FI73579B - Foerfarande foer konservering av starkt vattenhaltiga animaliska foderaemnen, isynnerhet fiskensilage, foer anvaendning i paelsdjursfoder samt konserveringsmedel foer anvaendning vid foerfarandet. - Google Patents

Description

7 3 5 7 9

Menetelmä korkean vesipitoisuuden omaavien animaalisten rehuaineiden, varsinkin kalarehun, säilömiseksi turkiseläinten rehussa käyttämistä varten sekä säilöntäaine menetelmässä käyttämistä varten

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä korkean vesipitoisuuden omaavien rehuaineiden, kuten teurastamo-jätteiden, etenkin siipikarjan teurastamojätteiden, kalajätteiden ja etenkin kalarehujen, säilömiseksi turkiseläinkö rehussa, etenkin minkinrehussa, käyttämistä varten, jossa menetelmässä säilöntäaineena käytetään yhtä tai useampaa orgaanista happoa, mahdollisesti yhtä tai useampaa epäorgaanista happoa sekä yhtä tai useampaa antioksidanttla.

Tunnettua on, että rehuj en kustannukset muodostavat ^ö erittäin merkittävän osan turkiseläinkasvatuksen kaikista käyttökuluista, ja pyritään jatkuvasti saamaan aikaan riittävän hyvänlaatuista rehua suhteellisen kohtuulliseen hintaan korkealla toimitusvarmuudella.

Tanskassa tuotettiin 1981 n. 230 000 tonnia valmista mlnkinrehua, joka koostui pyoreästi laskettuna 100 000 tonnista kalajätettä, *iC 000 tonnista teollisuuskalaa (josta puolet rikkihapolla säilöttyä kalasäilörehua ja puolet etikka-hapolla säilöttyä ja jäähdytettyä tai pakastettua teollisuus-kalaa), 16 000 tonnista siipikarjanjätettä, 25 000 tonnista O lipeää, 10 C00 sonnista vitamiini- ja proteiiniseoksia, 5 C00 tonnista teknistä rasvaa ja n. 10 000 tonnista vettä.

Kuten edellä mainitusta voidaan nähdä sisältyy minkin-rehuun merkittäviä määriä kalaraaka-aineita, ja oleellinen ongelma tässä yhteydessä on se, että samalla kun kalaa pyy-30 dystetään kaikkina vuodenaikoina, kuitenkin n. 75 %:sesti toukokuun ja lokakuun välisenä aikana, tulevat suuret rehu-määrät lisääntyvissä määrissä käyttöön vasta heinäkuusta joulu-/tammikuuhun ulottuvana ajanjaksona, koska mlnkinpen-nut kasvavat voimakkaasti tänä aikana aina marraskuuhun, li turkin nylkemisen alkuun asti.

Tästä syystä on välttämätöntä varastoida kalaraaka-aineita pitempiä aikoja, mikä voi tapahtua pakastamalla, 2 73579 mikä on erittäin kallista suuresta energiankäytöstä johtuen (tällä hetkellä n. FIM /tonni jäähdytykseen ja n.

10 FlM/tonni/viikko jäähdytettynä säilyttämiseen), tai valmistamalla siitä säilörehua, mikä valituista säilöntä-5 aineista riippuvaisesti voidaan tehdä huomattavasti halvemmin (50 - 60 FIM /tonni rikkihappoa käytettäessä).

Käytännössä eniten käytetty kalasäilörehun säilöntäaine on rikkihappo, mutta käytännön kokemukset ja kokeet ovat osoittaneet, että rikkihapolla säilöttyä säilörehua 10 voi sisältyä valmiiseen minkinrehuun korkeintaan 15 - 20 % mikäli halutaan varmasti välttää minkinpoikasten syömälak-koja.

Sellaisella menetelmällä kalasäilörehun säilömiseksi, jonka avulla voitaisiin sisällyttää suurempia määriä kala-15 säilörehua minkinrehuun, olisi tästä syystä huomattavia taloudellisia ja energiaa säästäviä vaikutuksia.

Statens Husdyrbrugsforsdg:in ^27. raportissa (Kööpenhamina 1975j P.M. Jensen ja G. Jörgensen: Fremstilling og anvendelse af fiskeensilage, specielt til mink.) on suori-20 tettu laaja kyseisen alan kirjallisuuden läpikäynti sekä paljon kokeellista työtä. Siinä on siten muun muassa todettu, että on olemassa 3 erilaista menetelmää kalan ja kalajätteiden säilömiseksi: 1) Happosäilöntä, jossa matala pH-arvo on tuotteen 25 säilyvyyden karmalta ratkaiseva.

