FI70495C - Anordning foer taendning av seriekopplade tyristorer - Google Patents

Description

γβ-ι KUULUTUSJULKAISU 70495 •WF& 11 UTLÄGGNINGSSKRIFT

j Pa tent n-ί? l-’eln t U 00 133G

(51) Kv.lk.>t.CI.‘ H 02 M 1/08 SUOMI—FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentartsöknlng 79^005 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag 20.12.79 (23) Alkupäivä — Glltighetsdag 20.1 2.79 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 23 06.80

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen V ' Ansökan utlagd och utl.skriften publlcerad 27.03.86 (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 22 12 78

Ruotsi-Sverige(SE) 7813236-2 (71) ASEA Aktiebolag, 721 83 Västeräs, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Bo Kindell, Västeräs, Ruotsi-Sverige(SE) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Laite sarjaan kytkettyjen tyristorien sytyttämiseksi -Anordning för tändning av seriekopplade tyristorer Tämän keksinnön kohteena on laite useiden sarjaan kytkettyjen tyristorien samanaikaiseksi sytyttämiseksi, johon laitteeseen kuuluu ohjauspulssimuuntajia, joissa on jännitelähteeseen liitetyt, sarjaan kytketyt ensiökäämit ja tyristorien ohjaus-elektrodeihin liitetyt toisiokäämit ja joka on sovitettu antamaan tyristoreille toisaalta jyrkän ja lyhytaikaisen ohja-usvirtaimpulssin, jolla on suuri amplitudi ja toisaalta jatkuvan ohjausvirran, jolla on pienempi amplitudi.

Ennestään on tunnettua, että tyristori voidaan sytyttää nopeasti ja varmasti sekä kohtuullisella ohjaustehon tarpeella siten, että tyristoriin sytytyksen aikana ensin johdetaan alku-ohjauspulssi, jolla on suuri amplitudi ja jyrkkyys, ja sen jälkeen jatkuva ohjausvirta, jolla on pienempi amplitudi. Al-kupulssi antaa nopean ja varman sytytyksen ja sitä seuraava ohjausvirta, jolla on pienempi amplitudi, pitää tyristorin johtavana kohtuullisella ohjaustehon tarpeella. Tämä menetelmä on käyttökelpoinen myös useiden esim. sarjaan kytkettyjen tyristorien samanaikaiseen sytytykseen. Korkea ja jyrkkä ai- 70495 2 kupulssi varmistaa tällöin tyristorien nopean, varman ja samanaikaisen sytytyksen riippumatta tyristorien syttymisominai-suuksien hajaantumisesta ja esim. eri tyristorien sytytyspii-rien induktanssien erilaisuuksista, joita ei voida välttää.

Tällaisissa laitteistoissa käytetään useita ohjauspulssimuun-tajia, esim. yhtä kutakin tyristoria varten, jolloin niiden ensiökäämit ovat sarjaan kytkettyjä ja liitettyjä ohjausvir-talähteeseen. Muuntajien toisiokäämit on esim. tasasuuntimella liitetty tyristorien ohjauselektrodeihin. Ohjausvirtalähtee-seen voi tällöin kuulua suhteellisen suureen jännitteeseen varattu kondensaattori, joka tyristoreja sytytettäessä liitetään sarjaan kytkettyihin ensiökäämeihin ja joka antaa em. alkupulssin. Liitäntä voidaan suorittaa kytkintransistorien avulla. Alkupulssin loputtua transistorille annetaan sykäyksiä melko suurella taajuudella, niin että ohjauspulssimuunta-jien ensiökäämien läpi virtaa virtalähteestä sykkivä tasavir-ta, jolla on pienempi amplitudi. Tämä virta siirretään toisio-käämeihin ja johdetaan tasasuuntauksen jälkeen tyristorien ohjauselektrodeihin, jolloin se muodostaa alkupulssin jälkeen virtaavan jatkuvan ohjausvirran.

Kun sarjaan kytkettyjä tyristoreja on suurempi määrä, alku-pulssin vaatima jännite muodostuu niin suureksi, ettei transistoria voida käyttää kytkinelimenä. Tyristorin käyttö kyt-kinelimenä olisi mutkikas ja sopimaton ratkaisu, mm. koska tyristori vaatisi erityisiä sammutuspiirejä ensiövirran tarvittavan sykähtelyn aikaansaamiseksi alkupulssin päätyttyä.

