FI70971B - Skraepsil - Google Patents

Description

1 70971

Roskasiivilä

Keksinnön kohteena on roskasiivilä katon vedenpois-tolaitetta varten, joka siivilä on tarkoitettu sijoittu-5 maan olennaisesti katon tasossa. Siivilä koostuu kattoon tehdystä poistoaukosta ja aukon yläpuolella kattavasta levystä. Levyn kehä ja etäisyys korkeussuunnassa kattotasos-ta ovat sellaiset, että ainakin mitoittavan virtausmäärän aikana estetään ilman imeytyminen sisään levyn reunan al-10 le, jolloin siis levyn ja kattotason välinen rako muodostaa poistoportin.

Katon vedenpoistoaukkojen roskasiivilöitä tunnetaan monissa toteutusmuodoissa. Yksinkertaisin tyyppi koostuu reiällisestä laatasta, joka on asetettu ulosvirtausaukon 15 päälle. Erään vaatimuksen mukaisesti on kuitenkin oltava ulosmenotie aukon kautta vaikka siivilä tukkeentuisi ja ns. ylivirtausaukon on käsitettävä tällaisen poistoaukon. Tästä syystä usein kattokaivojen siivilät on muotoiltu alaspäin avautuvan kupin muotoon, jonka lieriöpinta on 20 rei'itetty, kuten FI-patenttijulkaisussa 41451 on esitetty, tai lieriöiksi, joiden vaippapinta on rei'itetty, jolloin vaipan yläreuna muodostaa ylivirtausreunan, mikä merkitsee sitä, että jos vaippapinta tukkeutuu, vesi nousee ja valuu vaipan yläreunan yli ja vaipan sisätilan kautta 25 tulematta siivilöidyksi. FI-patenttihakemuksessa 830227 on kuvattu kattoa varten tarkoitettu vedenpoistolaite, joka käsittää levyn, joka on sovitettu kattoon vedenpoisto-aukon yläpuolelle siten, että vedenpoistoaukossa varmistetaan täysi virtaus mitoittavan sademäärän aikana. Laitteen 30 toiminta on sellainen, että vesi virtaa aina levyn reunan ja katon välissä olevan raon kautta vedenpoistoaukkoon. Laitteen haittapuolena on, että se ei enää toimi toivotulla tavalla kun mainittu rako tukkeutuu.

Keksinnön mukainen roskasiivilä on tarkoitettu käy-35 tettäväksi katon erikoisen vedenpoistolaitteen kanssa, jo- 2 70971 ka koostuu aukosta ja levystä niin kuin edellä on kuvattu ja joka toimii siten, että ilmaa ei voi imeytyä sisään levyn alle eikä pyörrettä voi siten muodostua poistoaukossa, jolloin koko poistoaukko ei ole käytettävissä, vaan vesi 5 pyörii aukossa, niin että aukon keskelle muodostuu ontelo, joka jatkuu alas ulosmenotiehen poistoaukon jälkeen. Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on erityisesti varmistaa myös siinä tapauksessa että siivilä tukkeutuisi, että vesi matkallaan kattoluiskalta poistoaukkoon aina 10 kulkee poistoportin ohi, joka varmistaa, että mitoittavassa tapauksessa poistoaukon ja siten ulosmenotien täyttö-aste on yksi, so. vesi täyttää kokonaan poistoaukon ja sitä seuraavan putken.

Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnölle on 15 tunnusomaista se, että siivilä ulottuu ympäri pitkin levyn kehää ja siinä on toisaalta siiviläseinä, joka ulottuu kat-totasosta ylös tietylle tasolle levyn kehän (kehän reunan) kautta, toisaalta läpivirtaussiiviläseinä, joka ulottuu tästä tasosta levyn yläsivulle, jolloin seinät kohtaavat 20 yläreunojensa kohdalla, jotka reunat näin ollen muodostavat ylivirtausreunan, jonka yli vesi pääsee virtaamaan kohti levyn yläsivua, siinä tapauksessa että siiviläseinä ei päästä läpi tulovirtausta siiviläseinän pienentyneen läpi-päästökyvyn takia, jolloin roskasiivilä varmistaa sen, et-25 tä sisäänvirtaus poistoaukkoon aina tapahtuu poistoportin kautta.