2) Natriumbisulfiittisäilöntä ja vastaava säilöntä, jossa päästään anaerobisiin olosuhteisiin.

3) Hiilihydraattikäyminen, jossa jo läsnäolevien tai lisättyjen mikro-organismien avulla muodostetaan 30 hiilihydraateista, joita niinikään voidaan lisätä kalamassaan, happoja, joilla on riittävät säilön-täominaisuudet.

Näistä menetelmistä on natriumbisulfiittisäilönnän osoitettu aiheuttavan tiamiinin (B^-vitamiinin) hajoamista, 53 kun taas hiilihydraattikäyminen ei ole saavuttanut mainitta vampaa käyttöä, koska on osoittautunut vaikeaksi ohjata 3 73579 käymistä haluttuun suuntaan.

Raportissa suoritetut tutkimukset ovat siten keskittyneet käsittelemään säilöntää, jossa pääkomponenttei-na ovat rikkihappo, suolahappo ja muurahaishappo. Suori-5 tettiin kokeita säilörehun rasvajakeen härskiintymisen estämiseksi antioksidanttien läsnäollessa sekä ilman niitä, samoin kuin apusäilöntäaineina tutkittiin etikkahappoa, muurahaishappoa, sorbiinihappoa, sitruunahappoa, heksa-metyleenitetramiinia ja natriumbentsoaattia.

1C Tutkimukset osoittivat, että niin rikkihapolla (2,5 %) suolahapolla (5,5 %) kuin muurahaishapolla (2 - 2,5 %) oli kolmen kuukauden pituisena koejaksona tyydyttävä söilöntä-vaikutus bakteereja ja sieniä vastaan, sekä että antioksidanttien läsnäolo oli tarpeellinen härskiintymisen estämi-15 seksi. Kasvukokeet osoittivat kuitenkin, että muurahaishapolla säilötyt säilörehut eivät ole hyviä käytetyissä määrissä, 2,0 - 2,2 % muurahaishappoa säilörehusta. Säilörehua lisättiin perusrehuun 2*1,5 %\n määrissä valmiista rehusta. Kokeet osoittivat, että kokeillut rikkihappo- ja 20 suolahapposäilörehut antoivat tyydyttävän kasvun, mutta suositeltiin, että säilörehun määrää vähennettäisiin 15 - 20 %:iin rehun määrästä, haluttaessa välttää syömälakkoja. Kasvukokeet olivat kuitenkin niin lyhytaikaisia (2 viikkoa) että saavutettuihin tuloksiin on syytä suhtautua varauksen i-2 0 s e s t i .

Myöhemmin on todettu, että rikkihapposäilöntää koskevat tiedot olivat liian optimistiset, ja julkaisussa Meddel-else n:o 159 13· lokakuuta Statens Husdyrbrugsforsög:istä suositellaan että käytettäisiin 3 % rikkihappoa, 0,6 ? etikka-30 happoa, 0,01 % sitruunahappoa ja 0,015 % etoksikiiniä (anti-oksidanttia).

On kuitenkin osoittautunut, että myöskin tällä sekoituksella säilötty minkinrehu mainituissa 15 - 20 %:n määrissä on lukuisissa tapauksissa johtanut syömälakkoihin tai 35 aiheuttanut häiriöitä eläinten happo-emästasapainoihin johtaen kohtalokkaisiin as.i dooseihin. Tutkimukset näyttävät n 73579 osoittavan, että valmiille rehulle on pH-arvo 5 kriittinen alaraja, joka rehun muista komponenteista riippuvaisesti rajoittaa käytettävän kalasäilörehun määrää.

