FI71790C - Virvelrenare. - Google Patents

Description

71 790

PYÖRREPUHDIST IN

Käsillä oleva keksintö koskee pyörrepuhdistinta kuitu-nes-tesuspension, erikoisesti paperimassasuspension separoimis-5 ta varten jakeisiin, joka pyörrepuhdistin on sinänsä tunnettua tyyppiä ja käsittää pitkänomaisen pyörrekammion, jolla on ympyränmuotoinen poikkileikkaus ja joka osalla pituudestaan kapenee toisen päänsä suuntaan, jolloin tässä kammiossa on toisessa päässään olennaisesti tanqentiaali-10 sesti suunnattu tuloaukko käsiteltävää suspensiota varten, ja aksiaalisesti suunnattu ensimmäinen menoaukko käsitellyn suspension keveämpää jaetta varten, sekä kapeassa päässään aksiaalisesti suunnattu toinen menoaukko käsitellyn suspension raskaampaa jaetta varten.

1 5 Tällaisia pyörrepuhdistimia käytetään laajasti paperimassa-teollisuudessa paperimassasuspension puhdistamiseksi epäpuhtauksista kuten kivensiruista, päistäreistä, hiekanjy-vistä, met a 11ipartekke1 eist a ja myös suuremmista esineistä 20 kuten esim. paperiliittimistä, niittaushaoista, nauloista, ruuveista, muttereista, kivistä yms., jotka viimeksi mainitut epäpuhtaudet usein esiintyvät paperimassassa, joka on valmistettu jätepaperista.

25 Tällainen pyörrepuhdistin toimii periaatteessa siten, että suspensio, jota käsitellään, ns. injekti, syötetään sisään suurella nopeudella tanqentiaa 1isen tuloaukon läpi pyörre-kammion toiseen päähän lähelle pyörrekammion seinämän sisäpuolta, jolloin syötetty suspensio muodostaa ruuvikierukan 30 muotoisen pyörrevirran, joka liikkuu pitkin pyörrekammion seinämän sisäpintaa kohti kammion vastakkaista, kapenevaa päätä. Keskipakoisvoimien vaikutuksesta tässä pyörrevirras-sa suspension partikkelit pyrkivät järjestäytymään siten, että karkeammat ja raskaammat partikkelit, esim. epäpuhtau-35 det paperimassasuspensiossa, keräytyvät niin kauas ulospäin 71790 kuin mahdollista, pyörrekammion seinämää vasten, kun taas kevyemmät suspension partikkelit, esim. hyödylliset kuidut paperimassasuspensiossa, jäävät lähemmäksi pyörrekammion keskusakselia. Pyörrekammion kapenevassa päässä pyörrevirta 5 joutuu puristumaan säteettäisesti yhteen, jolla lähinnä pyörrekammion keskiakselia oleva osa pyor revirrasta saadaan kääntymään ja liikkumaan aksiaa 1isesti päinvastaiseen suuntaan sisempänä, samoin ruuvikierukan muotoisena pyörrevir-tana, joka otetaan ulos läpi aksiaa 1isuuntai sen menoaukon 10 pyörrekammion toisessa päässä kevyempänä jakeena, ns. ak-septina, jonka paperimassasuspensiota puhdistettaessa tulee sisältää suurimmalta osaltaan hyviä kuituja. Pyörrevirran lähinnä kammion seinämää oleva osa, johon kerrokseen raskaammat epäpuhtaudet rikastuvat, voi sitävastoin edetä aina 15 aksiaaliseen menoaukkoon asti pyörrekammion kapeassa pääs sä ja se syötetään ulos tämän läpi raskaampana epäpuhtauksia sisältävänä jakeena, ns. rejektinä.

