FI71643B - Saett att oeverfoera av start-stopsignaler bildade data i en tidsmultiplexsignal - Google Patents

Description

1 71643

Menetelmä start-stop-signaaleista muodostuvien tietojen siirtämiseksi aikamultipleksisignaalissa

Keksinnön kohteena on menetelmä start-stop-signaaleista muodostuvien tietojen siirtämiseksi aikamultipleksisignaalissa, joka on jaettu kulloinkin useita merkkikehyksiä käsittäviin aikamultipleksikehyksiin, kukin merkkikehys sisältää start-bitin, yhden tai useamman stop-bitin sekä näiden välissä useita bittejä varsinaisen viestin siirtämistä varten.

Kun useista tietolähteistä peräisin olevia tietoja on luovutettava suhteellisen pienillä bittinopeuksilla ja johdettava keskusasemalle, voitaisiin ajatella, että nämä tiedot siirrettäisiin synkronisesti käytetyn aikamulti-pleksivälin kulloinkin yhden aikaraon kautta. Tällöin olisi jokaiselle tietolähteelle varattu kiinteästi kulloinkin yksi aikarako, niin että yksittäisten tietolähteiden tiedot saapuvat keskusasemalle aina tasaisessa järjestyksessä ja tunnistettavasti. Tällöin tarvittaisiin suhteellisen suuri panos yksittäisten tietolähteiden kiinteää varausta varten aikarakoihin. Voitaisiin myös ajatella, että järjestetään yksittäisille tilaajille osoitteet ja siirretään niiden tiedot yhdessä yksittäisten tietolähteiden osoitteiden kanssa. Tällöin tarvittaisiin suhteellisen suuri panos yksittäisten tietolähteiden osoitteita varten.

Keksinnön tehtävänä on johtaa useiden tietolähteiden tiedot rationaalisesti keskusasemalle. Tämän perustana olevan tehtävän ratkaisemiseksi on keksinnölle tunnusomaista se, että merkkikehystä kohden siirretään start-bitin ja stop-bitin välillä tunnusbitti, että start-bitin ja stop-bitin välillä olevissa bittipaikoissa siirretään useiden tietolähteiden tietobittejä ja että tunnusbitit kussakin joukon toisiaan seuraavia merkkikehyksiä käsittävässä ryhmässä, jonka joukon lukumäärä on pienempi kuin aika- 71643 multipleksikehyksen muodostamien merkkikehyksien kokonaislukumäärä, tunnistavat eri merkkikehykset ja siten ilmoittavat yhteenkuuluvuuden tietolähteiltä peräisin olevien tietobittien ja start-stop-signaalin bittipaikkojen välillä.

Keksinnön mukaisesti voidaan siten siirtää tietoja halvalla tavalla ja laajalti ulottuvien siirtovälien kautta. Siirtoa varten ei tarvita mitään tahtiinsidottuja siirtovälejä. Etenkin voidaan tietobitit siirtää start-stop-signaalien avulla merkkikehykseen sidottujen siirtovälien kautta, jotka toimivat tavanomaisesti kaukokirjoitinsignaalien siirtämiseksi. Start-stop-signaalit voidaan siirtää kuitenkin myös vaihtovirtasähkötyksen kanavien kautta.

Jotta voitaisiin käyttää erityisen luotettavia ja laajalti levinneitä siirtokanavia, on erityisen tarkoituksenmukaista, että merkkikehys sisältää ensimmäisessä bittipaikassa start-bitin, seitsemännessä bittipaikassa stop-bitin ja jossakin tällä välillä olevista bittipaikoista tunnusbitin ja että muissa neljässä bittipaikassa start-bitin ja stop-bitin välillä siirretään useiden tietolähteiden tiedot.

