FI69374B - Faergtelevisionspresentationssystem - Google Patents

Description

69374 Väri TV:n näyttöjärjestelmä Tämä keksintö liittyy pääosin itsekohdistavaan poik-keutuskelaan ja erikoisesti uuteen itsekohdistavaan kela-5 järjestelyyn, jolla vapaudutaan jotensakin kokonaan kooma-virheistä.

Väri TV:n vastaanotin muodostaa kuvan monisäteisen värikuvaputken fosforoidulle näyttöpinnalle pyyhkäisemällä kolme elektroonisädettä vaakasuuntaisesti ja pystysuuntai-10 sesti kautta näyttöpinnan magneettisen poikkeutuskeian ennakolta määräämässä järjestyksessä. Kukin elektroonisäde osuu määrättyä väriä heijastavaan fosforiin niin, että yksittäinen säde voidaan määritellä punaiseksi, vihreäksi tai siniseksi säteeksi. Säteet on saatettu osumaan vain 15 määrättyihin fosforeihin reikälevyn tai aukkoristikon avulla, joka on asennettuna elektroonitykin ja näyttöpinnan väliin. Kunkin säteen pyyhkäisemän rasteripinnan väripuhtaus määräytyy sen mukaan kuinka laajasti varjostusvaikutus tapahtuu. On toivottavaa, että mainitut kolme sädettä kohtaa-20 vat näyttöpinnan toisiinsa nähden suppeana ryhmänä jotta värien toisto vastaisi oikeata ja värien liestyminen kuvassa estyisi. Säderyhmän suppeus osumapisteessä määrää värien kohdennustarkkuuden näyttöpinnalla.

Kuvaputkella, jossa on kolme elektronitykkiä asen-25 nettuna vaakatasoon on mahdollista valmistaa poikkeutus- kela joka riittävän tehokkaasti kohdentaa säteet suppealle alalle koko näyttöpinnalla niin ettei dynaamista kohdennus-piirejä tarvita. Tällaiset kelat saattavat kuitenkin synnyttää koomavirheitä ja rasteri vääristymää. Koska näyttö-30 pinta on vain lievästi kaareva, säteet joutuvat kulkemaan sen kulmiin pitemmän matkan kuin tarvitaan keskustan saavuttamiseksi. Tästä aiheutuu, kompensoinnin puuttuessa, tyynyn muotoinen rasteri, jossa esiintyy ylä-, ala- ja sivureunojen keskikohtien taipumista sisäänpäin. Epäyhte-35 näiset poikkeutuskentät tyynyn muotoisin poikittaiskuvioin soveltuvat tarkoituksenmukaisesti ylä-, ala- ja sivuvääris-tymmien korjaamiseen.

2 69374

Suunniteltaessa riittävän tehokasta itsekohdentavaa kelaa halutaan, että vaakatasoiset poikkeutuskäämit kehittävät kentän jossa on negatiivinen isotrooppinen kokonais-hajataitteisuus, samanlainen kuin muodostuu tyynyn muotoi-5 sessa poikkeutuskentässä, samalla kun halutaan että pystysuuntaiset käämit muodostavat kentän jossa on positiivinen isotrooppinen kokonaishajataitteisuus, samanlainen kuin muodostuu tynnyrimuotoisesta poikkeutuskentästä. Vaakasuorien poikkeutuskäämien synnyttämä tyynymuotoinen kenttä 10 pyrkii sen vuoksi tällaisessa kelassa korjaamaan tyynyvää-ristymän kun taas tynnyrinmuotoinen pystysuora poikkeutus-kenttä pyrkii vain pahentamaan sitä. On sen vuoksi helpompaa suunnitella itse kohdentaviin keloihin vaakasuorat poikkeutuskäämit, jotka korjaavat ylä- ja alareunojen tyy-15 nyvääristymät kuin korjata sivureunojen tyynyvääristymät pystysuorilla käämeillä.