Käytettäessä tämän tyyppistä pyörrepuhdistintä paperimassa-20 suspension puhdistamiseen keskeisenä ongelmana on tietenkin aikaansaada niin tehokas puhdistus kuin mahdollista, ts. että pyörrepuhdistimesta saatava akseptivirta sisältää niin vähän epäpuhtauksia kuin mahdollista ja että rejektivirta sisältää niin vähän hyviä kuituja kuin mahdollista. Koska 25 tällaista täydellistä puhdistusvaikutusta ei voida saavuttaa yksittäisessä pyörrepuhdistimassa laitteet paperimassa-suspension puhdistamiseksi muodostuvat useista pyörrepuh-distimien vaiheista järjestettyinä peräkkäin kaskadin muotoon.Huomataan kuitenkin, että mitä parempi puhdistu steho 30 on kussakin yksittäisessä pyörrepuhdistimessa, sitä harvempia kaskadikytkettyjä puhdistusvaiheita laitteisto voi sisältää, mikä vähentää sekä laitteiston investointi- että käyttökustannuksia. Rejektin menoaukon kuristaminen pyörre-puhdistimessa niin, että rejektivirta pienenee, aikaansaa 35 periaatteessa sen, että peruspuhdistuslaitteiston vaiheiden 5 71790 määrää voidaan vähentää ja että hyvien kuitujen määrä re-jektivirrassa myös vähenee. Samanaikaisesti ilmenee kuitenkin se haitta, että pyörrepuhdistimesta saatava akseptivir-ta tulee sisältämään suuremman määrän epäpuhtauksia. Sitä-5 paitsi hyvin vakavaksi ongelmaksi muodostuu se, että pyör-rekammion k art iomaisesti kapenevassa osassa lähinnä seinämää olevan suspensiokerroksen, joka sisältää karkeammat ja raskaammat epäpuhtaudet, usein on vaikeata liikkua pyörre-kammion kapeaa päätä kohti ja ulos rejektin menoaukosta 10 tarkoitetulla tavalla. Tämä saa aikaan epäpuhtauksien kasaantumisen pyörrekammion kartiomaisesti kapenevaan päähän, mikä voi johtaa siihen, että pyörrepuhdistin lopulta tukkeutuu täysin, ja täytyy poistaa käytöstä puhdistamista varten. Edelleen voi sattua, vaikkei tällaista pyörrepuh-15 distimen täydellistä tukkeutumista taphdukaan, että suspensiossa esiintyvät kovaa materiaalia olevat suuremmat epäpuhtaudet, kuten esim. kivet ja metalliesineet, voivat jäädä pyörrekammion kartiomaisesti kapenevaan päähän huomattavaksi aikaa, jolloin ne jatkuvasti kiertävät pyörrevirran 20 ajamina aivan lähellä pyörrekammion kartiomaista seinämää olennaisesti samassa paikassa. On käynyt ilmi, että tämä voi lyhyessä ajassa aiheuttaa hyvin vakavia kulumisvaurioi-ta pyörrekammion seinämässä. Syynä näihin ilmiöihin lienee se, että pyörrekammion kartiomainen seinämä muodostaa sei-25 nämän suhteen olennaisen kohtisuoran reaktiovoiman lähinnä seinämää olevalle suspensiokerrokselle, jolla reaktiovoi-malla siten on pyörrekammion toista päätä kohti suunnattu aksiaalinen komponentti, joka toimii vastustavasti ja voi tasapainottaa sisään syötetyn suspension syöttöpaineesta 30 johtuvan voiman, joka pyrkii ajamaan pyörrevirran pyörre- kammion kapeampaa päätä kohti. Jos nämä molemmat voimat, jotka vaikuttavat lähinnä pyörrekammion kartiomaista seinämää olevaan, epäpuhtauksilla rikastuneeseen kerrokseen, tasapainottavat toisensa, ymmärretään, että epäpuhtauksien on 35 hyvin vaikeata tarkoitetulla tavalla jatkaa liikettään 4 71790 rejektimenoaukkoon saakka pyörrekammion kapeammassa päässä. Tätä pyörrepuhdistimen tukkeutumisen ongelmaa voidaan osittain yrittää ratkaista vähennetyllä rejektin mencaukon kuristamisella, mikä kuitenkin tuottaa edellä mainitun ha i -5 tan siten, että rejektivirtaus on suurempi, ja osittain lisäämällä syöttöpainetta sisään syötetyn suspension tuloau-kossa, joka kuitenkin tuo mukanaan vastaavan lisäyksen pyörrepuhdistimen käytöstä johtuvaan energian kulutukseen.

