FI71647C - Automatisk kineskopstraolstroemmen begraensande anordning med sekvensstyrning. - Google Patents

Description

1 71647

Automaattinen kuvaputken säteen virran rajoitin peräjälkei-sine säätötoimintoineen Tämä keksintö kohdistuu laitteistoon, millä auto-5 maattisesti rajoitetaan liiallisen suurta säteen virtamää-rää, minkä kuvan toistava kuvaputki kuluttaa televisiovastaanottimessa tai vastaavassa videomcrkin käsittelysystee-missä. Erityisesti tarkoittaa tämä keksintö sellaista laitetta, mikä on järjestetty säätämään peräjälkeisin toimin-10 noin videomerkin tasavirtatasoa ja huippuamplitudia sellaiseen suuntaan, että rajoitetaan liiallisen korkeita säteen virtamääriä siten, että saatetaan minimiinsä säädön epäjatkuvuuksien todennäköisyys keskenään peräjälkeisten säätö-toimintojen välillä.

15 Kuvan sisältö, mikä toistetaan televisiovastaanotti- men kuvaputkella, sisältää valoisuuden tietoa sekä myös värikkyyden tietoa, kun kyseessä on väritelevisiosysteemin värikuva. Kuvan tieto kuvaputkella esitettynä määräytyy tyypillisessä tapauksessa huipusta huippuun amplitudin kom-20 ponentista videomerkissä, mikä kohdistuu kuvan kontrastiin sekä mustan tasoa edustavasta videomerkin tasavirtakompo-nentista, mikä kohdistuu kuvan kirkkauteen eli taustan tasoon. Molemmat näistä komponenteista saattavat aikaansaada liian korkean säteen virtamäärän käytettäväksi tähän kuva-25 putkeen.

Liiallisen korkeat säteen virtamäärät saattavat saada vastaanottimen muodostelmaan huonontuneen kuvan esim. vahingoittamalla vastaanottimen poikkeutussysteemin toimintaa, saattamalla säteen täplän defokusoitumaan ja aikaansaamalla 30 kuvan "kukkimista”. Suuret säteen virtamäärät saattavat myös ylittää kuvaputken turvallisen toiminnan virrankäsit-telykyvyn, mikä mahdollisesti aikaansaa vaurioita kuvaputkelle ja tähän liittyviin piirikomponentteihin. Erilaisia automaattisia kuvaputken säteen virtamäärän rajoittimia, 35 millä peräjälkeen toimien säädetään huipusta huippuun ja tasavirtakomponenttia videomerkissä tunnetaan jo entuudes-taankin. Esim. US-patentti nro 4 126 884 - Shanley kuvaa 2 71647 keskimääräisen perusteella toimivaa säteen rajoittimen systeemiä, missä säätöjännite, edustaen liiallisen korkeaa säteen virtamäärän tarvetta, on käytössä säätämään videon merkin huippuamplitudia (kontrastitasoa) tietyllä ensimmäi-5 sellä toimialueella säteen liiallisia virtamääriä sekä myös säätämään sekä videon merkin huippuamplitudia että tasavirtatasoa (kontrastin tasoa ja kirkkauden tasoa) tietyllä toisella, suhteellisesti suuremmalla säteen liiallisen korkeiden virtamäärien alueella. US-patentti nro 10 4 096 518 - Tuma sekä muut - kuvaa myös keskimääräisen ar von perusteella toimivaa säteen virran rajoitinsysteemiä. Tässä systeemissä käytetään aikaansaatua, keskimääräistä arvoa edustavaa säätöjännitettä ohjaamaan videon merkin tasa jännitetasoa tietyllä ensimmäisellä liiallisen suuren 15 virtamäärän toimialueella sekä säätämään videon merkin huippuamplitudia toisella suhteellisesti suuremmalla säteen liiallisten virtamäärien toimialueella.

Nyt kysessä olevan keksinnön periaatteiden mukaisesti on havaittu toivottavaksi, että automaattinen kuvaput-20 ken säteen virran rajoitin, mikä on sitä tyyppiä, mihin sisältyy peräjälkeisestä toimivat säätötoiminnat (esim. kontrasti ja kirkkauden säädön toimitapa) toimii siten, että aikaansaadaan tasainen ja jatkuva siirtymä säädön toimitapojen välillä. On erityisesti havaittu, että tie-25 tyissä olosuhteissa siirtymäpiste, missä toinen säätötoi-minta loppuu (esim. kontrastin säätäminen) ja toinen säädön toimitapa alkaa (esim. kirkkauden säätö) ci ehkä aina oleellisesti osukaan samaan kohtaan. Näin saattaa tapahtua esim. kun säteen rajoittimen vuorojärjestykseen saattami-30 sen säätöpiirin piiritoleranssit vaihtelevat tietystä vastaanottimesta toiseen siirryttäessä. Toiminnan syötön ja etujännitteiden vaihtelut, kuten myöskin lämpötilalla aikaansaadut ilmiöt saattavat myös aikaansaada sivuunasette-luvirheitä, mitkä huonontavat peräjälkeen saattamisen sää-35 töyksikön toimintaa siten, että toinen säädön toimitapa ei ala ennen kuin merkityksellisen ajan kuluttua ensimmäisen säätötoiminnan loppumisen jälkeen.

3 71647

Kun näin tapahtuu, ei säteen rajoittimen piiri enää ole yhtä tehokas tarkoitettuun tarkoitukseensa, koska on olemassa epäjatkuvuus säätöalueiden välillä, minä aikana säteen virran säätö puuttuu. Säädön epäjatkuvuuden esiinty-5 minen saattaa myös aikaansaada häiritseviä näkyviä ilmiöitä riippuen kuvan sisällöstä. Havainnollistamistapauksessa keskimäärän perusteella toimivassa säteen virran rajoitin-systeemissä, missä kuvan kontrastin säätö (videomerkin huipusta huippuun amplitudin säätö) on järjestetty tietylle 10 ensimmäiselle toimialueelle säteen korkeita virtamääriä ja kuvan kirkkauden säätö (videomerkin tasajännitteen tason säätö) on järjestetty tietylle toiselle toimialueelle, millä on suhteessa korkeammat säteen virtamäärät, niin aikaansaa epäjatkuvuus kontrastin ja kirkkauden säätötoimintojen 15 välillä äkillisen ja haitallisen lisäyksen kuvan kirkkauteen tämän epäjatkuvuuden aikavälin sisällä, kun säteen rajoitus puuttuu ennen kuin kirkkauden säätötoiminta alkaa. Tällaisen lisäyksen kuvan kirkkauteen eli taustan tasoon, pystyy katsoja helposti havaitsemaan, erityisesti, kun sä-20 teen suuren virran tilanne on seurauksena toistuvasta kuvan sisältöosuudesta. Tämä epäjatkuvuus saattaa myös aikaansaada epästabiilisuutta säteen rajoittimen suljettuun säätösilmukkaan.

