FI73714C - Belaeggningsmassa foer gator, vaegar och parkeringsplatser och saett foer framstaellning av densamma. - Google Patents

Description

7371 4 1 Päällystemassa katuja, teitä ja pysäköintipaikkoja varten ja menetelmä sen valmistamiseksi

Beläggningsmassa för gator, vägar ooh parkeringsplatser och sätt för framstälining av densamma 5

Keksinnön kohteena on päällystemassa etenkin katuja, teitä, pysäköintipaikkoja jne. varten, mikä massa perustuu asfalttiin ja sisältää mm. kivimateriaalia, jossa on alhainen hienohiukkasmateriaalin pitoi-10 suus. Keksinnön kohteena on myös menetelmä tällaisen päällystemassan valmistamiseksi.

Maantieliikenteen ajoneuvojen nykyisin tavalliset korkeat nopeudet ovat tehneet tarpeelliseksi sen, että sadevesi häviää nopeasti ajora-15 dan pinnasta. Veden vakavin seuraus ajoradalla on vesiliirto, jolloin vesikalvo erottaa renkaan ajoradasta. Vesiliirron, joka voi esiintyä jo suhteellisen alhaisissa nopeuksissa, katsotaan olevan syynä useihin vakaviin liikenneonnettomuuksiin. Myös muulla tavalla voi ajoradalla oleva vesi aiheuttaa haittaa, esim. siten, että auton renkaat rois-20 kivat vettä ylöspäin, mikä sitten huonontaa näkyvyyttä.

Veden jokseenkin nopea poisvirtaaminen voidaan tosin saada aikaan siten, että tienpinta muodostetaan kaltevaksi, mutta kulutuksesta johtuen, etenkin käytettäessä nastoja renkaissa, ja siitä yhteenpakkautumisesta 25 ja muodonmuutoksesta johtuen, jotka raskas liikenne saa aikaan, muodostuu painuneita pyöräuria, joihin vesi voi kerääntyä huolimatta siitä, että ajorata on kalteva.

Veden täyttämät pyöräurat lisäävät vesiliirron vaaraa ja voivat talvis-30 aikaan nopeissa lämpötilanmuutoksissa muuttua vaaralliksiksi jäätiköiksi.

Eräs toinen ongelma, joka on erityisesti esiintynyt suurien asfaltti-tai betonipäällysteisten pysäköintipaikkojen rakentamisessa, on se, 35 että nämä tiiviit pintapäällysteet saavat aikaan häiriöitä luonnollisessa imeytymisessä tai veden poisjohtamisessa. Sadevesi ei pääse tunkeutumaan tiiviiden päällysteiden läpi eikä se palaudu kuten pohjavesi, vaan se kerääntyy pintavedeksi, joka puolestaan on johdettava pois ja 2 7 3 714 1 usein myös puhdistettava. Vaikkakaan vesiliirron ongelmaa ei normaalisti esiinny pysäköintipaikoilla, niin näiden tulee olla kuitenkin mahdollisimman vapaita vedestä, koska ihmisten on kuljettava niillä.

5 Ratkaisuna mainittuihin ongelmiin on ollut päällystää ajorata, pysäköintipaikka ja vastaava päällysteellä, jossa on suuri ontelopitoisuus, niin että päällysteestä tulee siten vettä läpipäästävä. Tällaisten pääl-lystemassojen ollessa kyseessä, jotka muodostuvat kivimateriaalista, jossa on asfalttia sideaineena, ja joka muodostuu siis karkeasta mate-10 riaalista ja hienosta materiaalista, on päällystemassalle annettu alhainen hienomateriaalipitoisuus, niin että massa saa suuren määrän yhtyviä onteloita. Vaikka siis vain osa kivimateriaalin ontelotilavuudes-ta täytetään asfaltilla tai muulla hienomateriaalilla, on valmiissa päällystemassassa jäljellä määrätty ontelotilavuus. Tämä ontelotila-15 vuus on hyvin vettä poisjohtavissa massoissa vähintään 15-25%:ssa verrattuna normaaleihin päällystemassoihin, jotka eivät johda vettä pois ja joilla voimassa olevien (ruotsalaisten) määräysten mukaan tulee olla 2-6%:n ontelotilavuus.

