FI72910B - Foerfarande och anordning foer boejliggoerning av faner. - Google Patents

Description

kuulutusjulkaisu _ _ Λ ^ [Β^ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 7291 0 0¾¾¾ C ίΛΕ. Pv ίο:, iti ·. .yjur.ctty (4b/ p ,. _ .. ..->· 1 . ^ λ 1 /·,;'ry (51) Kv.lk.Vlnt.CI.4 B 27 D 5/00

SUOMI-FINLAND

(Fl) (21) Patenttihakemus - Patentansökning 782246 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 14.07.78

Patentti· ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä - Giitighetsdag 14.07.78

Patent-och reflisterstyrelsen (41) Tullut julkiseksi-Biivit offentiig 15.01.80 (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.- 30.04.87

Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (86) Kv. hakemus-Int. ansökan (32) (33) (31) Pyydetty etuoikeus - Begärd prioritet (71) Meinan Machinery Works, Inc., No. 1—38, Kaj1 ta , Yokone-cho, Ohbu-shi, Aichi-ken, Japani-Japan(JP) (72) Katsuji Hasegawa, Aichi-ken, Japani-Japan(jP) (74) Leitzinger Oy (54) Menetelmä ja laite viilun tekemiseksi taipuisaksi - Förfarande och anordning för böj1iggörning av faner

Keksintö koskee menetelmää viilun tekemiseksi taipuisaksi, jolloin aikaisemmassa työvaiheessa leikattua viilua siirretään pääasiallisesti kohtisuorasti puun syiden suuntaan nähden, ja teräelimillä muodostetaan lukuisia oleellisesti syiden suuntaisia viilloksia viilun toiseen pintaan siirron aikana.

Lisäksi keksintö koskee laitetta menetelmän toteuttamiseksi, jossa laitteessa käyttölaitteen pyörittämä alasintela on sovitettu siirtämään viilua pääasiallisesti kohtisuorasti viilun syiden suuntaan nähden, ja leikkuulaite on sijoitettu alasintelaa vastapäätä ennalta määrätyn välin päähän alasintelasta, jolloin leikkuulaitteen leik-kuuelimet on sovitettu muodostamaan viilun toiseen pintaan lukuisia viilloksia.

Kun viilu sorvataan ainespuusta eli pöllistä, halkeamia muodostuu tavallisesti viilun nurjaan pintaan, ts. sen koneistettuun eli ero tettuun pintaan, jolloin viilun pituus kasvaa suuremmaksi nurjalla 2 72910 pinnalla kuin sen vastakkaisella pinnalla, mistä on seurauksena nk. käpristyminen.

Tavallinen tapa tämän käpristymisen estämiseksi on muodostaa viilun pintapuolelle lukuisia viilloksia, jotka vastaavat halkeamia, molempien pintojen välisen pituuseron kompensoimiseksi. Kuitenkaan tämä toimenpide ei ole tehokas, koska mekaanisesti muodostetut viillokset täyttyvät uudelleen nopeasti leikkuuterän takaisinvetämisen jälkeen, johtuen viiluaineksen elastisuudesta. Uudelleen täyttyneet viillokset pysyvät viilun pintapuolella ainoastaan leikkuuterän suoraviivaisina jälkinä.

Sen tähden tämän keksinnön päätarkoituksena on lisätä viilun taipui-suutta, jotta saataisiin tuotteiden hyvä saanto ja valmistuksen myöhempien vaiheiden rationalisointi, mikä lisää vanerin valmistuksen tehokkuutta.

Keksinnön mukaan edellä mainittu tarkoitus saavutetaan siten, että viilua taivutetaan muuttamalla sen kulkusuuntaa viillospinnasta poispäin niin, että mainituista viilloksista kehittyy suuri lukumäärä halkeamia.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, että ohjain-elin on sovitettu ohjaamaan viilua siirron aikana ja että ohjain-elintä vastapäätä on sijoitettu vastaelin, joka on sovitettu koskettamaan viilua siirron aikana viilun taivuttamiseksi viillospinnasta poispäin olevaan suuntaan.