Saksalaisessa kuulutusjulkaisussa 16 38 378 kuvataan, miten useita esim. sarjaan kytkettyjä tyristoreja sytytettäessä kukin tyristori varustetaan kahdella ohjauspulssimuuntajalla, joista toinen siirtää lyhyen ja jyrkän alkupulssin ja toinen siirtää sitä seuraavan jatkuvan ohjausvirran. Tämä ratkaisu voidaan toteuttaa kahdella tavalla. Toisessa tavassa tyristorit varustetaan erillisillä ohjausvirtalähteillä ja erillisillä kytkinelimillä ohjauspulssien laukaisua varten. Tämä tapa on mutkikas ja kallis eikä se varmasti takaa eri tyristorien samanaikaista sytytystä. Toisen tavan mukaisesti alku- 3 70495 pulssin siirtävien muuntajien ensiökäämit kytketään sarjaan ja liitetään ensimmäiseen jännitelähteeseen ja ensimmäiseen kytkinelimeen ja jatkuvan ohjausvirran siirtävien muuntajien ensiökäämit kytketään sarjaan sekä liitetään toiseen jännitelähteeseen ja toisen kytkinelimeen. Kun sarjaan kytkettyjä tyristoreja on suurempi määrä, on molempien kytkinelimien tarvittavan suuren jännitteen takia oltava tyristoreja, mikä aiheuttaa edellä mainitut haitat. Jos ohjauspulssimuuntajat sinänsä tunnetulla tavallaan tehdään suurjännitekaapeleiksi päälle pujotettuine sydämineen tarvitaan kaksi kaapelia, toinen alkupulssia varten ja toinen jatkuvaa ohjausvirtaa varten, mikä on kallis ja tilaa vievä ratkaisu.

Ruotsalainen kuulutusjulkaisu 363 940 esittää sytytyspiirin, jossa tyristori ja transistori on kytketty rinnakkain keskenään ja sarjaan jännitelähteen ja ohjauspulssimuuntajän ensiö-käämin kanssa. Ensin sytytetään tyristori, joka laukaisee al-kupulssin, minkä jälkeen transistori tehdään johtavaksi, jolloin se johtaa jatkuvaa ohjausvirtaa. Tässä kytkennässä transistoriin kohdistuu sama jännite kuin tyristoriin, minkä vuoksi kytkentää (transistorin rajoitetun jännitteen kestävyyden takia) voidaan käyttää vain, kun sarjaan kytkettyjen tyristorien lukumäärä on pieni.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan alussa mainitunlainen laite, jossa voidaan yksinkertaisesti ja edullisesti saada aikaan silloinkin, kun sarjaan kytkettyjen tyristorien määrä on suurehko, nopea ja varma sytytys jyrkällä alkuohjauspuls-silla, jolla on suuri amplitudi ja jota seuraa jatkuva ohjaus-virta, jolla on pienempi amplitudi.

Keksinnön mukaisen laitteen tunnusmerkit käyvät selville oheisista patenttivaatimuksista.

Keksintöä selitetään seuraavassa oheisiin kuvioihin 1 ja 2 liittyen. Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen laitteen kytkin-kaaviota, ja kuvio 2 esittää tyristorien ohjausvirtaa ajan funktiona.

70495 4

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen laitteen erästä suoritus-esimerkkiä. Laite on tarkoitettu sytyttämäään useita sarjaan kytkettyjä tyristoreja, joista kuviossa esitetään neljä kappaletta, TY1-TY4. Tyristorit voivat esim. kuulua muuttajaan tai staattiseen kytkimeen kuormituskohteen kytkemiseksi ja irtikytkemiseksi vaihtovirtaverkkoon. Kutakin tyristoria varten on sovitettu ohjauspulssimuuntaja. Tyristorin TY1 ohjaus-pulssimuuntajassa Tl on kaksi ensiökäämiä LII ja L12. Muuntajan toisiokäämissä on kaksi puoliskoa L13 ja L14. Muuntajan toisiovirta kokoaaltotasasuunnataan diodien Dll ja D12 avulla ja johdetaan ohjausvirtana i tyristorin TY1 ohjauselektrodiin. Tyristoreilla TY2, TY3 ja TY4 on ohjauspulssimuuntajat T2, T3 ja T4, jotka on tehty samalla tavoin kuin muuntaja Tl ja joiden toisiokäämit on samalla tavoin kokoaaltotasasuuntaavien diodien välityksellä liitetty tyristorien ohjauselektrodei-hin.