20 Tällaisista niin kutsutuista ABÖ-massoista (engl. Opengrades Asphalt Friction Courses) saadut kokemukset ovat osoittaneet, että tällaisilla massoilla on mainittujen vedenpoisto-ominaisuuksien lisäksi useita muita hyviä ominaisuuksia. Näistä mainittakoon, että ne antavat kumi-renkaita vastaan korkean kitkan ja hiljaisen käynnin. Tiemerkinnät näh-25 dään paremmin ja ne kestävät kauemmin kulutusta. Etenkin yöaikaan tämän tyyppiset märät päällysteet heijastavat vähemmän kuin tavanomaiset tiiviit päällysteet.

ABÖ-massoissa on kuitenkin myös määrättyjä haittoja. ABÖ-massoja ei 30 voida niiden huokoisuuden johdosta sijoittaa minne tahansa, esim. halkeilleen alustan päälle. Sijoituksessa on otettava huomioon myös erityisiä sääntöjä. Missä niin kutsuttuja ABÖ-massoja tarvitaan, niillä on kuitenkin kaiken kaikkiaan enimmäkseen positiivisia ominaisuuksia. 1

II

Tällaisten vettä poisjohtavien päällystemassojen valmistuksessa on kuitenkin suuria ongelmia. Normaalissa kivimassan ja asfaltin sekoituksessa käytetyssä lämpötilassa, joka asfaltille, jolla on lämpötilamer- 7371 4 1 kintä Α-120 tai Α-135 (500 cSt:ssä), on 150~160°C, asfaltti valuu kivestä, koska ei ole riittävän paljon hienorakeita helposti valuvan asfaltin pidättämiseksi. Tämän asfaltin valunta johtaa mm. "rakeidenpois-toon" ("avkorning") tai erotukseen käsittelyssä, kuljetuksessa ja pääl-5 lystyksessä siten, että karkeammat rakeet erottuvat hienommista rakeista ja on syynä niin kutsuttuun kivipäästöön valmiissa päällysteessä, mikä kaikki johtuu siitä, että päällystemassaa ei voida saada sisältämään riittävän paljon asfalttia.

10 Tämän ongelman ratkaisemiseksi on yritetty suorittaa sekoitus alhaisemmassa lämpötilassa. On osoittautunut, että n. 115-120°C:n sekoitusläm-potilassa saadaan niin pieni asfaltin valunta kivimateriaalista, että vettä poisjohtavia päällystemassoja voidaan valmistaa riittävän korkealla asfalttipitoisuudella, jotta mitään olennaista rakeiden poistoa 15 tai mitään olennaista kivipäästöä ei tapahdu. Alhainen sekoituslämpöti-la on kuitenkin aiheuttanut uusia ongelmia. Kivimateriaalissa esiintyvän jäämäkosteuden vaikutuksen eliminoimiseksi, mikä estää asfalttia kostuttamasta kivipintoja, on lisättävä mm. kostutusta parantavia aineita. Tähän asti on käytetty tähän tarkoitukseen määrättyjä amiineja, 20 esim. alkyyiiamiinia, esim. "LILAMIN VP 75", n. 0,4% laskettuna asfaltin määrästä. Amiinit levittävät kuitenkin epämiellyttävää hajua sekä asfaltin valmistuksen yhteydessä asfalttitehtaassa että levitettäessä päällystemassaa.

25 On käytetty myös sammutettua kalkkia esimerkiksi 1,5% laskettuna kivimateriaalin määrästä kivimateriaalissa esiintyvän jäämäkosteuden eliminoimiseksi.

