FI73061C - Fotoradiator. - Google Patents

Description

VALONSÄTEILIJÄ 73 0 61

Esillä oleva keksintö liittyy valonsäteinjään kuituoptisen kaapelin tai vastaavan valoa johtavan elimen kautta johdetun valon, esimerkiksi auringonvalon säteilemiseksi tehokkaasti ympäristöön.

Aurinkoenergian tehokas käyttö muodostaa tällä hetkellä avaimen energiansäästöön ja sitä on tutkittu aktiivisesti eri aloilla. Aurinkoenergian käyttämiseksi tehokkaimmin sitä on hyödynnettävä sellaisenaan muuttamatta sitä lämpöenergiaksi, sähköenergiaksi tai vastaavaksi muuksi energiaksi. Tämän johdosta hakija on tehnyt erilaisia ehdotuksia aurinkoenergiaa käyttäväksi valaistusjärjestelmäksi. Valaistusjärjestelmässä käytetään kuituoptista kaapelia, jonka välityksellä linssin tai vastaavan keräämä auringonvalo johdetaan haluttuun paikkaan, jossa se säteilee ulos ympäristön valaisemiseksi.

Selitetyn tyyppisessä valaistusjärjestelmässä kuituoptisen kaapelin kautta etenevällä valolla on suuntaavuutta. Siten, jos valo johdetaan ulos tavallisesta katkaistusta kaapelin päästä, valo säteilee tavallisesti vain noin 46 asteen kulmaan. Tavallisesta katkaistusta kaapelin päästä säteilevä valo ei kykene valaisemaan tasaisesti haluttua tilaa, esimerkiksi huonetta. Hakija on ehdottanut erimuotoisia valonsätel-lljöitä, jotka on suunniteltu hajoittammaan tehokkaasti kuituoptisen kaapelin johtaman valon tasaisen valaistuksen saamiseksi laajalle alueelle.

Esillä oleva keksintö muodostaa näiden aikaisempien laitteiden kehitystuloksen.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan valonsäteillä, Joka mahdollistaa valon säteilyn määrän mielivaltaisen jakautuman haluttuun suuntaan valoa johtavan elimen kehää pitkin.

Esillä olevan keksinnön toisena tarkoituksena on saada ai- 2 73061 kaan valonsätein jä, joka kykenee säteilemään tehokkaasti valoa johtavan elimen ulkopuolelle myös ne valon komponentit, jotka etenevät valoa johtavan elimen läpi oleellisesti sen akselin suuntaisesti.

Esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena on aikaansaada yleisesti parempi valonsätein jä.

Esillä olevan keksinnön valonsäteinjään sisältyy pitkänomainen valoa johtava elin kerätyn valon johtmiseksi sen ensimmäisestä päästä sen toiseen päähän. Säteilyelimet säteilevät valon kauttaan ympäristöön säteen suunnassa ulospäin valoa johtavasta elimestä. Valoa johtavan elimen toiseen päähän on sijoitettu heijastuselin, jonka heijastava pinta on valoa johtavan elimen sisään päin heijastaen pintaan osuvan valon. Säteilyelin on konstruoitu aikaansaamaan halutun säteilevän valon määrän jakautuman ainakin yhdessä suunnassa valojohdin-elimen suhteen.

Esillä olevan keksinnön mukaan valonsäteinjässä on pitkänomainen valoa johtava elin, jonka ensimmäiseen päähän kerätty valo syötetään. Valojohtimeen on järjestetty valoa säteilevät osat siten, että valojohtimen kautta kulkeva valo voi säteillä valon määrältään mielivaltaisella halutulla tavalla valojohtimen akselille jakautuneena. Säteilevinä osina on välimatkan päässä toisistaan olevat rengasmaiset liuskat tai spiraaliliuskat, jotka on tehty materiaalista, jolla on suurempi taittokerroin kuin valojohtimella. Valojohtimen toiseen päähän on sijoitettu peili, joka heijastaa oleellisesti valojohtimen akselin suuntaiset komponentit edistäen siten * tulevan valon tehokasta säteilyä säteilyosien kautta.