Austren et el. esittävät vastaavanlaisia huomioita 5 julkaisussa "Syrekonservering af fdrfisk", Norsk Fiskeop-drett 1979, π:ο 1 s. 4-7. He ovat tutkineet sellaisten eri rikki- ja muurahaishappomäärien, ja rikkihappo- ja muurahaishappo- tai etikkahapposeosten säilöntäominaisuuksia, joihin jokaisessa tapauksessa on lisätty 0,067 % antioksi-10 danttia (BHT) ja 0,2 % sorbiinihappoa kalasäilörehun käyttämiseksi kalanrehuissa tai minkinrehuissa. Johtopäätöksenä todettiin, että happosäilötyn rehukalan säilöntään aina yhteen vuoteen saakka ei liity voittamattomia ongelmia, kun on käytetty sopivia happomääriä ja -seoksia. Yleisesti 15 ottaen sisälsivät laimeimmat seokset, jotka säilyivät koko kokeen ajan, 2,5 % rikkihappo, 2,0 % rikkihappoa + 1,0 % etikkahappoa, 1,5 % muurahaishappoa tai 1,5 % rikkihappoa + ~ 0,5 % muurahaishappoa. Tekijät toteavat kuitenkin, että näistä tuloksista on vaikeata päätellä mitä happolisäystä 20 mieluimmin tulisi käyttää, sekä että on myös kyse siitä, mitä kala, joka rehua syö, haluaa saada ja mitä se sietää. Tämä koskee tietenkin myös turkiseläimiä, ja tässä todetaan, että ongelmia saattaa seurata siitä, että käytetään enemmän kuin 10-15% happosäilöttyä rehukalaa.

25 Täydellisyyden vuoksi mainittakoon myös, että minkin valmisrehuja on säilötty lyhytaikaisesti orgaanisia happoja käyttäen. Julkaisussa Norsk Pelsdyrblad n:o 51, 1973, s.

309 - 313 on K. Fr<z$ysedal siten osoittanut, että yli 0,2 %:n muurahaishappokonsentraatioilla on negatiiviset vakutukset 30 ruokahaluun ja siten kasvuun. 0,2 % muurahaishappoa+ 0,2 % etikkahappoa antaa parempia tuloksia, kun taas etikkahappoa siedetään aina 1 %:n määriin asti. Nämä määrät riittävät valmisrehun säilöntään 2-3 päiväksi. Tutkittu valmisrehu ei kuitenkaan perustu kalasäilörehuun.

35 Yhteenvetona voidaan sanoa, että tällä hetkellä ei ole tyydyttävää säilöntäaineyhdistelmää, joka mahdollistai-

II

5 73579 si vahvasti vesipitoisten, yllä kalasäilörehulla kuvattujen eläinrehuaineiden pitkäaikaissäilönnän, ja mahdollistaisi niiden sisällyttämisen turkiseläinrehuihin suuremmissa määrissä kuin 10-15$ ilman että siitä koituisi eläimille 5 mitään vaaraa.

Tämän keksinnön kohteena on saada aikaan menetelmä joka vastaa näitä vaatimuksia, eli täsmällisemmin sanottuna saada aikaan menetelmä vahvasti vesipitoisten eläinrehuaineiden, etenkin kalasäilörehujen, säilömiseksi, joka mer.e-10 telmä perustuu sellaiseen säilöntäaineiden seokseen, joka a) varmistaa tyydyttävän pitkäaikaisvarastointi-pysyvyyden ympäristön lämpötilassa, mikä edellyttää siihen sisältyviltä säilöntäaineilta kohtuullisen laajaspektristä biosiidistä tai biostaattista vai- 15 kutusta mikro-organismeja vastaan, b) mahdollistaa kyseisten rehuaineiden käytön to % tai sitä suuremmissa määrissä koko rehuseoksen määrästä laskettuna, mikä edellyttää, että ba) valmistettavalla valmiilla rehuseoksella on tur- 20 kiseläinten kohdalla tyydyttävä maittavuus ja myrkyttömyys, bb) rehuseos takaa eläinten tyydyttävän kasvun, bc) rehuseos ei epäsuotuisella tavalla vaikuta eläinten turkin laatuun.

25 Tähän päästään keksinnön mukaisessa menetelmässä, jolle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmässä käytettävä säilöntäaine, ja keksinnön mukaiselle aineelle on tunnus-30 omaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 2 tunnusmerkkiosassa .

Kehitettäessä keksinnön mukaista menetelmää ja säilöntäainetta on lähtökohdaksi valittu tunnettu happosäilöntä antioksidanttien läsnäollessa, ja lähdetty siitä oletuksesta, 35 että happosuilönnän tunnetut epäkohdat voidaan poistaa rajoittamalla tarkemmin mitä happoja tai happoseoksia seokseen 6 73579 sisällytetään ja missä määrissä, sekä valitsemalla yhden tai useamman lisäsäilöntäaineen, joka voisi vahvistaa ja täydentää hapoilla aikaansaatua säilöntävaikutusta, jolloin happojen määrä voitaisiin vähentää niin että ne olisivat 5 "apuaineita".

