FI73556C - Radiokommunikationsmottagare. - Google Patents

Description

73556

Radioliikennevastaanotin

Esillä oleva keksintö liittyy radioliikennevastaanottimiin ja erikoisesti vastaanottimiin, joita käytetään hyppivällä taajuudella toimivissa radioliikenneverkoissa.

Eräs menetelmä tahallisesti aiheutettujen radiohäiriösignaa-lien (häirinnän) välttämiseksi radioliikenneverkoissa on muuttaa jaksollisin aikavälein taajuutta, jolla lähettimet ja vastaanottimet toimivat. Kun nämä taajuusmuutokset tapahtuvat millisekuntien luokkaa olevin jaksollisin välein ja taajuusmuutokset tapahtuvat lähettimessä ja vastaanottimessa keskenään synkronisesti, menetelmä antaa jonkin verran luottamuksellisuutta lähetyksille sekä jonkin verran suojaa häirintää vastaan. Tätä toimintamenetelmää kutsutaan seuraa-vassa "hyppiväksi taajuudeksi''.

Kun hyppivällä taajuudella toimivia liikenneverkkoja käytetään useiden radiovastaanotinryhmien yhteydessä samaa taajuuskana-varyhmää käyttäen, valesatunnaisesti hyppivien vastaanotin-ryhmien välillä saattaa esiintyä häiriöitä seurauksena kahden ryhmän hyppäämisestä samalle kanavalle samanaikaisesti. Tällaiset taajuuksien yhteensattumat aiheuttavat yleensä yhden "hypyn" jakson pituisen häiriöryöpyn. Kun verkkoa käytetään puheyhteyksillä hyppyjakson ollessa esim. muutamia millisekuntteja, häiriöryöpyt ilmenevät puhesanomaan summautuneina havaittavien napsahduksien muodostamana kohinataustana. Kun käytettävissä olevia taajuuskanavia käyttävien radiolaiteryhmien lukumäärä kasvaa, todennäköisyys sille, että kaksi tai useampi ryhmä valitsee saman kanavan, kasvaa ja siten verkkojen puheyhteyksien ymmärrettävyys laskee.

Käytännön kokeissa on havaittu, että mikäli puhesignaalin käyrämuodosta menetetään 25 % tai enemmän, puheensiirto ei 2 73556 enää ole ymmärrettävissä. Ilman puhesignaalin erikoiskäsittelyä ymmärrettävyysraja saavutetaan, kun noin N/3 radiolaite-ryhmää hyppii toisistaan riippumattomasti samojen N taajuus-kanavien välillä.

Eräs tapa parantaa äänisignaalien ymmärrettävyyttä tavanomaisissa radioiiikennevastaanottimissa, kun vastaanotetussa radiosignaalissa ilmenee lyhyitä keskeytyksiä, on korvata se aikaisemmin vastaanotetulla signaal isegmenti11ä keskeytyksen aikajaksona. Eräs vastaanotin, joka sisältää tällaisen toiminnon on esitetty saksalaisessa kuulutusjui kaisussa No.

2 916 127.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan hyppivällä taajuudella toimiva radioiiikennevastaanotin , jossa hyväksyttävissä oleva signaalin menetystaso on saatu suuremmaksi käyttämällä signaalin korvausta.

Esillä olevan keksinnön mukaan hyppivällä taajuudella toimivaan radioiiikennevastaanottimeen, josa on hyppyjen aikajakso Tl (jokaisen taajuusmuutoksen välinen aikajakso) sisältyy muisti, joka tallettaa vastaanotetun signaalin vastineen ajanjaksoksi T2 sekä kytkin, joka ohjaussignaalia noudattaen antaa ulostuloksi valinnaisesti joko juuri vastaanotetun signaalin tai vastaanotetun signaalin tallennetun vastineen, jolloin signaalin 1aadunmittausväline määrittelee jokaisen aikajakson Tl suhteen, muodostuuko vastaanotettu signaali useammasta kuin yhdestä lähetetystä signaalista ja jos muodostuu, saattaa mainitun ohjaussignaalin kytkimeen niin, että kytkin antaa ulostuloksi T2:n aikana aikaisemmin vastaanotetun ja tallennetun signaalinvastineen.

