FI73557C - Dataoeverfoeringssystem. - Google Patents

Description

1 73557

Tietoliikennejärjestelmä Tämä keksintö koskee tietojensiirtojärjes-telmiä, joissa tietoja siirretään keskusmuistista 5 näytettäväksi näyttölaitteilla yhdessä tai usemmas- sa paikassa. Keksinnöllä on erityinen sovellus järjestelmissä, jotka yleisesti tunnetaan nimellä videotex-j ärj estelmä.

Yhdistyneessä Kuningaskunnassa käytössä 10 olevassa videotex-järjestelmässä tietojen näyttölai te voidaan puhelinlinjojen välityksellä liittää tietokoneeseen, jossa talletetut tiedot ovat. Tietojen näyttölaitteessa, esimerkiksi katodisädeputkella varustetussa näyttölaitteessa, on muisti, johon on 15 talletettu tietojennäyttölaitteella näytettäviä merkkejä edustavat koodatut tiedot sekä käskyt.

Tiedot on talletettu lukumuistiin koodissa, joka perustuu kansainvälisesti hyväksyttyyn ISO-7-koo-diin. Tämä koodi käsittää 128 merkkiä, joihin yleen-20 sä kuuluu 94 tai 96 näytettävää merkkiä sekä 32 ohj ausmerkkiä.

Näytettäviin merkkeihin kuuluvat aakkosnumeeriset merkit sekä graafiset merkit.

Tietojennäyttölaitteeseen kuuluu myös sivun-25 muokkaaja, johon voidaan tallettaa näytöllä näytettävää sivua edustavat koodatut tiedot. Koodatut tiedot talletetaan sivunmuokkaajaan tietokoneesta puhelinlinjan välityksellä lukumuistiin siirrettyjen koodattujen käskyjen määräämällä tavalla. Tietojen-30 näyttösivu koostuu 24 rivistä, joissa kussakin on 40 merkkiä, mistä seuraa, että näyttösivulle tulee enintään 960 merkkiä. Näytöllä kukin merkkitila on pistematriisi, jonka leveys on kuusi tai seitsemän pistettä ja korkeus on kymmenen pistettä. Merkki muo-35 dostetaan näytölle valitsemalla tarvittavan merkin muodostamiseksi valitut tietyt pisteet. Pisteiden 2 73557 valaisemista ohjaa merkkigeneraattori tunnetulla tavalla.

Koodi on 7-bittinen koodi, joita bittejä käytetään 128 eri koodin aikaansaamiseksi. Nämä koodit 5 on ryhmitelty 8 sarakkeeseen, joissa kussakin on 16 koodia. Sarakkeiden 0 ja 1 koodit edustavat ohjaustoimintoja ja niitä kutsutaan CO-merkkijoukoksi. Sarakkeiden 2-7 koodit edustavat näytettäviä merkkejä, kuten aakkosnumeerisia tai graafisia merkkejä. C0-10 merkkijoukkoon kuuluu ohjausmerkkejä, joita voidaan käyttää seitsemänbittisten koodien alueen laajentamiseen tarvittaessa lisää ohjaus- tai muita merkkijoukkoja. Erästä tällaista ohjausmerkkijoukkoa kutsutaan Cl-merkkijoukoksi, joka sisältää näytön ohjauskoodeja.

15 Näitä koodeja käytetään näytettävien merkkien määreiden (esimerkiksi värin ja moodin, kuten korkeuden ja vilkutuksen ohjaamiseen. Cl-merkkijoukko aikaansaadaan IS0646:ssa ja 2022:ssa määritellyn niinsanotun ESC (Fe)-sekvenssin avulla siten, että lähetetään se koodi, 20 joka CO-merkkijoukossa edustaa koodia ESC, ja lähettämällä sen perään tarvittavalle määreelle varattu koodi sarakkeesta 4 ja 5.

Yhdistyneessä Kuningaskunnassa käytössä olevassa videotex-järjestelmässä käytetään näyttöjärjestelmää, 25 jossa on niinsanotut merkkijono-orientoidut määreet.

