FI71273B - Korridorkonstruktion mellan jaernvaegsvagnar - Google Patents

Description

! 71273

Rautatievaunujen välinen käytävärakenne

Nyt esiteltävä keksintö koskee kahden rautatie-vaunun välistä yhteenliittämislaitetta, jossa on yhteen-5 liittämislaite käytettäväksi kahden rautatievaunun välillä, jossa on takaisinvedettävä käytäväpuolisko, joka on muodostettu tukevasta renkaasta tai putkesta, joka on liitetty vaunurunkoon ja jossa on koukkuvälineet, jotka mahdollistavat renkaan liittämisen vastaavaan renkaa-10 seen tai putken, joka on kiinnitetty toiseen vaunuun, ja välineet renkaan ripustamiseksi vaunuun.

Rautatievaunujen välisen käytävän on oltava ennen kaikkea tiivis toisiinsa kytkettyjen vaunujen keskinäisestä asennosta riippumatta, nimenomaan radan kaarreosissa.

15 Lisäksi käytävän äänieristyksen on oltava hyvä.

Käytävän tiiviyttä on pyritty parantamaan siten, että se on muodostettu kahdesta tukevasta suorakulmaisesta rengasosasta, jotka on liitetty ao. vaunuun ja lukittu toisiinsa. Tämän tyyppisiin rakenteisiin kuuluu 20 kokoontyönnettävä käytäväpuolisko, joka on tehty renkaista teleskooppirakenteena. Yksi rengas on kiinnitetty vaunussa olevaan kääntöakseliin ja toisessa on laitteet, joiden avulla kiinnittäminen tapahtuu toisen vaunun vastaavaan renkaaseen. Teleskooppirakenteeseen kuuluva vä-25 lys voi olla kuitenkin vaarallinen matkustajille. Lisäksi käytävän ainoa vaakasuora liike on akselissa tapahtuva kääntöliike, joten kääntymiskulma on luonnollisesti melko suuri. Tämä vie taas suuren tilan vaunusta, jolloin matkustajien käyttöön jäävä tila pienenee. Lisäksi kääntö-30 liike edellyttää vaunun päässä erittäin suurta aukkoa, joka voidaan peittää tehokkaasti vain kuvun muotoisilla toisiinsa liukuvilla kansilla. Tällaista rakennetta ei myöskään voida kytkeä muuntyyppisiin vaunuihin, ns. klassiseen vaunutyyppiin.

35 Nyt selostettavalla keksinnöllä pyritään kehittä mään sellainen jäykän rengasrakenteen käsittävä tiivis-tyslaite, jonka vaatima tila ei vähennä vaunun sisätilaa 2 71273 ja joka voidaan kytkeä helposti ns. klassiseen vaunu-tyyppiin .

Tähän päästään keksinnön mukaan siten, että ripustusvälineet käsittävät ylemmän tangon, joka on 5 kiinnitetty renkaan yläosaan ja tukeutuu kahteen sivu- tukeen, jotka on kiinnitetty vaunun runkoon nivelraken-teella, joka mahdollistaa niiden kääntymisen pystyakselin ympärillä toisistaan riippumatta, että ylempi tanko on kiinnitetty renkaan yläosaan kiinnittimellä, joka 10 mahdollistaa tangon kulmasiirtymän renkaaseen nähden joka suunnassa.

Tästä johtuen po. rakenne "imee" tietyt radassa olevat epäsäännöllisyydet, esim. säteeltään pienet S-kaarteet, joten käytävän kääntymisliikkeiden kulma on 15 aina melko pieni, mikä vähentää tuntuvasti tilantarvetta. Vaunun pään rakennetta ei ole siis käytännöllisesti katsoen muutettu klassisiin vaunuihin nähden, joten kytkentä voidaan suorittaa niihin.

Keksinnön erään suositettavan rakenteen mukaan 20 kiinnityslaitteet käsittävät ylätangon, joka on kiinnitetty renkaan yläosaan ja tukeutuu kahteen sivutukeen, jotka on kiinnitetty vaunun koriin nivelrakenteen avulla, niin, että ne pääsevät kääntymään pystyakselissa toisistaan riippumatta.