Ensisijaisesti tällaisessa hyppivällä taajuudella toimivassa radioiiikennevastaanottimessa , jossa vastaanotetut signaalit kuljettavat digitaalista tietoa, signaalin 1aadunmittausväline on mukautettu määrittelemään yhden lähetetyn signaalin ylit- tl 3 73556 tävän signaalimäärän esiintymisen ilmaisemalla signaalin siirtämässä digitaalisessa tiedossa ilmenevän tietosignaali -muutoksen todellisen ajan poikkeaman sellaisen muutoksen laskennallisesta ajasta.

Vaihtoehtoisesti tai edellisen lisäksi signaalin laadunmit-tausvälineet on mukautettu määrittelemään yhden lähetetyn signaalin ylittävän signaalimäärän esiintymisen ilmaisemalla ennalta määriteltyä suuremman lisäyksen signaalivoimakkuudessa vallitsevalla ajanjaksolla Tl verrattuna edeltävällä ajanjaksolla Tl vallinneeseen signaalivoimakkuuteen.

Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa vastaanotettu signaali tali ennetään vi i veiinjaan, jossa on joukko väli ottoj a T2 välein, ja 1ähtösignaaliksi valitaan väliotto, jossa signaalin laatuarvo on korkein, jos vastaanotetun signaalin laatuarvo on ennalta määrätyn arvon alapuolella.

73556

Vastaanotettua signaalia voidaan viivästää jakson T2 moniker-tojen suuruisen lisäaikajakson verran, niin että myöhemmin vastaanotettu signaali voidaan valita lähtösignaaliksi laatuarvojen niin edellyttäessä.

Esillä olevan keksinnön mukaista radioliikennelaitteistoa selitetään seuraavasssa oheisiin piirustuksiin liittyen, jossa: kuvio 1 on hyppivällä taajuudella toimivan radiovastaanottimen kaaviollinen lohkokaavio, kuvio 2 on laitteistossa käytettävän signaalikäsittelypiirin lohkokaavio, kuvio 3 on laitteistossa käytettävän signaalikäsittelypiirin vaihtoehtoisen muodon lohkokaavio ja kuvio 4 on kuvioiden 2 ja 3 käsittelypiireissä käytetyn laadunarviointipiirin kaaviollinen lohkokaavio.

Kuten tiedetään puheaaltomuodot käsittävät perustaajuuden, johon on summautunut joukko harmonisia taajuuksia. Aikuisen miespuolisen puhujan keskimääräisen äänenkorkeuden perustaa-juuden jakson on määrätty olevan alueella 8-10 ms.

Huomautettakoon, että hyppivällä taajuudella toimiva radio-liikennelaitteisto voi vaihtaa taajuutta (hypätä) edellä mainittua keskimääräisen äänenkorkeuden jaksoa lyhyemmin aikavälein.

Epäselvyyden välttämiseksi huomautetaan, että taajuuden vaihtojen välistä jaksoa kutsutaan seuraavasssa "hyppyjak-soksi".

Selitystä varten signaalia, joka saapuu radiovastaanottimeen hyppyjaksolla, jolla kaksi tai useampi radiolaiteryhmä lähettää samalla taajuudella, kutsutaan seuraavassa "häirityksi hypyksi". Vastaavasti signaalia, joka saapuu radiovastaanottimeen hyppyjaksolla, jolla vain asianomainen radioliikennelaiteryhmä on kytkeytynyt kanavaan, kutsutaan "käyttökelpoiseksi hypyksi".

73556

Kuviossa 1 tyypillisen hyppivällä taajuudella toimivan vastaanottimen antenniin 20 vastaanotetut radiosignaalit vahvistetaan radiotaajuusvahvistimessa 21 ja valittu radiosignaali muunnetaan välitaajuudelle sekoittamalla muunnin/oski11 aatto-rissa 22. Välitaajuussignaali vahvistetaan välitaajuusvah-vistimessa 23 ennen diskriminaattori11 e 24 ja ääni taajuusvah-vistimelle 25 syöttämistä.