Koska kuitenkin sekä amiinit että sammutettu kalkki luokitellaan vaaral-30 lisiksi aineiksi, on otettava huomioon määrättyjä turvallisuustoimenpiteitä käytettäessä näitä aineita. Asfaltin ja kivimateriaalin alhainen sekoituslämpötila vaatii myös asfalttitehtaan aikaavievää ja kallista uudelleenjärjestelyä. Alhaisessa lämpötilassa sekoitetulla päällyste-massalla on myös epäedullinen taipumus jälkitiivistymiseen tai -puris-35 tumiseen, mikä etenkin kesäaikaan osoittautuu kovassa liikennerasituk-sessa osittain siten, että muodostuu suhteellisen voimakkaita pyörä-uria, osittain myös, että päällysteen jälkitiivistynyt osa saa eten- _____ [.

7 3 71 4 4 1 kin pinnan puristuksen, mikä johtaa siihen, että päällysteen veden-poistokyky vähenee juuri siellä, missä sitä parhaiten tarvitaan.

Aikaisemmin on ehdotettu, että asfalttisideaineen viskositeettia lisä-5 tään lisäämällä hienorakeista fillerimateriaalia. Ruotsalaisen patentin 211.163 mukaisesti saadaan painoyksikköä kohden erittäin suuri vaikutus, jos fillerimateriaali muodostuu mineraalikuiduista, joiden läpimitta on 5-15 pm. Viskositeetin kohoaminen sekoittamalla fillerimateriaalia saa aikaan pienemmän asfaltin valunnan kivimateriaalista, mutta ammat-10 timiehelle on ollut itsestään selvää, että viskositeetin korotus lisäämällä fillerimateriaalia tuottaa saman jälkitiivistymisongeltnan kuin viskositeetin korotus laskemalla lämpötilaa. Patentissa ehdotettua menetelmää ei tästä syystä ole käytetty missään suuremmassa laajuudessa.

15 Nyt on osoittautunut yllättävällä tavalla, että käyttämällä erityiset mitat omaavia mineraalikuituja voidaan ratkaista molemmat, yllä mainitut ongelmat, siis osittain vältetään asfaltin valunta kivimateriaalista, osittain myös vältetään hankala jälkitiivistymisongelma, ja tämä on mahdollista myös sekoitettaessa asfaltin normaalissa sekoitus-20 lämpötilassa 150-160°C. Tämä on osoittautunut mahdolliseksi, jos riittävän suuri määrä kuitumateriaalia, jossa on riittävän ohuita kuituja, johdetaan asfalttifaasiin ja sekoitus tapahtuu asfaltin normaalissa sekoituslämpötilassa 150-160°(.,. Ku itujen lisäys ei vaikuta asfaltin ja kivimateriaalin tartuntaan, ja tämä tarkoittaa, että mitään erityi-25 siä tartuntaa parantavia aineita ei tarvitse lisätä. Koska lämpötila pidetään sekoituksessa normaalilla tasolla, mitään aikaavievää ja monimutkaisia uudelleenjärjestelyjä ei tarvitse tehdä asfalttilaitokses-sa, ja on osoittautunut, että mainitun tyyppinen päällystemassa antaa täysin hyväksyttäviä arvoja, mitä tulee jälkitiivlstymiseen ja puris-30 tukseen. Siten eliminoidaan tai vähennetään olennaisesti yllä mainittua päällystemassan pinnan puristuksen ongelmaa ja siten ajoneuvon pyörien paineen aiheuttamaa vähentynyttä vedenpoistokykyä. Puhuttaessa asfaltista ymmärretään sillä bitumipitoista ainetta, joka käsittää suurimolekyylisiä hiilivetyjä.

Paitsi että lisätyllä kuitumateriaalilla tulee olla määrätty pieni kes-kiläpimitta on kuitujen oltava taipuisia ja ne eivät saa pehmetä käy- 35 7371 4 5 1 tetyissä sekoituslämpötiloissa. On osoittautunut, että erityisen hyviä tuloksia saadaan aikaan mineraalikuiduilla, joiden keskimääräinen kui-tuläpimitta on alle 5 jim ja yli 1 jam.

5 Keksinnölle on tunnusomaista se, mitä on ilmoitettu patenttivaatimuksissa.

Kokeet ovat osoittaneet, että kuiduilla, jotka ovat karkeampia kuin 5 |im, ei ole riittävää viskositeettia korottavaa vaikutusta eivätkä ne selvästi myöskään vahvista yhtä hyvin valmista sideainekalvoa. Vii-10 meksi mainittu voidaan selvittää mahdollisesti siten, että ne pyrkivät aivan liian suuressa määrin suuntautumaan yhdensuuntaisesti kivien tason kanssa ja siten myös sideainekalvon tasossa.