Tämän keksinnön mukainen laitteisto sisältyy sys-25 teemiin, millä käsitellään kuvaa edustavaa videomerkkiä, millä on huippuamplitudin komponentti määritellen kuvan kontrastin ja on tasajännitekomponentti määritellen kuvan kirkkauden, tämän systeemin sisältäessä videomerkin käsit-telykanavan sekä kuvaputken, mihin sisältyy intensiteetin 30 säätöelektrodi niin, että toistetaan kuva niiden videomerk-kien perusteella, mitkä on tuotu intensiteetin säätöelektro-dille mainitulta kanavalta.

Tietty anturipiiri aikaansaa merkin, mikä edustaa säteen liiallisen virtamäärän arvoa, minkä kuvaputki 35 käyttää tietyn kynnysarvon virtatason yli. Tietty ensimmäinen, säädettävissä olevan johtavuuden laite, mistä sisääntulo on yhdistetty tähän tilannetta edustavaan merkkiin ja 71647 missä on ulostulo, esiintyy virran johtavuustilanteeltaan vaihtelevana asiaa havainnollistavan merkin suuruuden mukaisesti tietyllä ensimmäisellä, toisella ja kolmannella toimialueella peräjälkeen yhä suuremmilla säteen liialli-5 silla virtamäärillä. Toinen säädettävissä olevan johtavuuden laite, missä on sisääntulo ja ulostulo on myös kytketty mukaan. Tietty ensimmäinen säätömerkki aikaansaatuna ensimmäisen laitteen ulostulosta kytketään videokanavalle niin, että muunnetaan joko huippuamplitudin tai ta-10 sajännitteen komponenttia videon merkissä sellaiseen suuntaan, että rajoitetaan liian korkeita säteen virtamääriä tietyn kynnysarvon tason yläpuolella. Kynnysarvon johtavuuden havaitseva piiri yhdistää johtavuustason vaihtelut ensimmäisestä laitteesta toisen laitteen sisääntuloon, kun 15 ensimmäisen laitteista johtavuustilanne vastaa tiettyä liiallisen korkeaa säteen virtamäärää tietyn ensimmäisen toimialueen yläpuolella. Toinen säätömerkki saatuna toisen laitteen ulostulosta yhdistetään videokanavalle niin, että muunnetaan toista, joko huippuamplitudia tai tasajännite-20 komponenttia videon merkistä sellaiseen suuntaan, että rajoitetaan säteen virtamääriä, mitkä ylittävät tietyn ensimmäisen toimialueen, ja että sekä huippuamplitudia että tasa jännitekomponenttia muunnetaan siten, että rajoitetaan liiallisen korkeita säteen virtamääriä, kun ylitetään toi-25 nenkin toimialue. Ensimmäisenä mainittu säätömerkki pakotetaan tiettyyn oleellisesti kiinteään tasoon, kun ensimmäisen laitteista johtavuustilanne vastaa säteen liiallisen korkeita virtamääriä toisen toimialueen ulkopuolelle, jolloin toista, joko videon merkin huippuamplitudia tai tasa-30 jännitekomponenttia muunnetaan yksinään niin, että rajoitetaan liiallisen korkeita säteen virtamääriä tietyllä kolmannella toimialueella.

Tämän keksinnön erään ominaispiirteen mukaisesti käytetään ensimmäistä säätömerkkiä muuntamaan videomerkin 35 huippuamplitudia tietyllä ensimmäisellä ja toisella liiallisen korkeiden virtamäärien toimialueilla ja toista säätömerkkiä käytetään muuntamaan videon merkin tasajännite- 5 71647 komponenttia tietyllä toisella ja kolmannella säteen liiallisen korkeiden virtamäärien toimialueilla.

Oheisissa piirustuksissa nähdään:

Kuvio 1 havainnollistaa lohkokaaviota osasta värite-5 levisiovastaanotinta, mihin sisältyy kuvaputken säteen virran rajoitinlaitteisto tämän keksinnön mukaisena.

Kuvio 2 esittää diagrammaa, mikä on käyttökelpoinen ymmärrettäessä kuvion 1 esittämän säteen rajoittimen laitteiston toimintaa.

10 Kuvio 3 esittää kaavamaista piirikaaviota esittäen yksityiskohtaisesti osan kuvion 1 laitteistosta.

Kuviossa 1 aikaansaa videomerkkien syöttölähte 10, kun nämä merkit sisältävät valoisuuden ja värikkyyden komponentit, erillisen värikkyyden komponentin eräästä tietys-15 tä ulostulosta värikkyyden merkin käsittely-yksikköön 14 värikkyyden kanavalla tässä vastaanottimessa, tämän aikaansaadessa r-Y, g-Y ja b-Y värin erotusmerkit. Erillinen valoisuuden komponentti syötetään toisesta yksikön 10 ulostulosta valoisuuden käsittely-yksikköön 22 tämän vastaan-20 ottimen valoisuuskanavalla. Yksikön 22 käsittelemät valoisuuden merkit syötetään merkin sisääntuloon vahvistusker-toimeltaan säädetystä valoisuuden vahvistimesta 24 (esim. differentiaalivahvistin). Kontrastin säätöyksikkö 30 (esim. katsojan säädettävissä oleva potentiometri tai säädettä-25 vissä oleva vastus) kytketään vahvistuskertoimen säädön sisääntuloon vahvistimessa 24 niin, että muutetaan vahvistimen 24 vahvistuskerrointa ja täten muutetaan ulostulon merkkien huipusta huippuun amplitudia kontrastin säätimen 30 asetuskohdan mukaisesti tästä vahvistimesta 24 saatuna. 30 Vahvistettu valoisuuden merkki (Y) vahvistimen 24 merkin ulostulosta tuodaan valoisuuden ja värikkyyden merkin matriisiosaan 18, missä valoisuuden merkki yhdistetään värin erotuksen merkkeihin yksiköstä 14 saatuna niin, että tuotetaan värikuvaa edustavat merkit r, g ja b. Nämä mer-35 kit vahvistetaan vastaavasti kuvaputken ohjausvahvistin-vaiheessa 32 niin, että aikaansaadaan suuren tason vahvistetut värimerkit R, G ja B. Nämä R, G ja B merkit syötetään 6 71647 vastaaviin katodin intensiteetin punaisen, vihreän ja sinisen säätöelektrodeille värikuvaputkella 38.