Selvyyden vuoksi on vain neljä sarjaan kytkettyä tyristoria esitetty kuviossa, mutta tyypillisessä tapauksessa tyristorien (ja ohjauspulssimuuntajien) lukumäärä voi olla huomattavasti suurempi esim. muutama kymmenkunta.

Ensiökäämit L12, L22, L32 ja L42 on liitetty keskenään sarjassa kondensaattoriin Cl, joka toimii alkupulssin jännitelähteenä. Kondensaattori varataan tasavirtalähteestä Ui vastuksen Rl välityksellä. Lähteen jännite ja vastus on sovitettu siten, että kondensaattori Cl ehditään varata tarvittavaan jännitteeseen, esim. 500 V, sarjaan kytkettyjen tyristorien kahden peräkkäisen sytytyksen välisenä aikana.

Sarjaan ensiökäämien L12-L42 kanssa on kytketty aputyristori TY5. TY5:n syttyessä kondensaattori Cl purkautuu ensiökäämien kautta ja ohjausvirran haluttu jyrkkä ja suuri alkupulssi johdetaan tyristoreihin TY1-TY4. Kondensaattori Cl muodostaa yhdessä ohjauspulssimuuntajien vuotoinduktanssien kanssa sar-javärähtelypiirin. Tyristorin TY5 syttyessä tämä piiri suorittaa värähtelyn puolijakson, ja kun puolijakson lopussa virta i^ ensiökäämien L12-L42 läpi on nolla ja pyrkii muuttamaan suuntaa, tyristori TY5 saa sulkujännitettä ja sammuu. Kondensaattorin Cl kapasitanssi ja ohjauspulssimuuntajien vuoto- 70495 5 induktanssit on valittu esim. siten, että näiden elementtien muodostaman värähtelypiirin ominaistaajuus vastaa jaksoaikaa 10-20 ^us. Alkupulssi, joka on piirin värähtelyn puolijakso, saa siis keston 5-10 ^us.

Ohjauspulssimuuntajien ensiökäämit Lll-41 on kytketty sarjaan keskenään ja liitetty kytkintransistorilla TRI tasajännitelähteeseen U2, jolla on esim. jännite 200 V. Sarjaan ensiökäämien kanssa on kytketty vastus R2, joka on sovitettu siten, että sopivan suuruinen tasavirta johdetaan käämeihin jännitelähteestä U2. Transistoria TRI ohjaa jaksoittain auki-kiinni oskillaattori OSC, joka antaa transistorille käyttövirtapulsse-ja, joilla on suuri taajuus esim. 50 kHz. Virta i^ ensiökäämien Lii, L21, L31, L41 läpi on sen tähden suurtaajuinen, sykkivä tasavirta. Tämä virta siirretään ohjauspulssimuuntajien toisiokäämeihin ja kokoaaltotasasuunnataan, jolloin se muodostaa jatkuvan, alkupulssia seuraavan ohjausvirran, jolla on pienempi amplitudi. Ohjausvirta muodostuu tämän vaiheen aikana kokoaaltotasasuunnatusta vaihtovirrasta, jolla on sen verran suuri taajuus, että se on tyristorin ohjausta varten samanarvoinen täysin jatkuvan tasavirran kanssa.

Oskillaattori OSC aktivoidaan sopivasti suunnilleen samalla, kun alkupulssi loppuu, niin että alkupulssia välittömästi seuraa jatkuva ohjausvirta, jolla on pienempi amplitudi. Tarkka samanaikaisuus ei kuitenkaan tietysti ole välttämätön.

Aina kun transistori TRI tehdään ei-johtavaksi, pyrkii virta i2 jatkuvasti virtaamaan muuntajainduktanssien takia. Tämän vaiheen aikana virta ^2 virtaa diodin Dl kautta kondensaattoriin C2, joka voi vastuksen R3 kautta purkautua jännitelähteeseen U2. Kondensaattorissa C2 kehittyy tällöin vastajännite, joka poistaa magneettisuuden ohjauspulssimuuntajista transistorin TRI ei-johtavan välin aikana. Samalla transistoria suojataan virran i^ katkosten aiheuttamilta induktiivisilta ylijännitteiltä.