25 Tukien kääntymisestä johtuen rengas pääsee siir tymään yhdensuuntaisesti vaunun kulkusuunnan kanssa.

Lisäksi ylätanko on kiinnitetty renkaan yläosaan yhdysosalla, jonka ansiosta tangon kulmasiirtymä renkaaseen nähden on mahdollinen joka suunnassa, joten rengas 30 pääsee kääntymään kolmessa em. akselissa.

Keksinnön mukainen laite käsittää siis kaksi ohjausosaa, jotka on kiinnitetty vaunun runkoon siten, että ne kääntyvät sama-akselisina sivutukien kääntymis-liikkeeseen verrattuna. Ohjausosat on liitetty toisiinsa 35 kytkentätangolla, joka on liitetty renkaan alaosaan.

Sivutukien ja ohjausosien erilaisesta kääntvmis-1rikkeestä johtuen rengas saa tietyn kaltevuuden, joka tu- 3 71273 lee kysymykseen esimerkiksi silloin, kun vaunujen välillä on tietty tasoero.

Jotta rengas pääsisi liikkumaan vapaasti, kytkentä-tanko on liitetty renkaan alaosaan yhdysosalla, joka 5 tekee mahdolliseksi tangon ja renkaan välisen liikkeen sekä vaunun kulkusuuntaan että poikittain vaakasuuntaan.

Kytkentätanko menee renkaan alaosaan kiinnitettyjen varsien hampaiden väliin. Hampaiden väli on tällöin suurempi kuin tangon paksuus.

10 Tämän liitännän ansiosta rengas pääsee kääntymään jonkin verran sivuttain ja kallistumaan. Renkaan ja kyt-kentäntangon välissä ei ole kiinteää yhdysrakennetta, joka toimisi tukilaitteena, vaan tukitoiminto tapahtuu yksinomaan siinä kohdassa, jossa rengas on ripustettu 15 ylätankoon.

Keksinnön erään lisärakenteen mukaan, jota tarvitaan nimenomaan silloin, kun kytkentä suoritetaan muuntyyppisiin vaunuihin, sivutuet ja ohjausosat on liitetty vaunun runkoon joustavilla ulokkeilla, jotka kääntävät 20 niitä, niin että rengas suuntautuu vaunun ulkopuolelle.

Tätä ulokerakennetta tarvitaan silloin, kun kytkentä tapahtuu samanlaiseen renkaaseen. Kytkennän tapahtuessa muuntyypiseen vaunuun rengas vedetään sisään.

Keksinnön mukaiseen laitteeseen kuuluu lisäksi 25 apumekanismi, jolla rengas voidaan vetää sisään vaunuun päin joustavia ulokeosia vasten.

Muita keksintöön liittyviä piirteitä ja etuja käy selville seuraavasta yksityiskohtaisesta selostuksesta, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin. Ne on tarkoitettu 30 vain esimerkiksi, jotka eivät rajoita keksinnön suoja-piiriä.

Kuvio 1 on sivukuva renkaasta osaleikkauksena ja käsittää sivutuen ja ohjausosan vaunun sisäpuolelta nähtynä , 35 kuvio 2 on leikkaus kuvion 1 linjaa II-II pitkin, kuviot 3, 4 ja 5 ovat tasoleikkauksia kuvion 2 linjoja III-III, IV-IV ja V-V pitkin, 4 71273 kuvio 6 on leikkaus kuvion 1 linjaa VI-VI pitkin, kuvio 7 perspektiivikaavio keksinnön mukaisesta laitteesta vaunun sisäpuolelta nähtynä, kuvio 8 on tasoleikkaus ja havainnollistaa kahden 5 toisiinsa kytketyn vaunun rengasrakenteiden keskinäistä toimintaa, kuviot 9 ja 10 ovat sivuleikkauksia vaunujen symmet-riatasossa ja havainnollistavat kahta kytkentävaihetta, kuvio 11 on suurennettu osakuva kuvasta 8, 10 kuviot 12 ja 13 vastaavat kuvaa 11, mutta esittä vät muita toimintavaiheita, kuvio 14 on leikkaus kuvien 11 ja 13 linjaa XIV-XIV pitkin, kuvio 15 on leikkaus kuvion 13 linjaa XV-XV pitkin, 15 kuvio 16 on osittainen sivukuva vaunun sisäpuolel ta ja esittää apumekanismia, kuviot 17 ja 18 ovat leikkauksia kuvan 16 linjoja XVII-XVII ja XVIII-XVIII pitkin, kuviot 19 ja 20 esittävät kaavioina apumekanismin 20 toimintaa, kuviot 21-23 ovat yksinkertaistettuja tasoleikkauk-sia ja havainnollistavat vaunujen välistä käytävärakennet-ta sellaisissa asennoissa, jotka vastaavat radan tyypillisiä muotoja, 25 kuvio 24 on yksinkertaistettu tasoleikkaus ja esit tää keksinnön mukaisen laitteen toimintaa toisentyyppisessä vaunussa, kuviot 25-27 vastaavat muuten kuvaa 24, mutta esittävät asentoja, jotka vastaavat radan tyypillisiä 30 muotoja, ja kuvio 28 esittää kaaviona renkaan erilaisia liike-asteita .