Tässä järjestelmässä kunkin merkin määreet riippuvat aikaisemmista määreiden asetuksista ja järjestelmässä on rajoituksia sen suhteen, miten näitä asetuksia tehdään. Erityisesti jokainen määreen asetus, joka vastaa 30 Cl-merkkijoukosta valittua ohjausmerkkiä, vaatii yhden merkinvälin kuvaruudussa. Näin ollen tarvitaan ainakin yksi merkinväli samalla rivillä eri värisinä näytettävien merkkien välillä. Kun määre on asetettu, niin se pätee kaikkiin seuraaviin merkkeihin samalla rivillä, ellei 35 asetusta muuteta uudella määreen ohjausmerkillä. Järjestelmän edut perustuvat siihen, että siirrettävien merk- 3 73557 kien määrä sekä muistin tarve keskustietokoneessa ja näyttöpäätteissä pysyvät niin pieninä kuin on mahdollista, ja tästä seuraa myös, että käytettävät tietokonejärjestelmät tulevat suhteellisen yksinker-5 täisiksi ja perustuvat vakiopituisiin levymuistisegment-teihin.

Vaihtoehtoinen ratkaisu on näyttöjärjestelmä, jossa on niinsanotut merkkiorientoidut määreet ja jota käytetään monissa Euroopan maissa paitsi ei Yhdisty-10 neessä Kuningaskunnassa. Tässä järjestelmässä merkkien määreet asetetaan kussakin merkkipositiossa erikseen ja riippumatta merkin paikasta kuvaruudussa, aikaisemmista merkeistä jne. Tämä merkitsee sitä, että näyttöpäätteen muistissa kuhunkin merkkiin liitetään lisä-15 bittejä määreen esittämiseksi ja päätteet ovat kalliimpia kuin järjestelmissä, joissa käytetään merkkijono-orientoituja määreitä. Eriväriset merkit voidaan kuitenkin näyttää tarvitsematta käyttää merkinväliä niitä erottamassa.

20 Huolimatta merkkijono-orientoidun järjestelmän eduista yleinen tarve näyttää edellyttävän sellaista näyttöjärjestelmää, jossa käytetään merkkiorientoituja määreitä. Toisin sanoen vaaditaan, että merkkien määreitä on voitava muuttaa tarvitsematta käyttää mer-25 kinväliä merkkejä erottamassa. Tämä voidaan aikaansaada tekemällä muutos tavanomaisen videotex-päätteen näyttömuistiin. Esillä oleva keksintö esittää siirtotekniikan, joka voi toimia olemassaolevia Yhdistyneessä Kuningaskunnassa käytettävän videotex-järjestelmän koo-30 deja käyttäen ja joka on täysin yhteensopiva tavanomaisen videotex-näyttöpäätteen kanssa sekä sellaisten muunnettujen päätteiden kanssa, joissa on mahdollista käyttää merkkiorientoituja määreitä.

Esillä olevan keksinnön eräs tarkoitus on saada 35 aikaan videotex-tyyppinen tietojensiirtojärjestelmä, jossa merkkejä ja merkkien määreitä edustavat koodatut 4 73557 tiedot lähetetään keskusmuistista lukuisille päätteille ja joka on tunnettu siitä, että järjestelmä on tehty sellaiseksi, että merkin määre voidaan esittää näytön ohjauskoodin avulla, joka lähetetään kohdistin 5 taaksepäin-koodin yhteydessä.

Esillä olevan keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan menetelmä merkkejä ja merkkien määreitä edustavien koodattujen tietojen lähettämiseksi keskusmuistiin ja päätteen välillä videotex-tyyppisessä 10 tietojensxirtojärjestelmässä, joka menetelmä on tunnettu siitä, että merkin määreet voidaan esittää näytön ohjauskoodin avulla, joka lähetetään kohdistin taaksepäin-koodin yhteydessä.

Kohdistin taaksepäin-koodi voi joko seurata 15 ohjauskoodia tai edeltää ohjauskoodia. Useita ohjaus koodeja voi liittyä tiettyyn merkkipaikkaan ja kunkin ohjauskoodin yhteydessä lähetetään kohdistin taaksepäin-koodi.