Jotta voitaisiin saada nopeasti aikaan tietolähteiltä peräisin olevien tietobittien hukkaan mennyt varaus start-stop-signaalin bittipaikoille jälleen nopeasti, on tarkoituksenmukaista, että merkkikehyksen tunnusbittejä varten järjestetyissä bittipaikoissa siirretään 2m tunnusbitin jaksot-tain toistuva jakso, joista kulloinkin m peräkkäistä tunnus-bittiä signaloi tietobittien varauksen tietolähteille. Tällaisen tunnusbittien jakson käytölle on ominaista se, että väärän varauksen harhautus, joka johtuu tilapäisesti häirityistä tunnusbiteistä, signaloidaan nopeasti seuraavilla m häiriintymättömillä tunnusbiteillä.

Huolimatta start-stop-signaali-siirtokanavien laajasta levinneisyydestä voi esiintyä, että tietolähteiden tiedot on siirrettävä joko vain tahtiinsidotun siirtovälin kautta, tai sekä start-stop-signaali-siirtovälin että 71 643 3 myös tahtiinsidotun siirtovälin kautta. Näissä edellytyksissä on tarkoituksenmukaista, että merkkikehys sisältää kahdeksan bittipaikkaa, jolloin kulloinkin yksi stop-bitti on 7. ja 8. bittipaikassa, ja että tietobitit siirretään start-stop-signaalin puitteissa tahtiinsidotun siirtovälin kautta.

Seuraavassa selitetään keksinnön suoritusesimerkkejä kuvioiden 1-3 avulla, jolloin useissa kuvioissa esitetyt samat kohteet on merkitty samoilla viitenumeroilla. Piirustuksissa: kuvio 1 esittää aikamultipleksi-tietojensiirtojärjestel-mää, kuvio 2 esittää aikamultipleksisignaalia start-stop-signaalin muodossa, jonka avulla voidaan siirtää useiden tietolähteiden tietosignaalit, kuvio 3 on lohkokaaviokuva multiplekseristä, jonka avulla tuotetaan aikamultipleksisignaali start-stop-signaalin muodossa.

Kuvio 1 esittää useita tietolähteitä DQ1, DQ2 - DQp, jotka luovuttavat kanavien KAI, KA2 - KAp kautta tietoja multiplekserille MA1. Nämä tiedot on johdettava tieto-osastoille DSl, DS2 - DSp, tai keskeiselle tietoasemalle ZDST.

Voitaisiin ajatella varata yksittäisille tietolähteille DQ1, DQ2 - DQp aikamultipleksisignaalin ZM kulloinkin yksi aikarako multipleksereiden MA1 ja MB1 avulla. Siten voitaisiin tietolähteiden tiedot syöttää järjestyksessä tieto-osastoille ja keskeisen tietoaseman ZDST alueella jokainen kanavista KBl - KBp olisi varattu tarkalleen yhdelle tietolähteistä DQ1 - DQp palautuvasti selvällä tavalla. Tällainen järjestelmä vaatisi kuitenkin suhteellisen suurta panosta tahtiinsidottua siirtoväliä varten 4 71 643 tietojen siirtämiseksi synkronisesti kanavilta KAl-KAp vastaaviin kanaviin KBl-KBp.

Voitaisiin myös ajatella varata tietolähteille DQ kulloinkin yksi osoite ja siirtää tulevat tiedot asianomaisen osoitteen kanssa multipleksereiden MAI, MA2, MB2, MBl kautta keskeiselle tietoasemalle ZDST. Tällaisessa järjestelmässä tarvittaisiin suhteellisen suuri osuus siirtokapasiteetista lukuisten osoitteiden siirtämiseen, minkä johdosta tämän järjestelmän vaikutusaste huononee.

Kuviossa 1 esitetyn aikamultipleksijärjestelmän perustana on se ajatus, että käytetään hyväksi ylempien multipleksereiden MA2 ja MB2 halpoja ja luotettavia start-stop-kanavia tietolähteiden DQ tietojen siirtämiseksi. Tällöin voivat molemmat ylemmät multiplekserit MA2 ja MB2 toimia tilallisesti hyvin etäällä toisistaan ja olla varustettuja ei-esitetyillä siirtolaitteilla. Start-stop-kanavat KC2 - KCr ja KD2 - KDr toimivat kaukokirjoitus-merkkein siirtämiseksi. Tällaiset kaukokirjoitusmerkit voivat muodostua yhdestä start-bitistä, yhdestä pidennetystä stop-bitistä ja useista informaatiobiteistä varsinaisen viestin siirtämiseksi. Tällöin on jokainen start-stop-kanava liitetty kulloinkin yhteen ainoaan, kuviossa ei-esitettyyn tietolähteeseen, joka on kaukokirjoitti-men muodossa. Kaukokirjoittimen sijasta voitaisiin liittää myös muita tietolähteitä, jotka luovuttavat kulloinkin start-stop-signaaleja.