Matemaattinen analyysi, jossa käytetään kolmannen kertaluvun aberratioteoriaa elektroonisäteen poikkeamisen määrittelemiseksi, osoittaa, että poikkeutuskentällä on sen 20 pituusakselin eri kohdilla eri tavoin painotettu vaikutus määrättyyn kohdistumis- tai vääristymisominaisuuteen. On tunnettua, että tyynyvääristymään vaikuttaa pahimman kelan kuvapinnan päässä esiintyvä poikkeutuskenttä, kun taas koomavirhe (kokoero keskisäteen rasterin ja ulompien sätei-25 den muodostamien rastereiden välillä) ilmenee herkemmin kelan tykin puoleisen pään kentän vaikutuksesta. Käämimällä kela siten, että sen pituusakselilla on peräkkäisessä järjestyksessä erilaisia kenttäepäyhtenäisyyksiä on mahdollista saada aikaan itsekohdennus sekä korjaus kooma- ja raste-30 rivääristymiin, kuten tarkemmin on selvitetty US-patentti- hakemuksessa sarja nro 070,311, jätetty 27 elokuuta 1979 (vastaten saksalaista DOS 30 32 322, julkaistu 26 maaliskuuta 1981). Poikkeutuskelalla jossa on satulatyyppiset vaakasuorat poikkeutuskäämit ja rengaskäämityt pystykäämit 35 on suhteellisen helppoa muodostaa vaakasuorat käämitykset halutun kenttäepäyhdenmukaisuusfunktion synnyttämiseksi ja saada siten aikaan ylä- ja alalaidan tyynykorjaus ja kooma-

II

69374 vapaa kohdennus rasterin vaakasuoran akselin päissä. Pystysuuntaiset käämit on kuitenkin vaikeampi muotoilla antamaan sellainen haluttu epäyhdenmukaisuusfunktio joka saisi aikaan sivulaitojen tyynykorjauksen ja koomavapaan kohdennuk-5 sen rasterin pystysuoran akselin päissä ja usein on välttämätöntä ottaa avuksi muita keinoja pystysuoran kooma- ja sivulaidan tyynykorjaukseen hyväksyttävän kuvalaadun takaamiseksi.

Kelan synnyttämä magneettinen kenttä ulottuu yli 10 sisä- ja ulkoalueen. Näitä kahta aluetta rajoittaa pinta joka määräytyy kelasydämen sisäosan ääriviivan mukaan. Tämä rajaviiva ulottuu kelan edessä ja takana etäisyydellä putkesta, joka vastaa olennaisesti kelan sisäpuolella kulkevan rajan etäisyyttä. Sisäpuolinen kenttä muodostuu pääpoikkeu-15 tuskentästä jota rajoittavat kelan käämit ja liestymä tuloja lähtökentästä, jotka myöskin auttavat poikkeutusta. Ulkopuolinen hajakenttä ei auta säteiden poikkeutusta vaan edustaa kelassa tehonkulutuksen tuhlausta.

On tunnettua, että vinokäämityt poikkeutuskäämit 20 voivat kehittää pystysuoran poikkeutuskentän, jonka tyynyn-muotoinen epäyhtenäisyyskenttä ulottuu lähelle kelan si-sääntuloauluetta, joka vaikuttaa pystysuoraa koomaa korjaavasti tyypissä, jossa korjaamattoman keskussäteen rasterin korkeus on pienempi kuin ulompien säteiden rastereissa. Jo-25 ka tapauksessa, pystysuuntaisen kenttäepäyhtenäisyyden tulee olla vallitsevasti tynnyrinmuotoinen oikean säteen kohdennuksen aikaansaamiseksi. Pääkentän tynnyrimäisyydessä täytyy ilmetä lisäystä pidennetyn koomaa korjaavan tyyny-kentän kompensoimiseksi kelan sisääntulon kohdalla. Tämä 30 pahentaa rasterin sivujen tyynyvääristymää.

N.V. Philips1 Gloeilampenfabrieken1 in GB-patentti-hakemus 2,013,972 A kuvaa järjestelyä, joka käsittää kelan taakse sovitetut kentän muodostajat kääntämään osan pystysuorasta poikkeutuskentästä tyynyn muotoon. Kuvatut kentän 35 muodostajat ovat kuitenkin sijoitettu kytkemään ohi osan pääpoikkeutuskentästä ja siten vähentämään pystysuuntaisen poikkeutuskentän kokonaistynnyrimäisyyttä. Kentän tynnyri- 4 69374 komponentissa on saatava aikaan kompensoivaa lisäystä jotta oikea säteen kohdennus voitaisiin pysyttää. Kuten GB-hake-muksessa osoitetaan, kentän muodostajat saattavat myös aiheuttaa vaakatasoista koomaa.