Lähettämällä kohdistin taaksepäin- eli APB-koodi 20 (APB, engl, active position backward, suom. kohdistin taaksepäin) tällä tavoin on mahdollista näyttää muunnetuissa videotex-näyttöyksiköissä kaksi merkkiä, joilla on eri määre (esimerkiksi eri väri), tarvitsematta käyttää merkinväliä niitä erottamassa. Tiettyyn merkkiin 25 voidaan asettaa mikä tahansa määrä merkin määreitä ja jokaiseen määreen ohjauskoodiin liittyy APB-koodi. Tietojen siirto voi käyttää voimassa olevaa Yhdistyneessä Kuningaskunnassa määriteltyä videotex-siirtokoodia eikä standardeihin tarvita mitään muutosta.

30 Tämän siirtotekniikan eräs etu on, että se on yh teensopiva sellaisten olemassaolevien videotex-päätteiden kanssa, joissa ei käytetä merkkiorientoituja määreitä. APB-koodin havaitessaan nämä päätteet kirjoittavat määreen koodin päälle, joten määreen koodi jää huomioonot-35 tamatta ja seuraava merkki näytetään oikeassa paikassa.

Järjestelmään on mahdollista tehdä lisäyksiä ja

II

5 73557 siten, lisätä uusia ominaisuuksia tai toimintoja, kuten esimerkiksi näyttöruudun ulkopuolella vaikuttavia määreitä, eri harmaantasoja, merkin inversio, transparentti tausta sekä käyttää merkkejä, joiden le-5 veys ja korkeus on kaksi kertaa normaalin suuruinen.

Keksintöä kuvataan seuraavassa ainoastaan esimerkkien avulla viitaten erityisesti liitteenä oleviin piirustuksiin.

Piirustuksissa: 10 kuvio 1 on lohkokaavio, joka esittää Yhdisty neessä Kuningaskunnassa käytettävää videotex-järjestel-mää; kuvio 2 on lohkokaavio, joka esittää kuvion 1 järjestelmässä käytettävää näyttöpäätettä; 15 kuvio 3 on lohkokaavio, joka esittää näyttöpäät teen muunnettua muotoa, ja kuvio 4 on kaavio, joka esittää Yhdistyneessä Kuningaskunnassa käytettävässä videotex-järjestelmässä käytössä olevat siirtokoodit.

20 Yhdistyneessä Kuningaskunnassa käytettävä video tex- järjestelmä käsittää tietokoneen, jossa on levymuisti 10, johon on talletettu järjestelmän päätteille siirrettävät tiedot. Levymuisti 10 on kytketty suorittimen 11 välityksellä puhelinlinjoihin 12, jotka yhdistävät 25 tietokoneen päätteisiin 14. Tämäntyyppisen järjestelmän toiminta on tuttu alan asiantuntijalle.

Kukin pääte 14 sisältää näyttölaitteen, jonka lohkokaaviota kuvio 2 kaavamaisesti esittää. Näyttölaite sisältää modeemin 20, joka vastaanottaa koodatut tiedot 30 puhelinlinjalta 12 muuttaa ne sellaiseen muotoon kuin näyttölaitteen piirit vaativat. Modeemin 20 annosta signaalit viedään suorittimeen 21, johon voidaan kytkeä käyttäjän näppäimistö 22. Suoritin 21 on kytketty luku-/kirjoitusmuistiin (RAM) 24, jonka sisältöä video-35 prosessori 25 voi lukea. Videoprosessorissa on annot R (engl. red, suom. punainen), G (engl. green, suom. vih- 6 73557 reä), B (engl. blue, suom. sininen) ja S (engl. sync, suom. synkrononointi, tahdistus), jotka kytketään katodisädeputkeen (CRT) tunnetulla tavalla. Kuviossa 2 esitetyn näyttölaitteen toiminta on alan asiantunti-5 joille tuttu eikä sitä yksityiskohtaisesti kuvata.

Lyhyesti sanottuna tietosivun tiedot kootaan muistiin 24, johon suorittimen 21 ohjaamana voidaan tallettaa 960 tavua perustuen puhelinlinjaa 12 käyttäen lähetettyihin koodattuihin tietoihin. Tämä tietosivu näytetään 10 näyttölaitteen katodisädeputkella (CRT). Videotex-siir-tokoodi pidetään lukumuistissa (ROM) suorittimessa 25. Kuviossa 2 esitetyssä näyttölaitteessa merkin määrettä edustava ohjauskoodi varaa yhden tavun muistista 24 ja tämä aiheuttaa vastaavan merkinvälin näkymisen näyttö-15 ruudussa.