10 Edellä kosketellun ongelman ratkaisemiseksi on aikaisemmin ehdotettu, ja myös on käytössä ollut, pyörrepuhdist imi a, joissa pyörrekammion kartiomaisesti kapenevan osan seinämään on sisäpuolelle muotoiltu ruuvikierukan muotoinen, pyörrevirran suuntaan kulkeva ura, kierre, uloke tai vas-15 taava, jonka tehtävänä on myötävaikuttaa lähinnä pyörrekammion seinämää olevan epäpuhtauksia sisältävän suspensioker-roksen syöttämiseen rejektin menoaukkoon pyörrekammion kapeammassa päässä. Tällaisia pyörrepuhdistimia on kuvattu esim. ruotsalaisessa patenttijulkaisussa 393 544 ja US-pa-20 tenttijulkaisussa 4 224 145. Tällaiset pyörrepuhdistimet, ja erikoisesti amerikkalaisen patenttijulkaisun mukaisesti, ovat osoittautuneet tehokkaiksi estämään pyörrepuhdistimen tukkeutuminen ilman, että rejektivirran suuruutta tai sisään syötetyn massa syöttöpainetta täytyy lisätä. Sen si-25 jaan näissä pyörrepuhdistimissa on ilmennyt eräs toinen ongelma, nimittäin että pyörrepuhdistimesta ulos syötetty re-jekti sisältää ei-toivotun suuren määrän hyödyllisiä kuituja, ja siten toivottua puhdistusvaikutusta ei saavuteta. Syynä tähän lienee se, että ruuvikierukan muotoisesti 30 kulkeva ura pyörrekammion seinämän sisäpuolella, pyörrekammion kartiomaisesti kapenevassa osassa, nopeasti täyttyy jo pyörrekammion kartiomaisesti kapenevan osan ylemmässä päässä suspensiolla, joka sisältää ei ainoastaan epäpuhtauksia vaan myös olennaisen osan hyviä kuituja, ja 35 että tämä suspensiomäärä sen jälkeen pakkosyötetään alas 5 71790 pitkin ruuvikierukan muotoista uraa rejektin menoaukkoon pyörrekammion kapeammassa päässä sen saamatta tilaisuutta tehokkaasti osallistua jakeisiinerotteluun pyörrekammios-sa. Pyörrekammiossa on, kuten edellä on kuvattu, kaksi ak-5 siaalisessa suunnassa vastakkain suuntautuvaa ruuvikierukan muotoista pyörrevirtaa, joista ulompi liikkuu suunnassa kohti pyörrekammion kapeampaa päätä rejektin menoaukkoon, kun taas sisempi liikkuu suunnassa kohti pyörrekammion toista päätä akseptin menoaukkoon. Näiden kummankin kar-10 tionmuotoisen ja vastakkaisesti suuntautuneen pyörrevirran välissä on rajakerros, jossa aksiaalinen nopeus on olennaisesti nolla. Tällä rajakerroksella on pääasiassa sylinteri-mäinen muoto pyörrekammion sylinterimäisessä osassa ja olennaisen kartiomainen muoto pyörrekammion kartiomaisesti 15 kapenevassa osassa. Keskipakovoimien vaikutuksesta pyörre-virroissa täytyy kevyempien ja raskaampien suspension partikkelien kulkea säteettäiseen suuntaan sanotun rajakerroksen läpi niin, että raskaammat epäpuhtauspartikkelit kerääntyvät ulompaan pyörrevirtaan samalla, kun kevyemmät hy-20 vät kuidut kerääntyvät sisempään pyörrevirtaan. Tämä jakei-siinerotteluprosessi sanotun rajakerroksen läpi tapahtuu ennen kaikkea pyörrekammion kartiomaisesti kapenevassa osassa. Huomataan, että hyvät kuidut, jotka eivät milloinkaan voi joutua kosketuksiin tämän rajakerroksen kanssa, 25 koska ne jo varhain ovat joutuneet ruuvikierukan muotoiseen uraan pyörrekammion kartiomaisesti kapenevan osan seinämässä ja pidetään tässä urassa, eivät milloinkaan saa mahdollisuutta ottaa osaa edellä kuvattuun jakeisiinerottelupro-sessiin ja saavuttaa sisempää akseptin menoaukkoa kohti 30 liikkuvaa pyörrevirtaa. Sen sijaan ne syötetään ulos yhdessä epäpuhtauksien kanssa rejektin menoaukon läpi pyörrekammion kapeammassa päässä.