Start-stop-kanava KCl on liitetty multiplekserin MAl ulostuloon. Multiplekserin MAl luovuttamalla aikamulti-pleksisignaalilla ZM on tosin start-stop-signaalin muoto, mutta sitä ei ole varattu vain yhdelle ainoalle tietolähteelle, vaan tietolähteille DQ1 - DQp.

Kuvio 2 esittää aikamultipleksisignaalin ZM yksityis- 5 71643 kohtia. Tällöin oletetaan, että p=64:llä esiintyy kaikkiaan 64 tietolähdettä DQ, joiden tietobitit D on siirrettävä aikamultipleksisignaalin ZM avulla. Tämä aikamul-tipleksisignaali ZM jakautuu 16 merkkikehykseen ZRl, ZR2-ZR16. Nämä merkkikehykset muodostavat kaikkiaan aikamul-tipleksikehyksen ZMR.

Merkkikehys ZRl sisältää ensimmäisessä bittipaikassa 1 start-bitin A, bittipaikassa 2 tunnusbitin Kl, bittipaikoissa 3, 4, 5, 6 kaikkiaan neljä tietobittiä D ja bitti-paikoissa 7 ja 8 kulloinkin stop-bitin B. Muut merkkikehykset ZR2 - ZR16 sisältävät samoin kulloinkin yhden start-bitin A, kulloinkin neljä tietobittiä D ja kulloinkin kaksi stop-bittiä B. Esimerkiksi merkkikehys ZR2 tai vast. ZR6 sisältää bittipaikassa 9 tai vast. 121 start-bitin A, bittipaikassa 10 tai vast. 122 tunnusbitin K2 tai vast. K16, bittipaikoissa 11, 12, 13, 14 tai vast. 123, 124, 125, 126 tietobitit D ja bittipaikoissa 15, 16 tai vast. 127, 128 stop-bitit. Aikamultipleksisignaalil-la on siten start-stop-signaalin muoto.

Aikamultipleksisignaalilla ZR siirretään siten aikamul-tipleksikehystä kohden Kulloinkin yksi tunnusbitti, joka on start-bitin A ja stop-bitin B välissä. Näitä tunnusbit-tejä ei tulisi siirtää suoraan start-bittien A jälkeen. Asetettaessa perustaksi merkkikehys ZRl voitaisiin tunnusbitti Kl siirtää esimerkiksi myös bittipaikassa 5. Tässä tapauksessa siirrettäisiin bittipaikan 1 ja bitti-paikan 7 välillä olevissa bittipaikoissa 2, 3, 4 ja 6 tietolähteiden tietobitit D. Vastaava pätee kaikkien merkkikehysten ZR2 - ZR16 kohdalla.

Esillä olevassa suoritusesimerkissä oletetaan, että bittipaikat 3, 4, 5, 6, 11, 12, 13, 14 - 123, 124, 125, 126 on varattu peräkkäin kulloinkin tietolähteille DQl - DQp p=64:llä. Tunnusbittien Kl - K16 tehtävänä on signaloida 6 71643 tämä varaus keskeisen tietoaseman ZDST alueella. Tunnus-bitillä K1 voisi olla esimerkiksi binaariarvo 1 ja tun-nusbitit K2 - K16 voisivat kulloinkin omaksua binaariar-vot 0. Tästä voitaisiin päätellä keskeisellä tietoasemalla ZDST, että välittömästi tunnusbitin Kl=l jälkeen bittipaikassa 3 esiintyy tietolähteen DQ1 tietobitti ja että muissa bittipaikoissa 4, 5... vastaanotetaan muiden tietolähteiden DQ2 - DQp tietobitit. Tällä tavoin voitaisiin siis periaatteessa signaloida yksittäisten tietolähteiden varaus start-stop-signaalin bittipaikoille.