Jos taas käytetään pienempää keskimääräistä kuituläpimittaa kuin 1 fim, 15 vaikutetaan tosin viskositeettiin, mutta vahvistava vaikutus on huono. Siten esiintyy keskiarvoläpimitalle 1-5 pm:n alue, joka tässä yhteydessä näyttää optimaaliselta.

Un myös osoittautunut edulliseksi, jos mineraalikuidut voidaan saada 20 esiintymään erotettuina toisistaan asfalttifaasissa, niin että ne eivät muodosta solmuja eivätkä tukkoja. Tällaisten solmujen tai tukkojen esiintyminen voidaan estää siten, että kuidut lisätään sopivalla tavalla ja siten, että kuidut on käsitelty etukäteen jollakin aineella, joka edesauttaa asfalttia kostuttamaan kuitupintaa. Tarkoitukseen voi-25 daan käyttää sinänsä tunnettuja kostutusaineita, esim. kationisia ten-sidejä. Asia.'tin kuitupintojen kostuttamista voidaan edisiiä myös siten, ett; kaikki kosteus poistetaan kuiduista kuivaamalla ne ennen niiden lisäämistä asfalttimassaan.

30 Kuitumateriaalin sekoittaminen asfalttiin tapahtuu edullisesti ennen kivimateriaalin lisäystä. Hyvä ja tukoton sekoitus voidaan saada aikaan, jos asfalttia lämmitetään kuitujen sekoittamisen yhteydessä lämpötilaan, joka on esimerkiksi 20-40°C kivimateriaalin sekoitukselle normaalin lämpötilan yläpuolella, ja että asfaltti-kuitusekoitus jääh-35 dycetä.in ennen kivimateriaalin lisäystä mainittuun normaaliin sekoitus-lämpötilaan. Tämä tilapäinen lämpötilan korottaminen antaa erityiaea hyvän vaikutuksen siinä tapauksessa, että asfaltin ja kuitujen välistä 7371 4 b 1 kostutettavuutta parannetaan siten, että kuitupinnat on käsitelty jollakin kostutusaineella tai että kuidut on kuivatettu. Johtuen syttvmis-vaarasta korotetussa lämpötilassa tulee prosessin tapahtua suljetusti. Keksinnön kohteena on siis asfalttiin perustuva päälly.stereossa ja mene-5 telmä tällaisen pääl .lystemassan valmistamiseksi, jossa on vettäpoisjoh-tavia ominaisuuksia ja joka sisältää kivimateriaalin, jossa on hieno-materiaalin alhainen pitoisuus ja jossa on asfaltti sideaineena. Keksinnön mukaisessa menetelmässä kivimateriaalin sekoittaminen tapahtuu 150-160°C:n asfaltin lämpötilassa ja kuitumateriaalin 0,5-20 painopro-10 sentin läsnäollessa laskettuna asfait:timäärästä , joka kuitumateriaali ei liukene asfalttiin eikä pehmene siinä.

Kokeet ovat osoittaneet, että aile 0,5% ei saada aikaan riittävän suurta vaikutusta, jotta se olisi teknis-taloudellisesti mielekästä, 15 s.o. motivoisi sekoitus- ja kuitukustannukset. Edelleen ovat kokeet osoittaneet, että korkeammat pitoisuudet kuin 20% eivät tuota parantuneita ominaisuuksia, jotka vastaavat suurempien kuitumäärien kustannuksia .

20 Seuraavassa esitetään muutamia keksinnön esimerkkejä. On kuitenkin selvää, että nämä esimerkit selventävät keksinnön luonnetta ja että keksintöä ei rajoiteta muutoin kuin patenttivaatimuksilla.