Kuvion 1 systeemiin sisältyy myös avainnettu näytteenoton vertailija 55 järjestettynä automaattiseen kirk-5 kauden säädön suljettuun silmukkaan alla kuvattuun tapaan. Eräs merkin sisääntulo vertailijaan 55 havaitsee pienen tason sinisen (b) merkin ulostulon matriisista 18 ja toinen merkin sisääntulo vertailijaan 55 havaitsee kirkkautta edustavan vertailun jännitteen aikaansaatuna käsin säädet-10 tävissä olevasta kirkkauden säätimestä 58 (esimerkiksi katsojan aseteltavissa olevasta potentiometristä tai säädettävissä olevasta vastuksesta). Vertailija 55 avainnetaan seurauksena avainnusmerkeistä, mitkä esiintyvät jaksoittaisten, vaakasuuntaisten kuvan sammutuksen aikavälien kulues-15 sa videon merkistä, niin että muodostetaan näyte ja vertaillaan (sammutuksen) tasoa merkissä, mikä tällöin esiintyy b-merkin ulostulossa matriisista 18 kirkkauden vertailun tasoon kirkkauden säädöstä 58. Mikäli on olemassa epätasapaino näiden kahden tason välillä, aikaansaa vertailija 55 20 ulostulon korreloinnin merkin, mikä tuodaan tasajännitteen tason säädön sisääntuloon valoisuuden vahvistimessa 24. Korjailun merkki toimii muuntaen tasajännitetasoa vahvistimen 24 ulostulomerkissä ja säätäen täten b-merkin tasa-jännitetasoa ulostulona matriisista 18 sellaiseen suuntaan, 25 että saatetaan minimiinsä erotus koestettujen merkkien sisääntulojen vertailijaan 55 välille. Tällä keinolla valoisuuden merkin tasajännitteen taso ja täten kirkkautta määrittelevä tasajännitteen taso kussakin r, g, b-merkeistä on muutettavissa muuttamalla sen merkin tasoa, mikä tuo-30 daan kirkkauden vertailun merkin sisääntuloon vertailijas-sa 55. Ylimääräisiä yksityiskohtia tästä kirkkauden suljetusta säätösilmukasta, mihin sisältyy vertailija 55, vahvistin 24 ja matriisi 18, on löydettävissä US-patentista nro 4 197 557, myönnetty 8. huhtikuuta 1980, keksijänä 35 A.V. Tuma sekä muut, nimitykseltään "Brightness Control Circuit Employing A Closed Control Loop".

il 7 71647

Automaattinen kuvaputken säteen virran rajoittaminen toteutetaan sellaisen järjestelyn avulla, mihin sisältyy säätömerkin tulkinnan ja vuorojärjestykseen saattamisen piiri 60, mikä vastaanottaa sisääntulona säätöjännitteen 5 Ec aikaansaatuna niiden uudelleensyötön virtojen perusteella, mitkä tuodaan kuvaputkelle suurjännitteen syöttöyksi-köstä 50.

Suurjännitteen syöttö 50 (esim. jännitteen kolmin-kertaistaja) aikaansaa käytön suurjännitteitä viimeisen 10 elektrodin ja fokusoinnin elektrodia varten kuvaputkella 38. Jaksoittaiset vaakasuuntaiset palautuksen pulssit kehitettynä kuvan vaakasuuntaisen palautuksen aikavälien kuluessa tuodaan suurjännitteen syöttölähteen 50 sisääntuloon. Kuvaputken uudelleensyötön virran aikaansaajalähde, mihin 15 sisältyy käyttöjännitteen syöttölähde (B+) sekä virtaa määrittelevä vastus 52 on yhdistetty tasajännitteen sisääntulosta syöttöön 50. Virrat, mitkä kulkevat tasajännitteen sisääntuloon syötöstä 50, edustavat säteen virrantarvet-ta tällä kuvaputkella.

20 Tässä esimerkissä edustaa säätöjännite kuvaputken säteen keskimääräistä virrantarvetta ja se aikaansaadaan keskimääräarvon perusteella toimivasta anturipiiristä 54. Anturipiiri 54 saattaa sisältää minkä tahansa piirijärjes-telyn, mikä soveltuu havaitsemaan keskimääräisen säteen 25 virtamäärän tarpeen niille virroille, joita syötetään vastuksen 52 kautta suurjännitteen syöttölähteeseen 50. Esim. saattaa anturipiiri 54 muodostua sen tyyppisistä piireistä, joita on esitettynä US-patentissa nro 4 137 552 - Serafini -tai US-patentissa nro 4 067 048 - Norman.

30 Säätöpiiri 60 toimii sisääntulon säätöjännitteen Ec perusteella aikaansaaden kontrastin säädön säteen virran rajoittamisen merkin E sekä kirkkauden säädön säteen vir-

P

ran rajoittamisen merkin En, kun liiallinen keskimääräinen säteen virrantarve tietyn kynnysarvotason yli on vallitse-35 vana.

Säätöjännite E^ on verrannollinen liiallisen korkean säteen virrantarpeen keskimääräiseen suuruuteen tietyllä 71647 ensimmäisellä säteen virtamäärien toimialueella. Säätöjän-

nite E tuodaan vahvistuskertoimen säädön sisääntuloon P

vahvistimessa 24 niin, että muunnetaan vahvistimen 24 vah-vistuskerrointa ja täten niiden merkkien huipusta huippuun 5 amplitudia, joita vahvistimella 24 on käsitelty, sellaiseen suuntaan, että rajoitetaan liiallisia säteen virrantarpei-ta kynnysarvotason yläpuolella tämän ensimmäisen toimialueen sisällä oltaessa. Kuvan kontrastia muunnetaan tämän perusteella. Säätöjännite Εβ on verrannollinen liiallisen 10 korkeisiin keskimääräisiin säteen virtoihin tietyllä toisella alueella, millä on suhteellisesti suuremmat säteen virtamäärät. Tämä säätöjännite tuodaan kirkkauden vertailun merkin sisääntuloon vertailijassa 55, niin että muunnetaan tasajännitetasoa videon merkistä ja täten muutetaan 15 kuvan kirkkautta sellaiseen suuntaan, että rajoitetaan säteen liiallisia virtamääriä tällä toisella virtojen toimialueella .