Kuvioissa 1-8 esitetty kahden vaunun välinen käy-tävärakenne käsittää kummassakin vaunussa renkaan 1. Se 35 on tukeva metallikehys, joka muodostaa käytävän, ja sen ulkoreunassa on kumi 10, joka tiivistyy toisen vaunun renkaan la vastaavaan reunaan 10a (kuv. 8).

5 71273

Rengas 1 on kiinnitetty vaakasuoraan ylätankoon 2, jonka päät tukeutuvat sivutukiin 3, jotka on puolestaan kiinnitetty vaunun runkoon 4.

Renkaassa 1 on laakeri 5, johon on kiinnitetty put-5 ki 6 joustavasta materiaalista valmistetun tyynyn 7 avulla. Tanko 2 liikkuu putkessa 6 sekä akselin suunnassa että myös siten, että se pystyy kääntymään joka suuntaan joustavan tyynyn 7 avulla.

Kummassakin sivutuessa 3 on pystyputki 8, joka 10 kääntyy vaunun runkoon 4 kiinnitetyssä laakerissa 9 ja tukeutuu jousen 11 avulla samoin runkoon 4 kiinnitettyyn kuulalaakeriin 12.

Kumpaankin putkeen 8 on kiinnitetty tukivarsi. Se on vaakasuora ja sen päässä on nivellaakeri 30, jossa 15 ylätanko 2 liikkuu.

On selvää, että sivutukien symmetrinen kääntymis-liike tekee mahdolliseksi renkaan 1 siirtymisen vaunun kulkusuuntaan, ts. kohtisuoraan kuvan 1 tasoon nähden. Sivuttaisliike syntyy taas tangon 2 liikkuessa laakereis-20 sa 30 ja putkessa 6. Pystyliike on mahdollista jousen 11 muuttuvan puristuksen avulla.

Tukien 3 kääntyessä rengas 1 pystyy kääntymään pystyakselissaan. Lisäksi se voi kallistua putken 6 kääntyessä tangossa 2 ja kääntyä sivusuunnassa joustavan tyynyn 25 7 avulla.

Ohjauslaite 14 käsittää putken 15, joka on sama-akselinen putken 8 kanssa ja tukeutuu tähän olakkeen 16 avulla. Putki 15, joka pääsee kääntymään vapaasti putkeen 8 nähden, on varustettu alapäästään vipuvarrella 17, joka 30 on nivelletty yhdystankoon 18. Tanko 18 liittää varren 17 symmetriseen ohjauslaitteeseen (ei-esitetty kuvassa). Tangon 18 päissä on pitkänomaiset reiät 20, mikä mahdollistaa tangon ja nivelvarren muodostaman rakenteen muuttumisen .

35 Tangon 18 asento on sellainen, ettei se kosketa renkaan 1 alaosaan, vaan on siitä muutaman millimetrin päässä (etäisyys d).

6 71273

Yhdystanko 18 liittyy renkaaseen vain varsien 19 välityksellä, jotka on kiinnitetty renkaaseen. Varsien 19 hampaiden väli on hieman suurempi kuin tangon vahvuus (kuv. 6). Tämän vuoksi renkaan alaosa pääsee siir-5 tymään jonkin verran sivuttain.

