FI73614B - Foerfarande foer skaerning av metallfoeremaol med gasstraolar som utgaor fraon periferin av en roterande skiva. - Google Patents

Description

1 73614

Menetelmä metallikappaleiden leikkaamiseksi pyörivän kiekon kehästä lähtevien kaasusuihkujen avulla

Metallurgisen teollisuuden kehitys johtaa suurimittaisten kappaleiden, paksujen levyjen, valanteiden tai valssattujen teelmien jatkuvatoimiseen valmistukseen. Nämä kappaleet, joiden paksuus on suuruusluokkaa 300 mm tai jopa 500 mm, leikataan sitten happisuihkulla niiden tarkoitettuun käyttöön sopiviin mittoihin.

Perinnäisessä happisuihku-leikkausmenetelmässä kappaleeseen tehdään sen koko paksuuden läpäisevä leikkausura yhden, erittäin voimakkaan happisuihkun avulla, joka on suunnattu olennaisesti suorassa kulmassa kappaleeseen nähden. Suulake, josta suihku lähtee, siirtyy sivusuunnassa, pysyen muutamia senttimetrejä kappaleen pinnan yläpuolella.

Jotta ura läpäisisi kappaleen koko paksuuden, happisuihkun on, paitsi poltettava metalli, myös vietävä mukanaan sula metalli, epäpuhtaudet ja oksidit, ja tämä kappaleen koko paksuudelta, pitkin leikkausuran etureunaa. Silloin kun paksuudet ovat suuret, joudutaan nopean leikkauksen saavuttamiseksi suihkuttamaan happea yhä suuremmin määrin ja yhä suuremmilla nopeuksilla. 300-500 mm paksujen kappaleiden tapauksessa on jouduttu tekemään metalliin ura, jonka leveys on jopa 10-15 mm, suurella polttimella, joka 3 kuluttaa happea suuruusluokkaa 80-150 Nm /h, suuttimilla joiden läpimitta on yli 4 mm.

Tämä leikkausuran leveys vastaa suurta metallin häviötä.

Se aiheuttaa lähellä sijaitsevan metallin voimakasta ylikuumenemista ja useimmiten sen ominaisuuksien muutoksen, mikä saattaa vaatia myöhemmän lämpökäsittelyn.

Samalla hapen hyötysuhde on varsin keskinkertainen. Suihkun keskellä sijaitsevat molekyylit eivät joudu kosketuk- 7361 4 2 seen poltettavan metallin kanssa. Ainoastaan niiden liike-energia tulee hyödyksi sulan metallin ja kuonan siirtämiseen. Suuri osa tästä sulasta metallista ja kuonasta kuitenkin jähmettyy, muodostaen leikkausuran molemmin puolin kaksi leveää, kovaa ja kiinnitarttunutta palletta, joiden paksuus voi olla useita senttimetrejä ja jotka on poistettava paineilmataltalla, hiomalaikalla tai polttimella ennen valssausta. Ranskalaisessa patenttijulkaisussa 2 349 387 on esitetty esimerkki erittäin paksujen metalli-kappaleiden hapolla leikkaamismenetelmästä ja selitys siinä esiintyvistä probleemoista.

Vihdoin, perinteisessä menetelmässä leikkauksen maksimaalinen nopeus, so. leikkausuran etenemisnopeus kappaleessa tuskin ylittää 12 m/h kun kappaleet ovat paksuja.

Sekä metallin palamisesta tai muuttumisesta johtuvien metallihäviöiden pienentämiseksi että kulutetun hapen hyötysuhteen parantamiseksi on jo pitkään pyritty tekemään leikkausurat leveydeltään niin pieniksi kuin mahdollista.

Tätä tarkoitusta varten on jo ehdotettu metallikappaleiden leikkauksen suorittamista, ei tavanomaisen menetelmän mukaan virtaamaltaan suuren happisuihkun avulla, joka lähtee viidestä, poikkileikkaukseltaan suuresta suulakkeesta, joka on suunnattu kohtisuorasti mainittuun pintaan, vaan virtaamaltaan pienempien happisuihkun sarjan avulla, jotka lähtevät useista poikkileikkaukseltaan pienistä suulakkeista ja jotka kulkevat säännöllisesti ja nopeasti pitkin leikkausuran pohjaa, joka muodostaa leikkauksen eturintaman .