Esillä olevan keksinnön edellä mainitut ja muut päämäärät, ominaisuudet ja edut ilmenevät seuraavasta yksityiskohtaisesta selityksestä tarkasteltuna yhdessä oheisten piirustusten kanssa.

3 73061

Kuvio 1 on esillä olevan keksinnön toteuttavan valonsäteillään sivukuvanto, kuviot 2 ja 3 ovat esillä olevan keksinnön toimintaperiaatteita esittäviä kaavioita, kuvi 4 vastaa kuviota 1, mutta esittää esillä olevan keksinnön toista suoritusmuotoa, kuvio 5a on esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon sivukuvanto, kuvio 5b on leikkaus pitkin kuvion 5a viivaa b-b, kuviot 6 ja 7 ovat sivukuvantoja vaihtoehtoisista valonsätel-lyelimistä, joita voidaan käyttää esillä olevassa keksinnössä, ja kuviot 8-12 ovat leikkauksia, jotka esittävät erilaisia pei-limuotoja, joita voidaan käyttää esillä olevassa keksinnössä.

Vaikka esillä olevan keksinnön valonsäteinjä voidaan toteuttaa käyttöympäristöstä Ja vaatimuksista riippuen monina fysikaalisina toteutuksina, huomattavia määriä tässä esitettyjä ja selitettyjä suoritusmuotoja on valmistettu, testattu ja käytetty ja kaikki ovat toimineet erittäin tyydyttävästi.

Piirustuksen kuviossa 1 esillä olevan keksinnön toteuttava valonsäteinjä sisältää pitkänomaisen läpinäkyvän valoa johtavan elimen 10, joka on tehty piilasista tai akryylihartsis-ta. Valoa johtavan elimen 10 toinen pää on liitetty valojoh-dinkaapelin 12 toiseen päähän kaapelin toisen pään ollessa liitetty linssijärjestelmään (ei esitetty). Linssijärjestelmä kokoaa valoa, esimerkiksi auringonvaloa kaapeliin 12 ja valo johdetaan kaapelin kautta valoa johtavaan elimeen 10.

Valojohtimessa 10 on joukko rengasmaisista liuskoista Ι4χ-Ι4η muodostuvia valoa säteileviä elimiä valojohtimen akselilla välimatkan päässä toisistaan. Tässä nimenomaisessa suoritusmuodossa on esitetty selvyyden vuoksi neljä valonsä-teilijää Ι4χ-144. Kullakin valonsäteinjällä 14 on suurempi ί 73061 heijastuskerroin kuin valojohtimella 10. Valojohtimen 10 toiseen päähän on asennettu jäykästi peili 16, siten että sen heijastava pinta on valon tulopäähän päin. Tässä rakenteessa valo etenee valojohtimen 10 läpi nuolella I osoitetulla tavalla samalla heijastuen valojohtimen 10 kehältä siten, että valo säteilee säteen suunnassa ulospäin yksityisten valonsä-teilijöiden Ι4χ-Ι4η kohdalla. Muu osa valosta, Joka saavuttaa peilin 16, heijastuu siitä kulkien etenemistietä taaksepäin nuolella R osoitetulla tavalla säteillen samalla ulos valonsäteijoiden 1^χ-ΐ4η kautta.

Seuraavaa selitystä varten oletetaan, että valonjohtimen 10 pituus on L ja että siinä on valonsäteilijät 1^1-144 etäisyyksillä li, l 2, ?-3> V' 4 ja 0 5. Valonsäteili joiden Ι4χ-144 säteilykertoimiksi oletetaana i, a 2> a 3 Ja a4·

Esillä olevan keksinnön tunnusomaisen piirteen mukaisesti on järjestetty siten, että valo lähtee valonsäteilijöistä l^i-l^n määrältään halutulla tavalla valojohtimen 10 akselia pitkin Jakautuneena toteuttaen siten mielivaltaisen halutun valonjakautumakäyrän ympäristön valaistuksessa.