5 Kyseessä olevaan keksintöön liittyen, on kehitetty laitteet ulkopuolisen hajavuon kokoamiseksi poikkeutuske-lalta ja sen ohjaamiseksi kelan taakse muodostamaan määrät·? tyyn paikkaan tyynykuvioisen kentän korjaamaan koomavirhet-tä, jonka poikkeutuskäämien poikkeutuskenttä kehittää. Näi-10 tä kentän muodostajia voidaan käyttää pystysuuntaisen kooman korjaamiseen jota aiheuttaa pystysuuntaisen poikkeutuskää-min poikkeutuskenttä. Niitä voidaan käyttää kelayksiköissä joissa on helposti käämittävät pystysuuntaiset käämit. Koomaa korjaavaa kenttää ei muodosteta pääpoikkeutuskentän 15 kustannuksella eikä se huononna sivulaitojen tyynyvääris-tymää tai aiheuta vaakatasoista koomavirhettä. Eräässä kuvattavista laitemuunnoksista, koomaa korjaavat laitteet on kytketty itse kohdentavaan kelaan, jossa on sekä kooma, että ylä- ja alalaidan tyyny korjattu satulatyyppinen vaa-20 kasuuntainen käämitys ja epäsäteettäinen rengaskäämitty pystysuuntainen käämitys sivujen tyynykorjauksen aikaansaamiseksi. Näin aikaansaatu kela on itsekohdentava, sen värikohdistus on tunteeton kuvaputken kaulan poikittais-aseiuan muutoksille, eikä se vaadi ylimääräistä tyyny- tai 25 koomakorjausta. Toinenkin kuvattava laitemuunnos omaa sa manlaisia ominaisuuksia käytettäessä säteettäistä tai taso-käämitteistä pystysuuntaista käämitystä yhdessä sivulaitojen tyynyä korjaavan etuvarren ja koomaakorjaavan kentän muodostajan kanssa.

30 Esillä oleva keksintö koskee television näyttöjärjes- telmää, joka käsittää kuvaputken johon kuuluu kaulaosa ja siinä elektroonitykkilaitteisto kolmen elektronisäteen synnyttämiseksi sekä poikkeutuskelayksikkö sisältäen poikkeutuskää-min rengasmaisesti käämittynä ympäri magneettisesti läpäisevän 35 sydämen joka ympäröi elektronitykkilaitteistosta lähtevien säteiden kulkuteitä, käämin kehittäessä poikkeutuskentän sydämen sisään jäävälle alueelle ja ulkopuolisen kentän sy-

II

69374 dämen ulkopuolelle jäävälle alueelle; ja järjestelmään kuuluu magneettiseen kenttään vaikuttava laite joka käsittää ensimmäisen ja toisen magneettisesti läpäisevän laiteosan sovitettuna vastaavasti vastakkaisille puolille kelayksik-5 köä, ja kummallakin laiteosista on ensimmäinen pää, sovitettuna ulkopuoliseen kenttään, ja toinen pää, kunkin laite-osista kanavoidessa osan ulkopuolisesta kentästä toiseen päähänsä.

Keksinnönmukaiselle television näyttöjärjestelmälle 10 on tunnusomaista, että kunkin laiteosan toinen pää on sovitettuna poikkeutuskelayksikön tulopuolen takaosaan ja kuvaputken kaulaosan viereen, kunkin toisista päistä ollessa muotoiltuna siten, että se muodostavat tyynyn muotoisen kentän kaulaosan rajoittamalle alueelle poikkeutuskelayksikön 15 sisääntulopään tuntumaan ja sellaista suuruusluokkaa ja laajuutta, että sen avulla olennaisesti korjautuu kooma-virheet, jotka poikkeutuskenttä muutoin tuottaisi.