Niinpä ranskalaisessa patenttijulkaisussa 886 034 selitetään yksityiskohtaisesti tällainen menetelmä. Leikkaus-kaasusuihkut lähtevät jakelukiekon kehältä, joka pyörii pyörintäkeskiviivansa ympäri. Suihkujen keskiviivat ovat kiekon symmetriatasossa ja samalla vinossa vastaaviin sä- 3 7361 4 teisiin nähden, so. muodostaen kukin saman suoraa kulmaa pienemmän kulman kiekon sen tangentin kanssa, joka on piirretty mainitun keskiviivan ja kiekon kehän leikkauspisteeseen. Tässä ranskalaisessa patenttijulkaisussa 886 034 selitetään näin ollen laite, johon kuuluu pyörivä kiekko (D), joka kovasti muistuttaa mekaanisen pyörösahan kiekkoa, jonka kehällä olevat hampaat on korvattu sarjalla reikiä (39) tai suuttimia (50), joista happisuihkut lähtevät.

Apusuihkulla, johon syötetään lämmityskaasua, voidaan tarpeen vaatiessa esilämmittää metallia siinä kohdassa, johon happisuihkusarja osuu

Yllä mainitussa patenttijulkaisussa suositellaan voimakkaasti suihkujen kallistamista ylävirtaan päin niiden siirtymissuuntaan, 10-70° kulmassa leikkausuran pohjaan nähden, joka muodostaa leikkauksen eturintaman, joka on olennaisesti samankeskinen kiekon kehän kanssa. Ranskalaisessa patentissa 886 034 tarkennetaan, että perättäiset suihkut tekevät mahdolliseksi "poistaa perättäisestä ohuita kerroksia leikkausuran etuseinästä". Siinä neuvotaan, että "suuttimet (50) etenevät leikkausurassa samalla nopeudella, jolla leikkausura muodostuu".

Tämä suihkujen asettaminen kallelleen eteenpäin, siihen suuntaan, mihin ne liikkuvat leikkausuran pohjaan nähden, näyttää varsin luonnolliselta kaikista niistä, joille hapellaleikkaus- ja halkeamienpoistotekniikka ovat tuttuja. Näissä tekniikoissa suositellaan aina voimakkaasti sulatekylvyn saattamista etenemään työntämällä sitä hap-pisuihkun edessä, tällöin huolellisesti välttäen "kylvyn menetystä" happisuihkun liian nopean etenemisen johdosta. Kylvyn ohi kulkiessaan suihku on itse asiassa vaarassa joutua kosketukseen metallin, joka vielä on jähmeätä ja siis sitä lämpötilaa alemmassa lämpötilassa, joka on tarpeen polton suorittamiseen. Täten kaikkien niiden ihmis- 4 7361 4 ten mielestä, joille hapella leikkaamis- tai halkeamien-positomenetelmät olivat tuttuja, ranskalaisessa patentissa 886 034 suositeltu leikkausmenetelmä näytti varsin järkeenkäyvältä. Yhdenmukaisesti mekaanisen sahan toiminnan kanssa, jonka kukin hammas poistaa lastun ja syventää erillisen hampaan aikaansaamaa leikkausuraa, näyttää varsin järkeenkäyvältä, että kukin kaasusuihku on kalleellaan eteen päin, siihen suuntaan, johon se liikkuu syventääk-seen erilIs on suihkun kovertumaa uraa, työntäen edessään sulana olevaa metallia seka oksideja, kuonaa ja erilaisia epäpuhtauksia.

Sellaisen laitteen tapauksessa, joka ei ole ympyränmuotoinen vaan suoraviivaisen laatan muotoinen ja joka kulkee edestakaisin, eli yllä mainitun patentin kuviossa 1 esitetyn laitteen tapauksessa patentissa neuvotaan käyttämään kahta, vastakkaisiin suuntiin kalleellaan olevilla suulakkeilla varustettua suulakerivia, siinä tarkoituksessa, että toiminta kävisi yhtä hyvin edeten kuin peräytyen sarjalla suulakkeita, jotka kummassakin tapauksessa ovat kallellaan laatan etenemissuuntaan päin.

On kuitenkin käynyt niin, että vaikka yllä mainittu patentti on haettu v. 1939, hapella leikkaamismenetelmää joukolla happisuihkuja, jotka lähtevät pyörivän, jakelu-kiekon kehältä, ei ole kehitetty ennen kuin nyt. Ne kokeet, joita on nyt pystytty tekemään yllä mainitun patentin menetelmää muistuttavalla tekniikalla, ovat olleet peräti masentavia.

