FI70083C - Anordning foer angivande av traeffpunkten vid en maolskjutningstavla - Google Patents

Description

mi m KUULUTUSJULKAISU 70087

*&Ύβ B (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT /UUOO

C /45) Patentti ;.:y 5anc t ty J ( J Patent me-Vclat 12 23 10CG

(51) Kv.lk.4/lnt.Cl.4 F 41 J 5/06 SUOMI FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 793619 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 19-11 -79 (Fl) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 19-11 -79 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 23-05-80

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.jutkaisun pvm.— 31 01 gg,

Patent- och registerstyrelsen Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 22.11 .78 22.11.78, 23.OI.79 Sveitsi-Schweiz(CH) 11986/78-0, 11987/78-1, 69^/79-^

Toteennäytet ty-Sty rkt (71) Polytronic AG, Pilatusstrasse 1125, 5630 Muri/AG, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Claude Thalmann, Muri/AG, Sveitsi-Schweiz(CH) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Laite osuman paikan havaitsemiseksi ampumamaa1itau1ussa -

Anordning för angivande av träffpunkten vid en mä 1 skjutningstavi a

Esillä oleva keksintö koskee maalitaulua, joka käsittää levylait-teen, jossa on mittauskammiota rajoittava, verhouksilla edestä-ja takaapäin suljettu kehys, jonka sisässä on ainakin kolme akustista anturia, sekä maalitaulua kannattava pintakerros, joiden antureiden perään, jotka peruskoordinaattijärjestelmään nähden ovat määrätyssä asemassa, on osuman määritystä varten kytketty elektroninen, tietokoneella varustettu tulkintalaite pamahdus-aallon saapumisen eri antureille ajallisen porrastuksen mittaamiseksi, ja osuman paikan laskemiseksi.

Tunnetuissa tämänlaatuisissa maalitauluissa (CH-PS 526 763) useita anturipareja on sovitettu maalitaulun keskipisteeseen nähden samankeskisen ympyrän kehälle niin, että kunkin parin molemmat anturit sijaitsevat maalitaulun keskipisteeseen nähden diamet-raalisesti vastapäätä toisiaan. Anturit ovat määrätyssä asemassa napakoordinaattijärjestelmään nähden, jonka nollapiste yhtenee maalitaulun keskipisteeseen. Jos maalitaulussa vallitseva äänen-leviämisnopeus on tunnettu, osuman paikka napakoordinaattiiär- 2 70083 jestelmässä voidaan laskea elektronisen tulkintalaitteen laskimessa pamausaallon ajallisesti asteettaisen saapumisen perusteella anturiparin antureihin.

Lisäksi on tunnettua (CH-PS 589 835) sovittaa maalitaulun tasoon kolme akustista anturia pamausaallon antureihin saapumisen ajallisen porrastuksen mittaamiseksi ja osuman paikan laskemiseksi maalitaulussa vallitsevan äänenleviämisnopeu-den avulla.

Nyt on osoittautunut, että sellaisissa maalitauluissa, joissa osuman paikan määrittämiseen käytetään äänenmittausvastaanot-timia, tuloksen tarkkuus riippuu äänenleviämisnopeuden tarkasta tuntemisesta. Itse äänenleviämisnopeus sen sijaan riippuu pääasiassa sen ilman lämpötilasta, jossa ääni leviää. Äänen leviämisnopeus C (sekuntimetreinä) on suhteellinen absoluuttisen lämpötilan T (K-asteina) neliöjuureen: C = 20,034 · Yt" jossa T = υ + 273,14, kun υ = ilman lämpötila C-asteina.