Kuten kuviosta käy ilmi, on molemmat ensiökäämit ohjauspulssimuunta j issa Tl ja T3 kytketty samaan suuntaan, kun taas 6 70495 muuntajien T2 ja T4 ensiökäämit on kytketty vastakkaiseen suuntaan. Tällä tavoin korkeaa ja jyrkkää alkupulssia estetään aiheuttamasta ylimuunnettua jännitettä ensiökäämien Lll-L41 sarjaankytkennässä. Näihin käämeihin muunnettu jännite saa nimittäin vuorotellen vastakkaisen napaisuuden, ja jännitteet tasoittavat toisensa. Tällä tavoin alkupulssi ei aiheuta suurentuneita jännitekuormituksia transistoriin TRI, mikä on hyvin tärkeää transistorin mitoituksen kannalta ja usein transistorin käytön edellytyksenä.

Tyristoria TY5 ohjataan (mahdollisesti vahvistimen kautta) JA-piiristä AG2. Tähän piiriin johdetaan lähtösignaali mono-stabiilista piiristä MV, joka sen tulosignaalin ollessa "O" antaa "l"-pulssin (signaalin S2), jonka kesto on esim. 20 ^us. Tasovippaan NVl johdetaan tyristorin TY5 anodijännite ϋτγ.

Jos υτγ on suurempi kuin ennalta määrätty arvo, esim. 90 V, on vipan lähtösignaali S3 "O", muuten "1". Signaali S3 syötetään JA-piirin AGl negatiiviseen sisääntuloon. Jos sekä S2 = 1 ja S3 = 0, AG2 antaa ohjauspulssin i' tyristoriin TY5.

Jännite ϋτγ johdetaan toiseen tasovippaan NV2. Tämän lähtösignaali S4, joka on "O", jos ϋτγ > 0, ja "1", jos ϋτγ < 0,syötetään bistabiilin piirin BV S-sisääntuloon. Tämän piirin lähtösignaali Q syötetään TAI-piiriin OG. Tämän piirin negatiiviseen sisääntuloon johdetaan vipan MV lähtösignaali S2.

Vipan MV tulosignaali SI saadaan positiiviseen tasajännitteeseen (+15 V) liitetyn vastuksen R5 ja maahan (0) liitetyn transistorin TR2 välisestä kytkentäpisteestä. Jos transistori on johtava, on SI = 0, ja jos transistori on johtamaton, on SI = 1. Signaali SI syötetään bistabiilin piirin BV R-sisääntuloon ja myös JA-piirin AGl negatiiviseen sisääntuloon. Tämän piirin toiseen sisääntuloon syötetään TAI-piirin OG lähtösignaali S5. JA-piirin lähtösignaali S6 syötetään oskillaattorin OSC ohjaussisääntuloon, jolloin oskillaattori käynnistyy, jos S6 = "1".

Tyristorien TY1-TY5 sytytystä ohjaa ohjaussignaali SP. Jos SP = 1, ohjausvirtaa luovutetaan tyristoreille.

70495 7

Piirin toiminta on seuraava (katso myös kuvio 2).

Kun t = tg, SP muutetaan "0:sta" "l:een". Transistorista TR2 tulee johtava ja signaalista SI tulee "0". Tämän takia vippa MV antaa lyhyen (20 ^us) "l"-pulssin. Tyristori TY5 on johtamaton, minkä vuoksi sillä on suuri anodijännite, ja vipan NVl lähtösignaali S3 on "O". Heti kun SP:stä ja niin ollen S2:sta tulee "1", JA-piiri AG2 luovuttaa ohjausvirtaa i' tyristorille TY5, mikä aloittaa edellä kuvatun alkupulssin. Heti tyristorin sytyttyä jännite υτγ muuttuu pieneksi. Vipan NVl lähtö-signaalista S3 tulee tällöin "1", ja JA-piiri AG2 lakkaa luovuttamasta ohjausvirtaa tyristorille TY5.