Ellei haluta käyttää perin kalliita tai hauraita aineita, kiekko vääntyy. Jos suulakkeet, ja siten kiekon kehä, halutaan pysyttää lähellä leikkausuran etenemispäätä, kiekon pyörintäsuuntaan kallellaan olevien happisuihku-jen taaksepäin työntämä kuona jaksottain pysäyttää kiekon leikkausuraan, mistä johtuu sen vahingoittuminen sekä me- 5 7361 4 kaanisista että termisistä syistä.

Voidaan ajatella, että happi- ja polttokaasusuihkuja, jotka työntävät eteenpäin sulaa metallia ja kuonaa, häiritsevät nämä liikkuvat esteet, niin että ne liian usein poikkeavat kulkutieltään epäsäännölliseen tapaan. Voidaan arvioida, että suihkujen kulmapoikkeamat kiekon sym-metriatasoon nähden ovat suuruusluokkaa 7° molemmin puolin tätä tasoa.

Metallikappaleeseen muodostunut leikkausura on leveä ja kappaleen alaosassa laajeneva. Raon molemmat sivut ovat epäsäännölliset. Niiden pinnan kunto tuomitsee koko menetelmän. Vihdoin näiden kummankin sivun alareunaan muodostuu paksu ja kiinnipysyvä kuonapalle, joka sekin vaatii lisä-puhdistustyövaiheen paineilmataltalla tai polt-timella. Niinpä äskettäiset kokeet ovat vahvistaneet sen, että jopa nykyistäkin teknologiaa hyväksikäytettäessä ranskalaisen patentin 886 034 mukainen menetelmä sellaisena kuin se on selitetty yllä mainitussa patenttijulkaisussa, on vailla käytännöllistä merkitystä.

Ennen kuin nämä kokeet lopullisesti hyljättiin, tultiin onneksi ajatelleeksi panna kiekko pyörimään päinvastaiseen suuntaan kuin yllä mainitussa patentissa suositellaan, so. vastakkaiseen suuntaan kuin mihin happisuihkut ovat kalleellaan niihin säteisiin nähden, jotka päättyvät kuhunkin mainittujen suihkujen lähtösuulakkeeseen. Tunnusomaista keksinnölle on, että kiekkoa pyöritetään vastakkaiseen suuntaan kuin suihkujen nopeuden tangentiaalisen komponentin suunta on siinä kohdassa, jossa suihkut lähtevät kukin suulakkeestaan.

Metallikappaleisiin käytiin käsiksi sivulta, ja sen johdosta leikkauksen etupään muodostava leikkausuran pohja oli olennaisesti pystysuora tai ainakin suuresti vaakasuorasta poikkeava.

7361 4

Kiekko sijaitsi leikattavaan kappaleeseen nähden sillä puolella, joka vastasi lähellä metallikappaletta olevien suihkujen suuntautumista alaspäin ennen niiden kappaleeseen osumista. Kiekko pyöri siihen suuntaan, että se siirsi mainittuja suulakkeita alhaalta ylöspäin, eli päinvastaiseen suuntaan kuin happisuihkujen nopeuden tanaen-tiaalisen komponentin suunta siinä kohdassa missä suihkut lähtivät suulakkeistaan.

Lämmityskaasusuutinta pideltiin metallikappaleen yläpinnan tasossa sen p isteen edessä, jossa kiekon edessä perättään kulkevat suihkut ensiksi kohdistuvat metallikappa-leeseen.

Tällöin, päinvastoin kuin voisi odottaa, leikkaus osoittautui varsin suoraksi, niin että leikkausuran vastapäiset kaksi sivua olivat puhtaat ja säännölliset. Sivujen alareunaan muodostunut kuonapalle oli kapea ja huonosti kiinnipysyvä. Leikkaus tapahtui nopeasti leikkausuran ollessa selvästi kapeampi kuin aikaisemmin, eli suuruusluokkaa 10 mm. Tämä leikkausura ei ollut levinnyt kappaleen alaosassa. Metallihäviö oli näin ollen huomattavasti entistä pienempi, ja samoin hapen kulutus. Sula metalli ja kuona virtasivat säännöllisesti painovoiman ja hapen työnnön vaikutuksesta, tämä siitä huolimatta, että kaasun relatiivinen nopeus leikkausuran pohjaan nähden oli pienempi kuin aikaisemmin, kiekon pyörintäsuunnan ollessa toinen, koska kyseessä olevassa tapauksessa kaasun ja pyörän tangentiaaliset nopeudet vähennettiin toisistaan yhteenlaskemisen sijasta. Kaasun virtaamaa paransi todennäköisesti se, että happisuulakkeiden lähtöaukon tasossa esiintyi alipaine eikä ylipainetta. Ilmeisesti suulakkeesta lähteävän hapen virtaama oli lisäksi säännöllisempi.