Näyttölaitteen muunnettu muoto esitetään kuviossa 3. Tässä näyttölaitteessa modeemi 20 ja suoritin 21, jotka vastaavat kuviossa 2 olevia lohkoja. Kuvion 3 näyttölaitteessa muistissa 24 on kaksi osaa 24Ά ja 20 24B. Osa 24b voi tallettaa 960 tavua, jotka edusta vat pelkästään merkkejä. Merkkien määreet talletetaan muistin osaan 24Β. Suoritin 21 on kytketty molempiin osiin siten, että kukin koodi viedään sille varattuun paikkaan. Samoin videoprosessori 25 voi lukea muistin molem-25 pia osia 24Λ, 24Β. Videoprosessori 25 voi muodostua esimerkiksi Philipsin AROM-piiristä, joka on kaupallisesti saatavissa oleva laite. Kun muisti 24 on sovitettu kuvion 3 mukaisesti, niin alan asiantuntijalle on selvää, että näyttölaite voi esittää merkit, joilla on eri 30 määreet, tarvitsematta käyttää merkinväliä niitä erottamassa. Tämä johtuu siitä, että merkin määreiden koodit eivät varaa yhtään merkkipaikkaa muistista 24A.

Yhdistyneessä Kuningaskunnassa käytettävässä videotex- järjestelmässä määritellyt koodit esitetään ku-35 viossa 4. Koodit ovat 7-bittisiä koodeja, jotka esitetään bittien bl-b7 avulla. Sarakkeissa 2-7 olevat koodit 11 7 73557 edustavat näytettäviä merkkejä ja sarakkeissa O ja 1 olevat koodit ovat ohjauskoodeja.

Ohjauskoodeja ei talleteta eikä niitä näytetä ja niitä käytetään pääasiallisesti sarakkeiden 2-7 5 koodien tallettamisen ohjaamiseen. Sarakkeessa 2a, 3a, 6a ja 7a edustavat erästä graafista merkkivalikoimaa. Nämä merkit näytetään kuvaruudussa, kun graafinen toimintamoodi on aktivoitu graafisen ohjausmerkin vastaanottamisen johdosta.

10 Sarakkeet 4b ja 5b sisältävät näytön ohjaus koodeja, joihin kuuluvat aakkosnumeeriset ja graafiset ohjauskoodit. Nämä koodit talletetaan muistiin ja ne aiheuttavat näyttöhetkellä näyttömoodin vaihtumisen, toisin sanoen merkin määreiden vaihtumisen. Ne lähete-15 tään ESC-sekvenssin avulla. Tämä käsittää ESC-koodin (sarake 1, rivi 11), jota seuraa sarakkeesta 4b ja 5b vastaava koodi, joka edustaa sille varattua määrettä. Nykyisin käytettävissä videotex-päätteissä merkin määrettä muutettaessa lähetetään määreen ohjauskoodi ja tämä 20 vaatii merkinvälin näyttöruudussa, koska, kuten edellä esitettiin, se vaatii yhden merkin tilan kuvion 2 muistissa 24.

Sarakkeet 0 ja 1 sisältävät joukon kohdistimen ohjauskoodeja. Nämä ohjaavat kohdistimen paikkaa ja näyt-25 töä. Kohdistin osoittaa sen merkkipaikan, johon seuraava vastaanotettu merkki näyttöruudussa sijoitetaan.

Nykyistä siirtotekniikkaa käytettäessä, kun on tarpeen näyttää merkkejä, joilla on eri määreet, tarvitsematta merkin väliä merkkejä erottamaan, järjestelmä 30 on sovitettu siten, että kutakin määreen ohjauskoodia ESC, (Fe), voi seurata kohdistin taaksepäin- eli APB-koo-di (sarake 0, rivi 8). Päätteessä tämä vaikuttaa siten, että merkit, joilla on eri määreet, voidaan näyttää tarvitsematta käyttää merkinväliä niitä erottamaan.

35 Tällä tekniikalla on se etu, että se voi käyttää Yhdistyneessä Kuningaskunnassa käytettävän videotex-järjes- 8 73557 telmän olemassaolevia siirtokoodeja, jotka on esitetty piirustusten kuviossa 4, tarvitsematta muuttaa niitä lainkaan.