Vippa BV on "0"-asennossa, ja koska signaali Q sen tähden on "0" (ja S2 on "1"), on TAI-piirin OG lähtösignaali S5 "O", kuten on myös asianlaita JA-piirin AG1 lähtösignaalin S6 kohdalla. Oskillaattori OSC on sen tähden edelleen toimimaton ja transistori TRI johtamaton.

Heti kun alkupulssi on suorittanut värähtelynsä puolijakson, tyristori TY5 sammuu ja saa sulkujännitettä, ts. ϋτγ muuttuu negatiiviseksi. Tämä tapahtuu kohdassa t = t^ kuviossa 2. Signaali S4 on tällöin "1" ja vippa BV on "l"-asennossa, ts. signaali Q on "1". Tämän takia signaali S5 ja, koska SI = 0, myös signaali S6 on "1". Oskillaattori OSC alkaa sen tähden toimia, ja jatkuvaa ohjausvirtaa syötetään edellä kuvatulla tavalla tyristoreihin TY1-TY4. Tämä sytytysvirta muodostuu nelikulmiomaisen vaihtovirran kokoaaltotasasuunnatuista puo-lijaksoista. Nämä puolijaksot esitetään kuviossa 2, esim. tl~t2' t2_t3 3ne· Ne Reformoituvat jonkin verran mm. ohjaus-pulssimuuntajien magnetointivirran takia.

Virran i^ ensiökäämien L12-L42 läpi aiheuttama ohjausvirran ig alkupulssi virtaa siis välillä t = tQ ja t = t^, kuten kuviossa 2 esitetään. Virran i^ sen jälkeen ensiökäämien Lll-L41 läpi aiheuttama jatkuva ohjausvirta virtaa t = t^:stä, kuten kuviossa 2 esitetään.

Jos tyristori TY5 ei jostakin syystä syttyisi ja alkupulssi siis jäisi pois, oskillaattori OSC käynnistyy kuitenkin. Kun 70495 8 20 yUs on kulunut siitä, kun SP:stä tuli "1", S2:sta tulee "O" ja S6:sta "1", jolloin oskillaattori käynnistyy ja syöttää sy-tytysvirtaa tyristoreihin TY1-TY4.

Kun sytytysvirtaa ei enää tarvitse syöttää tyristoreihin TYl-TY4, ohjaussignaalista SP tulee "O". Signaalista SI tulee tällöin "1" ja signaalista S6 "O", jolloin oskillaattori lakkaa toimimasta ja sytytysvirran syöttö tyristoreihin loppuu. Kun Sl:sta tulee "1", vippa BV asetetaan "0"-asentoon, ts. Q:sta tulee "O".

Edellä on kuvattu, miten ensiökäämit joka toisessa ohjauspuls-simuuntajassa (Tl, T3) ovat myötäkytkettyjä ja joka toisessa muuntajassa (T2, T4) vastakytkettyjä. Tämän takia molemmat en-siöpiirit (Cl, L12-42, TY5 ja vastaavasti U2, R2, L11-L41, TRI) eivät lainkaan vaikuta toisiinsa. Yleensä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, että täsmälleen 50 %:ssa muuntajista on myötäkytketyt ja 50 %:ssa vastakytketyt käämit. Saattaa jopa olla eduksi, jos useammissa muuntajissa on myötäkytkettyjä (kuten TY1, TY3) kuin vastakytkettyjä (kuten TY2, TY4) käämejä. Käämeihin L12-L42 käämeistä L11-L41 indusoidut jännitteet antavat tällöin jännitteen, joka sammuttaa tyristorin TY5, jos sen normaali sammutus jostakin syystä jäisi tapahtumatta.

Piirin X1-L12-L22-L32-L42 ominaistaajuuteen voidaan tarvittaessa vaikuttaa esim. kytkemällä ylimääräinen induktori sarjaan ensiökäämien L12-L42 kanssa.

Keksinnön vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa transistoria (TRI) voidaan käyttää ensiökäämiensä (L11-L41) kautta antamaan toisaalta alkupulssin (esim. kondensaattorin purkauksen avulla) ja toisaalta jatkuvan ohjausvirran. Tyristoria (TY5) käytetään tässä suoritusmuodossa tyristorien venttiilin hyvin nopeaan suojasytytyksen aikaansaamiseen, kun esim. tyristoriventtii-lissä (TY1-TY4) on yli jännitettä. Tämä saadaan aikaan siten, että laukaisusignaali (esim. ylijännitteen vallitessa) voidaan antaa suoraan tyristorille (TY5) ohittamalla ne piirit, jotka ohjaavat normaalisytytystä. Lisäksi tässä suoritusmuodossa kondensaattori (Cl), joka toimii pikasytytyksen jännitelähteenä, voidaan aina pitää täysin varattuna ja valmiina välittömään sytytykseen.