Esimerkki 1 25

Asfalttimassojen annossekoittimeen johdettiin >.144 kg kivimateriaalia, jossa oli seuraava keskimääräisen koon jaotus: < 2 mm 7 % 30 2-4 mm 18% : 4-8 mm 24% 8-12 mm 51% >12 mm 0% 1

II

Kivimateriaali lämmitettiin 160°C:n lämpötilaan. 160 kg asfalttia, jonka termilämpötila oli A-135, lisättiin 160°C:ssn 40 suuttimon kautta. Vähän ennen asfaltin lisäystä kivimateriaaliin lisättiin 32 kg 1 73714 1 mineraalikuituja, joiden tavaramerkintä oli "1N0RPHIL 057", valmistaja Rockwool AB. "INORPHIL 057" on mineraalikuitumateriaali, jonka keskimääräisenä kuituläpimittana on n. 3 pm ja jossa kuitujen pääosa on 1-5 jam. Pituuden määrittämiselle ei ole olemassa mitään hyväksyttä-5 vää suoraa menetelmää. Mieluummin mitataan sen sijaan nk. sakeutus-luku (n^), joka muodostuu yhtälöstä * n = -*- f % 10 jossa η on lietteen viskositeetti, jossa on 0,5 kg kuivia kuituja 200 ml:ssa etyleeniglykolia 20°C:ssa, ja 7^ on saman etyleeniglykolin viskositeetti ilman kuituja samoin 20°C:ssa ja mitattuna samalla laitteella, Brookfield-viskosimetrillä, jossa on kara LV 1, tai vastaavalla. INORPHIL 057:lle pätee sakeutusluku 1,8-6,0.

15

Sekoituksen päätyttyä otettiin massa pois, ja asfaltin valuntaa kivimateriaalista tutkittiin ja arvioitiin. Arvostelu, joka tapahtui alla olevan asteikon mukaisesti, osoitti selvän hyväksyttävän tuloksen, kohta B alhaalla. Jälkitiivistyminen arvosteltiin riittävän alhaisek-20 si tämän tyyppiselle vettä poisjohtavalle päällystemassalle ja se osoitti vastaavan normaalia tavanomaisten ei-vectä poisjobtavien päällys temassoj en jälkitiivistymistä.

Asfaltin valunta kivimateriaalista määritettiin seuraavalla tavalla: 25 100 g massaa otettiin pois ja sijoitettiin minimikäsittelyllä pyöreän lämpöä kestävän lasilevyn päälle, jonka läpimitta oli 203 mm. lasilevy sijoitettiin lämpökaappiin 160cC:ssa ja sitä tarkasteltiin 60 minuutin kuluttua alhaalta käsin. Käytettiin seuraavaa arvosteluas- 30 teikkoa: A asfalttia vain kiven ja lasin välisessä kosketuspisteessä B pieniä asfalttinokareita jokaisessa kosketuspisteessä C useita suurehkoja asfalttinokareita muutamassa kosketuspisteessä 35 p suurehkoja asfalttinokareica jokaisessa kosketuspisteessä 7371 4 s 1 Esimerkit z-3 Käytettiin samaa menetelmää kuin esimerkissä l sillä erotuksella, että lisättiin vastaavasti 16, 6,4, 1,3 ja 0,65 kg mineraalikuituja 5 "INORPHIL 057", Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Nähdään, että mineraalikuitujen alle 0,5%:n lisäys tuotti tuloksena puutteellisen valunnan ja tämän lisäksi ei-tyydyttävän jälkitiivistymis-arvon valmiissa asfalttimassassa.

10 Esimerkki 6

Asfalttimassojen annossekoittimeen johdettiin 3.168 kg kivimateriaalia, jonka kokojakautuma oli saraa kuin esimerkissä 1. Kivi lämmitet- O o tiin 160 C:n lämpötilaan. Frikseen lämmitettiin samanaikaisesti 160 Cm 15 lämpötilaan 166 kg asfalttia, jonka termilämpötila oli Λ-135 , ja lämmitettyyn asfalttiin lisättiin 16 kg samoja mi riemu! i <uituja kuin esimerkissä 1. Asfaltti ja mineraalikuidut sekoitettiin ja lisättiin samassa lämpötilassa lämmitettyyn kivimateriaaliin, ja kaikki sekoitettiin keskenään .