Kumpaankin putkeen 15 on kiinnitetty vielä palau-tusvarsi 21. Se on yhdistetty vaunun runkoon vetojousel-la 22, joka on kiinnitetty runkoon yhdysosalla 23. Tämä on rungon ulkopuolella putkien 8 ja 15 yhteiseen akseliin 10 nähden (kuv. 3).

Tukivarret 13 on yhdistetty jousilla 24 vastaaviin yhdysosiin 25 (kuv. 4).

Jouset 24 kääntävät tukivarsia 13 ja vipuvarsia 17 niin, että rengas 1 tulee vaunun ulkopuolelle ja muo-15 dostavat siis joustavat ulokeosat.

Tässä liikkeessä sivutuet 3 toimivat ohjauslaitteina ohjauslaitteita 14 vastaavalla tavalla. Koska niillä on kuitenkin tietty tukitoiminto, niitä nimitetään tukiosiksi.

20 Lisäakseli 26 on kiinnitetty pystysuoraan run koon kiinnitettyihin laakereihin 27 ja tukee kahta vartta 28 ja 29, joissa on levyihin 31 ja 32 liittyvät rullat. Levyt on puolestaan kiinnitetty palautusvarteen 12 ja tukivarteen 13.

25 Akseli 26 tukee vartta 33, joka on yhdistetty nos tolaitteen 35 varteen 34 (kuv. 3). Nostolaite 35 kääntää akselin 26 avulla sivutukia 13 ja ohajuslaitteita 14. Tämän nostolaitteen ja sen kanssa symmetrisen nostolaitteen käsittävää apumekanismia selostetaan yksityiskohtai-30 sesti myöhemmin.

Kuviossa 28 on esitetty renkaan erilaiset liikku-misasteet nuolilla ao. osien kohdalla. Tällön nähdään - pystyliiket (jouset 11) , - vaakaliike (laakeri 5 ja varret 19), 35 - pystyakselissa tapahtuva liike (tukien 3 ja laitteiden 14 kääntymisliikkeet), - vaaka-akselissa tapahtuva liike (sekä tukien 3 muodostaman yksikön kääntymisliike että laitteiden 14 muodostaman yksikön kääntymisliike).

7 71273

Vaaka-akselissa tapahtuva kääntymisliike, joka on kohtisuora kuvan tasoon nähden, syntyy renkaan ylä- ja alapään erilaisesta siirtymisestä.

Vaakasuora liike kohtisuoraan kuvan tasoon nähden 5 muodostuu tukien 3 ja laitteiden 14 samanlaisista ja samanaikaisista kääntymisliikkeistä.

Kaksi joustavaa materiaalia (esim. kumia) olevaa kalvoa 36 on sijoitettu pystysuoraan renkaan 1 sivulle (kuv. 8). Kumpikin levy on kiinnitetty sekä renkaan etu-10 reunaan 37 että vaunun runkoon 4. Levyt kaareutuvat vaunun ulkopuolen suuntaan ja liittyvät toiminnallisesti rakenteeltaan samanlaisen vaunun renkaaseen la kiinnitettyihin kalvoihin 36a.

Vastaavasta materiaalista valmistetut poimutetut 15 kalvot 38 ulottuvat renkaan koko kehän osalle. Ne on kiinnitetty sekä renkaan sisäreunaan 39 että vaunun runkoon 4 ja eristetty vaunun sisäosasta väliseinillä 41, jotka muodostavat jatkeen sivulla oleville suojaosille 42, jotka on nivelletty renkaan sisäseinämiin jousto-osilla.

20 Lisäksi ontto lieriömäinen kumiosa 43 on kiiinnitet- ty vaunun koriin (kuv. 9). Se suuntautuu renkaan yläpään yläpuolelle ja toimii yhdessä samantyyppisen vaunun samanlaisen osan 43a kanssa.

Seuraavassa selostetaan kuviin 9-15 viittaamalla 25 muita osia, joita tarvitaan nimenomaan silloin, kun kahden samantyyppisen vaunun renkaan 1 ja la kytketään toisiinsa.