Esillä olevan keksinnön toimintaperiaatteet selitetään kuvioihin 2 ja 3 viitaten käyttäen kuvion 1 rakennetta. Selityksessä käytetyt vakiot ovat kaapelista 12 valojohtimeen 10 tuleva valon kokonaismäärä I0, peiliin 16 osuva valon määrä R0, valonsäteilijöistä Ι4χ, 1^2» 1^3 ja 144 kustakin lähtevät valon määrät βχ, S2, S3 ja s4 ilman peilin 16 vaikutusta, valonsäteilijoiden 1^4, 1^3, 1^2 ja Ι4χ kautta kulloinkin säteilevät valon määrät s*4, s'3, s’2 ja s’x peilistä 16 heijastumisen jälkeen, valon määrät Ιχ, 12, I3 ja I4, jotka kulloinkin saavuttavat valonsäteili jät Ι4χ, 1^2-, 1^3 ja 144 kaapelista 12 valojohtimeen 10 tultaessa, peilin 16 heijastaman valon määrät 1*4, 1*3, I'2 ja Ι'χ, jotka osuvat valonsä-teilijöihin 1^4, 143, 142 Ja Ι4χ ja peilin 16 heijastaman va- 5 73061 lon määrä I’0, joka palaa valonjohtimen 10 valon tulopäähän, jossa kaapeli 12 sijaitsee.

Jos oletetaan, että valonsätein jäiden 14]_, 1^2»· · · > 1½ sä-tellykertoimet a^, «2,..., «n (tässä esimerkissä n = 4) ovat yhtä suuria (merkitty seuraavassaa ), valon määrä, joka tulee johonkin kaapelin puoleisesta päästä laskettuna ensimmäisestä "nrnteen" valonsäteinjästä, voidaan ilmaista seuraavasti : Ιχ = I0e"oSLl (1) S1 = αΙχ = al0e-o£l (2) 12 = (IL - s1)e"a£2 = (1 - a)IQe”aUl + l2) O) s 2 = el2 = α (1 - a)I0e'aUl + l2) (4) missä o on valojohtimen 10 absorptio.

Samalla tavalla määrä In "nrnnen" valonsätein jän l^n kohdalla saadaan yhtälöstä: . -oi.

*„ * (In-l - Vl)e n „ ,n-l T -o(jij) (5) f

= (1 - et) IQe 3=1 J

Siten valonsäteinjästä "n" säteilevä määrä sn on: n ▼ /1 I Π"1 · ( 3. (g)

s — Qtl — a(l - a) Ine ή = ι J

n n 0 J

Valon määrä R0, joka saavuttaa peilin 16 edellä olevassa tilanteessa, voidaan ilmaista yhtälöllä: 6 73061

Ro = (1n - V®'01''*1 " n+1 - (1 - a)nI0e-°(j£li1) (7) missä- n+1 . L.

j-1 3

Peilin 16 heijastama valo kulkee taaksepäin valojohtimen 10 läpi valon tulopäätä kohti. Jälleen osa valosta absorpoituu valon johtimeen 10 tai säteilee valonsätein joiden 14/j, 1^3, 1^2 ja l^i kautta. Valon määrä I*n, joka saavuttaa valonsä-teilijän "n( = il)" saadaan yhtälöstä: I’n = (1 - 6)R0e"ai,n+l = (1 - δ) (1 - a)nI0"°(L + £n+l} (8) missä δ on peilin 16 heijastuskerroln

Siten valonsäteinjästä "n" lähtevän valon määrä s on: s* = ai ’ = (1 - δ) a(l - a) nI ~σ α+£η+1} (9) n n w

Vastaavasti ensimmäisen valonsäteinjän lä^ saavuttavan valon määrä I’i saadaan yhtälöstä: I*χ = (I'2 - s'2)e"°£2 = (1 - δ) (1 - a) 2n_1 I0"°(2L ~ V (10)

Ensimmäisestä valonsäteinjästä l^i lähtevä valon määrä s'i on: ,, . 2n-l T -a (2L - *.) (11) s * L = ai' ^ = (1 - δ) a (1 - a) IQ 1 7 73061