Kokeellisesti voidaan osoittaa, että yksinkertaisesti suljetuissa maalitauluissa vallitsee ei-lineaarinen lämpötilankul-ku, joka on matemaattisesti vaikea selvittää, koska se koko ajan muuttuu, ehkä riippuen auringon säteilykulmasta sekä auringon säteilyn voimakkuudesta, tuulesta, maalikuvan maali 70083 3 lauksesta jne. Näiden tekijöiden huomioonottamatta jättäminen voi johtaa virheisiin, jotka jäävät UIT:n (Union Internationale de tir), ampumamaalitauluille määräämän sietoalueen ulkopuolelle.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on näin ollen saada aikaan tehokas korjaus tähän asiaan sen kautta, että maalitaulun tason alueella saadaan pysytetyksi mahdollisimman riippumaton, vähintään ymmärrettävissä oleva lämpötilan kulku ja/tai että osuman paikkaa laskennallisesti ratkaistaessa voidaan jättää huomioonottamatta maalitaulun läpilaukauksen aikana läpilaukauspaikan ja akustisten antureiden välillä esiintyvä keskimääräinen äänennopeus, jos maalitaulussa vallitsevat lämpötilat ja ilman kosteudet kaikista kompensaatio-toimista huolimatta vaihtelevat niin voimakkaasti, että mitään määrättyä äänenleviämisnopeutta ei voida saada selville.

Keksinnön mukaan tämä saavutetaan siten, että ainakin maaliku-kuviota kannattavan pintakerroksen ja mittauskammion etummaisen vuorauksen väliin on muodostettu alaspäin ja ylöspäin avoin ilman kierrätystila; ja/tai että maalikuviota kannattavan pintakerroksen takasivulla on lämpöäjohtava kerros; ja/tai että levylaitteen ylisellä reuna-alueella on ainakin eteenpäin maalikuviota kannattavan pintakerroksen yli ulkoneva kattomai-nen suojus.

Seuraavassa selitetään tarkemmin, esimerkkeinä, eräitä keksinnön kohteen sovellutusmuotoja. Piirustuksessa: 4 70083

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista maalitaulua kaaviollisesti osaksi leikattuna, kuvio 2 on graafinen esitys maalitaulussa olevista mittauspisteistä, kuvio 3 on ensimmäinen esitys lämpötilankuluista ensimmäisessä mittauspisteryhmässä, ja kuvio 4 on toinen esitys lämpötilankuluista toisessa mittaus-pisteryhmässä, kuvio 5 esittää koordinaattijärjestelmää osumapaikan laskemisen havainnollistamiseksi, kuvio 6 on kaaviollinen esitys maalitauluun kuuluvasta tulkin-talaitteesta laskimineen, kuvio 7 on etukuvanto eräästä toisesta sovellutusesimerkistä, ja kuviot 8 ja 9 esittävät yksityiskohtia kuvion 7 mukaisesta sovellutusesimerkistä , sivukuvantoina.

Kuvion 1 mukainen maalitaulu käsittää levylaitteen, johon kuuluu, tavallisesti maalattua maalikuvaa 9 kannattava, etumaiselle puukehykselle 3 kiristetty verhous 8. Taaksepäin mentäessä tähän etumaiseen puukehykseen 3 liittyy mittauskammiota ympäröivä puuhekys 2. Niin kuin poikkileikkauksena on hahmoteltu, mittauskammiokehys 2 on sisäpuolelta varustettu lämmöneristys-kerroksella 4 ja äänenabsorptiokerroksella 5. Niin kuin näkyy, mittauskammio on edestä suljettu verhouksella 10, jonka paksuus on esimerkiksi 4-5 mm. Tämä verhous on, säännön mukaan, monikerroksinen ja käsittää muovikannattimen ja tämän sisäpuolella ääntä absorboivan kerroksen ja ulkopuolella ääntä heijastavan kerroksen. Lisäksi mittauskammio on takaa suljettu verhouksen 10 kaltaisella verhouksella 6.

Mittauskammion sisään, tässä mittauskammion kehyksen 2 alaosan päälle, on sovitettu neljä akustista anturia eli äänenvastaan-otinta a, b, c ja d, jotka on vastaavilla yhdysjohdoilla 12 yhdistetty vahvistimeen 13, joka puolestaan on johdolla 14 kytketty laskimeen 15.