Keksinnön edellä esitetyt ja muuta tarkoitukset sekä edut käyvät lähemmin selville edullisten sovellutusmuotojen selityksestä, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää sivulta nähtynä keksinnön erään sovellutusmuodon oleellista osaa, havainnollistaen tapaa, jolla viilu valmistetaan käyttäen keksinnön mukaista menetelmää.

Kuviot 2 ja 3 esittävät kuviossa 1 esitetyssä sovellutusmuodossa käytetyn leikkuutelan kahta sovellutusmuotoa.

3 72910

Kuvio 4 esittää edestä nähtynä leikkuutelaa ja sen kanssa yhdessä toimivaa alasintelaa sekä käyttölaitteita, sovitettuna kuviossa 1 esitettyyn sovellutusmuotoon.

Kuvio 5 esittää kaaviollisesti viilua, jossa on keksinnön mukaisella laitteella tehtyjä viillosmaisia uurteita.

Kuvio 6 esittää kaaviollisesti halkeamia, jotka on muodostettu kuvion 5 mukaisessa viilussa olevista viilloksista taivuttamalla keksinnön mukaisella laitteella viilua.

Kuvio 7 esittää sivulta nähtynä keksinnön erästä sovellutusmuotoa.

Kuvio 8 esittää sivulta nähtynä vielä erästä keksinnön sovellutus-muotoa.

Keksinnön edullisia sovellutusmuotoja selitetään seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin.

Kuten on esitetty kuvioissa 1-3, keksinnön mukaisessa laitteessa on viillosten muodostustela A, joka kehäpinnallaan kannattaa useita, viilloksia muodostavia leikkuuelimiä 3, viillosten muodostustelaa A : vastapäätä alasintela B, käyttölaite telojen A ja B käyttämiseksi, ohjainelin 6 viilun C ohjaamiseksi, jonka toiseen pintaan on tehty viilloksia Cl leikkuuelimillä 3, vastaelin 7 viilun C taivuttamiseksi ja kuljetin 8 siirtolaitteena.

Tela A on varustettu kehäpinnaltaan useilla säteettäisesti ulko-nevilla, viilloksia muodostavilla leikkuuelimillä 3, jotka ovat halutun välin päässä toisistaan. Nämä leikkuuelimet on järjestetty useiksi ryhmiksi, joista jokainen käsittää useita leikkuuelimiä, joilla ryhmillä on aksiaalisessa suunnassa säännöllinen tai epäsäännöllinen jako. Samalla telassa A on useita syvennyksiä 4, jotka on sovitettu väljästi vastaanottamaan vastaelimen 7 vastaavat osat. Telassa A on koholla oleva ja syvennetty kehäpinta. Syvennetyt osat muodostavat uria 4, samalla kun leikkuuelimet 3 muodostetaan telan A koholla oleville osille.

4 72910

Alasintelassa B, joka on vastapäätä, sopivan välin päässä viillosten muodostustelasta A, on useita uria 1, jotka on sovitettu väljästi vastaanottamaan ohjainelimen 6 vastaavat osat. Tela B on tehty raudasta, kovasta kumista tai hartsista.

Näiden kahden telan A ja B sellainen välimatka, joka sallii leik-kuuelimen 3 koskettavan telan B pintaa, on optimaalinen, vaikka muodostettavien viillosten syvyys määrätään riippuvaisena viilun C tilasta. Niinpä telojen väli määrätään siten, että muodostuu sopivan syvyiset viillokset, kun viilu kulkee telojen välisen alueen läpi. Tätä telojen välimatkaa voidaan vaihdella ja säätää säätölaitteella 5, jota selitetään jäljempänä.