Esillä olevassa suoritusesimerkissä toimitaan toisella tavalla. Käytetään 16 jaksottain toistuvan tunnusbitin Kl - K16 jaksoa, joista kulloinkin neljä signaloi asianomaisen merkkikehyksen ja ne neljä bittipaikkaa, jotka siirtävät tietobitit D kulloinkin neljältä tietolähteeltä. Esimerkiksi voidaan tunnusbittien Kl - K16 jakso muodostaa jaksosta 1101011110010000. Tämä tunnusbittien jakso on varattu merkkikehyksille ZRl - ZR16. Sama tunnusbittien jakso on varattu jaksottaisesti myös seuraa-ville 16 merkkikehykselle. Esitetyn jakson kulloinkin neljä tunnusbittiä ovat tunnuksena erityiselle merkki-kehykselle. Esimerkiksi voisivat tunnusbitit 000 signaloida merkkikehyksen ZRl ja tunnusbitit 0001 merkkikehyksen ZR2. Hieman yleisemmin sanottuna siirretään tunnus-biteille järjestetyissä merkkikehyksen bittipaikoissa jaksottain toistuva 2111 tunnusbitin jakso, joista kulloinkin m peräkkäistä tunnusbittiä signaloivat seuraavien bittipaikkojen varauksen tietolähteille. Esillä olevassa tapauksessa käytetään m=4:llä kulloinkin neljä tunnus-bittiä merkkikehysten tunnistamiseksi. Mikäli yksi näistä neljästä tunnusbitistä vastaanotetaan häirittynä, silloin annetaan harhakuva väärästä varauksesta. Tämä korjataan kuitenkin hyvin nopeasti seuraavilla neljällä oikein vastaanotetulla tunnusbitillä. Tässä esitetty varauksen signalointi osoittautuu siten hyvin stabiiliksi häirittyjen tunnusbittien suhteen. Start-stop-signaalin n 7 71 643 puitteissa olisi sallittua, kun bittipaikoissa 7, 15, ...127 siirrettäisiin pidennetyt stop-askeleet, niin että bittipaikat 8, 16,...128 tarvitsisivat vain kukin bittikeston murto-osan. Useissa tapauksissa on kuitenkin edullista, että kaikilla kuviossa 2 esitetyn aika-multipleksisignaalin ZM biteillä on sama bittikesto, koska tällaista aikamultipleksisignaalia ZM ei voida siirtää vain start-stop-kanavien kautta, vaan myös tah-tiinsidottujen siirtovälien kautta.

Tietolähteiden DQ lukumäärän p ja aikayksikköä kohden siirrettyjen aikamultipleksisignaalin ZM bittien lukumäärän välillä esiintyy määrättyjä yhteyksiä. Oletetaan, että aikamultipleksisignaalilla ZM voidaan siirtää n bittiä sekunnissa. Lukua m merkitään sähkötysnopeudeksi ja se lasketaan baudeissa. Esimerkiksi n=50:llä voi olla kysymys 50 Bd kanavasta. Merkkikehystä kohden siirretään s=8 bittiä. Sekunnissa siirretään n/s merkkiä. Jokainen merkki sisältää esillä olevassa suoritusesimerkis-sä u=4 tietobittiä. Sekunnissa siirretään siis n kertaa u/s tietobittiä D aikamultipleksisignaalin ZM avulla. n=50:llä, s=8:lla ja u=4:llä siirretään sekunnissa 50 kertaa 4/8=25 tietolähteen tiedot aikamultipleksisignaalin ZM avulla. Tämä edellyttäen, että kaikki tietolähteet luovuttavat tietonsa samalla sähkötysnopeudella ja että tietolähdettä kohden ajallisesti peräkkäin siirretään tarkalleen yksi tietobitti D aikamultipleksisignaalin ZM puitteissa.