Järjestelmässä käytettävä kuvion 3 muunnettu 5 näyttöpääte tulkitsee koodisekvenssin ESC, (Fe), APB

määreen muutosta tarkoittavaksi ja muutos tapahtuu kohdistimen osoittamassa merkkipaikassa. Koska kohdistin palautetaan osoittamaan siihen merkkipaikkaan, johon se alunperin osoitti, niin tiettyyn merkkipaikkaan liit-10 tyviä määreiden muutoksia voidaan lähettää kuinka monta tahansa ja tämä ei rajoita millään tavalla näyttösivun määrittelyn vaihtoehtoja. Tämän merkkipaikan jälkeen määreet jäävät asetetuksi, kunnes niiden päälle kirjoitetaan tai kunnes rivi päättyy, kuten Yhdistyneessä 15 Kuningaskunnassa käytettävässä nykyisessä videotex- järjestelmässä.

On jo saatavissa integroituja piirejä, joita käytetään valmistettaessa tällä tavoin toimivia päätteitä (esimerkiksi Philipsin AROM-piiri, jossa on rinnakkai-20 nen määreiden näyttöjärjestelmä). Olemassa olevissa päätteissä, toisin sanoen sellaisissa, joissa ei ole rinnakkaista määreiden näyttöä, APB aiheuttaisi näiden määreiden päälle kirjoittamisen, toisin sanoen ne jätettäisiin huomioonottamatta, mikä takaa yhteensopivuuden 25 uudempien päätetyyppien kanssa. Täten siirtotekniikka on yhteensopiva molempien päätetyyppien kanssa.

Saattaisi ajatella, että ylimääräisen merkin (APB) ollessa tarpeellinen jokaisessa ohjaussekvenssissä tämän menetelmän siirtokyky olisi huonompi kuin tavan-30 omaisen merkkiorientoituja määreitä käyttävän järjestelmän. Yhdistyneessä Kuningaskunnassa käytettävässä järjestelmässä on kuitenkin otettu aina huomioon se näkökohta, että määreiden muutokset normaalisti tapahtuvat kahden sanan välissä. Tässä uudessä järjestelmässä 35 sanojen välissä tapahtuvat määreiden muutokset lähetetään kaksi merkkiä käsittävänä ESC (Fe) -sekvenssinä tl 9 73557 ilman APB:tä, eli täsmälleen samoin kuin nykyisessäkin videotex-järjestelmässä. Kuten nykyisessäkin järjestelmässä, näitä kahden merkin sekvenssejä edustaa kuvaruudussa merkinväli-merkki. Kaikissa tällaisissa 5 tapauksissa parannetulla järjestelmällä on selvä etu tavanomaisiin merkkiorientoituja määreitä käyttäviin järjestelmiin verrattuna, koska viimeksimainittujen järjestelmien on lähetettävä lisäksi yksi merkki (2/0 = merkinväli).

10 Yleisesti ottaen esillä oleva järjestelmä on tehokkaampi näyttöruudun tekstialueiden näyttämisessä, kun taas tavanomainen merkkiorientoituja määreitä käyttävä järjestelmä on tehokkaampi mosaiikkikuvia näytettäessä. Esillä olevalla järjestelmällä on myös etuna 15 se, että muistia on käytetty siinä tehokkaammin, mihin edellä viitattiin.

Videotex-järjestelmän keskustietokonejärjestel-mässä on tarpeen kaksi muutosta.

(a) Levymuistin segmentit, joiden koko on 1 k, 20 pitää ketjuttaa. Ei ole olemassa mitää ehdotonta rajaa sille, kuinka monta merkkiä voidaan tallettaa ja lähettää päätteelle. Tästä syystä riittävän muistitilan saamiseksi tietokonejärjestelmässä näyttöruudun kuvaamiselle olisi välttömätöntä ketjuttaa 1 k suuruiset levymuis-25 tisegmentit.

(b) Editointiohjelman tulisi sisältää seuraava proseduuri: (1) havaita kolmen merkin ohjaussekvenssi ESC,

Fe, APB, 30 (2) korvata (samassa järjestyksessä) seuraavat merkinvälimerkit (2/0) samalla kahden merkin ohjaus-sekvenssillä ESC, Fe, (3) korvata koodisekvenssi ESC, Fe, APB, 2/0 sekvenssillä ESC, Fe.