Valojohtimen 10 valon tulopäähän palaavaksi valon määräksi I'0 saadaan: i'o (I’i - sVe'0*1 . tl - ä) (1 - C)2n I0e‘2=L (12)

Edellä mainituissa yhtälöissä valon vaimeneminen valojohti-men 10 sisällä voidaan yleisesti esittää seuraavalla lausekkeella : *'1 «·ι-ι - =’i-i)e"°ii+1 n+1 jn /1 ^2n-i T -o(L + .Σ. li) (13) * (1 - δ) (1 - a) Iq j=i+l 3

Koska edellä esitetyissä yhtälöissä kaikki suureet n, IQ> a, L, n ja vastaavat ovat tunnettuja, yksityiset arvot si, S2,.«.,sn, R0, s’i, s,2,**»>s,n Ja I'0 voidaan saada määräämällä riippuvuudet suureiden si+s'i, s2+sT2>·♦·»sn+s1 n välillä, koska tuntemattomien lukumäärä Ja yhtälöiden lukumäärä ovat yhtä suuria. Nämä vuorostaan antavat vierekkäisten valonsätein joiden väliset etäisyydet li, ΐ2,···»1η· Oletettakoon esimerkiksi, että kukin valonsäteinjä säteilee kaapelista 12 Johtimeen 10 tulevasta valosta määrän si, että valonsäteillä säteilee peilin 16 heijastamasta valosta määrän s*i ja että valonsäteinjöiden todellisuudessa säteilemän valon keskiarvo on S.

Tällöin valo säteilee yksityisten valonsäteinJöiden kautta mielivaltaisen halutun määräjakautuman mukaisesti seuraavil-la ehdoilla:

^ ’ n ill (si + SV

8 73061 missä n on säteilijöiden' lukumäärä,

S± - (1 + B±) S

missä Sj_ on haluttu (asetettu) valon määrä, jonka halutun valonsätein jän on annettava, ja .£^(1 + B^) = 1, Si = and l»i + »’il - si x_±—-— << ε S .

i missä ε <<1 ja esimerkiksi luokkaa 10~3.

Havaitaan siten, että jos vierekkäisten valonsäteinjoiden l^l-l^n väliset etäisyydet valitaan tyydyttämään edellä esitetyt ehdot, kukin valonsäteinjöistä voi säteillä minkä tahansa halutun valomäärän muodostaen halutun valon jakautuma-käyrän valojohtimen 10 akselille. Haluttaessa kerroin voidaan asettaa nollaksi siten, että kaikki valonsätein jät 1^1,...,1^ säteilevät saman valomäärän. Tämä aikaansaa ympäristöön tasaisen valaistuksen samalla intensiteetillä yli valojohtimen 10 pituuden.

Edellä olevassa selityksessä haluttu valonjakautuma on toteutettu mitoittamalla vierekkäisten valonsäteinjoiden välimatkat halutulla tavalla, samalla kun kaikille valonsäteinjoille on valittu sama sätellykerroin. Tämän asemasta säteilyker-toimet voidaan tehdä erisuuriksi eri säteilijöissä samalla sijoittaen säteilijät tasavälein valojohtimelle 10, Jossa tapauksessa eri suureet saadaan yhtälöistä: (lf ) 9 73061 • = V‘el n·) — ry 0 S1 = α1Ι1 = alIOe {2,) τ2 3 (Ιι - ει^'αί - a - VV'23t u'> s2 = a2J2 = α2 ^ ~ - *„-!>*'’* - %<1 * νν"η01 (5'> sn " Vn ' “n ( 1 ‘ “j>-Ioe‘"',t (6,) R0 =ίΙη- sn^'0t = d - - VV*”* (7,) I’n Ml - 6)P.0e'ot = (1 - δ) .Π (1 - a )-I e"a(L+£) (8') J=1 3 0

S' = a I

n n n = (1- i)an .^(1 - aj)-Ioe'o(L+U O’) I'l =(I2 - s'2)e-ai = ( 1 - δ) ^π1 ( 1 - a.)2 ( 1 - a )I0e_o( 2L“U ao') j =2 3 1 u S'1 = aiI' 1 = (1- δ)αχ ( 1 - a.)2 ( 1 - αχ) IQe"a (2L~£) ( 11') 10 73061