Tulee todeta, että säätöpiiri 60 on myös järjestetty aikaansaamaan sekä kontrastin että kirkkauden säädön 20 merkit siirtymävyöhykkeen aikana seurauksena liiallisen korkeista säteen virtamääristä ensimmäisen ja toisen säteen virtamääristä toimialueiden välillä. Riippuvaisuus kontrastin säätöalueen, siirtymävyöhykkeen säätöalueen sekä kirkkauden säätöalueen välillä, on havainnollistettuna 25 kuvion 2 kaaviossa, mikä tullaan seuraavassa kuvaamaan.

Kun säätöjännite Ec ylittää kynnysravon säätötason, rajoitetaan liiallisen korkeat säteen virtamäärät tietyllä ensimmäisellä toimialueella pienentämällä videon merkin huippuamplitudia säätöjännitteen E^ avulla tietyllä kontras-30 tin säätöalueella oltaessa. Kontrastin säädön siirtofunktion kaltevuus on määrältään ΔΕ /ΔΕ edustaen videon merkin P c huippuamplitudin muutoksen nopeutta säätöjännitteeseen Ec nähden. Tässä esimerkissä on videon merkin huippuamplitudi pienennettävissä maksimimäärään 50 täydestä huipusta 35 huippuun amplitudista tämän kontrastin säätöalueen puitteissa, kun kontrastin säätöpiiri on asetettu aikaansaamaan 50-100 % maksimikontrastista.

9 71 647

Siirtymävyöhykkeen säätöalue muodostuu kontrastin säätöosuudesta ja vastaavasti kirkkauden säätöosuudesta sisältäen päällekkäin sijaitsevat osuudet kontrastin sää-tövyöhykkeen lopusta ja kirkkauden säätövyöhykkeen alusta.

5 Siirtofunktion kaltevuus kontrastin säädön osuudelle siir-tymävyöhykkeellä saadaan lausekkeesta ΔΕ^/ΔΕ , mikä edustaa videon merkin huippuamplitudin (kuvan kontrastin) muuttumisnopeutta säätöjännitteen Ec perusteella. Vastaavasti siirtofunktion kaltevuus kirkkauden säädön osuudella siir-10 tymävyöhykkeellä saadaan lausekkeesta ΔΕ2/ΔΕε, mikä edustaa muutoksen nopeutta videon merkin tasajännitekomponen-tissa (kuvan kirkkaus) säätöjännitteen Ec mukana.

Liiallisen korkeat säteen virtamäärät niiden virtojen alueella, mitkä ovat suurempia kuin ne virrat, joita 15 rajoitetaan kontrastin säädön ja siirtymäalueiden puitteissa, rajoitetaan muuttamalla pelkästään videon merkin tasa-jännitekomponenttia käyttäen säätöjännitettä Εβ kirkkauden säätöalueen puitteissa. Siirtofunktion kaltevuus tällä vyöhykkeessä on ΔΕ /ΔΕ .

o C

20 Tässä suoritusmuodossa siältää kukin kontrastin, siirtymävyöhykkeen ja kirkkauden säätöalueista keskenään likimäärin yhtä suuret osuudet (kolmasosan) normaalisti odostettavissa olevasta säteen liiallisen korkeiden virta-määrien alueesta. Erilainen suhteellinen asettelu näille 25 säätöalueille voidaan kuitenkin valita sitä haluttaessa.

Säteen virran rajoittamisen säätösilmukan vahvistuskertoi-met (säädön siirtofunktiot) kirkkauden ja kontrastin säätö-vyöhykkeisiin nähden voidaan tehdä myös keskenään yhtä suuriksi. Täten muutoksen nopeus kontrastin säädössä kont-30 rastin säätövyöhykkeellä voidaan tehdä muutosnopeudeltaan yhtä suureksi kuin muutosnopeus kirkkauden säädössä kirkkauden säätöalueella (toisin sanoen pätee ΔΕ = ΔΕ.,) .

p B

Sitä paitsi siirtymisvyöhykkeellä muutoksen nopeus kontrastin säädölle AE^ ja muutoksen nopeus kirkkauden säädölle 35 ΔΕ2 voi olla riippuvainen muutosten nopeuksista kontrastin ja kirkkauden säätövyöhykkeillä lausekkeen mukaan 71 647 10 ΔΕρ = ΔΕβ = (ΔΕ1) χ (ΔΕ2)

Muita riippuvaisuuksia näiden muutosnopeuksien välille voidaan kuitenkin valita suljetun silmukan vahvistuskertoi-5 mien vaatimusten mukaisesti määrätyssä systeemissä.

Kuvattu siirtymisen vyöhyke poistaa oleellisesti ottaen kokonaisuudessaan todennäköisyyden säädön epäjatkuvuudelle kontrastin ja kirkkauden säätövyöhykkeiden välillä ja se poistaa täten ne ongelmat, mitkä liittyvät sellai-10 seen epäjatkuvuuteen, mistä jo edellä mainittiin. Käytännössä voidaan oletaa, että korkeat säteen virtamäärät viimeisimmän säätövyöhykkeen sisällä esiintyvät harvemmin kuin esiintyvät korkeat säteen virtamäärät ensimmäisen säätövyöhykkeen puitteissa. Kuvan kontrastin säätäminen ensimmäi-15 sellä toimialueella säteen korkeita virtamääriä on katsottava edullisemmaksi toiminnaksi, koska kuvan kontrastin pienentäminen on vähemmän todennäköisesti katsojan havaittavissa verrattaessa asiaa kuvan kirkkauden tai taustan tason muutokseen. Kuvattu kontrastin ja kirkkauden säädön 20 vuorojärjestys voidaan kuitenkin vaihtaa päinvastaiseksikin.