Tavanomaisissa, nk. suljetuissa levyissä mainittu etumainen kehys 3 maalikuvaverhouksineen 8 nojaa ympäriinsä suljettuna mittauskammion kehystä 2 vasten tai maalikuvaverhous 8 muodostaa

II

5 70083 kerroksen mittauskammion etumaisen verhouksen 10 päälle.

Näin ollen maalikuvaverhouksen 8 ja mittauskammion etumaisen verhouksen 10 väliin on muodostunut laitteen alareunassa ja vast, yläreunassa olevilla ilmankierrätysraoilla 16 ja 17 varustettu hormi.

Koska tällaisia levylaitteita harvoin voidaan pystyttää ihanteellisesti, niin että ampumasuunta on tarkasti pohjoiseen, tällainen hormi on tässä muodostettu myös laitteen takasivulle, minkä johdosta mittauskammion kehykseen 2 liittyy takapuolinen kehys 1, jossa on takapuolinen, tässä valkoinen verhous 7. Täten mittauskammion takapuolinen verhous 6 ja takimmainen verhous 7 muodostavat nekin väliinsä ilmaraoilla 18 ja 19 varustetun hormin.

Tällä levylaitteen rakenteella saavutettavissa oleva vaikutus lämmön jakamisessa maalitaulun koko tasolle verrattuna edellä-selitettyyn "suljettuun" levyyn selviää ilman muuta kuvioiden 2, 3 ja 4 mukaisista graafisista esityksistä.

Kuvio 2 ensinnäkin esittää mittauspisteitä kansainvälisen, 1 n läpimittaisen, 10-jakoisen ympyrätaulun keskipisteen kautta kulkevilla vaaka- ja pystyakseleilla, joissa suoritettiin mittauksia sekä "suljetuilla" levyillä että vastaavasti esillä olevan keksinnön mukaisilla levyillä, ulkolämpötilaa 30°C vastaavien keskiarvojen saamiseksi.

Kuvio 3 esittää lämpötilankulkua pitkin vaaka-akselia, ja siinä oleva käyrä 20 koskee "suljettuja" levyjä ja käyrä 21 keksinnön mukaisia "hormi"-levyjä.

Kuvio 4 sen sijaan esittää lämpötilankulkua pitkin pystyakselia, jolloin käyrä 20' koskee "suljettuja" levyjä, käyrä 21' "hormi"-levyjä.

Näistä vertailukäyristä 20 ja 21 vast. 20' ja 21' voidaan ilman muuta todeta, että keksinnön mukaisten toimenpiteiden ansiosta saavutetaan koko maalitaulun tasolle käytännöllisesti katsoen yhtäläinen lämpötilagradientti, jolloin havaittavilla 6 70083 tähänastisilla äärialueilla saavutetaan tähänastisiin "suljettuihin" levyihin verrattuna parannus, joka on suuruusluokkaa 10-kertainen.

Hormi-ilmiön lisäksi tai ilman sitä voidaan samanlainen tai vieläkin parempi lämmön jakautuminen saavuttaa sovittamalla lämpöäjohtava folio, esimerkiksi kuparifolio, tai kupari-huurros suunnilleen maalitaulun verhouksen 8 takasivulle (esittämättä).

Samanlainen tai vielä parempi lämmönjakautuminen voidaan saavuttaa katon kaltaisen suojuksen 30 avulla, jota mieluimmin käytetään lisäksi, mutta jota tietyissä tapauksissa voidaan käyttää yksinään. Tämä katon kaltainen suojus voi, niin kuin piirustuksesta näkyy, ulota etumaisen puukehyksen 3 reunasta. Samoin on myös ajateltavissa, että tämä suojus lepää välittömästi ylisen kehyspinnan päällä tai peittää sitä välimatkan päästä, tai että tasosuojuksen sijasta käytetään satulakattoa tai että tasosuojus on kalteva. Tarkoituksenmukaista on päällystää suojus 30 sopivalla tavalla sen lämmönsuo-jausvaikutuksen parantamiseksi.