Ennaltakäsin ei voitu odottaa, että tämä oletus toteutuisi, koska aikaisemmin suoritetut kokeet, joissa käytettiin niin laajasti käytettyjä säilöntäaineita, kuin natrium-bisulfiittia, sitruunahappoa, heksametyleenitetramiinia, 10 natriumbentsoaattia ja sorbiinihappoa happosäilönnän täydennyksinä eivät ole osoittautuneet kovinkaan kannustaviksi.

Sopivien yhdistelmien valmistamiseksi orgaanisista hapoista, epäorgaanisista hapoista ja mikrobisideisiä suoritettiin suuntaa antavia maittavuus- ja rehunkulutuksen 15 kokeita, joissa vakiominkinrehussa käytettiin vaihtelevia määriä seuraavia happoja: etikkahappoa, muurahaishappoa, propionihappoa, fosforihappoa sekä rikkihappoa, ja mittaamalla rehunkulutus, rehun ja lannan/virtsan happopitoisuus ja laskemalla siitä eristetyn hapon määrä suhteessa kulutetun 2C hapon määrään päästiin seuraavaan suuntaa osoittavaan er.im-mäishappopitoisuuteen rehunkulutuksen vähentämiseksi.

määrä (%) määrä (%) kun säilö- säilö- rehusta rehua äo % rehusta rehua 25 %

Etikkahappo 1 2,5 ^

Muurahaishappo 0,5 1,2 2

Propionihappo 0,5 1,2 2

Fosforihappo 1 1,5 ^

Rikkihappo 0,6 2,5 2,JI

30 200 kaupallisesti saatavilla olevasta mikrobisidistä valittiin toksikologisten tietojen ja vaikutusspektrien perusteella n. ^0 mikrObisidiä tai rakenteeltaan tai vaiku--.r tukseltaan läheisten rnikrob:i äidin ryhmää. Eräitä h j osi-deistä oli aikaisemmin kokeilu, ks. yllä mainittuja kir- il 7 73579 jallisuuskatsauksia, kun taas toisia ei aikaisemmin ollut ehdotettu minkinrehun yhteydessä.

Tämä määrä vähennettiin toksisuutta, resistenssikehitystä ja sivuvaikutuksia koskevien jatkotutkimusten perus-5 teella n. 20.:een, jotka joutuivat yksityiskohtaisen analyysin kohteeksi, jossa tutkittiin niiden säilöntävaikutusta yksinään tai seoksissa orgaanisten ja/tai epäorgaanisten happojen kanssa. Näiden tutkimusten perusteella joutui 6 ainetta suuntaa osoittavien maittavuuskokeiden kohteeksi.

10 Jatkettujen laajamittaisten säilöntäkokeiden jälkeen saattoi kyseeseen tulla ainoastaan seuraavat: "Chinosol", joka on 8-hydroksikinoliinisulfaatti, sekä vastaava asetaatti, propionaatti ja sen sinkki-ja kuparikompleksit, 15 "Vantocil IB", joka on polyheksametyleenibiguanidi- hydrokloridin 20 %:nen vesiliuos, sekä Natriumbisulfiitti.

Näiden kolmen biosidin erottelemiseksi alustavasti seuraavien maittavuuskokeiden seosten formulointia varten 20 tutkittiin itujen määrää grammoissa yhtä silpottua piensilli-kiloa kohti välittämästä alla olevien neljän seoksen lisäyksen jälkeen sekä 2\ viikon jälkeen. Seokset sisälsivät 0,5 % muurahaishappoa, 1,5 % etikkahappoa ja 75 ppm BHA sekä alla olevat määrät biosidiä.

25 I Biosidiä ei lisätty 17 000 -) 22 000 II 0,05 % Cu-8-hydroksikinolaattia 76 000 -) 38 000 III 0,05 % 8-hydroksikinoliiniä 33 000 -> 18 000 IV C,2 % "Vantocil":iä 10 000 -) 3 000 30

Yllämainitulle kolmelle biosidille seoksessa eri happojen ja antioksidanttien kanssa suoritettiin lukuisia maittavuuskokeita, jotka eivät erottaneet yhtään näistä kolmesta aineesta, mutta jotka maittavuuden puolesta eni-35 ten puolsivat natriumbisulfiittia.