Käyttölaitteena kumpaakin telaa varten voi olla sähkömoottori 9 tai vaihtoehtoisesti molempia teloja käytetään hammaspyörien Ib, 3b välityksellä, jotka on asennettu vastaavien telojen akseleille la, 3a. Viitenumeroilla le ja 3c on merkitty laakereita.

Ohjainelin 6 on sovitettu ohjaamaan viilua C telan A jättöpuolen kehäpinnan tuntumassa pitkin peräkkäisten leikkuuelimien kulkurataa niin, että viilu C kulkee telojen A ja B välin kautta eikä leikkuu-elimien 3 lävistämänä voi pudota pois leikkuuelimistä.

Ohjainelin 6 on sovitettu osittain telan B uriin 1 ja siinä on ohjainpinta 6b, johon kuuluu kaareva osa, joka ulottuu uran 1 läheisyydessä olevan osan ja vastaelimen 7 välille, seuraten leikkuuelimien 3 kulkuradan kaarevuutta sekä pääasiallisesti suora osa, joka ulottuu poispäin telan A pinnasta.

Vastaelin 7 on sovitettu taivuttamaan viilua C ennalta määrättyyn kulmaan siinä kohdassa, jossa viilu C jättää leikkuuelimet 3, suuntaan, joka on vastakkainen siihen pintaan nähden, johon viillokset Cj on mudostettu. Vastaelin 7 on sovitettu osittain telan A uriin 4 ja varustettu vastapinnalla 7a, joka sijaitsee ohjain-elimen 6 puolella ja on sellaisen välin päässä ohjainelimen korkeimmasta pinnasta 6a, että viilu C oi kulkea tämän välin läpi.

5 72910

Ohjainelin 6 ja vastaelin 7 ovat jäykkiä elimiä, jotka on kiinnitetty laitteen runkoon (ei esitetty).

Viillosten muodostustelan A voi muodostaa yksi jäykkä tela tai vaihtoehtoisesti useat pituudeltaan pienet, aksiaalisesti kohdakkain olevat telat, jotka on kannatettu vastaavissa laakereissa, kuten on esitetty kuviossa 3. Viimeksi mainitussa tapauksessa kokonaisuus täytyy rakentaa siten, että viillosten muodostustelan A taipuma on mahdollisimman pieni. Alasintelaa B käytetään käyttö-telana, ja viillosten muodostustela A on tässä tapauksessa jouto-käyntitelana.

Havainnollistetussa sovellutusmuodossa viilun C taivutus aikaansaadaan lähellä kohtaa, jossa viilu C lävistetään ja viillostetaan. Lävistys ja taivutus tapahtuvat oleellisesti samassa kohdassa.

; Kuitenkin viillostus ja taivutus voidaan suorittaa toisistaan välin päässä olevissa kohdissa. Niinpä esimerkiksi, vaikkakaan sitä ei ole esitetty piirustuksissa, puristustela ja sitä vastapäätä oleva siirtotela on sijoitettu kohtaan, joka on riittävän välin päässä niistä kohdista, joissa viillostaminen suoritetaan. Puristustela on tehty aineesta, jolla on suuri kitkakerroin, esimerkiksi kumista. Vastaelin, joka on samanlainen kuin havainnollistetussa sovellutus-muodossa, on sijoitettu puristustelan yhteyteen samalla kun ohjaus-elin, joka on samanlainen kuin esitetyssä sovellutusmuodossa, on sijoitettu puristus- ja siirtotelan poistopuolelle. Siten vastaelin ja ohjainelin toimivat yhdessä toistensa kanssa taivuttaen viilua C samalla tavalla kuin havainnollistetussa sovellutusmuodossa. Kuitenkaan tämä sovitelma ei ole käytännöllinen, koska kustannukset nousevat sen ohdosta, että viillosten muodostuselin ja taivutuselin on asennettu toisistaan erilleen.