Seuraavassa kuvataan keksinnön toteutusmuotoa viitaten oheisiin piirustuskuvioihin. Kuvio 1 näyttää tällöin poikkileikkauksen keksinnön mukaisesta roskasiivilästä ja 50 siinä on roskasiivilä yhdistetty katon vedenpoistolaittee-seen. Kuvio 2 näyttää osan tasokuvannosta, jossa on lisäksi tehty osaleikkaus pitkin kuvion 1 viivaa II-II.

Kuviossa 1 numero 1 osoittaa kattotasoa. Kattotaso 1 voi olla täysin vaakasuora tai kalteva. Kattotasoon on 55 tehty aukko 2 ja tähän on piirustuskuvion mukaisesti muo- 3 70971 toiltu virtaviivaiset seinät ja se muuttuu poistoputkeksi 3. Aukon peittää levy 4, joka on sijoitettu välimatkan päähän ylöspäin kattotasosta 1. Levyn etäisyys on laskettu siten, että veden tulovirtausmäärän ollessa mitoitta-5 vaa, ei ilmaa tule imetyksi sisään levyn alle, ja näin pyörteen muodostuminen ulosvirtausaukossa 2, joka pyörre saisi aikaan sen, että ilmaa imeytyisi alas eikä putki 3 täyttyisi kokonaan vedellä. Sen sijaan levy 4 varmistaa nyt sen, että sadevesimäärän ollessa mitoittava, vesi 10 täyttää kokonaan putken 3 ja aukon 2, so. täyttöaste on yksi. Esimerkkinä mainittakoon, että välimatka levystä 4 kattotasoon 1 voi olla 20 mm. Levyn kehän koko on myös merkityksellinen, ja eräässä edullisessa toteutusmuodossa levy on pyöreä. Levy 4 pidetään sopivan välimatkan päässä 15 kattotasosta 1 sinkilöiden 5 avulla.

Poistoaukon edessä on aina käytettävä roskasiivi-lää ja tässä tapauksessa roskasiivilä on sijoitettu sen raon eteen, joka on levyn 4 ja kattotason 1 välissä ja joka muodostaa poistoportin 6. Roskasiivilän muodostaa sii-20 viläseinä 7, joka ulottuu kattotasosta 1 tietylle tasolle levyn 4 yläpuolelle, ja näytetyssä toteutusmuodossa siivi-läseinä loppuu rengasmaisen tason 8 kohdalla. Siiviläsei-nä on alaspäin vinosti kalteva ulospäin kohti kattotasoa 1. Siiviläseinä koostuu useista laipoista 9, ks. kuviota 25 2, jotka on asetettu säteissuuntaan suhteessa levyyn 4 ja kiinnitetty levyyn 4. Laippojen tulovirtausreunat 10 muodostavat siiviläseinän ja ne on mieluiten muotoiltu virta-viivaisesti mahdollisimman pienen virtausvastuksen saamiseksi. Laipat on siis sijoitettu vierekkäin tasaisella 30 jaolla levyn 4 ympärillä ja laippojen 9 välinen etäisyys määrää siiviläseinän 7 läpivirtauskyvyn. Jotta poistoportin mitoituksella olisi käytännön merkitystä, niin että poistoaukon täyttöaste on yksi, on siivilätason 7 läpivirtauskyvyn mitoittavan vesimäärän yhteydessä oltava vähin-35 tään sama kuin poistoportin läpivirtauskyky. Siiviläseinän 4 70971 7 on erotettava suuremmat epäpuhtaudet, joiden ei pitäisi päästä virtaamaan alas poistoaukon 2 kautta. Jos siivilä-seinä 7 tukkeutuu, niin veden pinta katolla nousee ja yli-virtaus tapahtuu rengasmaisen pinnan 8 ylitse.