Liikkuva levy 44 on nivelletty renkaan pohjaan akseliin 45. Levy kääntyy ylöspäin ja se on mitoitettu niin, 30 että vaunut toisiinsa kytkevälle henkilölle jää riittävä työtila. Levy ulottuu renkaan koko pinnan osalle ja siinä on salpa 46, joka lukittuu levyn ollessa ylhäällä korvak-keseen 47 (kuv. 11), joka on nivelletty renkaan sivusei-nämään liittyvään akseliin 48. Korvake voidaan nostaa 35 ylös vaijerilla varustetulla ohjauslaitteella, joka on kotelon 49 sisällä ja yhdistetty vipuun 51, joka liittyy kiinteästi vaaka-akseliin (kuviot 7 ja 9). Akselin 52 kään- 8 71 273 tymisliikettä ohjataan tangolla 53, joka on kuvan yksinkertaistamiseksi merkitty vain viivalla, ja varrella 53a käsivivun 54 avulla.

Vipu 51 ohjaa samoin toisen tangon 55 avulla kahta 5 kääntyvää hakaa 56. Nämä liittyvät salpoihin 57a, jotka on kiinnitetty toiseen renkaaseen la, niin että renkaat voidaan kiinnittää toisiinsa.

Renkaan sivupinnassa (ei-esitetty kuvassa 9) on kaksi salpaa 57, jotka vastaavat renkaan la molempia hako-10 ja 56a.

Renkaassa 1 on myös keskiöintikartio 58, joka liittyy renkaan la kartiosyvennykseen 59a. Renkaan 1 toisessa sivupinnassa on samanlainen syvennys (kuv. 7), joka liittyy renkaan la kartioon (ei kuvassa).

15 Tästä johtuen levyn 44 ollessa ylhäällä vivun 54 kääntäminen nuolen F1 suuntaan saa aikaan kaksoistoimin-non, ts. se vapauttaa levyn 44 ja laskee alas haat 56, niin että ne tarttuvat salpoihin 57a (kuv. 10).

Renkaan 1 kummassakin sivupinnassa on vipu 54, tan-20 ko 53 ja varsi 53a. Varret 53a on yhdistetty toisiinsa akselilla 52 (kuv. 7), joten vaunujen kytkijä voi käyttää samanaikaisesti kahden vaunun vipuja 54.

Palautusvipu 61 on kiinnitetty levyn 44 akseliin 45. Vastaava vipu (ei-kuvassa) on kiinnitetty akselin 45 25 toiseen päähän. Vipu on kaareva, jolloin se ei kääntyessään kosketa kytkentätankoon 18. Vivussa 61 on jatke 62 (kuv. 11), joka tukeutuu vaunun rungoon liittyvään vaste-osaan 63, niin että rengas pysyy sisäänvedettynä (kuv. 9). Käännettäessä vipua 61 rengas siirtyy ulospäin (kuv. 10).

30 Säppi 64 (kuvat 11-13) liittyy kiinteästi levyyn 44 ja toimii yhdessä vivun 61 kanssa, niin että tämä kääntyy sisäänvetosuuntaan, kun levy nostetaan ylös. Levyä laskettaessa säppi 64 ei tartu vipuun 61 (kuv. 13).

Edellä selostettu laitteisto toimii seuraavalla 35 tavalla kytkettäessä yhteen kaksi samantyyppistä vaunua (kuviot 9 ja 10). Ennen kuin vaunut työnnetään kiinni toi- 9 71273 siinsa, niin että niiden puskurit tulevat vastakkain, kytkijä nostaa levyn 44 ylös, jolloin hänellä on riittävä työtila. Toisessa vaunussa suoritetaan samanlaiset toimenpiteet suunnilleen samanaikaisesti, joten niitä ei 5 selosteta tässä erikseen. Kun levy nostetaan ylös, palau-tusvipu 61 kääntyy ja tukeutuessaan vasteeseen 63 siirtää renkaan vaunuun päin.