Päätettiin siksi alistaa kaikki kolme biosidiä kasvu- 8 73579 kokeisiin eri happojen seoksissa ja samalla tutkia niiden säilöntävaikutusta erittäin suuriin määriin säilörehua, mikä on välttämätöntä kasvukokeita varten. Johdattelevien, silpotulla silakalla suoritettujen kokeiden jälkeen pää-5 tettiin asettaa tutkimusten pääpaino "Vantocil":ille.

Vaikka vallitsi erittäin suuri epäluulo natriumbi-sulfiitin käyttöä kohtaan, sen tiamiinia hajottavan vaikutuksen, lisääntyvän natriumtuonnin ja aineen vaikean käsittelyn johdosta, luotettiin kuitenkin siihen, että sen 10 säilöntäteho ainakin olisi riittävän suuri. Tämä oletus osoittautui kuitenkin vääräksi, ainakin käytetyn seoksen kohdalla, jossa oli 1,^ % fosforihappoa, 1,5 % etikka-happoa, 1,0 % natriumbisulfiittiä ja 0,02 % etoksikiiniä. Myöskin tällä perusteella on natriumbisulfiitin käyttö 15 biosidinä hylättävä.

Tutkittiin 8-hydroksikinoliiniä kuparikompleksimuo-dossa, mutta tämä ei kuitenkaan antanut tyydyttävää säilöntävaikutusta kun sitä käytettiin 0,05 #:n määrässä seoksessa jossa oli 1,4 % fosforihappoa, 1,0 % muurahaishappoa ja 0,02 % 20 etoksikiiniä. Kun se ei myöskään vastannut niitä toiveita kasvun kohdalla,mitä elätettiin kuparin tunnetun sikojen kasvua edistän vaikutuksen perusteella, poistettiin se seuraa-vista tuotantokokeista.

Rinnakkain kasvukokeiden kanssa suoritettiin itumää-25 rien määrityksiä 12 kalasäilörehussa sekä yhdessä ainoassa käytetyssä siipikarjasäilörehussa. Tulokset käyvät ilmi seuraavasta taulukosta.

30 35 9 73579

TAULUKKO

Itumäärä

Silakka/kilohaili Määrät 1000 kg Analyysin ^ Ulkoln/^

pH noin 4,5 varten pvm 25°C

N:o 1 1,0$ muurahaishappoa 10 1 (85$) 10.04.81 ^^4^3 /^3^300 1,5% etikkahappoa 15 1 (100$) TT~t <n nn—y-

28 07 81 ^ 1 yT v XUU yS

0,2$ vantocil:iä 2 1 (20$ PHMB) ' ’ /4,4 ^/<100 0,03$ BHT 300 g N:o 2 1,0$ muurahaishappoa 10 1 (85$) 10.04.81 3’/'iioo 1,5% etikkahappoa 15 1 (100$)----- 0,2$ vantocil:iä 2 1 (20$ PHMB) 30 09 81 4,5/ <100 ju.us.öx /45 /<100 0,02$ etoksikiiniä 200 g N:o 3 ^ 1,4$ fosforihappoa 10 1 (85$) 10.04.81 ^y^^ ^/^128 000 1,5% etikkahappoa 15 1 (100$)---j 1,0$ natriimbisul- 10 kg 28.7.81 12°'°%f filttiä (erik- /5'Χ /«milj! seen lisätty) 0,02$ etoksikiiniä 200 g _ N:o 4 1,4$ fosforihappoa 10 1 (85$) 10.04.81 4,ii/1 3'805^αηη 1,0$ muurahaishappoa 10 1 (85$)____ 0,2$ vantocil:iä 2 1 9R 07 RT 4,3/ 160.000 /^ /ö.u/.öx /<100 0,02$ etoksikiiniä 200 g ./ N:o 5 1,4% fosforihappoa 10 1 (85%) 10.04.81 4/^1 6^200 1,0% muurahaishappoa 10 1 (85%) ---- 0,05$ kupari-8- 500 g 28.07.81 15*°°5/ίιηη

hydroksi- /4,^ / <J-UU

kinolinaattia 0,02$ etoksikiiniä 200 g 4------ 10 7 3 5 7 9 TAULUKK 0-( jatkuu)