Käsillä olevan keksinnön päämääränä on saada aikaan johdan-35 nossa esitetyn kaltainen pyörrepuhdistin, joka vähentää 6 71790 edellä esitettyjä ongelmia niin, että jatkuvasti estetään pyörrepuhdistimen tukkeutuminen ilman, että rejektivirran suuruutta tai sisään syötetyn massa syöttöpainetta täytyy lisätä, mutta samanaikaisesti saavutetaan olennainen hyvien 5 kuitujen osuuden väheneminen rejektivirrassa sen tullessa ulos pyörrekammiosta.

Keksinnön mukaan tämä saavutetaan pyörrepuhdistimella, joka on muodostettu oheisten patenttivaatimusten mukaisesti.

10

Seuraavassa keksintöä kuvataan lähemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen, joka esimerkkinä kuvaa kaaviomaisesti keksinnön mukaisesti muodostettua pyörrepuhdistinta, jossa Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti aksiaalista leikkausta kek- 15 sinnön eräästä suoritusmuodon mukaisesta pyörrepuh- distimesta;

Kuvio 2 esittää säteettäistä leikkausta pyörrekammiosta pitkin viivaa II -II kuviossa 1;

Kuvio 3 esittää pyörrekammion kartiomaisesti kapenevaa osaa 20 kuvion 1 mukaisesta pyörrepuhdistimesta leikattuna ja levitettynä tasoon;

Kuvio 4 esittää leikkausta kuvion 1 mukaisesta pyörrepuhdistimesta pyörrekammion kartiomaisesti kapenevasta osasta aksiaalisena leikkauksena ja suuremmassa 25 mittakaavassa; ja

Kuvio 5 esittää säteettäistä leikkausta pyörrekammiosta pitkin viivaa V - V kuviossa 4.

Piirustuksessa kaaviomaisesti ja esimerkkinä esitetty kek-30 sinnön mukainen pyörrepuhdistin käsittää sinänsä tavanomaiseen tapaan pitkänomaisen pyörrekammion, jota yleisesti on merkitty viitenumerolla 1, ja joka käsittää pyöreän sylin-terimäisen osan 2 ja pyörrekammion toista päätä kohti kartiomaisesti kapenevan osan 3. Pyörrekammion 1 toisessa 35 päässä on tangentiaalisesti suunnattu tuloaukko 4 7 71790 käsiteltävää suspensiota varten ja edelleen aksinalisesti suunnattu, kammion pituusakselin 5 suhteen keskeisesti järjestetty, akseptimenoaukko 6 käsitellyn suspension kevyempää jaetta varten. Tämä akseptin menoaukko 6 on 5 tavalliseen tapaan muodostettu pyörteen keruuputkeksi. Kammion kapeammassa päässä on vastaava, aksiaa 1isesti suunnattu rejektin menoaukko 7 käsitellyn suspension raskaampaa jaetta varten. Tämä rejektin menoaukko voi tavalliseen tapaan olla suljettu piirustuksessa ei lähemmin 10 esitetyn sopivan tavanomaisen rejektisyöttölaitteen kanssa rejektivirran suuruuden säätämistä varten.