Kuvio 3 esittää multiplekserin MAl suoritusesimerkkiä. Tahdinanturi TG tuottaa bittitahdin T, joka syötetään osoiteanturille AGl. Tämä osoiteanturi tuottaa tietolähteille DQ varatut osoitteet. Esillä olevassa suoritus-esimerkissä se tuottaa 64 osoitetta, jotka muodostetaan biteistä ai, a2, a3, a4, a5, a6, a7.

8 71643

Tietolähteiltä DQ tuotetut tiedot D syötetään kanavien KA kautta yksivaihelaitteelle EE, joka luovuttaa kuviossa 2 esitetyn aikamultipleksikehyksen keston ajan kulloinkin yhden bitin tietolähdettä kohden muistiin SP.

Tämä yksivaihelaite EE oletetaan tunnetuksi ja se on sovitettu tietolähteiden luovuttamiin tietoihin. Esimerkiksi voidaan olettaa, että tietolähteiden tiedot luovutetaan kaikki saunalla bittinopeudella ja että tietolähteiden bitit ovat yhdessä ja samassa bittirasterissa. Voitaisiin kuitenkin myös ajatella, että yksittäisten tietolähteiden bittirasterit ovat vaiheeltaan toisiaan kohti siirrettyjä. Voitaisiin myös ajatella, että yksivaihelaite EE luovuttaa tahtipulsseja yksittäisille tietolähteille DQ ja siten kyselee näiden tietolähteiden tiedot.

Muisti SP osoitetaan osoiteanturin AG1 osoitteilla ja siinä on yhtä monta muistialkiota kuin tietolähteitäkin. Jokaiseen muistialkioon taltioidaan kulloinkin yksi tie-tobitti D, joka on varattu yhdelle tietolähteelle. Esillä olevassa suoritusesimerkissä on siten järjestetty 64 muistialkiota. Kun kirjoituskäsky esiintyy, otetaan si-säänmenon g kautta osoitetun tietolähteen tietobitti muistiin SO ja kun lukukäsky esiintyy, luovutetaan ulostulon h kautta osoitetun muistialkion tietobitti.

Kytkentälaitetta SW1 ohjataan biteillä ai, a2, a3 ja se yhdistää kulloinkin yhden sisäänmenoista bl - b8 ulostuloon c. Tämä nähdään yksityiskohtaisesti taulukosta 1. a3, a2, ai = 001:11a on esimerkiksi sisäänmeno bl yhdistetty ulostuloon c. Oletetaan, että kuviossa 2 esitettyjen bittipaikkojen 3, 4, 5, 6 aikana kutsutaan ajallisesti peräkkäin osoitteet 001, 010, 011, 100 ja sisään-menot bl, b2, b3, b4 yhdistetään ulostuloon c. Tällä tavoin liitetään tietolähteiden DQ kaikkiaan neljä bittiä aikamultipleksisignaaliin ZM. Sisäänmenoissa b5 ja b6 ovat jatkuvasti stop-bitit B. Kutsuttaessa osoitteita il 9 71643 a3, a2, al = 101 tai vast. 110 luovutetaan tästä syystä sisäänmenojen b5 tai vast. b6 kautta stop-bitit B ulostulon c kautta. Sisäänmenossa b7 on jatkuvasti start-bitti A. Kutsuttaessa osoitteita A3, A2, Ai = 111 luovutetaan tästä syystä start-bitti A sisäänmenon b7 kautta ulostuloon c. Start-bittien A jälkeen liitetään kulloinkin tunnusbitit K aikamultipleksisignaaliin ZM. Nämä tunnusbitit K ovat sisäänmenossa b8 ja ne luovutetaan edelleen osoitteella a3, a2, ai = 000 ulostuloon c.