Itumäärä

Silakka/kilohaili Määrät 1000 kg Analyysin ulkolpt/^ pH noin 4,5__varten__pvm__/ 25°t N:o 6 (maittav.) 2,1% fosforihappoa 15 1 (8535) 10 04 81 ^*^00 * 1U.U4.Ö1 /6.600 0,5% muurahaishappoa 5 1 (85¾)___ 0,02¾ etoksikiiniä 200 g 28 07 81 ^ /M,2 /2 milj j N:o 7 (maittav.) 2,1¾ fosforihappoa 15 1 (85¾) 10.04.81 2^/^1.600 0,5¾ muurahaishappoa 5 1 (85¾)---:- 0,5¾ etikkahappoa 5 1 (100%) 28.07.81 ^ββ\ 50.000^/^ 0,02¾ etoksikiiniä 200 g ' ' N:o 8 j 2,1¾ fosforihappoa 15 1 (85%) 10.04.81 ^ββ^ ^β$ά.000 0,5% muurahaishappoa 5 1 (85%) ----- %84 000 * ^/<100 0,2¾ vantocil:iä 2 1 0,02% etoksikiiniä 200 g N:o 9 (maittav.) 2,1¾ fosforihappoa 15 1 (85%) 10.04.81 ^ββ^ 7 '^ββηqoo 0,5% muurahaishappoa 5 1 (85%) --- 1,0% etikkahappoa 10 1 (100%) 02 09 Rl ^,1/^ 100.000 u/.uy.öi V^14 /<100 0,02% etoksikiiniä 200 g ^ N:o 10 / - 3 9 5 300 2,1% fosforihappoa 15 1 (85%) 10.04.81 ^/3,8 */^ 8 500 0,5% muurahaishappoa 5 1 (85%)---—- 1,0% etikkahappoa 10 1 (100%) 30.09.81 Αββ05 </'/oo 0,2% vantocilriä 2 1 0,02% etoksikiiniä 200 g ______ ti n 73579 TAULUKKO (jatkuu)

Itumäärä s

Silakka/kilohaili Määrät 1000 kg Analyysin ulkolpt

pH noin 4.5____varten__pvm___x ^ C

N:o 11 (maittav.) 2,1% fosforihappoa 15 1 (85%) 10.04.81 g lm20y^9 000 0,5% muurahaishappoa 5 1 (85%) ---

0,5% propionihappoa 5 1 (100%) 28.07.81 41 34’°/^ioO

' 0,02% etoksikiiniä 200 g ^ N:o 12 2,5% etikkahappoa 25 1 (85%) 10.04.81 ^"^/2 100 0,5% muurahaishappoa 5 1 (85%)---—- 0,2% vantocil:iä 2 1 02.09.81 4'^K- <10°

s4 / -3 s JUU

0,02% etoksikiiniä 200 g N: o 12a (siipikarjanjätettä) ✓ 1,0% muurahaishappoa 10 1 (85%) 03.06.81 ^ /^2.000 1,5% etikkahappoa 15 1 (100%)---~7-

0,2% vantocil:iä 2 1 (20% PHMB) 02.09.81 4^/^f ^^/clOO

0,03% BHT 300 g ^ 12 73579

Itumäärien määritykset suoritettiin käytännön olosuhteissa (koepisteet ulkolämpötilassa) ja vastaavasti 2‘3°C:ssa tapahtuneen varastoinnin jälkeen, ja niistä nähdään, että tutkituista seoksista on useilla, etenkin seok-5 silla 1, 2, 10, 12 ja 12a erityisen hyvät säilyvyysominai-suudet. Statens Husdyrbrugsforstfg:in suorittamat kasvuko-keet osoittivat, että tutkitut säilörehut ovat biologisessa mielessä sopivia lisättäviksi minkinrehuihin.

On lisäksi suoritettu kokeita sellaisen valmiin min- 10 kinrehun säilyvyyden tutkimiseksi, johon on sekoitettu eri määriä kalasäilörehua. Alla on esitetty seoksella 2 säilötyn säilörehun tulokset.

Itumäärä (bakteerien kok.

^ määrä) / 1 g rehua_ sekoit. jälk. 3 vuorok. 6 vuorok. Vertailurehu SD 28/81 210xl03ΐβΟΟχΙΟ6 2000xl06 " + 12% säilörehua 2 Ο,ΙχΙΟ6 300xl06 lOCxlO6 " + 2k% " 0,07xl06 2,5xl06 ?,8xl06 20 " + 36% " 0,02xl06 0,003xl06 0,22xl06 Nähdään, että keksinnön mukaan säilötty säilörehu parantaa myöskin valmiin rehuseoksen säilyvyyttä. Käytännössä riittää 2 päivän säilyvyys.