Viitaten uudelleen kuvioon 1 on järjestetty syöttökuljettimet 2 ja 2a viilun C syöttämiseksi viillosten muodostustelan A ja alasin-telan B väliin. Ylempi kuljetin 2a on tarpeeton, jos viilu C sovitetaan telojen väliin käsin, mutta se on välttämätön, kun keksinnön mukaista laitetta käytetään muun valmistuslaitteen, kuten viilusor-vin yhteydessä. Poistokuljetin 8 on sijoitettu viillosten muodostustelan A poistopuolelle.

6 72910 Säätölaite 5 on sovitettu telojen A ja B välin säädön sallimiseksi pääasiallisesti viilun paksuuden mukaan ja antamaan voiman, jolla leikkuuelimet pakotetaan viiluun C. Tämän säätölaitteen, joka asennetaan tarvittaessa, voi muodostaa yksi ruuvi tai ruuvin ja pneumaattisen tai hydraulisen sylinterin yhdistelmä tai jousi (ei esitetty), joka on sovitettu aikaansaamaan säädön. Kumpaakin telaa voidaan siirtää toisiaan kohti ja toisistaan poispäin telojen välisen välin säätämiseksi.

Toiminnan aikana, kun viilua C syötetään viillosten muodostustelan A ja alasintelan B väliin siten, että suunta, jossa viilua C siirretään, muodostaa pääasiallisesti suoran kulman viilun syiden suunnan kanssa, viilua C lävistetään leikkuuelimillä 3, sen kulkiessa telojen välissä. Niinpä kun viilua C syötetään jatkuvasti, sen pintaan muodostuu lukuisia viilloksia Cj_, jotka sijaitsevat viillosten muodostustelan A puolella, kuten on esitetty kuviossa 5. Viilua C kuljetetaan ohjainelimen 6 ohjainpintaa 6b pitkin, samalla kun se vielä on lävistettynä leikkuuelimillä 3, vaikka se on jättänyt alasintelan B. Koska viilu C on pakkosyötetty leikkuuelimien 3 välityksellä, mitään tukkeutumista ei voi tapahtua. Viilun C osaa, joka on saavuttanut ohjainelimen 6 korkeimman kohdan 6b, puristetaan sitten vastaelimen 7 vastapinnan 7a välityksellä, jolloin liikkeen suunta muutuu. Vastaelin 7 nimittäin erottaa pakotetusti viilun leikkuuelimistä 3 ja taivuttaa sen vastakkaiseen suuntaan viillos-pintaan nähden siten, että viilun pinta, jossa on viilloksia C]_, tulee kuperaksi, kun taas toinen pinta tulee koveraksi. Tästä taivutuksesta on seurauksena, että viilun C viilloksista muodostuu lukuisia halkeamia, kuten käy selville kuviosta 6.

Keksinnön erästä tyypillistä, edullista sovellutusmuotoa on selitetty viitaten kuvioihin 1-4. Kuitenkaan tämä sovellutusmuoto ei ole ainoa mahdollinen, vaan keksintö voidaan toteuttaa monella eri tavalla.

Kuvio 7 esittää keksinnön erästä sovellutusmuotoa, jossa viillosten muodostustela A, jonka kehällä on leikkuuelimiä, on korvattu useilla ketjuilla A2, joista jokainen kannattaa useita leikkuuelimiä 3. Nämä 7 72910 ketjut kulkevat vastaavien ketjupyörien Aj ympäri, jotka on kannatettu yhteisellä, moottorin (ei esitetty) käyttämällä akselilla.

Kuvio 8 esittää vielä erästä sovellutusmuotoa, jossa useita leikkuu-elimiä 3 on asennettu liikkumaan edestakaisin viilun kulkurataa kohti ja siitä poispäin kampilaitteen 15 välityksellä. Näitä leik-kuuelimiä 3 painetaan jaksottaisesti kampilaitteen 15 välityksellä viilua vasten, lukuisten viillosten Ci muodostamiseksi viilun pintaan.