20

Valuntaa tarkkailtiin ja arvosteltiin samalla tavalla kuin esimerkissä 1. Huolimatta alhaisemmasta mineraalikuitujen määrästä päällyste-massassa oli samat va.lunta- ja jä ; ki tiivis tyrni somina! suudet kuin esimerkissä 1 .

25

Esimerkit 7-8

Toistettiin sama menetelmä kuin esimerkissä 6 sillä erotuksella, että 6,4 kg:n sijasta lisättiin 1,3 tai vast. 0,65 kg tyypiltään samanlai-30 siä mineraalikuituja kuin esimerkissä 6. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Nähdään, että myös tässä tapauksessa alle 0,5%:n mineraalikuitujen lisäys antaa ei-tyydyttävän tuloksen.

Esimerkki 9

Toistettiin esimerkin 6 mukainen menetelmä sillä erotuksella, että asfaltti lämmitettiin 190C C:n lämmöti1 aan ennen mineraalikuitujen se- 35 9 73714 1 koittamista, ja tässä tapauksessa lisättiin "IN0RPH1L 057"-merkkisiä mineraalikuituja sama määrä kuin esimerkissä 6. Asfaltin ja mineraali-kuitujen sekoitus jäähdytettiin 160°C:n lämpötilaan ennen kivimateriaalin sekoittamista.

5

Tulokset on esitetty taulukossa.

Esimerkit 10-11 10 Toistettiin esimerkin 9 mukainen menetelmä, mutta näissä tapauksissa lisättiin 1,3 ja vast. 0,65 kg mineraalikuituja. Taulukossa esitetty tulos vahvistaa, että lisättäessä vähemmän kuin n. 0,5% mineraalikuituja asfalttimäärästä laskettuna ei tuota tyydyttävää tulosta.

15 Valuntaa tarkasteltiin ja se arvosteltiin samalla tavalla kuin aikaisemmissa esimerkeissä, ja päällystemassassa oli samat hyvät ominaisuudet kuin aikaisemmissa esimerkeissä.

Lämmittämällä asfalttimassaa ylimääräisesti mineraalikuitujen sekoi-20 tuksen yhteydessä voitiin siten vähentää mineraalikuitujen määrää edelleen huonontamatta valunta- ja jälkitiivistymisominaisuuksia.

Esimerkki 12 25 Vertailua varten toistettiin patenttivaatimusten 1-5 mukainen menetelmä, mutta "INORPHIL 057"-mineraalikuitujen sijasta lisätään tässä mineraali-kuituja, joiden keskimääräinen kuituläpimitta oli 6-8 pm. Valunta- ja jälkitiivistymisominaisuuksia tarkasteltiin samalla tavalla kuin aikaisemmissa esimerkeissä. Karkeat kuidut valmistettiin siten, että kar-30 keakuituisesta basalttivillasta erotettiin pois kaikki kuiduttamaton materiaali sekä osa kuiduista, jotka olivat alle 5 jum. Valunta osoittautui suuremmaksi kuin esimerkeissä 1-5 eikä sitä arvioitu hyväksyttäväksi (D), ks. alla olevaa taulukkoa.

35 Esimerkki 13

Esimerkin 1 mukainen menetelmä toistettiin mineraalikuitumateriaalin m 73714 ^ kanssa, jonka keskimääräinen kuitu! äpimitta oli pienempi kuin 1 pm. Valunta- ja jMikitiivistymisominaisuuksin tarkasteltiin, eikä valun-ta osoittautunut hyväksyttäväksi (h), ja jnlkitiivistymisominaisuu-det olivat huomattavasti korkeampia kuin esimerkeissä 1-5.

5

Seuraavalla sivulla esitetty taulukko vahvistaa selvästi kuitukarkeu-den ja asfaltti-kivi-kuitumateriaaiin valunnan välillä olevan yhteyden ja siten myös kuitukarkeuden ja valmiin pää 1lystemassan huokoisuuden ja vedenläpipäästökyvyn välillä. Siten nähdään selvästi, että 10 kuiduilla, joissa on karkeampi läpimitta kuin n. 5 pm, on huonommat valunta-arvot kuin kuiduilla, joiden läpimitta on 1-5 pm.