25 Myöhemmin suoritetut tuotantokokeet, joissa käytettiin 25 minkin ryhmiä ja niitä seuraava teurastus ja turkislaadun tutkiminen antoi seuraavat tulokset (turkin suhteellinen laatu suhteessa vertailuun = 100).

30 35 « 73579 200 minkkiä 50 minkkiä

Nordjysk

Trollesminde__Pel sdyr for s0gs farm

Laatu . Väri__Laatu_Väri_

Vertailu (25¾ tuoretta kalaa) ^ ^__^ '0__^ ^__^' 3

Maittav. 25¾ 104 93 ^ ^

Rikkihapposäilörehua 40¾ 10 ^ ^7 2S55 100 100 103 97 Säilörehua 2 0 H0% 104 90 89 102 . 25¾ 106 97 96 105 Säilörehua 10 ^ 40¾ 104 100 93 108 25¾ 104 96 82 100 Säilörehua 12 40¾ 100 99 83 117

Siipikarjaa 12a 12* 9°* 81* 104 105 25% 89* 89* 96 117 x Myrskyn takia mekaanisesti vahingoittunut

Kokeet eivät osoittaneet minkäänlaista vaikutusta turkisten kokoon, sekä vain vähäistä vaikutusta eläinten painoon.

1,1 73579 Näiden laajojen tutkimusten perusteella voidaan päätellä, että ainoa lukuisista teoreettisesti käyttökelpoisista biosideista, joka orgaanisten happojen ja antioksidantin kanssa ainoana mikrobisidinä käytettynä vastasi keksinnön 5 tavoitteita oli "Vantocil", joka on ICI:n toimittama kat- ioninen biosidi, joka perustuu polyheksametyleenibiguanidi-hydrokloridiin. Että juuri tämä tuote, joka on hyvä laajan spektrin omaava desinfektioaine, olisi erityisen sopiva oli yllättävää, koska toimittaja ilmoittaa sen sopivan huonos-10 ti yhteen proteiinien kanssa, ja sen käyttöä ehdotetaan rajoitettavan koskemaan ainoastaan ionittomia ja kationisia j ärj estelmiä.

Ainetta on tähän asti käytetty etenkin olutlasien huuhtomiseen, taljojen lyhytaikaissäilöntään ja uima-altai-15 den yhteydessä.

Toinen biosidi, jota voidaan käyttää keksinnön mukaisessa menetelmässä "Vantocil":in vaikutusta täydentämään on 8-hydroksikinoliini, tai tämän suola, kuten sulfaatti, asetaatti, propionaatti tai tämän kompleksi, etenkin kupa-20 ri- tai sinkkikompleksi.

Edullinen orgaaninen happo, mikäli käytetään ainoas taan yhtä happoa, on muurahaishappo. Aikaisempien havaintojen johdosta, joissa on todettu, että minkit karttavat rehua,jossa on liian korkea muurahaishappopitoisuus, halu-25 taan kuitenkin - vaadittavan säilöntäajan mukaan - edullisesti lisätä myös etikkahappoa, joka jossain määrin peittää muurahaishapon makua. Etikkahapon käyttö on edullista myös koska hapolla on fungisidinen vaikutus ja lisäksi se edesauttaa osaltaan pH-arvon säätöä. Vaihtoehtoisesti voidaan 30 lisätä epäorgaanista happoa, jolloin fosforihappoa pidetään fysiologisista syistä edullisena, mutta myös rikki- ja suolahappoa voidaan käyttää.

Käytännössä haponvalinta riippuu paitsi säilörehun koostumuksesta myös siitä missä määrissä sitä tulee sisäl-35 tymään valmisrehuun, koska muurahaishapon epäkohdat koros- 15 735 7 9 tuvat tietenkin kasvavan rehuosuuden mukaan. Mitä tulee käytettyihin määriin, voidaan yleisesti ottaen sanoa, että 0,2 paino-# muurahaishappoa edustaa käytännössä biosidisen vaikutuksen alarajaa, kun taas minkit eivät siedä yli 2 5 paino-# määriä. Etikkahappoa voidaan käyttää 0,5 - 5 #;n määrissä.

Vantocilrin osalta pätee, että polyheksametyleeniti-guanidinä laskettuna sen alaraja on käytännössä 0,01 paino-#, ja että harvoin halutaan ylittää 0,2 paino-#:n määrä. Eduili-10 sena määränä pidetään 0,02 - 0,04 paino-#.