: Alasintelan B poistopuolelle on järjestetty puristuskuljetin 17, joka on sovitettu puristamaan viilun C tukea 16 vasten viilun C taivuttamiseksi. Tämä sovellutusmuoto toimii samalla tavalla kuin : selitetyt sovellutusmuodot.

Kuten on seiitetty,'keksinnon mukaan viilu, jossa on lukuisia viil-loksia, taivutetaan vastakkaiseen suuntaan viiltopintaan nähden, jolloin tässä pinnassa olevista viilloksista muodostuu lukuisia halkeamia. Nämä halkeamat eivät ole jatkuvia, vaan erillisiä. Useimmat näistä halkeamista ovat eri suuntaisia ja ulottuvat huomattavan syvälle viiluun, millä aikaansaadaan huomattava taipuisaksi tekevä vaikutus.

Kriittisenä piirteenä ei ole viilun viiltäminen, vaan sen taivutus viilun pintaan muodostettujen viillosten jälkeen. Edellyttäen, että viilu taivutetaan pakotetusta ilman viiltovaihetta, halkeamat ‘ tulevat kulkemaan suoraviivaisesti syiden suunnassa, mikä aikaansaa viilun täydellisen halkeamisen tai repeämisen. Toisaalta keksinnön mukaan halkeamat ulottuvat joka suuntaan niin, ettei muodostu mitään lovien suoraviivaista jatkuvuutta syiden suunnassa, mikä takaa hyvän taipuisaksi tekevän vaikutuksen.

Lisäksi telojen tukkeutuminen, mitä pyrkii tapahtumaan, kun viilua taivutetaan erittäin suuressa kulmassa, esimerkiksi muodostamaan ylösalaisin käännetyn V:n muodon, estetään, koska viilua pakotetaan eteenpäin leikkuuelimillä taivutusosaa kohti, mikä takaa laitteen joustavan jatkuvan toiminnan.

8 72910

Edelleen, koska taivutusvaikutusta ei saada elastisella aineella, vaan jäykällä aineella, ovat halkeamat tarkalleen määrätysti muodostetut ja tasaisesti jaetut.

Lisäksi, koska poimut, jotka aiheutuvat viilun erotessa pöllistä, oikaistaan viilun tasoittamiseksi, viilun syöttäminen tai johtaminen seuraavaan valmistuslaitteeseen, kuten leikkauslaitteeseen, paranee huomattavasti. Samalla viilujen yhteenliittäminen seuraavassa liitosvaiheessa voidaan suorittaa ilman 1iitosnauhojen tai sen tapaisten epämieluisaa irtirepimistä, koska viilu on tasomainen.

Myös kuivauksen tehokkuus on paljon suurentunut, koska lämmönsiirto viiluun sekä veden haihtuminen on tehostunut halkamien vaikutuksesta .

Keksinnön mukaisella menetelmällä suoritettu käsittely aikaansaa toisaalta viilun sisäisen jännityksen tehokkaan poistaminen. Sen ansiosta vanerin deformoituminen tai vääristyminen sekä muut ongelmat, jotka johtuvat sisäisestä jännityksestä, vältetään.

Samalla viilua voidaan käsitellä hyvin, koska keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettu viilu on siinä määrin taipuisa, ettei siinä esiinny jännityksen keskittymiä. Edelleen viilun kuitujen sekaantuminen tai kietoutuminen vältetään, koska siinä on suuri määrä lovia. Lisäksi tulee mahdolliseksi venyttää viilua kohtisuorassa suunnassa syiden suuntaan nähden, millä parannetaan saantoa.

Edellä olevasta selityksestä huomataan, että aikaisempien menetelmien edellä mainitut epäkohdat on vältetty tämän keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella. Lisäksi keksinnön mukaan on aikaansaatu laite, jolla on yksinkertainen rakenne ja edullinen sovitus, mikä huomattavasti lisää taipuisaksi tekevää vaikutusta. Keksintö aikaansaa vanerin valmistuksen joukkotuotannon alhaisin kustannuksin ja vaikuttaa suuresti osaltaan parannettuun ja tehokkaaseen tuotantoon vaneriteollisuudessa sekä puuvarojen entistä tehokkaampaan käyttöön.