Levy on lukittu yläasentoon sijoittamalla salpa 46 korvakkeeseen 47, jolloin vaunujen kytkijä voi suorittaa 10 työnsä rauhassa. Kun kytkentä on suoritettu, kytkijä kääntää käsivipua 54 nuolen Fl suuntaan, jolloin kotelossa 49 olevan vaijerin avulla korvakkeen 47 lukitus loppuu ja salpa 46 vapautuu. Levy 44 laskeutuu alas ja siirtää säp-peä 64. Joustavien ulokeosien vaikutuksesta palautusvipu 15 61 seuraa säppeä 64 ja rengas siirtyy ulkoasentoon (kuv.

10) .

Samanaikaisesti haat 56 ovat tangon 53 avulla ehtineet jo siirtyä lukitusasentoon (kuv. 10). Kytkijä kääntää siis vipua 54 nuolen F2 suuntaan, jolloin haat 56 nouse-20 vat ylös lukituksestaan. Kun vipua käännetään sitten uudestaan nuolen Fi suuntaan, tapahtuu lopullinen lukitus.

Ohjausvivut 54 ja niiden mukana liikkuva mekanismi muodostavat yleisohjauslaitteet, joilla on useita toimintoja, ts. ne ohjaavat levyn liikkeen, renkaan siirtymisen 25 ulospäin ja sen lukittumisen.

Seuraavassa selostetaan kuviin 9-15 viittaamalla erikoisohjauslaitteita, joita käytetään kytkettäessä keksinnön mukaisella käytävärenkaalla varustettu vaunu toisentyyppiseen vaunuun. Tällöin rengas on jatkuvasti si-30 säänvedettynä, myös levyn 44 ollessa alhaalla.

Tätä varten U-rengas 65, joka muodostaa suljetun kotelon, nivelletään renkaan seinämään liittyvään akseliin 66 ja sijoitetaan niin, että se peittää vivun 61 kärjen 67 ja pitää vivun paikallaan. Tällöin vipu 61 ei 35 tietenkään liiku sapen 64 mukana laskettaessa levy alas, ja rengas 1 pysyy taka-asennossaan.

Nelikulmio-osan 69 ohjaama kääntyvä nokka 68 vaikuttaa korvakkeen 47 kärkeen 71 ja irrottaa sen lukituksen 10 71 2 7 3 (kuv. 13). Nokka 68 liittyy kiinteänä rakenteena varteen 72, joka on liitetty tangolla 73 renkaaseen 65 kuuluvaan varteen 74. Levyn 44 lukituksen irrottaminen nelikulmion 69 avulla saa samalla aikaan renkaan 65 kääntymisen, ja 5 levy 44 laskeutuu alas vivun 61 liikkumatta. Varsi 74 on riittävän pitkä, niin että se pystyy toimimaan renkaan 65 liikkeen päätevasteena.

Seuraavassa selostetaan kuvien 16-20 avulla apu-mekanismia, joka vetää renkaan 1 sisään ao. joustolait-10 teiden avulla. Tähän ei tarvita paljon käyttövoimaa.

Tämä apumekanismi käsittää kaksi em. nostolaitetta 35, joiden rungot on nivelletty vaunun runkoon 4. Nostolaitteet 35 on yhdistetty letkuilla 75 renkaan 1 kattoon kiinnitettyyn paineilmaliitäntään 76. Syöttöletku 77 15 yhdistää liitännän 76 paineilmajohtoon 78 vastaventtiilin 81 ja hanan 82 välityksellä. Liitännän yläpuolella letkuun liittyy silmukka 83, joka on yhteydessä nostolaitteiden letkuihin 75 ja johon on liitetty kolmitieventtiili 84.

Se yhdistää nostolaitteet joko pääjohtoon 78 tai ympäröi-20 vään ilmaan varren 85 avulla, jota ohjaa hakoihin 56 kiinteästi liittyvä nokka 86.

Varren 85 tehtävänä on päästää paineilma nostolaitteeseen, kun haka 56 on yläasennossa varren 34 ollessa ulkona nostolaitteesta (sylinteristä) ja yhdistää nostolaite 25 ympäröivään ilmaan, kun haka 56 on ala-asennossa.