Haluttaessa lisätä 8- hydroksikinoliiniä tai tämän johdannaista on 0,025 - 0,1 paino-# sopiva määrä. Tämä yhdiste on tavallisesti tarpeellinen, mikäli ei käytetä muurahaishappoa säilönnän yhteydessä.

15 Kuten mainittu on rasvajakeen härskiintymisen estä miseksi välttämätöntä käyttää keksinnön mukaisessa menetelmässä ja säilöntäaineessa antioksidanttia 0,003 -0,03 paino-#:n määrissä rehuaineesta laskettuna.

Tällaisena voidaan käyttää tavanomaisia antioksi-20 dantteja, kuten etoksikiiniä, BHT:tä (tert. butyylihydrok-sitolueeniä), BHA:ta (tert. butyylihydroksianisolia) tai TBHQrta (tert. butyylihydrokinoliinia). Keksintö ei kuitenkaan rajoitu näiden antioksidanttien käyttöön.

Käytetyt määrät ovat riippuvaiset rehuaineen koostu-25 muksesta ja käytettävästä antioksidantista, mutta sopivia ovat 0,015 - 0,03 paino-#:n määrät.

Keksintöä on yllä selostettu etenkin mitä tulee min-kinrehuissa käytettävän kalasäilörehun ja siipikarjan-jätteen säilöntään. Keksintöä voidaan kuitenkin myös käyttää 30 muiden vesipitoisten eläinrehuaineiden, kuten teurastamojätteiden ja veren yhteydessä, ja muiden turkiseläinten, kuten ketun, näädän, chinchillan, saukon majavan 35 ιβ 73579 jne. rehuissa kuten myös muiden kotieläinten rehuissa. Alan ammattimies pystyy eläinten ruokailutottumusten, rehuainei-den laadusta ja koostumuksesta jne. yllä annettujen suuntaviivojen mukaisesti suoritettujen kokeiden perusteella 5 päättelemään mitkä säilöntäaineseokset kulloinkin ovat sopivimmat.

10 15 20 25 30 35 tl

Claims (2)

17 73579

1. Menetelmä korkean vesipitoisuuden oraaavien animaalisten rehuaineiden, varsinkin kalarehun säilömiseksi tur- 5 kiseläinrehussa käyttämistä varten, jossa menetelmässä lisätään yhtä tai useampaa orgaanista happoa, mahdollisesti yhtä tai useampaa epäorgaanista happoa sekä yhtä antioksidanttia, tunnettu siitä, että lisätyt määrät, rehuaineen perusteella laskettuna, käsittävät 0-5 paino-% etikkahappoa, 10 0-2 paino-% muurahaishappoa, 0,01 - 0,2 paino-% polyheksa- metyleenibiguanidia, 0-0,1 paino-% 8-hydroksikinoliinia tai tämän suolaa tai kompleksia, 0 - 2,5 paino-% fosforihap-poa ja 0,003 - 0,03 paino-% antioksidanttia, jolloin lisätään vähintään 0,2 paino-% muurahaishappoa tai 0,5 paino-% 15 etikkahappoa, sekä, mikäli muurahaishappoa ei ole läsnä, vähintään 0,025 paino-% 8-hydroksikinoliinia tai tämän suolaa tai kompleksia.

2. Säilöntäaine, joka on tarkoitettu käytettäväksi patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä, ja joka 20 sisältää yhtä tai useampaa orgaanista happoa, mahdollisesti yhtä tai useampaa epäorgaanista happoa sekä yhtä antioksidanttia, tunnettu siitä, että se sisältää 0-5 paino-osaa etikkahappoa,0-2 paino-osaa muurahaishappoa, 0,01 - 0,2 paino-osaa polyheksametyleenibiguanidia, 0 -25 0,1 paino-osaa 8-hydroksikinoliinia tai tämän suolaa tai kompleksia, 0 - 2,5 paino-osaa fosforihappoa sekä 0,003 -0,03 paino-osaa anti-oksidanttia, jolloin säilöntäaineeseen kuitenkin sisältyy vähintään 0,2 paino-osaa muurahaishappoa tai 0,5 paino-osaa etikkahappoa, sekä, mikäli muurahaishap-30 poa ei ole läsnä, vähintään 0,025 paino-osaa 8-hydroksikinoliinia tai tämän suolaa tai kompleksia.