Kun suspensiota syötetään sisään suurella nopeudella läpi massan tuloaukon 4 tanqentiaa 1isessa suunnassa pyörrekam-15 mion seinämän sisäpuolelle, suspensio muodostaa pyörrekam-miossa ruuvikierukan muotoisen pyörrevirran, joka liikkuu suunnassa kohti kammion kapenevaa päätä. Tässä pyörrevir-rassa keskipakovoimien vaikutuksesta suspensiossa olevat partikkelit pyrkivät järjestäytymään siten, että raskaammat 20 partikkelit kerääntyvät kerrokseen, joka on lähinnä seinämän sisäpuolta, joka kerros joutuu pyörrevirran mukaan ja syötetään ulos läpi rejektin menoaukon 7. Suurin osa pyör-revirrasta tulee pyörrekammion kapenevasta muodosta johtuen kääntymään kammion kartiomaisessa osassa 3 ja jatketaan s i -25 sempänä ruuvikierukan muotoisena pyörrevirtana vastakkai seen suuntaan takaisin pyörrekammion toiseen päähän. Tämä sisempi pyörrevirta, joka siis ihannetapauksessa on olennaisesti vapaa karkeammista ja raskaammista partikkeleista, ts. epäpuhtauksista, syötetään ulos pyörteenkeruuputkesta 30 6. Kuten aikaisemmin on meinittu, näiden kummankin aksiaa- lisesti vastakkaisuuntaisen pyörrevirran välissä on raja-kerros, jossa aksiaalinen liikenopeus on olennaisesti nolla. Kuviossa 4 on tämän rajakerroksen 8 sijainti merkitty pistekatkoviivoi 1 la. Tämän rajakerroksen avulla tapahtuu 35 pyörrevirtojen keskipakoisvoimien vaikutuksesta suspensio- 71790 partikkelien säteettäin kuljetus niin, että raskaammat ja karkeammat partikkelit, ts. epäpuhtaudet, kerääntyvät lähimmäksi pyörrekammion seinämää ja syötetään ulos läpi re-jektiaukon 7, kun taas kyevyemmät partikkelit, ts. hyvät 5 kuidut, kerääntyvät sisempään pyörrevirtaan ja syötetään ulos läpi pyörteenkeruuputken 6.

Keksinnön mukaisesti pyörrekammio 1 on varustettu kartio-maisesti kapenevassa osassaan 3 useilla kammion seinämän 10 sisäpuolelta säteettäisesti sisäänpäin suuntautuvilla ulokkeilla 9, jotka viettävät ruuvikierukan muotoisen pyörre-virran virtaussuuntaan kohti rejektin menoaukkoa 7. Nämä ulokkeet 9 aikaansaavat sen, samalla tavoin kuin edellä kuvatut, aikaisemmin ehdotetut ruuvikierukan muotoiset urat, 15 ettei pyörrepuhdistajän tukkeutumista voi tapahtua, vaikka rejektivirta pidetään pienenä, ja syöttöpaine massan tulo-aukossa 4 on suhteellisen kohtuullinen. Mitkään näistä ulokkeista 9 eivät kuitenkaan ulotu jatkuvina koko pyörre-kammion 1 kart iomaisest i kapenevan osan yli, vaan sen si-20 jaan ulokkeet 9 on järjestetty siten, että on olemassa katkoskohta tai välitila aksiaalisessa ja/tai periferiaalisessa suunnassa toisiaan seuraavien ulokkeiden välillä. Näin se suspensiomäärä, joka kullakin hetkellä on ulokkeen 9 alapuolella ja tämän vaikutuksesta alaspäin kohti rejektin 25 menoaukkoa 7, saa tilaisuuden, silloin kun se jättää ulokkeen alavirran puoleisen pään, virrata vapaasti minkään ulokkeen vaikuttamatta niin, että olennainen osa tästä s u s -pensiomäärästä voi tulla kosketukseen rajakerroksen R kanssa ja tulla asetetuksi edellä kuvattuun jakeisiinerottelu-30 prosessiin niin, että tässä suspensiomäärässä olevat kevyemmät partikkelit, ts. hyvät kuidut, saavat tilaisuuden mennä sisempään, pyörteenkeruuputkea 6 päin suunnattuun pyörrevirtaan rajakerroksen 8 sisäpuolella. 1 Tämä prosessi on k aa v ionia i ses i kuvattu kuvioissa 4 ja 5, 9 71 790 jotka esittävät leikkausta pyörrekammion kartiomaisesta osasta 3, jossa on kaksi toisiaan seuraavaa uloketta 9a ja 9b. Ulomman rajakerroksen 8 ulkopuolella olevan ruuvikieru-kan muotoisen pyörrevirran virtaussuuntaa on kuviossa 4 5 merkitty nuolella 10. Ulokkeen 9a alapuolella samaan aikaan virtaava suspensiomäärä, jonka uloke 9a pakottaa alaspäin suuntaan kohti rejektin menoaukkoa 7, on kuviossa 3 kaavio-maisesti merkitty nuolilla A, B ja C. Kun tämä suspensio-määrä jättää ulokkeen 9a kapenevan alavirran puoleisen 10 pään, ei uloke 9a enää pakota sitä alaspäin, vaan sillä on tietyssä määrin mahdollisuus virrata vapaasti, kuitenkin pääasiassa nuolella 10 merkittyyn suuntaan. Lähinnä pyörre-kammion seinämää 3 virtaava osa A joutuu suurimmaksi osaksi tarttumaan seuraavaan ulokkeeseen 9b ja näin pakosta syöte-15 tään edelleen kohti rejektin menoaukkoa 7. Lähempänä rajapintaa 8 olevat suspensiovirran osat B ja C tulevat olennaiselta osaltaan ohittamaan seuraavan ulokkeen 9b, jonka vuoksi nämä suspensiovirran osat saavat tilaisuuden kiertää yhden tai useampia kierroksia pyörrekammion keskiakselin 5 20 ympäri ja tällöin tulla kosketukseen rajakerroksen 8 kanssa niin, että kevyempien partikkelien, ts. hyvien kuitujen, siiryminen tulee mahdolliseksi ulommasta pyörrevirasta sisempään suunnassa kohti akseptin menoaukkoa 6 kulkevaan pyörrevirtaan. Tällä tavoin saavutetaan uloimman lähinnä 25 pyörrekammion seinämää virtaavan suspensiokerroksen syöttäminen alas ja ulos läpi rejektin meneaukon 7 niin, ettei mitään tukkeutumista pyörrepuhdistimessa voi tapahtua, ja samanaikaisesti tehokas jakeisiinerotteluprosessi läpi rajakerroksen 8 niin, että rejektin ulosmenoaukon 7 läpi syö-30 tetty rejektivirta tulee sisältämään vain vähäisen määrän kevyempiä partikkeleita, ts. hyviä kuituja.