Sen johdosta, että suulakkeet siirtyivät vastavirtaan sulan metallin ja kuonan virtaukseen nähden, kaasusuihkujen ei välttämättä tarvj tse työntää eteenpäin metallia ja kuonaa.

7 7361 4

Keksintö selviää lähemmin seuraavasta metallikappaleen hapella leikkaamisen erikoisesimerkin selityksestä, jossa leikkaus suoritetaan menetelmällä, jossa käytetään oheisen piirustuksen mukaista kiekkolaitetta.

Oheinen piirustus esittää kaaviollisesti kiekkoa 1, jonka keskiviiva on 0, paksuus 8 mm ja läpimitta 1050 mm.

Tässä kiekossa on, sen paksuudella, 63 säteensuuntaista kanavaa c, jotka päättyvät kiekon 1 ympyränmuotoiselle kehälle 2, 63 suulakkeen muotoiseen aukkoon a^, &2, a^......a63, joiden läpimitta on 3,5 mm mitattuna kau lasta. Nämä 63 suulaketta ovat tasaisesti jaettuina kiekon 1 kehälle 2, jolloin niiden välimatka on suuruusluokkaa 50 mm. Näiden suulakkeiden aa2, ......a^-j kes kiviivat ovat kaikki kiekon 1 symmetriatasossa, ja kaikki, ne ovat kallellaan samalle puolelle säteensuuntaisiin kanaviin c nähden, muodostaen kaikki samaan suuntaan yhtä suuren kulman 6, joka on suuruusluokkaa 15° kiekon sen tangentin kanssa, joka päättyy niiden leikkauspisteeseen kiekon kehän kanssa. Kiekon keskipisteeseen on kaaviollisesti piirretty jakelulaite t, jonka sektori sallii syöttää yhtä aikaa seitsemää suulaketta (kuvion tapauksessa a^, a2, a^, a^, a^, a^ ja a^) . Samoin on kaaviollisesti esitetty kohdassa b suulake, jolla syötetään polttokaasua ja jolla voidaan esilämmittää yläosaa metallikappaleesta 3, joka on esitetty leikattuna kiekon 1 symmetriatasoa myöten. Tämä kiekko on jo tunkeutunut kappaleeseen 3 leik-kausuraa myöten, jonka pohja 4, 5 muodostaa leikkauksen etupään. Nuolella F-^ on esitetty sitä kiekon pyörimissuuntaa, jota on suositeltu ranskalaisessa patentissa 886 034 ja joka ensinäkemältä vaikuttaa loogisimmalta.

Nuoli F2 osoittaa kiekon 1 etenemissuuntaa kappaleeseen 3 nähden.

Seitsemää suulaketta, (kuvion tapauksessa a^, a2, a^, a^, a5' a6 a7^' kiekon alisessa sivusektorissa, syötettiin hapella säteensuuntaisia johtoja c myöten jakolaitteen t 8 7361 4 avulla, niinkuin kuviosta näkee, hapen paineella, joka oli suuruusluokkaa 780kPa jakolaitteen t sisäänmenokohdas- 3 sa. Hapen virtaama oli suuruusluokkaa 30 Nm /h/suutin.

Suutinta b syötettiin lämmityskaasulla, hapella ja butaa-nilla, ja sen sydänliekki sytytettiin.

Suoritettiin lukuisia leikkauskokeita tavallista terästä olevilla teelmillä 3, joiden paksuus e = 200 mm, pyörittäen kiekkoa 1 suuntaan nopeudella 10 kierr/sek. Teel-mää 3 syötettiin vaakasuorassa kiekkoa 1 kohti, niin että niiden suhteellinen siirtymä vastasi piirustuksen nuolen F2 suuntaa, jolloin kiekon 1 keskiviiva O ja sen jakelulaite t pysyivät kappaleen 3 yläpuolella. Kokeita tehtiin myös käymällä kappaleeseen käsiksi pystysuoraan ylhäältä, so. saattaen kiekko 1 laskeutumaan kappaletta 3 kohti niin kuin ranskalaisen patentin 886 034 kuviossa 9.