Kuviosta 5 näkyy, että mainitut neljä akustista anturia a, b, c ja d sijaitsevat määrätyissä asemissa karteesiolaiseen koordinaatti järjestelmään nähden.

Pamausaallon akustisissa antureissa a, b, c ja d, kehittämät signaalit vahvistaa, niin kuin kuviosta näkyy sisäänmenovah-vistin VE,minkä jälkeen ne johdetaan portteihin T, joissa tah-tigeneraattorin IG impulssit ovat odottamassa. Tahtigeneraat-torin IG tahtitaajuus määrää osuman paikan laskennan hajoi-tuksen, so. tarkkuuden. Jokaista anturia a, b, c ja d varten on yksi portti. Pamausaallon ensimmäisenä saavuttaman anturin impulssi ohjaa kaikkia muita portteja T niin, että tahti-generaattorin IG impulssit johtuvat ulostulovahvistimiin VA. Pamausaallon saapuessa seuraaville antureille niiden impulssit sulkevat peräänkytketyt portit C, niin että porttien T läpi päästämien tahtigeneraattorin IG impulssien lukumäärä vastaa pamausaallon saapumisen neljään anturiin a, b, c, d aikapor-rastusta. Porttien T läpi päästämät impulssit vahvistetaan

II

70083 ulostulovahvistimissa VA ja siirretään maalitelineen ja ampuma-telineen välisillä siirtojohdoilla tulkintalaitteeseen. Tässä on johtovahvistimet LV, jotka tallentavat impulssit muisteihin Sp, joita muisteja Sp on yksi kutakin anturia varten.

Tallennettujen impulssien perusteella, jotka vastaavat sitä aikaporrastusta, jolla pamausaalto saapuu antureihin a, b, c, d, laskin R laskee kuvion 5 mukaisessa karteesiolaisessa koordinaatti järjestelmässä osuman paikan. Lähinnä seuraavassa vaiheessa laskin suorittaa koordinaattien siirron siten, että koordinaatti-origo 0 siirtyy maalin keskipisteeseen 9. Sitä seuraavassa vaiheessa laskin suorittaa laskettujen koordinaattien muuntamisen napakoordinaateiksi. Laskimen R tulos näytetään muistilla varustetulla vähennyslaskimella Z siten, että osuman arvo esitetään lukuina ja osuman asema ympyränmuo-toon sovitetuilla valopisteillä. Laskimen Z nollaus suoritetaan käsin tai mieluimmin kiihtyvyyskytkimen avulla.

Johtovahvistimet LV ovat mieluimmin lukitut ja ne kytkee toimintaan joko kivääriin, ampujaan tai hänen makuumattoonsa kiinnitetty kiihtyvyyskytkin BS luodin lentomatkaa vastaavasti asetellun aikareleen kautta. Tämän ansiosta ainoastaan sen ampujan laukaukset, jolle asianomainen maalitaulu kuuluu, tulevat mitatuiksi ja näytetyiksi.