Jo = < - ='ι>β~°1 . 2 _ -2aL f i = ( 1 - δ) n ( 1 - 0t.) *IQe ( 12 )

j=l . J

Edellä olevien yhtälöiden yhteydessä valon vaimeneminen valojohtimen 10 sisällä voidaan ilmaista seuraavasti: x i 1 i+1 s i+l'e = ( 1 - δ) . Π ( 1 - a .) Π ( 1 - a .) Ine"a( ^ η+1_ι)£) D=i+1 3 j=i 3 0 (13·)

Yhteenvetona edellä selitetystä suoritusmuodosta voidaan todeta, että pitkänomaisella valonjohtimella 10 on joukko rengasmaisia valonsäteinjöitä 14 välimatkan päässä toisistaan olevissa kohdissa pitkin sen akselia. Vierekkäisten valonsä-teilijöiden väliset etäisyydet tai valonsäteinjoiden sätei-lykertolmet voidaan valita siten, että valonjohtimen 10 akselille saadaan mielivaltainen haluttu valonjakautumakäyrä. Voidaan havaita, että säteilykerroln määräytyy esimerkiksi säteilijän leveydestä, ts. sen pituudesta johtimen 10 akselin suunnassa.

Kuviossa 4 on esitetty esillä olevan keksinnön toinen suoritusmuoto, joka eroaa ensimmäisestä valonsäteijöiden spiraali-muodon osalta. Kuten kuviossa on esitetty, valojohtimen 10 koko pituudelle ulottuu joukko valoasäteilevästä materiaalista tehtyjä spiraaliliuskoja, joista piirustuksessa on esitetty kaksi spiraalilluskaa 20χ ja 202· Myös tässä kummallekin valonsätein jälle 20^ tai 202 voidaan saada mikä tahansa, haluttu valonsäteilykerroin valitsemalla vastaavasti kunkin valonsätein jän leveys tai nousu valojohtimen 10 akselilla.

Muu osa rakenteesta 16 mukaanluettuna on samanlainen kuin ensimmäisessä suoritusmuodossa.

Säteilijät, joko rengasmaiset tai spiraalit, voidaan haluttaessa tehdä kulloinkin muodoltaan epäjatkuviksi, niin etä tuloksena oleva valon jakautuma tulee epätasaiseksi myös valojohtimen 10 radiaalisuunnassa.

li 730 61

Kuvioissa 5a ja 5b on esitetty esillä olevan keksinnön kolmas suoritusmuoto. Joukko valonsäteinJöitä 22\-22b, kulkee erikseen valojohtimen 10 akselia pitkin. Kuten parhaiten ilmenee kuviosta 5b, valonsätein jät 221—22 4 ovat valojohtimen 10 kehällä välimatkan päässä naapureistaan. Valonsäteinjöi-den leveydet, joita edustaa säteilijän 222 leveys W, voidaan määrätä valojohtimen 10 akselia pitkin siten, että ne tyydyttävät edellä esitetyt yhtälöt muodostaen siten halutut valon-jakautumat johtimen 10 aksiaalisuunnassa.

Vaikka tähän asti selitetyt valonsätein jät ovat muodostuneet rengasmaisista tai spiraalimaisista elimistä, joilla kullakin on suurempi taittokerroin kuin valonjohtimella 10, säteilijöinä voivat toimia valojohtimeen muodostetut rengasmaiset tai spiraalimaiset urat, kuten on esitetty hakijan rinnakkaisessa US patenttihakemuksessa No. 490,685, jonka nimityksenä on "Photoradiator and Method of Producing Same.” Tämän tyyppisiä toteutuksia kuvataan kuvioiden 6 ja 7 yhteydessä.