Vaikkakaan asiaa ei ole esitetty, niin ulostulo kontrastin säätöyksiköstä 30 voidaan myös syöttää asiaan kuuluvaan ja sopivaan vahvistuskertoimen säädön sisääntuloon värikkyyden merkin käsittelijästä 14. Tässä tapauk-25 sessa säädin 30 toimii "kuvan säätimenä", millä samanaikaisesti muutetaan huipusta huippuun tasoja valoisuuden ja värikkyyden merkeille. Samoin on tässä tapauksessa huipusta huippuun amplitudi sekä valoisuuden merkille että värikkyyden merkille säädettävissä säätöjännitteen Ep mukaisesti 30 toimittaessa säteen rajoituksen toimitavalla.

Kuvio 3 esittää piirijärjestelyä säätöyksikölle 60 (kuvio 1), millä aikaansaadaan se säädön siirtofunktio, mikä on esitettynä kuviossa 2 ja se esittää myös piirin yksityiskohtia kontrastin säädölle 30 ja kirkkauden sää-35 dölle 58.

Kuviossa 3 ulostulon säätiö jännite K ilmais t npi i-ristä 54 (kuvio 1) omaa kiinteän positiivisen tason 11 71647 normaalien olosuhteiden aikana. Tässä esimerkissä ne jännitteet, joita kehitetään vahvistuskertoimen säädön sisääntuloon vahvistimessa 24 (kuvio 1) mihin jännite E^ tuodaan ja kirkkauden vertailun sisääntulo vertailijaan 55 (kuvio 1), 5 mihin jännite E tuodaan, omaavat normaalisti nimellisen

.B

kiinteän positiivisen tasajännitetason tiettyä kontrasti-säätimen 30 asetusarvoa ja kirkkauden säätimen 58 asetus-arvoa kohden. Kontrastin säädin 30 on esitetty kuviossa 3 muodostumassa katsojan aseteltavissa olevasta potentiomet-10 ristä 31 ja tähän liittyvästä tasajännitteen syöttölähtees-tä (+ 11,2 volttia). Kirkkauden säätö 58 on esitetty muodostumassa vastuspiiristä, mihin sisältyy katsojan aseteltavissa oleva potentiometri 59 ja tähän liittyvä tasajän-nitteen syöttölähte (+ 11,2 volttia).

15 Toimittaessa säteen virran rajoittamisen toimitaval la, säätöjännitteen Ec muuttuvat yhä vähemmän positiiviseksi (toisin sanoen siirtyvät kohti negatiivista) verrannollisena siihen määrään, missä säteen virran rajoittamisen kynnysarvotasoa lähestytään ja ylitetään. Säätöjännite tuo-20 daan sisääntulon piiriin, mihin sisältyy seurantatransis-tori 65, sekä tähän liittyvä virran syöttölähde sisältäen transistorin 68 ja vastuksen 69 sekä sisältyy suojadiodi 67, minkä tehtävänä on tasoittaa eli rajoittaa liiallisia negatiiviseen suuntaan siirtyviä heilahduksia jännitteestä 25 Ec· Invertoiva vahvistintransistori 70 siirtää sen säätö-jännitteen, mikä kehitetään transistorin 65 emitterille niin, että invertoitu versio säätöjännitteestä tulee näkyviin transistorin 70 kollektorin ulostuloon sen suuruuden määräytyessä kollektorivastuksen 74 suhteesta transistorin 30 70 emitterivastukseen 72 verrattuna. Säätöjännite kytketään sitten invertoivan vahvistintransistorin 75 kautta PNP transistorin 80 kantalektrodille.

Transistori 75 johtaa virtaa koko normaalisti odotettavissa olevien säteen liiallisen korkeiden virtamäärien 35 toimialueen puitteissa. Kollektorin virta ja jännite transistorissa 75 lisääntyvät ja vastaavasti pienentyvät sitä mukaa kuin säätöjännite Ec pienentyy seurauksena säteen 12 71 647 liiallisista virtamääristä tietyllä ensimmäisellä toimialueella, jolloin kontrastin säätöjännite transistorin 75 kollektorin ulostulossa saadaan pienentymään vastaavassa määrin sellaiseen suuntaan, että rajoitetaan säteen vir-5 tamäärää kontrastin säätöalueella. Säädön siirtofunktion kaltevuus kontrastin säädön vyöhykkeellä on funktio transistorin 75 vahvistuskertoimesta tällä vyöhykkeellä. Tämä vahvistuskerroin määritellään sen tehollisen impedanssin, mikä muodostuu kontrastin säätöpiiristä 30 tämän sisältäes-10 sä transistorin 75 kollektorikuorman impedanssin, suhteesta emitterin alennusvastuksen 89 arvoon nähden. Kontrastin säädön siirtofunktion kaltevuus ja se piste, missä kontrastin säätöalue alkaa, ovat säädettävissä asettamalla vastuksen 89 arvo kontrastin säätöpiirin 30 teholliseen impedans-15 siin verrattuna oikein.

Kynnysarvotason johtavuuden diodipiiri 86, mihin sisältyvät diodit 86a, 86b ja 86c on järjestettynä yhdessä transistorin 80 kanssa "virtapeili”-rakenteeseen, jolloin kussakin diodeista 86a, 86b ja 86c kulkeva virta on yhtä 20 suuri kuin transistorin 80 kollektorin virta. Vastuksessa 87 kulkeva virta jakautuu (kuten tullaan selittämään) virraksi diodipiirissä 86 ja transistorin 80 emitterin virraksi .

Tämä diodipiirin 86 järjestely yhdessä transistorin 25 80 kanssa on käytössä, jotta aikaansaataisiin haluttu kes kinäinen riippuvaisuustilanne verrannollisuudelle kollektorin virroissa transistoreissa 75 ja 80. Tässä esimerkkitapauksessa se virta, mikä syötetään vastuksen 87 kautta, jakautuu transistorin 80 ja diodipiirin 86 kesken siten, 30 että transistorin 75 kollektorin virta on kolme kertaa suurempi kuin transistorin 80 kollektorin virta. Vahvistus-kertoimen verrannollisuuden muodostaminen kirkkauden säädön alueeseen verrattuna voidaan kuitenkin myös toteuttaa käyttämällä erilaista lukumäärää diodeja piirissä 86 ja 35 mitoittamalla kollektorin vastuksen 88 arvo toisin. Transistorin 80 kannan virta (transistorin ollessa korkean vah-vistuskertoimen laite) on häviävän pieni. Diodipiiri 86 71 647 13 ja transistori 80 ovat johtamattomina kontrastin säätö-alueen sisällä.