Claims (11)

1. Menetelmä viilun tekemiseksi taipuisaksi, jolloin aikaisemmassa työvaiheessa leikattua viilua (C) siirretään pääasiallisesti kohti-suorasti puun syiden suuntaan nähden, ja teräelimillä muodostetaan lukuisia oleellisesti syiden suuntaisia viilloksia (C^) viilun toiseen pintaan siirron aikana, tunnettu siitä, että viilua taivutetaan muuttamalla sen kulkusuuntaa viillospinnasta poispäin niin, että mainituista viilloksista (Cj) kehittyy suuri lukumäärä halkeamia (C2)·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viillokset (C^) muodostetaan saattamalla useita viilun kulkurataan nähden oleellisesti poikittaisen akselin ympäri pyöriviä teräelimiä (3) kosketukseen viilun (C) pinnan kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että teräelimet (3) on sovitettu liikkumaan edestakaisin viilua kohti ja siitä poispäin.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viilun (C) taivutus aikaansaadaan ohjaamalla viilu ennalta määrättyyn suuntaan ja sitten muuttamalla sen liikesuuntaa ennalta valitussa kulmassa.

5. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, jossa laitteessa käyttölaitteen pyörittämä alasintela (B) on : sovitettu siirtämään viilua (C) pääasiallisesti kohtisuorasti viilun syiden suuntaan nähden, ja leikkuulaite (A, 3) on sijoitettu alasintelaa vastapäätä ennalta määrätyn välin päähän alasintelasta, jolloin leikkuulaitteen leikkuuelimet (3) on sovitettu muodostamaan viilun toiseen pintaan lukuisia viilloksia (C^), jotka kulkevat pääasiallisesti syiden suuntaan, tunnettu siitä, että ohjainelin (6) on sovitettu ohjaamaan viilua siirron aikana ja että ohjainelintä vastapäätä on sijoitettu vastaelin (7), joka on sovitettu koskettamaan viilua siirron aikana viilun taivuttamiseksi viillospinnasta poispäin olevaan suuntaan. 10 7291 0

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että leikkuulaitteeseen (A, 3) kuuluu ainakin yksi viilun kulku-rataan nähden oleellisesti poikittaisen akselin ympäri pyörivä viillosten muodostustela (A), joka koostuu useista kiekoista, joiden kehiltä ulkonee säteettäisesti lukuisia kehän suunnassa välin päässä toisistaan sijaitsevia leikkuuelimiä (3), jolloin kiekot sijaitsevat välin (4) päässä toisistaan viillosten muodostustelan aksiaalisessa suunnassa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että viillosten muodostusteloja (A) kannattaa yhteinen akseli.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että viillosten muodostustela (A) on käyttölaitteen pyörittämä.

9. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että leikkuulaitteeseen (A, 3) kuuluu useita käyttölaitteen pyörittämiä, yhteisen, viilun kulkurataan nähden oleellisesti poikittisen akselin kannattamia ketjupyöriä (A^), jolloin ketju (A2) kulkee jokaisen ketjupyörän (A^) yli ja siinä on lukuisia leikkuuelimiä (3), jotka on kiinnitetty jokaiseen ketjuun (A2) ulkosivuun ennalta määrätyin välein.

9 72910

10. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että leikkuulaitteeseen (A, 3) kuuluu lukuisia leikkuuelimiä (3), jotka on järjestetty ainakin yhteen riviin, joka kulkee viilun (C) kulkurataan nähden oleellisesti poikittain ja että leikkuuelimet on sovitettu liikkumaan edestakaisin viilua kohti ja siitä poispäin yhteisen kampielimen (15) vaikutuksesta.

11 7291 0 Patentkray