Kuvioissa 6 pitkänomaiseen valoa johtavaan elimeen 10 on muodostettu Joukko rengasmaisia uria välimatkan pääs sä toisistaan oleviin kohtiin sen akselia pitkin. Toisaalta kuviossa 7 valoa johtavaan elimeen 10 on muodostettu spiraa-liurat 20’i ja 20'2 sen päiden välille. On selvää, että sä-teilykertoimen jakautuma voidaan tehdä halutuksi esimerkiksi valitsemalla rengasmaisten urien tapauksessa määrätty syvyys tai spiraaliurien tapauksessa määrätty syvyys tai nousu.

Edellä mainituissa suoritusmuodoissa tehokkaan valonsäteilyn aikaansaamista varten käytetty peili 16 (16’) on suunnattu kohtisuoraan valojohtimen 10 akseliin nähden. Kaapelin 12 va-lojohtlmeen 10 johtama valo sisältää yleensä oleellisesti valojohtimen 10 akselin suuntaisia komponentteja Ja tämä osa valosta pääsee peiliin 16 suoraan valojohtimen 10 kehältä heijastumatta tai vain harvoja kertoja heijastuen. Nämä valo- 12 73061 komponentit pyrkivät jäämään kulkematta valonsäteinJoiden kautta, siten kuin yhtälö (12) ja (12’) esittää. Seuraavassa viitataan kuvioihin 8-10, jotka esittävät esillä olevan keksinnön muita suoritusmuotoja, jotka on suunniteltu ohjaamaan myös oleellisesti yhdensuuntaiset komponentit tehokkaasti va-lojohtimen 10 ympäristöön. Kuvioissa 8-10 valonsäteinjät on jätetty esittämättä esityksen yksinkertaistamiseksi.

Kummassakin kuviossa 8 Ja 9 esitetty valojohdin 10 on varustettu peilillä 16’, joka on muodostettu kuperaksi valojohtimen 10 valon tulopäähän päin. Kuvion 10 valojohtimessa 10 on peili, joka on asetettu sopivasti vinoon valojohtimen 10 akselin suhteen. Kaikissa tällaisissa rakenteissa peiliin 16' osuvat valon yhdensuuntaiset komponentit tulevat peilistä 16’ heijastuttuaan valojohtimen 10 akseliin nähden erisuuntaisiksi ja heijastuvat siten useammin valojohtimen 10 kehältä edetessään valon tulopäätä kohti. Tämä osa valosta tunkeutuu paremmin valonsäteinjoiden kautta ja nostaa siten valon-säteilijän valonsäteilytehokkuutta kohtisuoraan peilin 16 tapaukseen verrattuna.

Kuvioissa 11 ja 12 on esitetty edellä kuvioiden 8 ja 9 yhteydessä selitettyjen pellimuotojen muunnoksia. Kuvion 11 peili 16" on kovera valojohtimen 10 valon tulopäähän päin ja samoin on kuvion 12 peili 16". On ilmeistä, että kuviossa 11 ja 12 esitetyt peilit 16" samoin kuin kuvioissa 8 ja 9 esitetyt peilit 16' heijastavat oleellisesti yhdensuuntiset komponentit tehokkaasti eri suuntiin, niin että myös tämä osa valosta voi säteillä valonsäteinjöiden läpi ennen valon tulopäähän Joutumistaan.

Yhteenvetona havaitaan, että esillä olevan keksinnön avulla aikaansaadaan valonsäteinJä, jolla yksinkertaisesta rakenteestaan huolimatta voidaan toteuttaa mielivaltainen haluttu valon jakautuma ainakin valojohdinelimen akselia pitkin Ja jolla saadaan myös valojohtimeen tulevat oleellisesti yhden- 13 73061 suuntaiset valokomponentit ohjatuksi tehokkaasti ympäristöön.

Erilaiset muunnokset ovat alan ammattimiehelle mahdollisia esillä olevaan selitykseen tutustumisen jälkeen keksinnön piiristä poikkeamatta. Esimerkiksi oleellisesti.yhdensuuntaiset valokomponentit heijastavan peilin 16 tai 16* voi korvata peilin kohdalla oleva valojohtimen pää, jos se käsitellään sopivalla tavalla heijastamaan kyseisiä komponentteja vastaavalla tavalla. Myös tällöin valojohtimen heijastuva pää voi olla kohtisuorassa tai vinossa valojohtimen akseliin nähden tai kupera tai kovera valojohtimen toiseen eli valon tulopää-hän päin.