Molemmissa näissä tapauksissa tulokset olivat varsin huonot. Paremmassa, nimittäin vaakasuoran leikkauksen tapauksessa, leikkausuran 4, 5 leveys oli yli 15 mm ja siinä oli suuri laajennus alaosassa ja ei-hyväksyttäviä pinnan säännöttömyyksiä. Leikkausuran molempien sivupintojen alareunassa oli paksu, lujasti kiinni pysyvä kuonapalle, joka saatiin melkoisin vaikeuksin poistetuksi paineilma-vasaralla. Kiekon teelmään tunkeutumisen nopeus oli pieni ja hapen kulutus sen johdosta suuri. Metallihäviö vastasi leikkausuraa, jonka leveys oli 20 mm, siis suurempi kuin tavanomaisella menetelmällä aikaansaatu leveys.

Toisaalta suoritettiin kokeita keksinnön mukaan, so. panemalla kiekko pyörimään vastakkaiseen suuntaan eli nuolen suuntaan, samalla 10 kierroksen sekuntinopeudella. Tulokset olivat erittäin edulliset.

Saatu leikkaus on suora, ainoastaan 10 mm leveä, ja vailla alista leviämää. Leikkausuran molempien sivujen 9 7361 4 alasyrjään muodostunut kuonapalle oli heikosti kiinnipy-syvä. Palteiden tilavuus on lähes kymmenen kertaa pienempi kuin silloin kun leikkaus on tehty pyörittäen kiekkoa ranskalaisessa patentissa 866 034 esitettyyn suuntaan. Leikkauksen etenemisnopeus, so. kiekon 1 etenemisnopeus kappaleen 3 sisään, on suuruusluokkaa 1 m/min.

Oheisesta kuviosta näkyy, että kun kiekko 1 pyörii nuolen suuntaan (ts. vastakkaiseen suuntaan kuin ), suihkut a-^, a^, a^----a^ käyvät kappaleeseen 3 käsiksi alhaalta, siten tavallaan peräytyen alaspäin suunnatun happisuihkun tangentiaali-seen komponenttiin nähden.

Suihkut a^, a2, .....a63 käyvät kappaleeseen 3 kä siksi alhaalta, nousten ylös leikkauksen 4, 5 etupintaa myöten. Silloin kun halutaan leikata kylmää kappaletta 3, kappaleen 3 yläpuolella sijaitsevaan suulakkeeseen b on syötettävä lämmityskaasua metallin palamisen käynnistämiseksi leikkausuran yläosassa 4. Sula metalli ja kuuma kuona virtaavat sitten luonnostaan painovoiman vaikutuksesta ja lisäksi alaspäin suunnattujen perättäisten happi-suihkujen työnnön vaikutuksesta. Ne ylläpitävät palamista pitkin koko raon 4, 5 etupäätä. Alaspäin suunnatut hap-pisuihkut siirtyvät alhaalta ylöspäin leikkausraossa 4, 5 tavallaan vastavirtaan sulaan metalliin ja kuumaan kuonaan nähden. Hapen virtaamaa suosii se, että kiekon pyörimissuunta saattaa suulakkeiden a^, a3......a63 au_ kot alipaineeseen ylipaineen sijasta. Kaikkien muiden seikkojen ollessa samanarvoiset, kaasumolekyyleillä on leikkausurassa alaspäin 5 virtaavaan sulaan metalliin ja kuonaan nähden pienempi nopeus kuin mikä niillä olisi siinä tapauksessa, että kiekko 1 pyörisi ranskalaisen patentin 866 034 mukaisen menetelmän mukaisesti nuolen suuntaan. Tavallaan ei tällöin ole olemassa sitä vaaraa, että sula metalli ja kuona tukkisivat suulakkeiden läh-töaukkoja. Kaasun virtaama on säännöllisempi ja niin ollen leikkauskin säännöllisempää.

10 7361 4

Kun leikkaus on käynnistynyt, kaasun syöttö suulakkeeseen b voidaan keskeyttää. Metallin palaminen jatkuu luonnostaan sen johdosta, että happisuihkut etenevät lähtien leikkausuran alaosasta, jonka on lämmittänyt sula metalli, joka virtaa leikkausuran yläosasta 4 lähtien.