Se, että selitetyssä esimerkissä osuman paikan laskemista varten maalitaulussa vallitsevan äänenleviämisnopeuden ei tarvitse olla tunnettu, selviää kuviosta 5. Siinä esitetyssä karteesiolaisessa koordinaattijärjestelmässä, jonka origo on O, S tarkoittaa koordinaattitason läpäisypistettä, johon etsityt x:n ja y:n arvot kuuluvat. Näissä koordinaateissa ilmaistuna koordinaattitasossa olevat anturit a, b, c ja d ovat määrätyssä asemassa. Ajanjaksona t tapahtuneen läpäisyn jälkeen pamaus-aalto kulkee matkan r ja saavuttaa uuden ajanjakson t jälkeen ensiksi anturin c. Toisen ajanjakson t^ jälkeen pamausaalto saavuttaa anturin b ja kolmannen ajanjakson t^ jälkeen anturin d. Viimeksi, neljännen ajanjakson t jälkeen se osuu anturiin ci a. Sen kautta, että anturi c pamausaallon siihen osuessa ohjaa muiden antureiden a, b ja d portit T auki ja että nämä sulkeutuvat vasta silloin kun pamausaalto saavuttaa vastaavat anturit, 8 7C083 voidaan edellä mainituista ajanjaksoista mitata t = o ja tfo, t^ ja t . Nämä neljä ajanjaksoa ovat, riippumatta siitä minkä näistä neljästä anturista pamausaalto ensiksi saavuttaa, tunnetut. Näiden aikamittausten perusteella laskin R laskee etsityt koordinaatit x ja y seuraavien yhtälöiden mukaan, joissa v tarkoittaa äänen nopeutta: itr + ta) · v = Vx + y2 (tr + tb) * v = ΐΛχ-Β)2 + (y-e)2 ------ (tr + te) · v = y (C-x)2 + (y-f)2 (tr + td) * v = ΐ/("0-x) 2 + y2 Näissä neljässä yhtälössä on neljä tuntematonta, nimittäin äänenleviämisnopeus v, aika t sekä koordinaatit x ja y.

Ne voidaan muuntaa kahdeksi, tuntemattomat x ja y käsittäväksi yhtälöksi, joista laskin R pystyy laskemaan koordinaatit x ja y tunnetuista vast, mitattavissa olevista suureista A, B, C ja D sekä t&, t^, tc ja t^. Edellä olevat neljä yhtälöä osoittavat, että ottamalla käyttöön neljäs anturi koordinaattien x ja y laskemista varten äänen leviämisnopeus eliminoituu ja keksinnön tarkoitus siten saavutetaan. Jos antureita olisi vain kolme, yksi näistä neljästä yhtälöstä jäisi pois ja jompi kumpi tuntemattomista tr tai v olisi määritettävä mittaamalla.

Eräässä toisessa sovellutusesimerkissä neljäs anturi voi olla sähköä johtava, määrätyssä potentiaalissa pysytetty ja maali-kuvan tasossa oleva kerros. Tässä kuvioiden 7, 8 ja 9 mukaisessa sovellutusesimerkissä on puuhekykseen 35 eteen ja taakse kiinnitetty folioyhdistelmät 39 ja 31. Folioyhdistelmät 39 ja 31 koostuvat kumpikin kahdesta polyetyleenifoliosta 36 ja 37, joiden paksuus on noin 0,1 mm ja joiden väliin on sovitettu sähköä johtava raina 38. Rainan 38 ulkomitat ovat jonkin verran pienemmät kuin polyetyleenifolioiden 36 ja 37, niin että folioyhdistelmien 39 ja 31 puukehykseen 35 metallisilla kiristimillä kiinnitettyinä ollessa rainan 38 eristys säilyy. Ampujaan päin olevalle folioyhdistelmälle 39 on painettu tyylitellyn mieskuvion muodossa oleva maalikuva 30 yhdessä arvo-ympyröiden 30' kanssa. Kehyksen 35 alaosaan on ympyrän kehälle, jonka säde on r, asennettu kolme äänianturia a', b* ja c', II: 9 70083 joiden asema karteesiolaisessa koordinaattijärjestelmässä, jonka origo on O, on määrätty. Jos maalikuva 30 ja arvoympy-rät 30' rajoittavat eriarvoisia pintoja, niin osuman arvon laskennallinen määritys saattaa muodostua verraten hankalaksi. Tätä tarkoitusta varten takapuolisen folioyhdistelmän 31 rainas-sa 38 on maalikuvan 30 muotoinen aukko 30", jonka aukon ulkomitat ovat osuman läpimitan verran suuremmat kuin maalikuvan 30, mikä vastaa tavanomaista määritysmenetelmää.