35 Kohdat (1)-(3) takaavat mahdollisimman hyvän näytön vanhantyyppisillä päätteillä.

10 73557

Saattaisi olla myös toivottavaa lisätä edi-tointiohjelmaan uusi toimintamoodi. Tätä moodia käytettäessä tarvitsisi käyttäjän painaa vain haluttua näytön ohjausnäppäintä ja editointiohjelma sijoittaisi 5 automaattisesti APB-koodin, ellei ohjauskoodia seuraa raerkinväli-merkki (2/0). Viimeksi mainitussa tapauksessa editointiohjelma poistaisi merkinväli-merkin sen sijaan, että lisäisi APB-merkin. Käyttäjän kannalta tämä uusi editointimoodi olisi loogisempi näppäi-10 mistön käyttötapa kuin olemassaolevassa vaihtoehtoisessa järjestelmässä syötettäessä merkkiorientoituja määreitä.

Kuten edellä esitettiin, siirtotapa on sellainen, että APB-koodi seuraa ohjauskoodia. Tietyn merkin 15 yhteydessä voidaan lähettää kuinka monta määrettä hyvänsä siten, että kutakin määreen ohjauskoodia seuraa APB-koodi.

Tietyissä olosuhteissa tämä voi aiheuttaa ongelmia uusimpien videotex-päätteiden yhteydessä. Ongel-20 ma aiheutuu silloin, kun halutaan vaihtaa aakkosnumeerisesta merkkien näytöstä graafisten merkkien näyttöön käyttämättä näiden erottamiseen yhtä merkinväliä. Normaalissa videotex-päätteessä merkinväli on tarpeellinen, kun taas edellä kuvatussa järjestelmässä muutos 25 saadaan aikaan lähettämällä näytönohjauskoodi, joka aiheuttaa muutoksen akkosnumeerisesta graafiseen näyttöön ja jota seuraa kohdistin taaksepäin-koodi, jota edelleen seuraa ensimmäisen graafisen merkin koodi. Tämä koodi-sekvenssi voidaan tulkita oikein olemassaolevissa 30 videotex-päätteissä, mutta uusimmissa päätteissä ohjauskoodin päälle kirjoitetaan ensimmäisen graafisen merkin koodi eikä näyttö vaihdu graafisten merkkien näyttö-moodiin.

Näin ollen on tarpeen käyttää sellaista koodaus-35 tekniikkaa, joka sallii vaihtamisen aakkosnumeerisista merkeistä graafisiin merkkeihin tarvitsematta käyttää ti 11 73557 merkinväliä niitä erottamassa ja joka tekniikka olisi yhteensopiva olemassaolevien päätteiden kanssa.

On havaittu, että tämä vaatimus voidaan täyttää tekemällä järjestelmä siten, että määreen muutosta 5 edustaa kohdistin taaksepäin-koodi, jota seuraa näytön ohjauskoodi. Tällaisessa järjestelmässä tämä koodi-sekvenssi lähetetään tietyn merkin koodin jälkeen, joka merkki voi olla viimeinen merkki, joka käyttää aikaisemmin voimassa olleita määreitä, tai ensimmäinen 10 merkki, joka käyttää uusia määreitä.

Esimerkiksi vaihdettaessa aakkosnumeerisesta näytöstä graafiseen näyttöön ohjaussekvenssi olisi: ensimmäisen graafisen merkin koodi, jota seuraa kohdistin taaksepäin-koodi ja sen jälkeen ohjauskoodi 15 joka aiheuttaa vaihdoksen aakkosnumeerisesta moodista graafiseen moodiin. Tässä tapauksessa olemassaolevissa videotex-päätteissä ensimmäisen graafisen merkin päälle kirjoitetaan ohjauskoodi. Tämä merkitsee sitä, että graafisen näytön määrittely ei ole alussa täysin vir-20 heetön, mutta muu osa näytöstä on silti täysin oikea.

Graafinen näyttö on silti yhtä hyvä kuin tavanomaisilla videotex-päätteillä aikaansaatavissa oleva näyttö.

Uudemmat päätteet vastaavat graafisiin ohjaus-koodeihin (5/0 - 5/7 kuviossa 4) seuraavalla tavalla.