Oheisissa piirustuksissa: kuvio 1 on graafinen esitys pystysuuntaisen poikkeu-20 tuskentän epäyhtenäisfunktiosta kahdella eri käämityksellä, ja tarkoitettu auttamaan tämän keksinnön periaatteiden selvittämisessä, kuvio 2 on läpileikkauskuva ylhäältä kelasta ja kuvaputkesta yhdistelmänä ilmentäen tämän keksinnön periaat-25 teitä, kuvio 3 on kuvion 2 kelan ja kuvaputken yhdistelmästä syvyysvaikutteinen sivukuva, kuvaten keksinnön mukaisia kentän muodostajia suhteessa lisättyihin kaulaosiin, kuvio 4 on poikkileikkauskuva kuvion 3 esittämän 30 kelan ja kuvaputken leikkauskohdasta 4-4, kuvio 5 on graafillinen esitys kahden eri kelan pystysuuntaisen poikkeutuskentän epäyhtenäisfunktiosta kuvaten kuviossa 4 esitettyjen kentän muodostajien vaikutusta, kuvio 6 on sivu- ja syvyyskuva poikkeutuskelasta, 35 jossa on etumainen ja takimmainen kentänmuodostaja, tämän keksinnön määrätyn esiintymismuodon mukaisesti ja 69374 kuvio 7 on sivu- ja syvyyskuva poikkeutuskelasta jossa näkyvät takimmainen kentän muodostajalaite ja pysty-käämin epäsäteettäinen käämitysjakauma tämän keksinnön mukaisena lisävaihtoehtona.

5 Kuten aikaisemmin mainittu, välttämättömän positii visen isotooppisen kokonaishajataitteisuuden muodostamiseksi elektronisäteiden kohdentamista varten, pystysuuntaiset poikkeutuskäämit tulee muotoilla niin, että syntyy vallitseva tynnyrikenttä. Poikkeutuskentän muoto on määritelty 10 kentän epäyhtenäisyysfunktiolla, tai tuilla. Käyrä 10, kuviossa 1, kuvaa epäyhtenäisyysfunktiota joukolle tasokää-mittyjä pystysuuntaisia poikkeutuskäämejä. Negatiivinen epäyhtenäisyysfunktio esittää tynnyrimuotoista kenttää, kun taas positiivinen epäyhtenäisyysfunktio esittää tyynyn 15 muotoista kenttää. Kuvion 1 vaakatasoinen akseli esittää etäisyyttä putken pituusakselilla, kohtien EN ja EX vastatessa poikkeutuskelan tulo- ja lähtötasoja. Kuten kuviossa 1 nähdään, tasokäämitty pystykäämi synnyttää poikkeutuskentän joka on tynnyrimuotoinen kauttaaltaan. Tällainen 20 kela saisi kyllä aikaan välttämättömästi tarvittavan epäyhtenäisyyden säteen itsekohdistusta varten, mutta aiheuttaisi myös merkittävän pystysuuntaisen kooman ja sivulai-dan tyynyvääristymän. Siksi taso- ja säteiskäämityt pystysuuntaiset poikkeutuskelat edellyttävät ylimääräisen kor-25 jauspiirin tai -laitteet hyväksyttävän televisiokuvan muodostamiseksi.

Käyrä 11, kuviossa 1, kuvaa kenttäepäyhtenäisyyden funktiota pystysuuntaisissa poikkeutuskäämeissä joissa on epäsäteettäinen tai vinokäämitys. Vinokäämitys muodostaa 30 neulatyynyn muotoisen kentän kelan lähtöalueelle joka saa aikaan sivulaitojen tyynykorjauksen. Vinokäämityt pysty-käämit, kuten tasokäämitytkin, aiheuttavat pystysuuntaista koomaa.

On mahdollista käämitä pystypuolat epäsäteettäiseen 35 muotoon ja saada siten aikaan tyynykenttä kelan tuloalueel-le pystysuuntaisen kooman korjaamiseksi mutta tämä vaatii vinokäämityksen joka on päinvastainen kuin mitä vaaditaan

II

7 69374 sivulaitojen tyynykorjausta varten. Vinokäämitty kelayksikkö, pystysuuntaisen kooman korjaamiseksi aiheuttaa siksi huomattavaa sivulaitojen tyynyvääristymistä. Pystykäämien käämitys sekä koomaa että sivulaitojen tyynyvääristymää 5 korjaavasti on vaikeata johtuen laajoista vaihteluista mitkä epäyhtenäisyysfunktiossa on välttämätöntä. Tästä saattaa seurata kohtuuttomat epäyhtenäisyyden määrät jonka seurauksena säteen kohdennus käy herkäksi putken kaulassa olevan kelan poikittaisliikkeelle.