Siirtymäalueen säädön toimitapa alkaa, kun kontrastin säätöjännite pienentyy riittävän paljon, jotta muo-5 dostetaan johtosuuntainen etujännite diodipiirille 86 niin, että se johtaa merkityksellisesti virtaa. Näin tapahtuu, kun jännite E diodien 86a, 86b ja 86c katodeilla laskee kynnys- xr arvotason +5,6 volttia alapuolelle, jolloin oleellinen kiinteä sivuunasettelujännite +0,7 volttia muodostuu diodien 10 86 yli ja tämän mukaisesti transistorin 80 emitteriltä kan nalle liitoksen yli. Diodipiirin 86 johtavuus täydentää virtatien virralle +6,3 voltin syöttölähteestä, mikä on kytkettynä vastukseen 87, tämän vastuksen 87 ja diodipiirin 86 kautta transistorin 75 kollektorille. Samalla kertaa 15 kehittää transistorin 80 kollektorin virta jännitteen vastuksen 88 yli riittävän suurena saattaakseen transistorin 84 johtamattomaksi. Transistori 84 johtaa emitterin virtaa vastuksien 90 ja 91 kautta ja aikaansaa kirkkauden säätö-jännitteen Eg kollektorin ulostuloon. Transistorin 84 emit-20 teripiirissä oleva diodi 96 on johtamattomana siirtymävyö-hykkeellä.

Kontrastin säädön siirtofunktion kaltevuus siirtymä vyöhykkeellä on funktio transistorin 75 vahvistuskertoi-mesta, mikä määräytyy kollektorikuorman impedanssin suh-25 teestä transistorin 75 emitteri-impedanssiin nähden. Tällä alueella pienentyy transistorin 75 kollektorin impedanssi ja se sisältää kontrastipiirin 30 tehollisen kuormitusimpe-danssin ja sen tehollisen kuormitusimpedanssin, minkä johtava diodipiiri 86 ja vastus 87 yhdistelmänä aikaansaavat, 50 molempien näistä kuormitusimpedansseista ollessa järjestetty siten, että kollektorin tehollinen kuormitusimpedanssi transistorille 75 pienentyy verrattuna transistorin 75 kollektorin kuormitusimpedanssiin kontrastin säädön alueella. Täten on kontrastin säädön vahvistuskerroin transistorille 55 75 säädön siirtymisen alueella pienempi kuin mitä on tran sistorin 75 vahvistuskerroin kontrastin säädön alueella.

14 71647

Kirkkauden säädön siirtofunktion kaltevuus siirtymä-vyöhykkeellä on funktio transistorin 84 vahvistuskertoimes-ta. Tämä vahvistuskerroin määräytyy sen tehollisen impedanssin, minkä kirkkauden säädön piiri 58 muodostaa, piirin si-5 sältäessä transistorin 84 kollektorin kuormitusimpedanssin, suhteesta emitterin alennusvastusten 90 ja 91 yhdistettyyn arvoon nähden.

Siirtymävyöhykkeen osuus jatkuu, kunnes vastuksessa 87 kulkeva virta seurauksena kollektorin virrasta transis-10 torissa 75 on suuruudeltaan likimäärin 0,7 volttia kehitettynä vastuksen 87 yli. Vastaava jännite esiintyy tällöin kannalta emitterille liitoksen yli tasoituspakotuksen transistorissa 85, minkä johdosta transistori 85 johtaa. Tämä kannalta emitterille jännite transistorissa 85 on oleelli-15 sesti vakinainen transistorin 85 johtavuuden lisääntyessä seurauksena säätöjännitteestä Ec ja sen tehtävänä on pakottaa jännite vastuksen 87 yli kiinteään tasoon (0,7 volttia). Tämän mukaisesti jännitteen putoama vastuksen 87 yli ei enää vaihtele jatkuvien muutosten mukaisesti säätöjännit-20 teessä Ec säteen virtamäärän lisääntyessä.

Tämä piste määrittelee siirtymän säätöalueen loppumisen, koska tämän jälkeiset muutokset säätöjännitteessä Ec (seurauksena yhä suuremmista säteen virtamääristä) eivät enää aikaansaa vastaavaa muutosta jännitteessä E . Tässä

P

25 vaiheessa pakotetaan jännite E^ kiinteään tasoon (+ 4,9 volttia), mikä on suuruudeltaan yhtä suuri kuin tasoitus-transistorin 85 kannan jännite (+6,3 volttia) vähennettynä sillä kiinteällä jännitteen putoamalla, mikä tapahtuu dio-dipiirissä 86 (+0,7 volttia) sekä sillä kiinteällä kannal-30 ta emitterille jännitteen putoamalla, mikä tapahtuu tasoi-tustransistorissa 85 (+0,7 volttia). Sen jälkeen, kun tämä piste on saavutettu, muuttuu ainoastaan kirkkauden säätö-jännite En transistorin 84 kollektorin ulostulolla jatku-vasti säätöjännitteen Ec mukaan tämän kirkkauden säätövyo-35 hykkeen alueella oltaessa.

Tällä kirkkauden säätönluoo1 la aikaansaa transistorin 75 lisääntyvä johtavuus yhä kasvavan transistorin 80 tl 15 71 647 kollektorin virran ja jännitteen. Tämä puolestaan aikaansaa lisääntyneen transistorin 84 johtavuuden ja tähän liittyvän pienennyksen kollektorin jännitteessä (ED) transisto-

D

rilla 84. Diodi 96 johtaa, kun kirkkauden säädön alue alkaa 5 siirtymävyöhykkeen lopussa, jolloin on muodostettu riittävä jännite, jotta diodi 96 saisi etujännitettä johtosuuntaan vastuksen 91 yli seurauksena transistorin 84 emitterin virrasta .