Antennista 20 saadun halutun signaalin taajuuden vaihtuessa (hypätessä) jaksollisin välein kanavaohjauspiiri 26 saa oskillaattorin 22 taajuuden muuttumaan vaiesatunnaisesti lähetetyn signaalin kanavamuutosten kanssa synkronisesti. Kana-vaohjauspiirinä käytettäväksi sopiva kanavaohjauspiiri on esitetty eurooppalaisessa patenttihakemuksessa No. 82303032.5 (julkaisu No 0069477).

Koska esillä olevassa järjeselmässä vastaanotetut signaalit edustavat digitaalisesti koodattuja puhesignaaleja, kellotaajuuden erotuspiiriä 27 käytetään digitaalisten tietojen saamiseksi, jotka tämän jälkeen tallennetaan signaalikäsittely-piiriin 28. Jäljempänä selitettävän piirin 28 valitsema digitaalinen data muunnetaan analogiamuotoon digitaa!ianalogia-muuntimella 29 ennen vahvistimella 25 suoritettua vahvistusta.

Kuviossa 2 radioiiikennel aitteen vastaanottama digitaalinen data ilmaistaan ja syötetään (kuvion 1) signaalikäsittelypii-rin 28 tuloon 1. Signaalia viivästetään viivelinjalla 2 jakson Tl verran, jona on yksi hyppyjakso. Laadunmittauspiiri 3 määrää johtimella 1 olevan vastaanotetun signaalin voimakkuudesta ja synkronisuudesta arvon, joka edustaa välittömästi edeltävällä jaksolla Tl vastaanotetun signaalin keskimääräistä laatua.

Laadunmittauspiirin 3 määräämää 1aadunmittausarvoa verrataan komparaattorilla 4 liitäntään 5 syötettyyn kynnyssignaaliin . Jos laatuarvo ylittää kynnyssignaalin arvon, viiveiinjalta 73556 6 2 tuleva signaali kytketään elektronisen vaihtokytkentäpiirin 6 kautta lähtölinjaan 7, joka on kytketty digitaali-analogia-muuntimelle 29 (kuviossa 1).

Jos laatuarvo ei ylitä kynnyssignaalin arvoa, komparaattori 4 antaa johtimelle 10 signaalin, joka saattaa vaihtokytkentä-piirin 6 kääntymään toiselta viivotinjalta 16 tulevan johtimelta 9 syötettävän aikaisemmin vastaanotetun signaalin siirtämiseksi lähtölinjalle 7 kunnes laadunmittauspiirin 3 määräämä signaalin keskimääräinen laatu jälleen ylittää kynnyksen.

Viivelinjaa 16 syötetään lähtölinjalta 7 linjan 8 välityksellä ja viivelinja aikaansaa johtimella 8 olevan tulonsa ja johtimella 9 olevan lähtönsä välille viiveen "T2", jonka suuruus on 8-10 ms eli keskimääräinen miehen äänenkorkeuden jakso.

Kuvion 1 signaalinkäsittelypiiri on siten järjestetty niin, että se korvaa mielivaltaisen häirityn hypyn, jonka laadun-mittauspiiri 3 on havainnut, aikaisemmin vastaanotetulla käyttökelpoisella hypyllä. Häirityn hypyn korvaava käyttökelpoinen hyppy on jakson "T2" verran aikaisemmin vastaanotettu hyppy, jolloin viive on aikaansaatu viivelinjalla 16.

On todettu, että jos T2 on lähellä "hyppyjaksoa" siten, että se aikaansaa kunkin häirityn hypyn korvautumisen välittömästi edeltävällä käyttökelpoisella hypyllä, voidaan saavuttaa jopa 40 % signaalin menetys ennen vastaanotetun signaalin ymmärrettävyyden häviämistä. Kuitenkin jos T2 on lähellä hyppyjaksoa, laitteen äänilähtöön tulee luonnottomalta kuullostava monotoninen äänenkorkeus, koska äänenkorkeus pyrkii korvautumaan hyppytaajuuden äänenkorkeudella.