10 Kuvio 2 esittää kuvatputken 12, johon on sijoitettu poikkeutuskelayksikkö 13. Kuvaputki 12 käsittää kaulaosan 14 ja kartioalueen 15, joka pullistuu muodostaakseen putken kuvun. Putken kansi (ei näkyvissä) joka käsittää näyttöpin-nan, on asennettu kupuun muodostamaan täydellisen kuvaput-15 ken. Kelayksikkö 13 on asennettu kuvaputken 12 alueelle, jossa kaulaosa 14 yhtyy kartioalueeseen 15. Elektroonityk-ki 16, joka käsittää katodit 17, 18 ja 20 sekä elektrodit 21, 22, 23 ja 24 on sovitettu kuvaputken 12 kaulaosaan. Sähköjohtimia, jotka kulkevat putken ulkopuolelle johtaen 20 välttämättömän lämmitysvirran, sähköstaattiset jännitteet ja signaalit elektronitykkiin, eivät ole kuvattu.

Kelayksikkö 13 käsittää magneettisesti läpäisevän sydämen 25, jonka ympärille on rengaskäämitty pystysuuntaiset poikkeutuskäämit 26. Vaakasuuntaiset satulakäämityt 25 käämit 27 on erotettu pystysuuntaisista käämityksistä eris-täjällä 28. Kuvio 2 esittää myöskin parin magneettisesti läpäiseviä kentänmuodostajia 30 ja 31, jotka ulottuvat sydämen 25 vieressä olevasta kohdasta elektroonitykin 16 lähtöalueen tuntumaan. Kentänmuodostajät 30 ja 31 jatkuvat sy-30 dämestä 25 lähtien pääasiassa putken pituusakselin suuntaisena, mutta suuntautuvat kohti putken kaulaa ennen päättymistään. Tämän tuloksena osa kentänmuodostajista 30 ja 31 on kohtisuorassa elektroonitykin 16 lähettämiä elektrooni-säteitä vastaan. Viitaten kuvioihin 3 ja 4 kentänmuodosta-35 jien 30 ja 31 toiminta kuvataan seuraavassa.

Kuvio 3 esittää sivukuvan kuvaputkesta 12 ja kela-yksiköstä 13 kentänmuodostaja 31 sovitettuna pystysuuntais- i! .

69374 ten poikkeutuskäämien 26 väliin sydämessä 25. Magneettinen säteen taivuttaja 32, jonka muodostaa joukko magneettisia renkaita elektroonisäteiden kohdentamiseksi staattisesti, on nähtävissä sovitettuna kuvaputken kaulaosaan 14. Kentän-5 muodostajan 31 sydämestä 25 etäänpänä oleva pää työntyy kohti putken kaulaosaa 14 kelayksikön 13 eristäjän 28 ja säteentaivuttajän 32 välissä. Kentänmuodostajat 30 ja 31 on asennoitu niin, että ne kokoovat osan pystysuuntaisten poikkeutuskäämien 26 kehittämästä ulkopuolisesta hajavuos-10 ta. Rengasmaisesti käämityille käämeille on ominaista aiheuttaa suuria määriä hajavuon vuotoa kelan sivuille ja taakse. Sovittamalla kentänmuodostajat 30 ja 31 tämän hajavuon alueelle saadaan osa tästä vuosta ohjattua läpi ken-tänmuodostajien 30 ja 31. Osa tulopuolen liestymävuosta 15 kanavoidaan myöskin kentänmuodostajiin 30 ja 31. Myöskin osa läpäisevän sydämen 25 vuosta voidaan ohjata kentänmuodostajiin 30 ja 31. Kentänmuodostajat johtavat näin kanavoidun vuon kelan taakse siellä esiintyvän poikkeutusken-tän tehostamiseksi ja muotoilemiseksi.