Claims (9)

70495 9

1. Laite useiden sarjaan kytkettyjen tyristorien (TY1-TY4) samanaikaiseksi sytyttämiseksi, johon laitteeseen kuuluu oh-jauspulssimuuntajia (T1-T4), joissa on jännitelähteeseen (U2) liitetyt, sarjaan kytketyt ensiökäämit (L11-L41) ja tyristorien ohjauselektrodeihin liitetyt toisiokäämit (esim. L13, L14), ja joka on sovitettu antamaan toisaalta jyrkän ja lyhytaikaisen ohjausvirtapulssin (t^-t^, kuvio 2), jolla on suuri amplitudi, ja toisaalta jatkuvan ohjausvirran, jolla en pienempi amplitudi, tunnettu siitä, että jokaisessa ohjauspulssimuuntajassa (esim. Tl) on ensimmäinen (L12) ja toinen (L11) ensiökäämi, jolloin ohjauspulssimuuntajat muodostuvat kahdesta ryhmästä, jolloin ensimmäisessä ryhmässä (T1, T3) kunkin muuntajan ensimmäinen (esim. L12) ja toinen (L11) ensiökäämi ovat keskenään myötäkyt-ketyt ja toisessa ryhmässä (T2, T4) kunkin muuntajan ensimmäinen (esim. L22) ja toinen ensiökäämi (L21) ovat keskenään vastakkain kytkettyjä, ja että ohjauspulssimuuntajien ensimmäiset ensiökäämit (L12-L42) on keskenään sarjassa ensimmäisen elimen (TY5) välityksellä liitetty ensimmäiseen jännitelähteeseen (Cl), ja toiset ensiökäämit (L11-L41) on keskenään sarjassa toisen kytkinelimen (TR1) välityksellä liitetty toiseen jännitelähteeseen (U2), sekä että laitteeseen kuuluu ohjauselimet, jotka on sovitettu mainitun jyrkän ohjausvirtapulssin antamiseksi tekemään ensimmäisen kytkinelimen (TY5) johtavaksi ja jatkuvan, pienemmän amplitudin omaavan ohjausvirran antamiseksi tekemään toisen kytkinelimen (TR1) johtavaksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen jännitelähde on tasavirtalähteestä (UI) varattu kondensaattori (C1).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen kytkinelin on tyristori (TY5).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen kytkinelin on transistori (TR1).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että muuntajien lukumäärä ensimmäisessä ryhmässä on pääasiassa yhtä suuri kuin muuntajien lukumäärä toisessa ryhmässä. 70495 10

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että normaalikäytössä vain toinen kytkinelin (TR1) on sovitettu johtavaksi ohjausvirran antamiseksi tyristoreille sekä että ensimmäinen kytkinelin (TY5) on sovitettu johtavaksi vain tyristorien suojasytytyksen ajaksi.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että ohjauselimet on sovitettu tyristoreja sytytettäessä ensin tekemään ensimmäisen kytkinelimen (TY5) johtavaksi jyrkän ja lyhytaikaisen alkuohjausvirtapulssin antamista varten ja sen jälkeen tekemään toisen kytkinelimen (TR1) johtavaksi pienemmän amplitudin omaavan, jatkuvan ohjausvirran antamista varten.

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, jossa kondensaattori (C1) yhdessä ensiökäämipiirin induktanssin kanssa muodostaa värähtelypiirin, tunnettu siitä, että laitteessa on elimet (NV2, BV, OG, AG1), jotka on sovitettu värähtelypiirin puolijakson jälkeen ohjaamaan toisen kytkinelimen (TR1) johtavaan tilaan.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, jossa ensimmäinen kytkinelin on tyristori (TY5), tunnettu siitä, että siinä on elimet (NV2), jotka on sovitettu tunnustelemaan, milloin tyristori saa sulkujännitettä, ja tällöin ohjaamaan toisen kytkinelimen (TR1) johtavaan tilaan.