Sovittamalla T2 lähelle luonnollista äänenkorkeutta oikea korvaava signaali saadaan noin 90 % ajasta puheen aaltomuotojen luonteesta johtuen. Vaikkakin äänenkorkeuden seuranta 7 7 3 5 5 6 voi parantaa äänilähtösignaalia, on havaittu, että järjestämällä "T2" olemaan 8-10 ms luokkaa radiovastaanottimesta saadaan luonnolliselta kuullostava lähtö.

Seuraavaksi käsiteltävän kuvion 3 signaalinkäsittelypiiri on järjestetty laajentamaan tekniikkaa, jossa häirityt hypyt korvataan aikaisemmin vastaanotetulla käyttökelpoisella hypyllä, joko aikaisemmin vastaanotetun tai myöhemmin vastaanotetun käyttökelpoisen hypyn käyttöön.

Viivelinjalta 2 tuleva signaali syötetään väliotoilla varustettuun viivelinjaan, joka on esitetty useina erillisinä viiveinä 1.1, 1.1' - 11'', ja signaaliin liittyvä laatuarvo laadunmittauspiiriltä 3 syötetään vastaavaan väliotoilla varustettuun viivelinjaan 12, 12,-12''. Väliotoilla varustettujen viivelinjojen 11, 11' - 11'' ja 12, 12' - 12'' kukin viivejakso on pituudeltaan "T2", joka on edullisimmin 8-10 ms.

Laatuarvot viivelinjan 12, 12' - 12'' jokaisesta lähdöstä syötetään .laadunvertailulaitteelle 15, joka määrää "punnitsemalla" kunkin aikaisemmin vastaanotetun, viivelinjaan 11, 11' - 11'1 tallennetun signaalin osan ja kunkin myöhemmin vastaanotetun signaalin osan laatuarvon signaalin osan, jonka on määrä muodostaa lähtö (sen hetkinen signaalin osa), arvoon verrattuna. Jos sen hetkisen signaalin osan laatuarvo on hyväksyttävä, vertailulaite 15 ohjaa yksi n:stä -valitsimen 18 antamaan sen hetkisen signaalin osan linjalle 7.

Jos sen hetkinen signaalin osa on häiritty, vertailulaite saattaa yksi n:stä -valitsimen 18 antamaan edellisenä vastaanotetun signaalin osan tai seuraavana vastaanotetun signaalin osan linjalle 7 riippuen laadunmittauspiirin 3 määräämistä signaalien osien laatuarvoista. Jos myös sekä edellisenä vastaanotettu että seuraavana vastaanotettu signaalin osa ovat häirittyjä, lähdöksi valitaan seuraavaksi lähinnä oleva signaalin osa, mikäli se on laadultaan hyväksyttävissä.

8 73556

Piiriin sisältyy kaksi muuta viivelinjaa 16 ja 17, joiden kummankin viive on "T2". Viivelinja 16 on järjestetty tallentamaan johtimelle 7 viimeksi annetun signaalin osan viive-linjan 17 tallentaessa sen laatuarvon. Siten mikäli millään viivelinjaan 11, 11' - 11'' tallennetuista signaalin osista ei ole hyväksyttävää laatuarvoa, linjalle 7 jakson "T2" millisekuntia verran aikaisemmin annettu signaalin osa toistetaan.

Viivelinjojen 11, 11' - 11'', 12, 12' - 12'', 16 ja 17 aikaansaaman viiveen "T2" arvo on edullisimmin alueella 8-10 ms, jos laitteisto on tarkoitettu mieshenkilölden käyttöön.

Laadunvertailulaite 15 voi olla tehty analogisista tai digitaalisista jännitekomparaattoreista tai se voi olla toteutettu mikroprosessoria käyttämällä.

Laadunmittauspiirin 15 käyttäessä analogista mittaustekniikkaa etenemistien vaimennuksen vaihtelun eri taajuuksilla tiedetään pysyvän ennustettavissa olevan alueen sisällä, esim + 6 dB keskiarvon molemmilla puolilla, joten vastaanotetun signaalin voimakkuuden kasvu yli kuuden desibelin (dB) ilmaisee toisen ei-halutun signaalin läsnäolon. Siten hyppy, jolla tällainen kasvu esiintyy, määrätään edellä selitetyksi häirityksi hypyksi.