20 Kentänmuodostajien 30 ja 31 ulkopuolisesta hajavuos- ta ja sydämestä 25 kokoama vuo kanavoidaan kentänmuodostajien 30 ja 31 kautta kentänmuodostajien varsiin 33 ja 34 (nähtävissä kuviossa 4). Magneettinen kenttä muodostuu ken-tänmuodostajan 30 varren 33 ja vastaavan kentänmuodostajan 25 31 varren 34 väliin, esitettynä kenttäviivoina 35 ja 36 ku viossa 4. Molemmat kenttäviivat 35 ja 36 osoittautuvat yhtyvän varsien 33 ja 34 päissä ja levittäytyvät niiden välissä, muodostaen näin tynnyrimuotoisen magneettisen kentän kentänmuodostajien 30 ja 31 vastaavien varsien 33 ja 34 30 väliin.

Kentän, jota esittää kenttäviivat 35, ylemmällä a-lueella ja kentän, jota esittää kenttäviivat 36, alemmalla alueella on taipumus jäädä kuvaputken kaulan 14 ulkopuolelle. Sille kentän alueelle joka asettuu kuvaputken kaulan 35 sisäpuolelle, muodostuu tyynyn muotoinen kenttä kuten voidaan nähdä kuviossa 4. Tämä paikallistettu tyynykenttä toimii elektroonisäteillä, jotka lähtevät elektroonitykistä 9 60374 pääpoikkeutuskentän jatkeena. Neulatyynykenttä saa aikaan kenttä epäyhtenäisyyden joka on välttämätön pystysuuntaiseen koomakorjaukseen ja mieluimmin sovitettuna koomaher-källe poikkeutuskelan tuloalueelle. Tämä koomaa korjaava 5 tyynykenttä muodostuu kanavoimalla haja- sekä muuten hyödytön vuo kelan tuloalueelle. Kokoomalla hajavuon, kentän-muodostajat 30 ja 31 auttavat elektroonisäteiden poikkeu-tuksessa ja siksi tämä koomaa korjaava kenttä vähentää pääpoikkeutuskentän tarvitsemaa tehoa. Lisäksi, saamalla koo-10 makorjaus aikaan ulkopuolisilla kentänmuodostajilla käämityksen lisäämisen asemasta, kentän epäyhtenäisyyden kokoa voidaan vähentää ja samalla vähentää kohdentamisen herk-kyyttää kelan poikittaisliikkeessä.

Kuvio 5 näyttää epäyhtenäisyyden jakautuman tasokää-15 mitylle kelalle (käyrä 39) ja vinokäämitylle kelalle (käyrä 37) käytettäessä ylläkuvattuja kentänmuodostajia.

Pystysuuntaisessa käämityksessä kuvattuna käyrällä 39, on keskikelan tynnyri epäyhtenäisyys välttämätön kohdennuksen takia ja tuloalueen tyyny epäyhtenäisyys välttä-20 mätön koomakorjauksen takia, mutta silti puuttuu lähtöalueen tyyny epäyhtenäisyys joka on välttämätön sivulaitojen tyy-nykorjausta varten. Kuvio 6 esittää poikkeutuskelayksikön 38, jossa on taso- tai säteiskäämityt pystykäämit etupoik-kivarrella 40 ja takakentänmuodostajat 41 keksinnön mukai-25 sesti. Samanlaiset etupoikkivarret on asennettu kelayksikön 38 toiselle puolelle. Poikkivarsiteline 40 käsittää suuren pystysuuntaisesti sovitetun vuonkokoojan 42 sekä siihen kuuluvan ylemmän vuonohjausvarren 43 ja alemman vuonohjaus-varren 44. Etupoikkivarsilaite on selostettu GB-patentti-30 hakemuksessa 2,010,058 A, hakijana Tokio Shibaura Denki

Kabushiki Kaisha. Etupoikkivarsilaite kehittää tyynymuotoi-sen kentän kelan 38 etualueella sivulaitojen tyynykorjauksen aikaansaamsieksi.

Kuvio 7 esittää kelayksikön 45 käsittäen vino- tai 35 epäsäteettäisesti käämityt pystysuuntaiset poikkeutuskelat joihin yhdistyy takakentänmuodostajat kuten keksintöön liittyen on edellä kuvattu. Kuviosta 7 on nähtävissä, että 10 69374 pystykäämin kierrokset kelan sydämessä ovat keskittyneet kelan sivuille lähempänä sen takaosaa ja tulevat kasvavasti keskitetyimmiksi kelan ylä- ja alaosiin sen edustan lähellä. Tällainen jako saa aikaan välttämättömän tyyny epäyhte-5 näisyyden kelan lähtöalueella sivulaitojen tyynyvääristy-män korjaamiseksi. Kelayksikön 45 epäyhtenäisyysjakautuman tulisi olla kuvion 5 käyrän 37 mukainen.