Säädön siirtofunktion kaltevuus kirkkauden alueella 10 on funktio transistorin 84 vahvistuskertoimesta. Tämä vah-vistuskerroin määritellään sen teholliden impedanssin, mikä määräytyy kirkkauden piirissä 58 suhteesta pelkästään vastukseen 90, koska vastus 91 ohitetaan diodin 96 hyvin pienellä impedanssilla tämän diodin johtaessa kirkkauden sää-15 töalueella oltaessa. Koska emitterin alennusvastus 91 ohitetaan tällä alueella, omaa transistori 84 suuremman vah-vistuskertoimen kuin toimiessaan siirtymäalueella. Täten on säädön siirtofunktion kaltevuus kirkkauden säädön alueella aseteltavissa mitoittamalla vastuksen 90 arvo oikein.

20 Transistorin 75 kollektorin virta mitoitetaan enna kolta määritellyllä tavalla verrattuna transistorin 80 kollektorin virtaan sekä siirtymisen että kirkkauden säädön alueilla. Tämä lopputulos helpottaa ennakolta ennustettavissa olevan piirin vahvistuskertoimen ja säädön siirto-25 funktioiden aikaansaamista siirtymän ja kirkkauden säätö-alueiden osuuksilla.

Sen lisäksi, että toimii ilmaisinlaitteena osoittaen siirtymialueen alkamisen, toimii diodipiiri 86 myös taaten tasaisen ja jatkuvan piirin 60 toiminnan siirtymisen 30 säädön toimialueelta kirkkauden säädön toimialueelle. Dio-dipiirin 86 puuttuessa pakotettaisiin transistorin 80 kannan jännite (E^) +4,9 voltin tasolle siirtymäalueen osuudella, kuten on mainittu aikaisemmin, paitsi että diodi-piirin 86 suuruudeltaan 0,7 voltin putoama korvattaisiin 35 samanlaisella emitteriltä kannalle sivuunasettelujännitteellä, mikä transistorissa 80 on. Samoin tässä tapauksessa toimisivat kynnysarvon johtavuuden ominaisuudet emitte- 16 71 647 riitä kannalle PN liitoksessa transistorilla 80 havaiten siirtymisen osuuden alkamisen. Kun kuitenkin transistorin 80 kanta ja transistorin 75 kollektori olisi pakotettu tässä tapauksessa, niin transistorin 75 kollektorin virta-5 tarpeen lisääminen voidaan tyydyttää ainoastaan transistorin 80 kantavirran avulla, koska mitään ylimääräistä virtaa ei ole käytettävissä kontrastipiiristä 30. Mikäli transistori 80 on korkean vahvistuskertoimen laite, kuten se on tässä suoritusmuodossa, kyllästyy transistori 80 tällöin 10 nopeasti ja toimii oleellisesti nopeasti toimivana kytkimenä, jolloin kuvattu haluttu tulos tasaisesta siirtymis-vyöhykkeestä ei ole saavutettavissa. Tämä ongelma voidaan poistaa esitetyssä suoritusmuodossa, koska diodipiiri 86 aikaansaa soveliaan virtatien (mihin myös sisältyy transis-15 torin 85 kollektorilta emitterille virtatie ja vastus 87) transistorin 75 kollektorin virtaa varten. Esitetyllä järjestelyllä, missä on virtapiiri 86, toimii transistori 80 suhteellisen lineaarisena virtapeilinä sen sijaan, että se olisi epälineaarinen kytkin.

20 Se tasoittava toiminta, minkä transistorin 85 kannal ta emitterille liitos toteuttaa, voidaan tämän sijaan toteuttaa myös diodilla. Tällaisessa tapauksessa kytketään diodi vastuksen 87 yli ja järjestetään sarjakytketyksi diodipiirin 86 sekä +6,3 voltin syöttölähteen kanssa ja 25 sijoitetaan napaisuudeltaan johtamaan virtaa samaan tapaan kuin transistorin 85 kannalta emitterille liitos tekee.

Claims (14)