Toisena menetelmänä signaalin voimakkuuden käyttämiseksi määrättäessä,onko vastaanotettu hyppy häiritty vai käyttökelpoinen hyppy, on halutun signaalin voimakkuusjakautuman käyttö. Tässä menetelmässä laadunmittauspiiri 15 on järjestetty siten, että se joko kerää tai olettaa signaalin voimakkuus-jakautuman. Vertaamalla kerättyä tai oletettua hypyn signaalin voimakkusjakautumaa vastaanotetun hypyn signaalin voimakkuuden keskimääräiseen arvoon vastaanotetulle hypylle voidaan johtaa todennäköisyysarvo.

9 7 3 5 5 6

Vastaanotetun hypyn todennäköisvysarvoa verrataan sitten todennäköisyyskynnykseen ja jos todennäköisyysarvo ei ylitä kynnystä, hyppy määritetään häirityksi hypyksi ja korvataan käyttökelpoisella hypyllä kuten edellä on selitetty.

Vaikka edellä esitetyt menetelmät ovat riittäviä eri verkkojen kahden tai useamman lähettimen lähettäessä samalla hetkellä, on mahdollista, että kaksi tai useampia verkkoja on siirtynyt yhtä aikaa samalle taajuudelle ja että tällä hetkellä vain yksi lähetin tai yksi verkoista on käytössä.

Verkkoon, jossa kyseinen lähetin toimii, ei luonnollisesti kohdistu vaikutusta, mutta muut verkot saattavat vastaanottaa havaittavan napsahduksen, koska signaali tunnistettaisiin käyttökelpoiseksi hypyksi.

Siten signaalin voimakkuuden laadunmittausta tehostetaan digitaalisella vertailulla.

Kuten tunnettua digitaalisessa siirrossa esiintyy tiettyä säännöllisyyttä binaariarvosta toiseen tapahtuvissa siirty-missä. Siten kellosignaalin muodostaja voi kehittää vastaanotetusta lähetyksestä kellosignaalin, joka on synkroninen datan siirtymien kanssa. Tätä kellosignaalia käytetään tavallisesti määräämään optimaalinen ajankohta, jolloin näytteenotto tulosignaalista on suoritettava kunkin databitin arvon määräämiseksi.

Kellosignaalinmuodostaja tekee vain pieniä vaiheen korjauksia kellosignaaliin verrattain pitkän keskiarvonmuodostusajän kuluessa, niin että se on tunteeton signaalissa olevalle kohinalle tai häiriölle.

Kellosignaalia käyttämällä kuhunkin vastaanotettuun bittiin voidaan liittää laatumääritteet, häiritty tai käyttökelpoinen ja viivästynyt tai aikainen. Kellosignaalin kanssa synkronisesti vastaanotetut databitit (jotka ovat synkronoituja 73556 10 digitaaliseen signaaliin määrättynä ajanjaksona) ovat käyttökelpoisia. Jos kellosignaalien pulssien välinen jakso määritellään bittijaksoksi, tällöin kellosignaalin kummallakin puolella bittijakson neljänneksen sisällä vastaanotetut databitit määritellään käyttökelpoisiksi ja aikaisiksi tai käyttökelpoisiksi ja viivästyneiksi. Vastaavasti kellosignaalien molemmilla puolilla bittijakson neljänneksen ja bittijakson puolikkaan välillä olevan etäisyyden päässä vastaanotetut databitit voidaan määritellä häirityiksi ja aikaisiksi tai häirityiksi ja viivästyneiksi.

Päätöksiä aikainen ja viivästynyt voidaan käyttää pienten korjausten tekemiseen kellosignaalin vaiheeseen kellosignaa-linmuodostajän synkronoimiseksi määrättynä aikajaksona.