Taulukko 1 a3_a2_ai_c 0 0 1 bl 0 1 0 b2 0 1 1 b3 1 0 0 b4 1 0 1 b5 1 1 0 b6 1 1 1 b7 0 0 0 b8

Koska osoitteet a3, a2, ai tuotetaan jaksottain, luovuttaa kytkentälaite SW1 jaksottain kulloinkin neljä tieto-bittiä D, kulloinkin kaksi stop-bittiä B, kulloinkin yhden start-bitin A ja kulloinkin yhden tunnusbitin K. Tällöin on yksittäiset tietobitit D varattu ajallisesti peräkkäin kulloinkin eri tietolähteille. Kuviossa 2 esitetyn aikamultipleksikehyksen ZMR kuluessa liitetään kuitenkin kaikki 64 tietolähteen 64 bittiä aikamultipleksisignaaliin D. Aikamultipleksikehys ZMR sisältää kaikkiaan 128 bittiä, koska tietobittien D lisäksi myös start-bitit A, stop-bitit B ja tunnusbitit K esiintyvät aika-multipleksikehyksessä.

Tunnusbitit K tuotetaan tunnusbittigeneraattorilla KGEN, joka on muodostettu osoiteanturista AG2, kääntäjästä (inverter) IN ja kytkentälaitteesta SW2. Osoiteanturiksi AG2 on järjestetty binaarilaskija, joka saa JA-elimen U2 10 71 643 ja sisäänmenon i kautta aina silloin laskupulssin, kun osoite a3, a2, ai = 111 esiintyy. Osoiteanturi AG2 luovuttaa osoitteet d4, d3, d2, dl, jotka on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2 esittää myös tuotettavien tunnusbit-tien K jakson.

Taulukko 2

d4 d3 d2 dl_f K

0 0 0 1 el Kl = 1 0 0 1 0 e2 K2 = 1 0 0 1 1 e3 K3 = 0 0 1 0 0 e4 K4 = 1 0 1 0 1 e5 K5 = 0 0 1 1 0 e6 K6 = 1 0 1 1 1 e7 K7 = 1 0 0 0 0 e8 K8 = 1 1 0 0 1 el K9 = 1 10 10 e2 K10= 0 1011 e3 Kll= 0 1100 e4 K12= 1 1101 e5 K13= 0 1110 e6 K14= 0 1111 e7 Kl5= 0 1000 e8 Kl6= 0

Kytkentälaite SW2 yhdistää riippuen osoitteista d3, d2, dl ajallisesti peräkkäin sisäänmenot el - e8 ulostuloon f. Sisäänmenoihin el ja e4 on liitetty jatkuvasti sig-naalianturi, joka luovuttaa signaalin 1-arvon mukaisesti. Sisäänmenoihin e3 ja e5 on liitetty jatkuvasti sig-naalianturi, joka luovuttaa signaalin 0-arvon mukaisesti. Sisäänmenoissa e2, e6, e7 ja e8 ovat kääntäjän IN avulla käännetyt binaariarvot d4. Tunnusbitit K1 ja K9 luovutetaan aina silloin, kun osoitteella d3, d2, dl = 001 sisäänmeno el on yhdistetty ulostuloon f. Tunnusbitit K2 tai vast. K10 luovutetaan aina silloin, kun osoite d3, d2, dl = 010 esiintyy ja sisäänmeno e2 on yhdistetty 71643 11 ulostuloon f. <34=0:11a tai vast. <34=1 :llä muodostuvat tunnusbittien K2 tai vast. KlO vastaavasti käännetyt bi-naariarvot 1 tai vast. 0. Tunnusbitit K3 ja Kll tai vast. K5 ja K13 luovutetaan sisäänmenojen e3 ja e5 kautta kutsuttaessa osoitteita 011 tai vast. 101. Tunnusbitit K4 ja K12 luovutetaan kutsuttaessa osoitteita 100. Tunnus-bitit K6 ja K14 tai vast. K7 ja K15 tai vast. K8 ja K16 luovutetaan kutsuttaessa osoitteita 110 tai vast. Ill tai vast. 000.