Piirustuksessa esimerkkinä esitetyssä keksinnössä edullisessa suoritusmuodossa jokainen uloke 9 muodostuu pääasias-35 sa ympyräsegmentin muotoisesta, tasaisesta levystä, joka on 10 71 790 kiinnitetty kaltevaan asentoon pyörrekammion kartiomaiseen seinämään 3, esim. työnnettynä ja kiinnihitsattuna uraan kammion seinämässä. Jokaisen tällaisen ulokkeen 9 pituus on olennaisesti neljäsosakierrosta pyörrekammion ympärysmitas-5 ta, jonka ohella kehän etäisyys tietyn ulokkeen alavirran puoleisen pään ja välittömästi seuraavan ulokkeen ylävirran puoleisen pään välillä myös vastaa pääasiassa neljäsosaa pyörrekammion kehästä. Kuten kuviosta 3 ilmenee, ulokkeet ovat tässä suoritusmuodossa järjestetyt siten, että tietyn 10 ulokkeen, esim. 9a, alavirran puoleinen pää kuviossa 3 sijaitsee pääasiassa samalla aksiaalisella tasolla kuin lähinnä seuraavan ulokkeen 9b ylävirran puoleinen pää. On etu, että jokaisella ulokkeella on leveys, joka vähenee sekä kohti ulokkeen ylävirran puoleista päätä että kohti 15 ulokkeen alavirran puoleista päätä, sillä näin lähinnä rajakerrosta 8 virtaavat suspensiovirran osat saavat suuremman vapauden tulla kosketukseen rajakerroksen 8 kanssa.

Huomataan, että keksinnön monet muunnokset ja poikkeavat 20 suoritusmuodot ovat mahdollisia keksinnön puitteissa. Niinpä ulokkeet 9 voidaan muotoilla ja järjestää usealla eri tavalla, esim. siten, että tietyn ulokkeen alavirran puoleisen pään ja välittömästi seuraavan ulokkeen ylävirran puoleisen pään volillä on etäisyys tai väli ei vain kehän 25 suunnassa vaan myös aksiaalisessa suunnassa tai mahdolli sesti vain aksiaalisessa suunnassa. Jokainen uloke voi myös ulottua suuremmalle tai pienemmälle osalle pyörrepuhdisti-men kehää. Olennaista on kuitenkin, että on olemassa väli tai etäisyys kehän ja/tai aksiaalisessa suunnassa jokaisen 30 ulokkeen alavirran puoleisen pään ja lähinnä seuraavan ulokkeen ylävirran puoleisen pään välillä niin, että ulokkeiden välissä pakosta alassyötetty suspensiovirta saa säännöllisiä tilaisuuksia virrata vapaammin ja tulla kosketukseen rajakerroksen 8 kanssa, jonka läpi jakeisiinerotte-35 luprosessi tapahtuu.