25 Vastaanotettaessa jokin graafisista ohjauskoodeista (5/0 - 5/7 kuviossa 4) kaikki seuraavat merkit ja jokainen saunaan kohdistimen paikkaan vastaanotettu merkki näytetään graafisina merkkeinä, joilla on niille määrätty väri, kunnes vastaanotetaan uusi näytön ohjauskoodi 30 tai kunnes saavutaan rivin loppuun.

Vaihdettaessa graafisesta näytöstä akkosnumee-riseen näyttöön voidaan käyttää samanlaista ohjaussek-venssiä. Tässä tapauksessa todennäköisin koodisekvenssi on: viimeisen graafisen merkin koodi, jota seuraa koh-35 distin taaksepäin-koodi ja sitten ohjauskoodi, joka aiheuttaa vaihdoksen graafisesta moodista aakkosnumee- 12 73557 riseen moodiin. Tässä tapauksessa viimeisen graafisen merkin päälle kirjoitetaan olemassaolevissa päätteissä näytön ohjauskoodi, mutta tätä pidetään parempana tapana kuin ensimmäisen aakkosnumeerisen merkin 5 päälle kirjoittamista.

Uusinta mallia olevat päätteet on tehty siten, että ne vastaavat aakkosnumeerisiin ohjauskoodeihin (4/0 - 4/7 kuviossa 4) seuraavalla tavalla. Vastaanotettaessa jokin näistä koodeista (4/0 - 4/7 kuviossa 10 4) kaikki seuraavat merkit näytetään aakkosnumeerisina, joilla on niille määrätty väri, kunnes vastaanotetaan uusi näytön ohjauskoodi tai kunnes saavutaan rivin loppuun.

Havaitaan siis, että merkin määreiden muutokset 15 voidaan saada toteutetuksi tarvitsematta käyttää merkinväliä merkkien erottamiseen käyttämällä seuraa-vaa koodisekvenssiä: kohdistin taaksepäin-koodi, jota seuraa näytön ohjauskoodi.

Valinta sen suhteen, kumpaa koodisekvenssiä, 20 käytetään ohjauskoodi ja sen perässä APB-koodi tai päinvastoin, voidaan tehdä talletettaessa tietoja tietokonejärjestelmään. Valinta näiden kahden vaihtoehdon välillä riippuu siitä, onko tärkeämpää taata, että tietty merkki on oikea tai se, että määre on oikea.

25 Esillä oleva tekniikka jättää järjestelmän käyttäjälle mahdollisuuden valita näistä kahdesta vaihtoehdosta kulloinkin tarkoituksenmukaisin.

tl

Claims (7)

73557

1. Videotex-tyyppinen tietojensiirtojärjestelmä, jossa siirretään merkkejä ja merkkien määreitä edustavia 5 koodattuja tietoja keskusmuistista (10) lukuisille päätteille (14), tunnettu siitä, että järjestelmä on tehty siten, että merkin määrettä voi edustaa näytön ohjauskoodi, joka lähetetään kohdistin taaksepäin-koodin yhteydessä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen videotex-tyyppi- nen tietojensiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että siinä kohdistin taaksepäin-koodi voi joko seurata ohjauskoodia tai edeltää ohjauskoodia.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tietojen- 15 siirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että siinä tiettyyn merkkipaikkaan voi liittyä useita ohjauskoodeja ja että kunkin ohjauskoodin yhteydessä lähetetään kohdistin taaksepäin-koodi.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen 20 tietojensiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että siinä keskusmuistin (10) ja kunkin päätteen (14) välisen siirtoyhteyden (12) muodostaa puhelinlinja.

5. Menetelmä merkkejä ja merkkien määreitä edustavien koodattujen tietojen siirtämiseksi keskusmuistin (10) 25 ja päätteen (14) välillä videotex-tyyppisessä tietojen-siirtojärjestelmässä, tunnettu siitä, että merkkien määreitä voi edustaa näytön ohjauskoodi, joka lähetetään kohdistin taaksepäin-koodin yhteydessä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että siinä kohdistin taaksepäin-koodi voi joko seurata ohjauskoodia tai edeltää ohjauskoodia .

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä tiettyyn merkkipaik- 35 kaan voi liittyä useita ohjauskoodeja ja että jokaisen ohjauskoodin yhteydessä lähetetään kohdistin taaksepäin-koodi . 73557