5 Ylivirtaava vesi on nyt johdettava jälleen poisto- porttiin 6. Tämä tapahtuu läpivirtaussiiviläpinnan 11 kautta. Vesi kulkee tällöin tämän pinnan kautta ja alas kohti kattotasoa 1 ja sisään poistoportin 6 kautta. Läpivirtaus-siiviläpinnalla 11 on siksi oltava läpivirtauskyky, joka 10 vähintään vastaa poistoportin 6 läpivirtauskykyä. Näytetyssä toteutusmuodossa laippojen 9 toiset eli sisemmät reunat 12 muodostavat läpivirtaussiiviläpinnan 11. Nämäkin reunat 12 ovat mieluiten virtaviivaiset. Toiminnan varmistamiseksi tason 8 yli tapahtuvan ylivirtauksen aikana 15 läpivirtausala laskettuna läpivirtaussiiviläpinnasta 11 poistoporttiin 6 on mitoitettava sopimaan yhteen poisto-portin läpivirtausalan kanssa. Itse asiassa ei riitä, että läpivirtausaloilla on tietty suhde, vaan on puhuttava läpivirtauskyvystä, koska kitkavoimat laippojen 9 sivuis-20 ta on myös otettava huomioon. On kuitenkin alleviivattava, että läpivirtaussiiviläpinnan 11 on vain poikkeustapauksissa tultava mukaan toimintaan ja normaalisti on veden virrattava siiviläpinnan 7 läpi poistoporttiin 6, niin että se siirtyy edelleen aukon 2 ja putken 3 läpi.

25 Siivilä voidaan mahdollisesti suojata toisella sii- viläpinnalla, joka tässä tapauksessa sijoitetaan samalle tasolle kuin rengaspinta 8, ja tämä siiviläpinta on tarkoitettu estämään levyä 4 keräämästä lehtiä yms. rengasmaisen tason 8 sisäpuolelle ja siten rengasmaisen siivilän sisä-30 puolelle.

Edellä on kuvattu keksinnön erästä toteutusmuotoa, mutta on ymmärrettävä, että muutoksia on olemassa. Erään ajateltavan toteutusmuodon mukaisesti voidaan siis muodostaa siiviläpinta 7 rei'itetystä seinästä, joka asetetaan 35 kaltevasti poistoportin 6 eteen ja joka yläreunansa kohdal- 5 70971 la yhdistetään toiseen rei'itettyyn seinään, joka ulottuu vinosti sisäänpäin ja liittyy levyä 4 vasten. Siivi-läseinän 7 ja läpivirtaussiiviläseinän 11 näytetty kaltevuus ei ole kriittinen, vaan sitä voidaan muuttaa.

Claims (4)

6 70971

1. Roskasiivilä katon vedenpoistolaitetta varten, joka roskasiivilä on olennaisesti katon tasossa ja koos- 5 tuu kattoon tehdystä poistoaukosta (2) ja aukon (2) yläpuolella kattavasta levystä (4), jonka kehä ja etäisyys korkeussuunnassa kattotasosta ovat sellaiset, että ainakin mitoittavan virtausmäärän aikana estetään ilman imeytyminen sisään levyn (4) reunan alle, jolloin siis levyn (4) 10 ja kattotason (1) välinen rako muodostaa poistoportin (6), tunnettu siitä, että siivilä ulottuu ympäri pitkin levyn (4) kehää ja siinä on toisaalta siiviläseinä (7), joka ulottuu kattotasosta (1) ylös tietylle tasolle (8) levyn (4) kehän (kehän reunan) kautta, toisaalta läpivir-15 taussiiviläseinä (11), joka ulottuu tästä tasosta (8) levyn (4) yläsivulle, jolloin seinät (7,11) kohtaavat ylä-reunojensa kohdalla, jotka reunat näin ollen muodostavat ylivirtausreunan, jonka yli vesi pääsee virtaamaan kohti levyn (4) yläsivua, siinä tapauksessa että siiviläseinä 20 (7) ei päästä läpi tulovirtausta siiviläseinän (7) pienen tyneen läpipäästökyvyn takia, jolloin roskasiivilä varmistaa sen, että sisäänvirtaus poistoaukkoon (2) aina tapahtuu poistoportin (6) kautta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen roskasiivilä, 25 tunnettu siitä, että seinät (7,11) on yläreunoissa yhdistetty välikappaleella, joka vastaa levyn (4) äärivii-vamuotoa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen roskasiivilä, tunnettu siitä, että ainakin siiviläseinä (7) on 30 muodostettu vierekkäin tasaisella jaolla tulovirtaussuun- nassa sijoitettujen laippojen (9) virtaviivaisista tulovir-tausreunoista (10).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen roskasiivilä, tunnettu siitä, että läpivirtaussiiviläseinän (11) 35 läpivirtauskyky on vähintään sama kuin poistoportin (6) lä-pivirtauskyky mitoittavan määrän yhteydessä.