Päätöksiä käyttökelpoinen ja häiritty käytetään määräämään onko hyppy käyttökelpoinen hyppy vai häiritty hyppy. "Käyttö-kelpoinen"-päätöksiä käytetään saattamaan laskuri laskemaan yhdellä ylöspäin aina nimellisesti käyttökelpoinen databitti vastaanotettaessa, samalla kun "häiritty"-päätöksiä käytetään saattamaan laskuri laskemaan yhdellä alaspäin aina nimellisesti häiritty databitti vastaanotettaessa. Laskenta-arvo hyppyjakson päätyttyä muodostaa mitan hypyn laatuarvolle.

Havaitaan, että halutun ja ei-halutun signaalin esiintyessä yhtä voimakkaina häirityt hypyt määritetään digitaalisella erottelulla laadunmittauspiirissä 15, kun taas useamman kuin yhden signaalin esiintyessä ja vaikuttaessa signaalivoimak-kuuteen kynnyserottelu erottaa häirityt hypyt.

Kuviossa 4 välitaajuusvahvistin on järjestetty aikaansaamaan digitaalinen signaali joukolle johtimia 30, jotka johtavat päätösprosessorille (esimerkiksi mikroprosessori) 31. Viivästynyt/aikainen ja käyttökelpoinen/häiritty -päätökset tehdään kellosignaalinmuodostajassa 27. Mahdollinen viivästynyt tai aikainen -päätös takaisinkytketään kellosignaalinmuodosta-jalle 27 johtimella 32 kellosignaalin asettelun aikaansaamiseksi 1 1 73556 edellä esitetyllä tavalla. Käyttökelpoinen ja häiritty -päätökset johdetaan laskurille 33, joka laskee ylöspäin käyttökelpoinen -päätöksen tapauksessa ja alaspäin häiritty -päätöksen tapauksessa. Jos laskurin ylivuoto saavutetaan, se takaisin-kytketään johtimella 34 aikaansaamaan laskurin 33 esiasetus maksimiarvoonsa. Vastaavasti laskurin alivuoto saavutettaessa laskuri 33 asetetaan minimiarvoonsa johtimen 35 välityksellä.

Johtimelle 36 voidaan syöttää alaspäin esiasettava laskenta aiheuttamaan laskurin laskemisen alaspäin minimiarvoonsa puhtaan kohinasignaalin läsnäollessa.

Laskurin 33 saavuttama laskentatila johdetaan prosessorille 31, joka saa myös johtimella 38 olevat signaalit, jotka ilmaisevat kunkin taajuudenmuutoksen esiintymisen (hypyn).

Sen hetkisellä hypyllä saavutettua laskentatilaa verrataan edellisellä hypyllä saavutettuun laskentatilaan prosessorilla 31 hyppyjakson signaalin digitaalisen laatuarvon määräämiseksi. Prosessori 31 määrää myös analogisen laatuarvon johtimilla 30 ilmaistusta signaalinvoimakkuudesta ja käyttää näiden kahden arvon yhdistelmää hyppyyn liitettävän laatu-arvon määräämiseksi.

Jos laatuarvo on merkkinä käyttökelpoisesta hypystä, prosessorin 31 lähtöön 39 muodostetaan signaali, joka aikaansaa signaalin käyttämisen kyseisellä hetkellä. Jos sen sijaan laatuarvo on merkkinä häiritystä hypystä, prosessorin 31 lähtösignaali ilmaisee, mitä edellä tai myöhemmin vastaanotetuista signaaleista on käytettävä sillä hetkellä vastaanotetun signaalin tilalla.

Claims (9)