Kun maalitaulun läpi ammutaan kohdasta S kehittyy impulssi folioyhdistelmän 39 läpäisyhetkellä ja pamahdusaallon saavuttaessa äänianturit a', b', c'. Tämän ansiosta voidaan mitata se aika, jonka pamahdusaalto tarvitsee kulkeakseen matkan pisteestä S äänenantureihin a', b' ja c'. Karteesiolaisessa koordinaatti järjestelmässä pisteen S koordinaattien x ja y arvot voidaan laskea seuraavista yhtälöistä: y<y - ye(2 + *>2 ' “ v · Se lA2 + ‘y - y„>2[ = v · Ss yA+ <x - §»2 =v · Näissä kolmessa yhtälöissä x:n ja y:n sekä äänennopeuden v arvot ovat tuntemattomat. Kaikki muut arvot ovat tunnetut tai todetaan mittaamalla. Nämä kolme yhtälöä voidaan, eliminoimalla äänenleviämisnopeus v, muuttaa kahdeksi yhtälöksi, joissa on kaksi tuntematonta x ja y. Laskimessa suoritetaan sen jälkeen arvojen x ja y laskemisen jälkeen koordinaattijärjestelmän origon siirtäminen maalikuvan keskipisteeseen ja sen jälkeen koordinaattien muuttaminen napakoordinaateiksi. Koska esitetyssä tapauksessa läpäisykohta S on molempien arvo-ympyröiden 30' välillä, laskimen on todettava, sijaitseeko osuma maalikuvassa 30 vai ei. Kuvio-osuma on kyseessä silloin, kun laskimeen ei johdu mitään signaalia folioyhdistel-mästä 31, koska luoti on läpäissyt folioyhdistelmän 31 aukon 30" alueella. Jos läpäisykohta sijaitsisi kuvion 30 ja ulkoisen arvoympyrän 30' välillä, niin luoti läpäisisi folioyhdistelmän 31 johtavan rainan 38 ja siten antaisi vastaavan signaalin, joka puolestaan antaisi osumalle vastaavasti alemman arvon.

70083 10

Jos maalikuvio on esimerkiksi musta ympyräpinta, jonka kanssa arvostusympyrät ovat samankeskiset, takimmainen folioyhdis-telmä 31 voidaan jättää pois.

Eräs edellä selitetyn, kuvioiden 7-9 mukaisen sovellutusesimerkin etu pelkästään akustisilla antureilla toimivaan tulkinta-laitteeseen verrattuna on se, että ampujalta voidaan jättää pois jatkuvaa virhenäytön vaaraa merkitsevä avauskytkin.

Jos maalikuvio on jaettu vain muutamiin arvostukseltaan erilaisiin pintoihin, niin laite voidaan arvostusta vastaavasti varustaa useilla folioyhdistelmillä 31. Tässä tapauksessa aukkojen suuruus sovitetaan yksityisten arvostuspintojen mukaan. Tässä sovellutusesimerkissä arvonmääritys yksinkertaistuu

Jos johtavalla kerroksella on pysytettävä määrätty sähkö-potentiaali, niin johdin 26 voi olla kytketty korkeaohmisen vastuksen kautta varauskondensaattorilla varustettuun tasajän-nitteen lähteeseen (esittämättä). Tällöin kerros voidaan varata noin 1000 voltin negatiivisella jännitteellä. Vastus on tällöin tarkoituksenmukaisesti galvaanisesti kytketty liipaisimeen, joka on erittäin korkeaohminen. Liipaisukynnys asetellaan tällöin paikallisten olosuhteiden mukaan ja valitaan niin korkeaksi, että mahdolliset häiriötekijät eivät laukaise virheosoitusta. Korkeassa potentiaalissa olevan liipaisimen syöttöjännitteen riittävän eristyksen aikaansaamiseksi sen syöttö suoritetaan pariston kautta. Liipaisimen ulostulokohdassa on käytettävissä toimintakykyinen impulssi, joka suurjännitekytkentäkondensaattorin kautta johdetaan laskimeen .

