siirtyessään toiselta kuljettimelta 40a toiselle kul-10 jettimelle 40b voi tukki 20 ilmeisesti kiertyä mielivaltaisella tavalla keskiviivan £ ympäri, mikä ei vaikuta millään tavoin halkaisijan mittaukseen, koska halkaisija mitataan pitkin kahta sattumanvaraisesti valittua toisiaan vastaan kaltevaa mittaussuuntaa. Tällainen kiertoliike te-13 kee kuitenkin kaarevuuden mittauksen mahdottomaksi, koska tämä mittaus edellyttää, että suunta £ (kuvio 1) on muuttumaton, vaikka se tietenkin voi sijaita mielivaltaisessa tasossa .

Ongelma ratkaistaan keksinnön mukaan kuvioiden 7...12 20 näyttämällä tavalla. Kuvioiden 4 ja 6 mukaiset matalat tar-raimet 41 korvataan kuvioiden 7 ja 11 mukaan korkeammilla tarraimilla 51, jotka päästävät valonsädekimppujen B^, B2 valon kulkemaan myös tukin alitse, joko kuvion 11 mukaan tukin ja kuljetusradan välistä tai kuvion 7 mukaan kulje-25 tusradan keskellä olevan vapaan tilan 45 läpi molempien liukukiakojen 43, 44 välistä, joten mikään ei enää pakota jakamaan kuljetusrataa pituussuunnassa. Kuljetusrata voidaan tehdä jakamattomana, ja täten vältetään tukin kiertyminen mittauksen aikana. Tukin 20 pituuden valtaosalta, 30 itse asiassa pitkin tukin koko pituutta, lukuunottamatta niitä lyhyitä välejä, joissa tukki 20 lepää eri tarraimi-en 51 varassa, saadaan vapaa tila Y (kuviot 11, 12), jonka korkeus on H, muodostumaan tukin 20 alimman osan ja kuljet-'· : timen kiinteän osan , toisin sanoen kiskojen 43, 44 ylä- 35 reunojen 43a, 44a, väliin. Valon kulkua tukin 20 alitse helpotetaan sitäpaitsi jakamalla kumpikin liukukisko 43, 44 mittaustason N (toisin sanoen kuvioiden 7 tai 11 piirustus-tason) asemesta, jolloin tarraimet 51 kuvion 9 mukaan tehdään ylösalaisin käännetyn T-kirjaimen muotoisiksi niin 6 73832 pitkän tyven 51a omaavina, että tyven pituus L ylittää katkoskohtien F^, leveyden j<. Ketju 42 jatkuu siis jakamattomana katkoskohtien ohitse ja niiden läpi. Tukki 20 ei pääse kiertymään, koska ohjaus- ja liukukiskot 43, 44 aina 5 ohjaavat jokaista tarrainta 51 ainakin pitkin tyvensä 51a erästä osaa ja tarrain täten jatkuvasti tukee tukkia 20. Kannatusosan 51b tehollinen korkeus Z^, toisin sanoen korkeus kannatuspinnan alimpaan kohtaan 51c asti, ulkonee välin H (kuvio 7) yläreunojen 43a, 44a ohitse.

10 Molemmat mittauselinparit la, 2a ja Ib, 2b voidaan kuvion 7 mukaan myös sovittaa keskenään jonkin verran porrastettuina nuolen ii sunnassa (kuvio 6). Tässä tapauksessa porrastetaan kuvion 10 mukaan myös vastaavassa määrin katkos-kohdat N^, Ng. Kummassakin tasossa tarvitaan valokimpun va-15 paa kulku tukin 20 alitse ainoastaan kuljettimen 40 toisella sivulla, kuten myös selvästi nähdään kuviosta 7.

Kuviossa 10 on edelleen näytetty kuljettimen 40 liikkeen ja täten tukin siirtymän tunnistava tuntolaite 17, joka on liitetty tietokoneeseen 16. Tämä tuntolaite on olemassa 20 kaikissa suoritusmuodoissa, vaikka se selkeyden vuoksi on näytetty ainoastaan kuviossa 10.

Tähän asti on oletettu, että mittauselinparit la, 2a ja Ib, 2b ovat vinossa pystysuoraan nähden kuvioiden 4, 6 ja 7 näyttämällä tavalla niin, että toisin sanoen jokainen 25 mittaussuunta muodostaa terävän kulman «C (0° WC < 90°) pystysuoran \/ kanssa (kuvio 7). Kuvion 11 mukaan voidaan mittauselinparit la, 2a ja Ib, 2b sovittaa siten, että niiden mittaussuunnat ovat pystysuorat ja vaakasuorat, jolloin käytetään kuvion 8 näyttämällä tavalla sovitettuja katkoskohtia 30 (tämä kuvio voi siis liittyä sekä kuvion 7 näyttämään että kuvion 11 näyttämään ja periaatteessa myös kuvion 12 näyttämään laitteeseen).