Kuvien 3 ja 4 avulla voidaan todeta, että nostolaitteen varren siirtyminen ulos saa aikaan akselin 26 kääntymisen myötäpäivään, mikä aiheuttaa puolestaan si-vutuen 3 ja ohjausosan 14 kääntymisen samaan suuntaan ja 30 saa aikaan renkaan 1 vetäytymisen takaisin jousien 22 ja 24 muodostamia joustolaitteita vasten; jouset on merkitty kuvissa 19 ja 20 S-kirjaimella.

Apumekanismi toimii seuraavalla tavalla.

Renkaan ollessa ulkoasennossa vaunujen kytkijä kään-35 tää vipua 54 nuolen F2 suuntaan, jolloin haat 56 nousevat ylös ja rengas siirtyy tästä johtuen sisään. Levy 44 voidaan tällöin nostaa ylös helposti, koska mikään jousto- u 71273 laite ei estä enää sen liikettä. Levyn noustessa ylös palautusvipu 61 nousee sen mukana. Vipu 61 tukeutuu vasteeseen 63 ja lukittuu tähän asentoon salvan 46 lukittuessa korvakkeeseen 47. Jos paineilmapiirissä syntyy 5 jokin häiriö, rengas ei pääse siirtymään ulospäin, joten kytkijälle ei voi sattua onnettomuutta.

Kun kytkentä on suoritettu, vipua 54 käännetään nuolen F1 suuntaan, jolloin haat 56 siirtyvät ala-asentoon. Rengas 1 siirtyy ulkoasentoon nostolaitteen pääs-10 tyä yhteyteen ympäröivän ilman kanssa.

Seuraava kaksoistoiminto, joka tapahtuu peräkkäin nuolien F2 ja Fl suuntaan hakojen 56 kiinnittämiseksi salpoihin 57a, on nopea, niin että hakojen nouseminen ylös ei aiheuta tällä välin renkaan siirtymistä sisään.

15 Nokan 86 rakenne on lisäksi sellainen, että nuolen F2 suuntainen heikko liike ei vaikuta venttiiliin 84.

Kun renkaat 1 ja la on kiinnitetty toisiinsa, saadaan (kuv. 8) liitoskohtien 10 ja 10a avulla niiden väli erittäin tiiviiksi. Myös renkaan ympäri ulottuvien poi-20 mukalvojen 38 tiiviys on tällöin hyvä. Samoin äänieristys on tehokas ulkokalvon 36 ja sisäkalvon 38 muodostaman kaksoisseinämän ansiosta.

Nämä ominaisuudet eivät myöskään muutu radan muodon vaihdellessa. Pienissä kaarteissa (kuv. 21), S-kaarteissa 25 (kuv. 22) ja tasoerojen ollessa kyseessä (kuv. 23) kahden vaunun välinen käytävä pysyy samana, samoin äänieristys, koska ulkokalvot 36 ja 36a ovat jatkuvassa kosketusyh-teydessä ja toimivat näin ollen kaksoisseinämänä. Sama koskee myös ylälaippojen 43 ja 43a.

30 Keksinnön mukaista käytävärakennetta voidaan so veltaa ns. klassisiin vaunuihin, joiden välinen käytävä muodostuu kolmesta kumista valmistetusta lieriölaipasta, joiden toiminta yhdessä ulkokalvojen 36 ja ylälaipan 43 kanssa tapahtuu kuvien 24 ja 25 havainnollistamalla ta-35 valla.

Tällaisia kytkentöjä varten on järjestetty alas-kääntyvä läppä 87, joka on nivelletty renkaan 1 lattian i2 71 2 73 ulkoreunaan, jolloin lattiasta saadaan yhtenäinen. Vaunujen kytkemisen jälkeen rengas pysyy edelleen sisäasen-nossa. Levyn 44 vapauttaminen lukituksesta tapahtuu nelikulmion 69 avulla.

5 Näin muodostettu käytävä on täysin tyydyttävä, kun on kysymys tasoeroista (kuv. 25) ja loivista kaarteista (kuv. 26). S-kaarteissa (kuv. 27) voi kuitenkin syntyä tietty aukko kuten silloin, kun kaksi em. laippa- vaunua kytketään yhteen.

10 Keksinnön mukaista rakennetta voidaan käyttää myös vaunujen automaattikytkentään. Rakenne voi olla tällöin vielä yksinkertaisempi, koska rengas ei joudu siirtymään sisäasentoon.