15 20 25 30 35 11 7371 4 1 Taulukko __ -,-— i '

Esi- Kuitutyyppi · Kuitumäärä Valunta | Jälkitiivis- merkki kg % asfaltista tyminen 5________ 1 IN0RPH1L 057 32 20 A normaali 2 " 16 10 B normaali 3 " 6,4 4,0 C normaali 4 " 1,3 0,8 D tietty taipumus 10 5 " 0,65 0,4 E selvä taipumus 6 INORPHIL 057 6,4 4,0 B normaali 7 " 1,3 0,8 C normaali 8 " 0,65 0,4 j D/E tietty taipumus 9 INORPHIL 057 6,4 4,0 B j normaali j ! 15 10 " 1,3 0,8 C normaali i 1

1 I

11 " 0,65 0,4 D 1 tietty taipumus 1 I ! ! 12 karkea kuitu 16 10 D/E tietty taipumus i j 13 jauhettu j IN. 057 16 10 E selvä taipumus i : 20 L—J__;_1 : 25 30 35

Claims (8)

12 7371 4

1 Patenttivaatimukset

1. Päällystemassa katuja, teitä ja pysäköintipaikkoja varten, jolla massalla on vettäpoisjohtava vaikutus ja joka muodostuu kivimate- 5 riaalin ja asfaltin seoksesta, tunnettu siitä, että kivimateriaalin hiukkaskoko on keskimäärin 2-12 mm, että n. 50%:11a kivimateriaalista on keskimääräisenä hiukkaskokona j0 8-12 mm, että päällystemassa sisältää 0,5-20 painoprosenttia mineraalikuituja laskettuna asfaltin määrästä, 15 ja että keskimääräinen mineraalikuitujen läpimitta on välillä 1 ja <5 pm.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällystemassa, tunnettu siitä, että mineraalikuitumateriaali on käsitelty kostutusaineella, esim. kationisella tensidillä. 20

3. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukaisen päällystemassan valmistamiseksi, jolla on vettä poisjohtavia ominaisuuksia ja joka koostuu pääasiassa kivimateriaalin ja asfaltin seoksesta, tunnettu siitä, että kivimateriaali, jonka keskimääräinen hiukkaskoko on 1-12 mm ja 25 josta noin 50 %:lla on keskimääräinen hiukkaskoko, joka on 8-12 mm, sekoitetaan asfaltin kanssa 140-170°C:n tai mieluummin 150-160°C:n lämpötilassa mineraalikuitumateriaalin läsnäollessa, jota on n. 0,5-20 painoprosenttia asfaltin määrästä ja joka on sellaista, että se ei liukene asfalttiin tai pehmene siinä, joiden keskimääräinen läpimitta on välillä 30 1 ja <5 pn ja siitä että mineraalikuitumateriaali sekoitetaan siten, että mineraalikuidut ovat pääasiassa tasaisesti jakautuneita ja erillään toisistaan asfalttimassassa. b. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, 35 että mineraalikuitumateriaali sekoitetaan asfalttiin ennen kuin asfaltti sekoitetaan kivimateriaalin kanssa. 13 7371 4

5. Jonkin patenttivaatimuksen 3-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mineraalikuitumateriaali käsitellään kostutusaineella, esim. kationisella tensidillä, ennen kuin kuitumateriaali sekoitetaan asfaltti-faasiin. 5

6. Jonkin patenttivaatimuksen 3-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuitumateriaali kuivataan täysin, ennen kuin se sekoitetaan asfalttifaasiin.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että asfaltti lämmitetään n. 20-40°C asfaltti- ja kivimateriaalin se-koituslämpötilan yläpuolelle, minkä jälkeen mineraalikuitumateriaali sekoitetaan asfalttiin, ja asfaltti-mineraalikuitumateriaalin seos jäähdytetään kivimateriaalin lämpötilaan ja sekoitetaan kivimateriaaliin. 15 20 25 30 35 ___ r~ 7 3 71 4 u