Kumpikin kelayksiköistä 38 ja 45 kuvioissa 6 ja 7 saavat aikaan välttämättömän epäyhtenäisen jakautuman elekt-10 roonisäteen kohdentamiseksi, pystysuuntaisen kooman ja sivu-laitojen tyynyvääristymän korjaamiseksi vähemmällä tehonkulutuksella ja vähemmällä herkkyydellä kelan poikittaisliik-keen suhteen.

Claims (6)

11 69374

1. TV-näyttöjärjestelmä, joka käsittää kuvaputken, (12) johon kuuluu kaulaosa (14) ja siinä elektroonitykkilait- 5 teisto (16) kolmen elektronisäteen synnyttämiseksi sekä poik-keutuskelayksikkö (13) sisältäen poikkeutuskäämin (26) rengasmaisesti käämittynä ympäri magneettisesti läpäisevän sydämen (25), joka ympäröi elektronitykkilaitteistosta (16) lähtevien säteiden kulkuteitä, käämin (26) kehittäessä poikkeutuskentän 10 sydämen (25) sisään jäävälle alueelle ja ulkopuolisen kentän sydämen ulkopuolelle jäävälle alueelle; ja järjestelmään kuuluu magneettiseen kenttään vaikuttava laite joka käsittää ensimmäisen ja toisen magneettisesti läpäisevän laiteosan (30, 31; 41) sovitettuna vastaavasti vastakkaisille puolille kela-15 yksikköä (13), ja kummallakin laiteosista on ensimmäinen pää, sovitettuna ulkopuoliseen kenttään, ja toinen pää, kunkin laiteosista (30, 31; 41) kanavoidessa osan ulkopuolisesta kentästä toiseen päähänsä, tunnettu siitä, että kunkin laiteosan (30, 31; 41) toinen pää on sovitet-20 tuna poikkeutuskelayksikön (13) tulopuolen takaosaan ja kuvaputken (12) kaulaosan (14) viereen, kunkin toisista päistä ollessa muotoiltuna siten, että ne muodostavat tyynyn muotoisen kentän kaulaosan (14) rajoittamalle alueelle poikkeutuskelayksikön sisääntulopään tuntumaan ja sellais-25 ta suuruusluokkaa ja laajuutta, että sen avulla olennaisesti korjautuu koomavirheet, jotka poikkeutuskenttä muutoin tuottaisi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kunkin magneettisesti läpäi- 30 sevän laiteosan (30, 31; 41) toinen pää käsittää ylemmän ja alemman varren (33, 34) sovitettuna olennaisesti kohtisuorasta kaulaosaa (14) vastaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kunkin magneettisesti läpäi- 35 sevän laiteosan (30, 31; 41) ensimmäinen pää on sovitettu sydämen (25) tuntumaan kanavoimaan osan sydämen (25) vuosta läpäisevään laiteosaan (30, 31; 41). 12 69374

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että rengasmaisesti käämitty poik-keutuskäämi (26) suorittaa säteiden pystysuuntaisen poik-keutuksen, että poikkeutuskelayksikkö (13) sisältää satula- 5 käämityn poikkeutuskäämin (27) , joka suorittaa säteiden vaakasuuntaisen poikkeutuksen ja että kunkin läpäisevän laiteosan (30, 31; 41) ensimmäinen pää on sovitettuna vain ulkopuoliseen kenttään.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, 10 tunnettu siitä, että pystysuuntainen poikkeutuskää-mi (26) käsittää pääosin säteettäisen käämityksen ja että poikkeutuskelayksikkö (38) sisältää parin poikittaisvarsia (43, 44) sovitettuna molemmille puolille kelayksikköä (38) lähelle kelayksikön etuosaa tyynykentän synnyttämiseksi 15 kelayksikön etuosan tuntumaan sivulaitojen tyynyvääristy-män korjaamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että pystysuuntainen poikkeutus-käämi (26) käsittää epäsäteettäisen käämityksen muotoiltu- 20 na siten, että se saa aikaan sivulaitojen tyynyvääristymän korjauksen. 69374