Muitakin varsin onnistuneita kokeita tehtiin kiekolla, jonka läpimitta oli 1500 mm, paksuus 6 mm ja joka kehällään oli varustettu 183 suulakkeella, joiden halkaisija oli 3 mm. Tällöin päästiin suuruusluokkaa 90 m/h olevaan leikkausnopeuteen. Leikkausuran kahden huulen alle muodostuneen kuonapalteen paksuus oli lähes mitätön. Vihdoin voidaan ajatella kiekkoa, joka turbiinin pyörän tapaan koostuu kahdesta laipasta, jotka on yhdistetty yksinkertaisilla siivekkeillä, jotka suuntaavat kaasuvirran taaksepäin kiekon pyörimissuuntaan nähden. Perättäisten happisuihkujen sijasta saadaan tällöin yhtyviä suihkuja, jotka tavallaan muodostavat jatkuvan happilevyn.

Jos on leikattava läirmintä metallikappaletta, esimerkiksi jatkuvatoimisesta valulaitoksesta tulevaa teelmää tai paksua levyä, lämmityssuutin b saattaa olla tarpeeton.

Tämä on todennäköisesti menetelmän kiinnostavin sovellutus.

Keksinnön mukaista menetelmää käyttäen leikkaus voi jatkua paikallisen epäpuhtauden sitä keskeyttämättä kun taas tavanmukaisessa leikkausmenetelmässä paikallinen vika usein keskeyttää palamisen ja pakottaa ryhtymään uuteen työvaiheeseen virheettömällä alueella.

Menetelmällä voidaan keskeytyksettä leikata lähekkäisiä metallikappaleita. Kahden kappaleen välimatka voi olla suuruusluokkaa 10 mm ilman että tarvitsee alkaa työvaihetta alusta, tämä leikkauksen etupään 4, 5 kaltevuuden ja kaarevuuden ansiosta.

Keksinnön periaatetta voidaan käyttää hyväksi muidenkin 11 7361 4 leikkauskaasujen kuin hapen, esimerkiksi plasmatilassa olevan kaasun yhteydessä.

Kylmien kappaleiden leikkausta varten lämmityssuutin b voidaan korvata sähkökaarella tai plasmasuuttimella.

Claims (3)

1. Menetelmä metal 1ikappalei den (3) leikkaamiseksi akselinsa ympäri pyörivän jakokiekon (1) kehälle (2) sijoitettujen kaasusuihkujen, kuten happisuihkujen (a...) avulla, jolloin suihkut (a...) on suunnattu kiekon symmetriatasossa niin, että kukin niistä muodostaa kulman (6), joka on pienempi kuin o 90 jakokiekon sen tangentin kanssa, joka on piirretty kyseisen suihkun keskiviivan ja kiekon kehän leikkauspisteeseen, ja jolloin jakokiekkoa (1) liikutetaan leikkaamisen aikana symmeriatasonsa suunnassa mainittua metal 1ikappa1 että (3) päin, tunnettu siitä, että kiekkoa (1) pyöritetään vastakkaiseen suuntaan (F3) kuin suihkujen nopeuden tangentiaalisen komponentin suunta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiekko (1) pannaan etenemään vaakasuunnassa (F2) kappaleeseen (3) nähden ja että kappaleeseen käydään käsiksi sivulta (4, 5) jakokiekon (1) avulla kiekon sillä sektorilla, jossa suihkuilla (a...) on alaspäin suuntautunut nopeuskompo-nentti ja jossa kiekon (1) pyörimissuunta (F 3) saa kappaleen kohdalla olevan jakokiekon kehän (2) liikkumaan ylöspäin. Patentkra v

1. Förfarande för skärning av metal 1stycken med strälar (a...) av gas, säsom syre, som utgir fran periferin (2) tili en fördelningsskiva (1) som roterar kring sin rotationsaxel , varvid strälarna (a...) är riktade i symmetriplanet tili ski- van a 111 under det att var och en bildar en vinkel (3) som är o mindre än 90 med tangenten tili fördelningsskivan i skär-ningen av ifrägavarande s tra Ien s axel med periferin hos s k i-van, varvid fördelningsskivan (1) förs under skärningen i riktningen av sitt symmetriplan mot det nämnda metal 1stycket (3), kännetecknat av att skivan (1) roteras i riktningen (F3) motsatt den tangentiella komponenten av stralarnas has-t i g h e t.