Claims (7)

11 71 790

1. Pyörrepuhdistin kuitu-nestesuspension, erikoisesti p a -perimassasuspension, separoimiseksi jakeisiin, joka pyörre-5 puhdistin käsittää pitkänomaisen pyörrekammion (2, 3), jolla on ympyränmuotoinen poikkileikkaus ja joka osalta (3) pituudestaan kapenee kohti toista päätään, jolloin tällä kammiolla on toisessa päässään olennaisesti tangentiaali-sesti suunnattu tuloaukko (4) käsiteltävää suspensiota var-10 ten ja aksiaalisesti suunnattu ensimmäinen menoaukko (6) käsitellyn suspension kevyempää jaetta varten, sekä kapeammassa päässään aksiaalisesti suunnattu toinen menoaukko (7) käsitellyn suspension raskaampaa jaetta varten, tunnettu siitä, että kammio (2, 3) kapenevassa osassaan 15 (3) on varustettu useilla kammion seinämän sisäpuolelta säteettäisesti kammion sisälle työntyvillä ulokkeilla (9), jolloin jokainen tällainen uloke on kaltevassa asennossa suhteessa kammion aksiaaliseen suuntaan (5) pääasiassa vastaten lähinnä kammion seinämää olevan ruuvikierukan 20 muotoisen sanottua toista menoaukkoa (7) kohti kulkevan virran suuntaa, joka on erottunut tangentiaa 1isen tuloaukon (4) läpi syötetystä suspensiovirrasta, jonka ohella ulokkeet (9) on järjestetty keskinäiselle etäisyydelle toisistaan aivan kuin nähtynä sekä aksiaalisessa että 25 kehänsuuntaisessa suunnassa siten, että tietyn ulokkeen ylävirran puoleinen pää sijaitsee kehänsuunnassa ja/tai aksiaalisesti etäisyydellä ja alavirtaan välittömästi edellisen ulokkeen alavirran puoleisesta päästä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pyörrepuhdistin, t u n - n e t t u siitä, että jokaisella ulokkeella (9) on ulokkeen pituudella vaihteleva leveys, joka vähenee sekä kohti ulokkeen ylävirran että sen alavirran puoleista päätä. 35 12 71 790

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen pyörrepuhdistin, t u n -n e t t u siitä, että jokaisen ulokkeen (9) leveys vähenee olennaisesti nollaan sekä ylävirran että alavirran puoleisessa päässään. 5

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen pyörrepuhdis-tin, tunnettu siitä, että jokainen uloke (9) ulottuu vähemmän kuin puoli kierrosta pyörrekammion (2, 3) kehän ympäri. 10

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen pyörrepuhdistin, tunnettu siitä, että tietyn ulokkeen (9b) ylävirran puoleinen pää sijaitsee samalla aksiaalisella tasolla, mutta kehän suuntaisella etäisyydellä ja alavirtaan lähinnä edel- 15 lisen ulokkeen (9a) alavirran puoleisesta päästä.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen pyörrepuhdistin, t u n n e t t u siitä, että jokainen uloke (9) ulottuu noin neljäsosalle pyörrekammion kehästä ja että kehän suiin-20 täinen etäisyys tietyn ulokkeen alavirran puoleisen pään ja lähinnä seuraavan ulokkeen ylävirran puoleisen pään välillä samoin vastaa noin neljäsosaa pyörrekammion kehästä.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen pyörrepuhdis-25 tin, t u n n e t t u siitä, että ulokkeet (9) muodostuvat tasaisista, pyörrekammion (2, 3) seinämään kiinnitetyistä levyistä. 30 71790