Osoiteanturi AG2 palautetaan JA-elinten Ui, U2, U3 avulla aina silloin, kun osoiteanturi AG1 luovuttaa osoitteen a7, a6, a5, a4, a3, a2, ai = 1111111. Tätä osoitetta vastaava signaali luovutetaan JA-elimen U3 ulostulon kautta osoiteanturin AG2 palautussisäänmenoon r.

Kuvion 3 avulla esitetyssä suoritusesimerkissä edellytettiin tietolähteet jotka kaikki luovuttavat tietonsa samalla bittinopeudella/sek. Periaatteessa voitaisiin ajatella, että on järjestetty tietolähteet, joiden tiedot luovutetaan erilaisilla bittinopeuksilla. Esimerkiksi voitaisiin ajatella, että kaikkiaan 63 tietolähteestä ensimmäinen tietolähde luovuttaa tietonsa kaksinkertaisella nopeudella tai vast, kaksinkertaisella bittinopeu-della verrattuna muihin tietolähteisiin. Tässä tapauksessa voitaisiin varata kuviossa 2 esitetyssä aikamulti-pleksikehyksessä ZMR kaksi aikarakoa ensimmäisen tietolähteen tietoja varten, kun taas kaikille muille tietolähteille on varattu vain yksi ainoa aikarako. Kuviossa 3 esitetty yksivaihelaite EE tuottaisi jälleen sinänsä tunnetulla tavalla aikamultipleksikehystä kohden 64 bittiä, jolloin nyt kuitenkin osoiteanturin AG1 olisi luovutettava ensimmäisen tietolähteen osoite kaksi kertaa aikamultipleksikehystä kohden.

Claims (4)

12 71 643

1. Menetelmä start-stop-signaaleista muodostuvien tietojen siirtämiseksi aikamultipleksisignaalissa (ZM), joka on jaettu kulloinkin useita merkkikehyksiä (ZR1-ZR16) käsittäviin aikamultipleksikehyksiin (ZMR), kukin merkkikehys (ZRI-ZR16) sisältää start-bitin (A), yhden tai useamman stop-bitin (B) sekä näiden välissä useita bittejä (D) varsinaisen viestin siirtämistä varten, tunnettu siitä, että merkkikehys-tä (ZR1-ZR16) kohden siirretään start-bitin (A) ja stop-bitin (B) välillä tunnusbitti (K), että start-bitin (A) ja stop-bitin (B) välillä olevissa bittipaikoissa siirretään useiden tietolähteiden (DO) tietobittejä (D), ja että tunnus-bitit (esim. K1-K4) kussakin joukon toisiaan seuraavia merkki-kehyksiä (ZR1-ZR4) käsittävässä ryhmässä, jonka joukon lukumäärä on pienempi kuin aikamultipleksikehyksen (ZMR) muodostavien merkkikehyksien (ZR1-ZR16) kokonaislukumäärä, tunnistavat eri merkkikehykset (ZR1-ZR16) ja siten ilmoittavat yhteenkuuluvuuden tietolähteistä (DQ) peräisin olevien tieto-bittien (D) ja start-stop-signaalin (ZM) bittipaikkojen välillä (kuviot 1 ja 2).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että merkkikehys sisältää ensimmäisessä bittipaikassa start-bitin, seitsemännessä bittipaikassa stop-bitin ja jossakin näiden välissä olevassa bittipaikassa tun-nusbitin (K) ja että muissa neljässä bittikohdassa start-bitin (A) ja stop-bitin (B) välissä siirretään useiden tietolähteiden tietobitit (D) (kuvio 2).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että merkkikehyksen (ZR) tunnusbiteille järjes- m tetyissä bittipaikoissa siirretään 2 tunnusbittien (K1-K16) jaksottain toistuva jakso, joista kulloinkin m peräkkäistä tunnusbittiä signaloivat tietobittien (D) varauksen tietolähteille (DQ) (kuvio 2). Il 71 643

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että merkkikehys (ZR) sisältää kahdeksan bittipaikkaa, jolloin kulloinkin yksi stop-bitti on seitsemännessä ja kahdeksannessa bittipaikassa.