Kuvion 11 näyttämää laitetta voidaan vielä sopivasti vaihdella kuvion 12 näyttämällä tavalla. Tämän kuvion 12 35 mukaisen suoritusmuodon tarkoituksena on estää alasputoavia jätteitä likaamasta kuljettimen 40 alla sijaitsevaa valonlähdettä Ib. Koko mittaustaso N' (kuvion 11 piirustustaso) saatetaan kallistumaan kulman /3 syöttösuunnassa (nuolen suunnassa), jolloin suojakupu 19 sopivasti sijoitetaan valonläh- il 7 73832 teen Ib päälle,. Samaa tarkoitusta varten voidaan mittausta-so tietenkin asettaa kaltevaksi etenemissuuntaa vastaan. Katkoskohtien F^" reunat tehdään sopivasti myös kalteviksi. Tietokoneeseen ohjelmoidaan tämän kaltevuuden kompensaatio 5 pystysuuntaisen halkaisijan mittausarvon suhteen (vaakasuunnassa ei tarvita mitään kompensaatiota), jolloin tämä arvo siis kerrotaan cos /3 arvolla. On huomattava, että kaikissa suoritusmuodoissa läpäisevät kahden yhteenkuuluvan mittaus-suunnan valonsädekimput kuljettimen kaksi katkoskohtaa, ni-10 mittäin joko siten, että kumpikin valonsädekimppu läpäisee yhden katkoskohdan (kuviot 7, 10) tai toinen valonsädekimppu läpäisee kaksi katkoskohtaa (kuvio 11), kun taas toinen valonsädekimppu ei läpäise mitään katkoskohtaa.

Selitettyjä suoritusesimerkkejä voidaan vaihdella mo-15 neliä tavoin keksinnön puitteissa. Voidaan käyttää muita kul-jettimia kuin kerattiratoja ja muita halkaisijan mittauslait-teitan kuin mainitussa SE-patenttijulkaisussa 210.166 on esitetty. Niinpä voidaan käyttää mainitun US-patenttijulkaisun 3.806.253 kuvion 4 mukaista halkaisijan mittauslaitetta, jos-20 sa joukko riviin sovitettuja valodiodeja kehittää valon, jonka vastaava lukumäärä riviin sovitettuja valokennoja vastaanottaa. Tällöin kuvion 4 mukaiset leveät valonsädekimput , B£ korvataan useilla kapeilla valonsädekimpuilla useis-ta erillisistä pienistä valonlähteistä, jolloin jokaista täl-: 25 laista kapeaa valokimppua voidaan pitää osasäteenä leveässä valonsädekimpussa, joka käsittää kaikki pienet valonlähteet.

Mi ttaussuunnat voivat keskenään muodostaa toisen kulman kuin 90°, kunhan vastaavien projektioiden vektorisummaus (kuvion 2 mukaan) voi antaa luotettavan tuloksen. Mittaus 30 voidaan suorittaa kahta useammassa suunnassa, esim. yhdistelemällä kuvioiden 7 ja 8 tai 10 näyttämiä mittaustapoja kuvioiden 11 ja 8 näyttämiin mittaustapoihin, jotka on sijoitettu aivan lähelle toisiaan pitkin kuljetinta 40.

Kaikissa suoritusmuodoissa määrätään tunnetulla ta-35 valla tietokonetta 16 ohjelmoimalla ja tuntolaitteen 17 antamien signaalien avulla, miten monessa kohdassa ja missä kohdissa mittaus on suoritettava pitkin tukin 20 pituutta.

Claims (9)

1. Menetelmä pitkänomaisenesineen, esim puutavara-pölkyn useampien halkaisija-arvojen mittaamiseksi, jota keskeytymättömästi kuljettaa kuljetin (49), jossa on kaksi samansuuntaista liukukiskoa (43, 44) sekä useampia tarrai-5 mia, joita liikuttaa kuljetusketju (42) pitkin likukisko-ja ja kuljettaa pölkyn ohi sähköoptisen mittauslaitteen (30), jossa on vähintään kaksi valonlähdettä (la, Ib), jotka toisistaan poikkeavissa mittaussuunnissa lähettävät kumpikin sädekimppunsa (B ’ ^-B"^-B ' 2"^"2 )» j°t*<a voivat kul-10 kea ohjauskiskojen katkoskohdan F^, F2, F'^, F ' 2» ^"l^ °hi> tunnettu siitä, että pölkky (20) kuljetetaan ohi mittauslaitteen (30) varmassa kääntymättömässä asennossa siten, että tarraimia (31) aina osalla tyveään (31a) ohjaa ohjauskiskot ohi katkoskohdan samalla, kun tarraimet kuljet-15 tavat pölkkyä niin korkealla, että sen alareuna on sellaisella etäisyydellä (H) ohjauskiskojen yläreunasta (43a, 44a), että mittauslaitteen valo voi päästä läpi alareunojen välistä ja mahdollisesti ohi kuljetusketjun, joka jatkuvana ohittaa katkoskohdat (F ^ , F^, F ' ^ , F ' 2, ^"l^*