12 7355 6

1. Hyppivällä taajuudella toimiva radioiiikennevastaanotin, jossa on hyppyjen aikajakso Tl (jokaisen taajuusmuutok-sen välinen aikajakso) ja jossa on muisti (16), joka tallentaa vastaanotetun signaalin vastineen ajanjaksoksi T2 sekä kytkin (6), joka ohjaussignaalia (10) noudattaen antaa ulostuloksi valinnaisesti joko juuri vastaanotetun signaalin tai vastaanotetun signaalin tallennetun vastineen, tunnettu siitä, että signaalin 1aadunmittausväline (3) määrittelee jokaisen aikajakson Tl suhteen, muodostuuko vastaanotettu signaali useammasta kuin yhdestä lähetetystä signaalista ja jos muodostuu, saattaa mainitun ohjaussignaalin kytkimeen (6) niin, että kytkin (6) antaa ulostuloksi T2:n aikana aikaisemmin vastaanotetun ja tallennetun signaalin vastineen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen radioiiikennevastaano-tin, jossa vastaanotetut signaalit kuljettavat digitaalista tietoa, tunnettu siitä, että signaalin 1aadunmittausväline (3) määrittelee yhden lähetetyn signaalin ylittävän signaali-määrän esiintymisen ilmaisemalla signaalin siirtämässä digitaalisessa tiedossa ilmenevän tietosignaalimuutoksen todellisen ajan poikkeaman sellaisen muutoksen laskennallisesta ajasta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen radioiiikenne-vastaanotin, tunnettu siitä, että signaalin 1aadunmittaus-väline (3) määrittelee yhden lähetetyn signaalin ylittävän signaalimäärän esiintymisen ilmaisemalla ennalta määriteltyä suuremman lisäyksen signaalivoimakkuudessa vallitsevalla ajanjaksolla Tl verrattuna edeltävällä ajanjaksolla Tl vallinneeseen signaali voimakkuuteen.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen radioliikenne-vastaanotin, tunnettu siitä, että T2 on alueella kahdeksasta kymmeneen millisekuntia. Il 13 73556

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen radiolii-kennevastaanotin, tunnettu siitä, että siinä on välineet (2) juuri vastaanotetun signaalin viivästyttämiseksi jakson Tl ajaksi, ennen kuin valitaan kytkimen (6) ulostulona käytettävä signaali niin, että 1aadunmittausväline (3) voi käyttää vastaanotetun signaalin laadun keskimääräistä arvoa ajanjaksolla Tl määriteliäkseen muodostuuko vastaanotettu signaali useammasta kuin yhdestä lähetetystä signaalista.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen radiolii-kennevastaanotin, tunnettu siitä, että muisti (16) sisältää väliotoilla varustetun viivelinjan (11, 11'...11"), jossa on useita väliottoja (13'...13") T2 vastaavin välein ja että valitsimeen (18) vaikuttavat 1aadunmittausvälineestä (3) tulevat signaalit joko juuri vastaanotetun signaalin tai vastaanotetun signaalin tallennetun vastaineen valitsemiseksi jonkin T2 ajanjakson kokonaiskertaluvun päästä lähtien juuri vastaanotetusta signaalista ja riippuen vastaanotetun signaalin vastaavasta laatuarvosta kunakin näistä väleistä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen radioiiikennevastaan-otin, tunnettu siitä, että vastaanotettua signaalia viivästytetään T2:n kokonaiskertaluvun verran ennen ulostuloksi tulevan signaalin valitsemista siten, että jos myöhemmin vastaanotetun signaalin laatuarvon todetaan olevan korkeamman kuin aikaisemmin vastaanotetun signaalin laatuarvo, vastaanottimen ulostuloksi on valittavissa myöhemmin vastaanotettu signaali.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen radioliikenne-vastaanotin, tunnettu siitä, että väliotol1isei 1 a viivelin-jalla (11, 11'...11") kunkin tallennetun vastineen vastaavat signaali1aatuarvot tallennetaan toiseen väliotol1iseen viive-linjaan (12, 12*...12"), jossa on vastaavat väliotot (14'... 14") T2 vastaavin välein ja että komparattoria (15) käytetään vastaanotetun signaalin vastaavien laatuarvojen vertaamiseksi 73556 jokaisella välillä T2 sen määrittelemiseksi, minkä signaalin valitsin (18) valitsee ulostuloksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen radioiiikennevastaan- otin, tunnettu siitä, että komparaattori (15) asettaa jokaiselle vastaavalle laatuarvolle painokertoimen, joka riippuu juuri vastaanotetun signaalin ja aikaisemmin tai myöhemmin vastaanotetun ja tallennetun signaalin välillä olevien ajanjaksojen T2 1ukumääräerosta.