Claims (10)

111 73061 P ATENTTIVAATIMUKSET

1. Valonsätein jä, tunnettu siitä, että siinä on: pitkänomainen valoa johtava elin (10) kerätyn valon johtamiseksi säteilijän toisesta päästä toiseen päähän; sätellyelimet (Ι4χ-Ι4η, 20i-20n, 22χ-22η, iVj-lVn, 20’1-20’n), joiden kautta valo säteilee ympäristöön säteit-täisesti valoa johtavasta elimestä (10) poispäin; ja heijastuselin (16, 16', 16'1), joka heijastaa siihen osuvan valon ja joka on sijoitettu valoa johtavan elimen (10) toiseen päähän siten, että sen heijastava pinta on suunnattu valoa johtavaan elimeen (10) päin; mainittujen säteilyelinten (Ι4χ-]4η, 20χ-20η, 22χ-22η, IVx-14'h, 20*1-20^) ollessa konstruoitu siten, että valoa johtavan elimen akselin suhteen muodostuu valittu säteillyn valon määrän Jakautuminen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valonsäteinJä, tunnettu siltä, että heijastuselin (16’) on kupera valoa johtavan elimen (10) mainittuun ensimmäiseen päähän päin.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valonsäteinjä, tunnettu siitä, että heiJastuselin (16'*) on kovera valoa johtavan elimen (10) mainittuun ensimmäiseen päähän päin.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valonsäteinJä, tunnettu siitä, että heijastuselin (16'') on vinossa valoa Johtavan elimen (10) akseliin nähden.

5. Jonkin edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen valon-säteilijä, tunnettu siitä, että heijastuselin (16, 16', 16*') muodostuu peilistä.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valonsäteinJä, tunnettu siitä, että sätellyelimet käsittävät Joukon sätei-lyelimiä (Ι4χ-ΐ4η, Ι4’χ-Ι4'η), Jotka on sijoitettu 15 73061 välimatkan päässä toisistaan oleviin kohtiin pitkin valoa Johtavan elimen (10) akselia.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen valonsätein Jä, tunnettu siitä, että säteilyelimet (l^i-l^n* l^’i-l^’n) on konstruoitu siten, että valon s^, Joka säteilee kunkin sätei-lyelimen kautta valoa Johtavaan elimeen (10) saapumisensa Jälkeen, Ja valon s'i, Joka säteilee mainitun säteilyelimen kautta heiJastuselimestä (16) heiJastumisensa Jälkeen, kokonaismäärällä Si + s'i on muihin säteilyelimiin verrattuna määrätty arvo.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen valonsäteinJä, tunnettu siitä, että säteilyelimestä (Ηι-].4η, lV}-l4'n) säteilevä valittu valomäärä s± tyydyttää yhtälön: Si « ( 1 + B^S-: _ 1 n missä s = ^ + s'.), n on säteilyelinten luku- 1. määrä, on ennalta valittu arvo Ja di <1 + si> - *·

9· Patenttivaatimuksen 1 mukainen valonsätein Jä, tun nettu siitä, että säteilyelimet muodostuvat Joukosta Jatkuvia säteilyelimiä (20i-20n, 20’1-20’n), Jotka sijaitsevat pitkin valoa Johtavan elimen (10) akselia.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen valon valonsäteinJä, tunnettu siitä, että valon s*, Joka säteilee kunkin säteilyelimen (20i-20n, 20'i-20’n) kautta valoa Johtavaan elimeen saapumisensa Jälkeen, Ja valon s'i, Joka säteilee mainitun säteilyelimen (20i-20n, 20'1-20'n) kautta heiJastuselimestä (16) heijastumieensa Jälkeen, kokonaismäärä 16 73061 si + s'i on määrätty valoa johtavan elimen (10) pituuden funktiona mitattuna mainitusta ensimmäisestä päästä.