17 71 6 4 7

1. Suihkuvirran rajoitinpiiri videosignaalin käsittelyjärjestelmässä, jossa videosignaalin huippuamplitudikompo-5 nentti määrää kuvan kontrastin ja tasavirtakomponentti kuvan kirkkauden, jolloin järjestelmä käsittää videosignaalin kä-sittelykanavan ja kuvaputken (38), jossa on valoisuuden sää-toelektrodi, johon videosignaaleja tuodaan mainitulta videosignaalien käsittelykanavalta kuvan toistamiseksi, tunnuste-10 lupiirin signaalin (Ec) muodostamiseksi, joka signaali edustaa niiden ylisuurten suihkuvirtojen suuruutta, joita kuvaputki johtaa tietyn kynnystason yläpuolella, joka signaali johdetaan säätösignaalina ensimmäiseen säädettävään johtovä-lineeseen (75) , jonka virranjohtavuus vaihtelee mainitun edus-15 tavan signaalin mukaan peräkkäisesti suurempien ylisuurten suihkuvirtojen ainakin ensimmäisellä ja toisella alueella, joka ensimmäinen säädettävä johtoväline (75) tuottaa ensimmäisen kytkentävälineen läpi ensimmäisen säätösignaalin (E ja Εβ, vast.) videosignaalin käsittelykanavalle toisen kahdesta 20 videosignaalikomponentista (huippuamplitudi- tai tasavirtakomponentti) muuttamiseksi kynnystason ylittävien ylisuurten suihkuvirtojen rajoittamiseksi, ja edelleen kynnystason joh-tovälineen (80) ensimmäisen säädettävän johtovälineen (75) johtavuusvaihtelujen kytkemiseksi toisen säädettävän johto-25 välineen säätösisääntuloon ensimmäisen säädettävän johtovälineen johtavuuden vastatessa ensimmäisen alueen ylittäviä ylisuuria suihkuvirtoja, sekä toisen kytkentävälineen (80) toisen säätösignaalin (E_. ja E , vast.) tuomiseksi toisesta a p säädettävästä virranjohtovälineestä (84) videosignaalin käsit-30 telykanavalle myös toisen mainituista kahdesta videosignaali-komponentista muuttamiseksi kuvaputken suihkuvirtojen rajoittamiseksi toisella alueella siten, että huippuamplitudikompo-nenttia samoin kuin tasavirtakomponenttia muunnellaan ylisuurten suihkuvirtojen rajoittamiseksi, tunnettu siitä, 35 että mainittu toinen suihkuvirta-alue on valittu siirtymä- alueeksi kolmannelle säätöalucelle, jossa lukitusvälincet (85) lukitsevat ensimmäisen säätösignaalin kiinteään arvoon, kun 18 71 647 ensimmäisen säädettävän virranjohtovälineen (75) johtavuus vastaa mainitun siirtymäalueen ylittäviä suihkuvirtoja siten, että ainoastaan toista mainituista videosignaalikomponenteis-ta (huippuamplitudikomponentti tai tasavirtakomponentti) muun-5 nellaan mainitulla kolmannella alueella ylisuurten suihkuvir-tojen rajoittamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rajoitinpiiri, tunnettu siitä, että ensimmäinen säätösignaali (E ) on kyt-ketty mainitulle kanavalle videosignaalin huippuamplitudikom-10 ponentin muuntamiseksi, kun mainitulla ensimmäisellä alueella ilmenee ylisuuria suihkuvirtoja, ja että toinen säätösignaali (Εβ) on kytketty mainitulle kanavalle videosignaalin tasavir-takomponentin muuntamiseksi, kun mainitulla kolmannella alueella ilmenee ylisuuria suihkuvirtoja.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen rajoitinpiiri, tunnettu siitä, että signaalin tunnusteluväline (54) muodostaa säätösignaalin (Ec), joka edustaa keskimääräisten ylisuurten suihkuvirtojen suuruutta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen rajoitinpiiri, t u n-20 n e t t u siitä, että mainittu järjestelmä käsittää suurjännitteen syöttövälineet (50) käyttöjännitteen aikaansaamiseksi kuvaputkelle, ja että signaalin tunnusteluväline (54) on kytketty mainittuun suurjännitteen syöttövälineeseen siten, että saatu säätösignaali edustaa kuvaputken suurjännitteen 25 syöttövälineestä ottamaa virtaa.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rajoitinpiiri, tunnettu siitä, että ensimmäinen virta-alue, siirtymäalue ja kolmas virta-alue ovat likimain yhtä suuria.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rajoitinpiiri, t u n-30 n e t t u siitä, että ensimmäinen säädettävä johtoväline käsittää ensimmäisen transistorin (75), jossa on sisään- ja ulostuloelektrodit, ja että kynnystason johtovälineessä on sisään- ja ulostuloelektrodit sisältävä toinen transistori (80), jonka sisääntuloelektrodi on kytketty ensimmäisen tran- 35 sistorin ulostuloelektrodiin, ja että toinen säädettävä johto-väline käsittää sisään- ja ulostuloelektrodit sisältävän kolmannen transistorin (84), jonka sisääntuloelektrodi on kytket- 71647 19 ty toisen transistorin ulostuloelektrodiin.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen rajoitinpiiri, t u n-n e t t u siitä, että kynnystason johtoväline käsittää edelleen diodiosan (86), joka on kytketty ensimmäisen transisto- 5 rin (75) ulostuoloelektrodin ja tasajännitelähteen väliin.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen rajoitinpiiri, tunnettu siitä, että diodiosa (86) ja toinen transistori (80) ovat järjestetty virtapeilirakenteeksi.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen rajoitinpiiri, t u n-10 n e t t u siitä, että lukitusväline sisältää puolijohteisen PN-liitoksen (85) , joka on kytketty tasajännitelähteeseen PN-liitoksen ollessa sovitettuna sarjaan diodiosan kanssa ja sen virranjohtavuussuunta on sovitettu samaksi kuin diodiosan, ja että vastus (87) on kytketty diodiosan ja tasajännitelähteen 15 väliin.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen rajoitinpiiiri, tunnettu siitä, että lukitusväline sisältää neljännen transistorin (75), jonka ensimmäinen elektrodi (kanta) on kytketty tasajännitelähteeseen (+6,3V) ja toinen elektrodi 20 (kollektori) käyttöjännitteeseen (+11,2V) ja kolmas elektrodi (emitteri) diodiosaan (86), toisen ja kolmannen elektrodin määrittäessä neljännen transistorin pääjohtavuustien sarjassa diodiosan kanssa ja sen virranjohtavuussuunnan ollessa sovitettuna samaksi kuin diodiosan, ja että vastus (87) on kyt-25 ketty neljännen transistorin ensimmäisen ja kolmannen elektrodin väliin.

11. Patenttivaatimuksen 6 mukainen rajoitinpiiri, tunnettu siitä, että kynnystason johtoväline käsittää edelleen ensimmäisen transistorin (75) ulostuloelektrodin ja 30 tasajännitelähteen (+6,3V) väliin kytketyn diodin (86), joka on järjestetty virtapeilirakenteeksi toisen transistorin (80) kanssa, ja että lukitusväline sisältää neljännen transistorin (85), jonka kantaelektrodi on kytketty tasajännitelähteeseen (+11,2V), kollektorielektrodi käyttöjännitteeseen ja 35 emitterielektrodi diodiin neljännen transistorin ja diodin ollessa sarjaankytkettyinä ja sovitettuina virranjohtavuussuun-niltaan samoiksi, ja että vastus (87) on kytketty diodin ja ta- 20 716 4 7 sajännitelähteen väliin.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen rajoitinpiiri, tunnettu siitä, että vastus (87) on kytketty suoraan neljännen transistorin (85) kanta-emitteriliitoksen yli.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rajoitinpiiri, tunnettu siitä, että ensimmäisellä säädettävällä joh-tovälineellä on ensimmäinen vahvistus ensimmäisellä alueella ja muunnettu vahvistus toisella alueella, ja että toisella säädettävällä johtovälineellä on ensimmäinen vahvistus toi-10 sella alueella ja muunnettu vahvistus kolmannella alueella.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen rajoitinpiiri, tunnettu siitä, että ensimmäiseen säädettävään johto-välineeseen (75) sisältyy kuormitusimpedanssi, johon sisältyy kynnystason johtoväline, ensimmäisen säädettävän johtoväli-15 neen vahvistuksen ollessa riippuvainen kuormitusimpedanssin suuruudesta , ja että ensimmäisellä säädettävällä johtovälineellä on ensimmäinen vahvistus, kun kynnystason johtovälineellä on ensimmäinen johtavuustila, jolloin kuormitusimpedanssi ilmaisee ensimmäistä suuruutta, ja ensimmäisellä säädettävällä 20 johtovälineellä on muunnettu vahvistus, kun kynnystason johtovälineellä on toinen johtavuustila, jolloin kuormitusimpedanssi ilmaisee toista suuruutta. 21 71647