Keksintö ei ole tietenkään rajoitettu em. rakenne- 15 esimerkkiin, vaan siitä voidaan tehdä monia erilaisia muunnelmia.

Claims (11)

13 712V3

1. Yhteenliittämislaite käytettäväksi kahden rautatie-vaunun välillä, jossa on takaisinvedettävä käytäväpuolisko, 5 joka on muodostettu tukevasta renkaasta (1) tai putkesta, joka on liitetty vaunurunkoon (4) ja jossa on koukkuvälineet (56,57), jotka mahdollistavat renkaan (1) liittämisen vastaavaan renkaaseen (1a) tai putken, joka on kiinnitetty toiseen vaunuun, ja välineet (2,5,3) renkaan (1) ripustami-10 seksi vaunuun (4), tunnettu siitä, että ripustusvä-lineet käsittävät ylemmän tangon (2), joka on kiinnitetty renkaan (1) yläosaan ja tukeutuu kahteen sivutukeen (3), jotka on kiinnitetty vaunun runkoon (4) nivelrakenteella (9), joka mahdollistaa niiden kääntymisen pystyakselin ympä-15 rillä toisistaan riippumatta, että ylempi tanko (2) on kiinnitetty renkaan (1) yläosaan kiinnittimellä (5), joka mahdollistaa tangon kulmasiirtymän renkaaseen nähden joka suunnassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnet-20 t u siitä, että kaksi ohjauslaitetta (14) on asennettu vaunun runkoon (4) ja voivat kääntyä sama-akselisesti suhteessa sivutukien (3) kääntymiseen ja ovat yhdistetty kytkentä-tangon (18) avulla, joka on yhdistetty renkaan (1) alaosaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnet-25 t u siitä, että kytkentätanko (18) on liitetty renkaan (1) alaosaan kiinnittimellä, joka mahdollistaa kytkentätangon (18) ja renkaan (1) välisen siirtymisen vaakasuunnassa.

4. Patenttivaatimuksien 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokainen sivutuki (3) käsittää put- 30 ken (18), joka on kääntyvästä asennettu vaunurunkoon (4) ja käsittää tukivarren (13), jossa on nivellaakeri (30), johon ylempi tanko (2) on asennettu liikkuvasti.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että sivutuet (3) on liitetty vaunurunkoon (4) 35 joustavien laitteiden (11) avulla, jotka mahdollistavat renkaan suhteellisen pystysiirtymän vaunurunkoon (4) nähden. 14 71 273

6. Patenttivaatimuksien 1-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että sivutuet (3) on liitetty vaunurunkoon (4) jousielinten (24) avulla, jotka saattavat nämä kääntymään siten, että renkaan (1) yläosa ulottuu vaunun ulkopuo- 5 lelle.

7. Patenttivaatimuksien 4-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että vetojousi (24) yhdistää jokaisen sivu tuen (3) tukivarren (13) vaunurunkoon (4).

8. Patenttivaatimuksen 2-7 mukainen laite, t u n -10 n e t t u siitä, että ohjauslaitteet (14) on yhdistetty vaunurunkoon (4)esiintyöntyvienjousielinten (22) avulla, jotka saattavat nämä kääntymään siten, että renkaan (1) alaosa ulottuu vaunun ulkopuolelle.

9. Patenttivaatimuksien 4-8 mukainen laite, t u n -15 n e t t u siitä, että vetojousi (22) yhdistää palautusvar- ren (21) jokaisessa ohjauslaitteessa (14) vaunurungon (4) kanssa.

10. Patenttivaatimuksien 5-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää apuservomekanismin ren- 20 kaan (1) siirtämiseksi takaisin vaunua kohti jousielimiä (22,24) päin.

11. Patenttivaatimuksien 1-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että taivutettava kalvo (36) ulottuu renkaan (1) kaikkien sivujen ympäri siten, että kalvo on yhdel- 25 tä puolelta kiinnitetty vaunurunkoon (4) ja toiselta puolelta renkaan ulkoreunaan vaunun suhteen ja saa kuperan muodon vaunun ulkopuolen suuntaan. 15 71 273