Mittauksilla todettiin, että luoti aina tuo mukanaan positiivisen varauksen. Luodin kapasiteetista, joka on 0,6 pF, laskettiin, että luodin jännite maahan nähden on noin +100 V.

Tämä jännite ei kuitenkaan ole vakio. Se riippuu säätilasta ja maaston muodosta, mikä oikeuttaa sen johtopäätöksen, että sen syynä saattaa olla maan sähköinen kenttä. Negatiivisia jännitteitä ei koskaan havaittu. Siksi maalitaulu varataan sähköistä johdinta 26 myöten mainitulla negatiivisella, li 70083 korkealla, 1000 Voltin jännitteellä. Maalitaulun kapasiteetti on noin 150 pF. Maalitaulun varaus on näin ollen 1000 V x 150 pF. Epäsuotuisassa tapauksessa luodin jännite maahan nähden tulee nollaksi. Jos luoti läpäisee maalitaulun, se varautuu maalitaulun jännitteeseen, minkä takia itse taulussa tapahtuu noin 3 Voltin suuruinen jännitteen lasku. Liipaisin havaitsee tämän jännitteen laskun ja lähettää siitä laskimen kautta näyttölaitteeseen osumasignaalin.

Claims (1)

12 70083 Patenttivaatimus Maalitaulu, joka käsittää levylaitteen, jossa on mittauskammio-ta rajoittava, verhouksilla edestä- ja takaapäin suljettu kehys, jonka sisässä on ainakin kolme akustista anturia, sekä maalitaulua kannattava pintakerros, joiden antureiden perään, jotka peruskoordinaattijärjestelmään nähden ovat määrätyssä asemassa, on osuman määritystä varten kytketty elektroninen, tietokoneella varustettu tulkintalaite pamahdusaallon saapumisen eri antureille ajallisen porrastuksen mittaamiseksi, ja osuman paikan laskemiseksi, tunnettu siitä, että ainakin maalikuviota (9) kannattavan pintakerroksen (8) ja mitta-uskammion etummaisen vuorauksen (10) väliin on muodostettu alaspäin (16) ja ylöspäin (17) avoin ilman kierrätystila; ja/tai että maalikuviota (9) kannattavan pintakerroksen (8) takasivulla on lämpöäjohtava kerros; ja/tai että levylaitteen ylisellä reuna-alueella on ainakin eteenpäin maalikuviota (9) kannattavan pintakerroksen (8) yli ulkoneva kattomainen suojus (30) . Mältavla, vilken omfattar en skivanordning som har en medelst en beklädning framifrän och bakifrän sluten ram, vilken begrän-sar en mätkammare, varvid inne i ramen finns ätminstone tre akustiska givare, samt ett ytskikt som uppbär mältavlan, och varvid efter givarna, vilka befinner sig i ett bestämt läge i för-hällande tili ett baskoordinatsystem, för bestämning av träffen har kopplats en elektronisk, med dator utrustad utvärderings-anordning för mätning av den tidsmässiga graderingen av ankomsten av en knallväg tili de olika givarna och för beräkning av träff-punkten, kännetecknad av att ätminstone mellan ytskiktet (8) som uppbär mälbilden (9) och mätkammarens främre beklädning (10) anordnats ett nedät (16) och uppät (17) öppet luftcirkulations-rum; och/eller att vid baksidan av ytskiktet (8) som uppbär mälbilden (9) finns ett värmeledande skikt; och/eller att vid skiv-anordningens övre kantomräde finns ett takformat skydd (30), som sträcker sig ätminstone framät och skjuter ut över ytskiktet (8) som uppbär mälbilden (9). Il