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että sädekimput lähetetään kukin eri mit-taustasolleen (N^, N2), jotka on keskenään porrastettu pölkyn syöttösuunnassa (S) siten, että eri sädekimppujen osat kulkevat kukin läpi katkoskohtansa, jotka on samassa suh-25 teessä porrastettu kuin mittaustasot.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sädekimput lähetetään mittausuun-nissa, jotka ovat yhdellä ja samalla mittaustasolla, joka on kalteva suhteessa pölkyn kuljetussuuntaan.

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yksi valokimpuista lähetetään pääasiassa vaakasuorassa mittaussuunnassa ja siten, että osa ko. sädekimpusta saatetaan kulkemaan pölkyn alemman reunan alta.

5. Laite patenttivaatimusten 1-4 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, jolloin laite käsittää vähintään yhden säh- 9 73832 köoptisen kosketuksettoman mittauslaitteen (3), jossa on vähintään kaksi valonlähdettä (la, Ib) sovitettuna lähettämään kumpikin sädekimppunsa (Θ'^-Β"^, toisistaan poikkeavissa mittasuunnissa valoherkän sig-3 naalianturin (4) vastaanotettavaksi ja sovitettu aikaansaamaan lähtösignaaleja, jotka syötetään tulotietona tietokoneeseen (16), tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu kuljetin (49), jossa on kiinteä osa (43, 44) ja liikkuva osa (42, 51), jossa kiinteä osa on sovitettu 10 kahden katkoskohdan (F^, F^, F ' ^ * F^, ^"l·* kanssa siten, että niiden läpi kulkee osa ainakin yhdestä mittauslaitteesta tulevasta valokimpusta, ja liikkuva osa on sovitettu kulkemaan katkoskohtien ohi sekä samalla kantamaan pitkänomaisen esineen (20) kohotetussa kuljetusasennossa 15 suhteessa kiinteään osaan, ja vähintään kaksi mainittua mittauslaitetta sijaitsee sellaisessa kekskenäisessä asennossa, että niiden mittaussuunnat leikkaavat toisensa, ja osia kehitetystä valosta kulkee läpi kahden mainitun katkos-kohdan, ja/tai läpi vapaan välitilan (Y), joka esineen koho-20 tetun kuljetusasennon johdosta on syntynyt esineen alapuolen ja kuljetuslaitteen kiinteän osan ylempien osien (43a, 44a) väliin.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, t u n - n e t t u siitä, että kuljetuslaitteeseen kuuluu keratti-25 rata, jossa on kaksi pitkittäistä ohjaus- ja liukukiskoa (43, 44) sekä jatkuva vetoketju (42) sekä useita tarrai-: - mia (51) sovitettuna liikkumaan kiskojen välissä, nivelenä mainitussa ketjussa ja käännetyn T-kirjaimen muotoisena, ‘ jonka tyvi (51a) on pidempi kuin kiskoihin sovitettujen 30 katkoskohtien leveys (K), ja jonka pystysuora kannatusosa (51b) tehollisella korkeudellaan (Z) ulkonee koskojen yläreunan (43a, 44a) ohitse.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että katkoskohdat on sovitettu 35 suoraan kohdakkain ja molemmilla mittauslaitteilla on yh-: teinen mittaustaso (N) (kuvio 8).

8. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite, t u n n e t t u siitä, että katkoskohdat on sovitettu keskenään porrastettuina kuljettimen syöttösuunnassa (5), että 40 ίο 7 3 8 32 kummallakin mittauslaitteella on oma erillinen mittaustaso (N^, N2) ja että molemmat mittaustasot on samalla tavoin keskenään porrastettu (kuvio 10).

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, t u n -5 n e t t u siitä, että kaksi mittauslaitetta on sovitettu siten, että niillä on mittaustaso (Ν'), joka on kalteva suhteessa kuljettimen kuljetussuuntaan, jolloin katkoskohdat (F"^) sopivasti omaavat samalla tavoin kaltevat reunat (kuvio 12). n 73832