FI69174C - Spaennorgan vid en anordning foer ned saenkning av staongformade element i mark och utdragning av dessa fraon denna - Google Patents

Description

69174

Kiristyslaite, joka on tarkoitettu tangon muotoisten elementtien maahan upottamiseen ja niiden maasta nostamiseen käytettävään laitteeseen 5 Nyt selostettava keksintö koskee rakennusteol lisuutta ja nimenomaan kiristylaitteita, jotka on tarkoitettu tangon muotoisten elementtien maahan upottamiseen ja niiden maasta nostamiseen käytettäviin laitteisiin.

10 Keksintöä voidaan soveltaa upotettaessa maahan sellaisia tangon muotoisia elementtejä, joiden poikkileikkaus on niiden pituuteen verrattuna pieni. Keksinnöllä saadaan suurin hyöty juntattaessa maahan joustavia tangon muotoisia elementtejä, esim. maadoitus-15 elektrodeja, kiinnityspaaluja, sondeja jne.

Jo ennestään tunnetaan kiristyslaite, joka on tarkoitettu laitteeseen, jolla upotetaan maahan maadoi-tuselektrodeja. Tässä laitteessa on kotelo, jossa on läpimenevä kartiosyvennys kiristysleukoja ja jousia 20 varten, jotka pitävät kiristysleuat jatkuvassa kosketuksessa koteloon ja maahan upotettavaan elektrodiin. Tämä jo tunnettu kiristyslaite voi toimia hydraulisy-linterin kanssa, joka on kiinnitetty pidäkkeillä säh-kövoimansiirtolinjän mastoon. Kun käyttöneste syötetään 25 sylinterin ylätilaan, mäntä painuu alas ja työntää elektrodin maahan. Männän tullessa alimpaan asentoonsa neste alkaa siirtyä alatilaan ja nostaa männän ja ki-ristyslaitteen ylimpään eli alkuasentoon.

Tämä jo käytössä oleva kiristyslaite liittyy 30 kiinteänä rakenteena hydraulisylinterin onttoon män-nänvarteen ja antaa elektrodille tietyn työntökuormi-tuksen, koska elektrodin ja kiristyslaitteen välillä tapahtuu sylinterin männänvarren alaspäin suuntautuvan liikkeen aikana tietty itsekiilautuminen. Tällöin syn-35 tyvä maan reaktiovoima, joka vaikuttaa hydraulisylin- 2 69174 terin koteloon, tulee sähkövoimansiirtolinjan tuen kuormitukseksi. Sylinterin kotelo on kiinnitetty nimittäin siihen.

Kiristyslaitteen koskettaessa maanpintaan neste 5 alkaa virrata hydraulisylinterin alatilaan, jolloin kiristyslaite vapauttaa elektrodin ja nousee ylös sylinterin männänvarren kanssa alkuasentoonsa sekä siirtyy liikkumattomaan elektrodiin nähden, joka pysyy paikallaan maan kitkan avulla, ja myös sylinterin ko-10 teloon nähden, joka on kiinnitetty sähkövoiman siirto- linjan tukeen.

Kun männänvarsi ja kiristylaite tulevat ylä-asentoonsa, ohjausventtiili syöttää nesteen sylinterin ylätilaan, jolloin kiristyslaitteeseen kiinteästi 15 liittyvä mäntä ja sen varsi alkavat liikkua alaspäin.

Itsekiilautuva kiristyslaite puristuu elektrodiin, joka työntyy maahan sellaiseen syvyyteen, joka vastaa hydraulisylinterin männän liikettä. Tämä sykli sitten toistuu niin kauan, kunnes elektrodi on kokonaan maan 20 sisässä.

Tämän aikaisemman kiristyslaitteen epäkohtana on, että se pystyy siirtämään voiman vain yhteen suuntaa, toisin sanoen kiristyslaitteen kotelon kartio-syvennyksen suuren halkaisijan puolelle eli sisääntyön-25 tösuuntaan. Käytetyn kuormituksen staattisen luonteen vuoksi kiristyslaitetta ei voida käyttää isku- ja tä-rytinmekanismien kanssa, joille on - kuten hyvin tiedetään - tunnusomaista vuorottelevien rekyylivoimien käyttö ja jotka edellyttävät kiinteää liitosta, tangon 30 muotoisen elementin ja kiristyslaitteen välissä tan gon junttausvaiheen aikana.

Toinen aikaisempi kiristyslaiterakenne on tarkoitettu tangon muotoisten elementtien junttaamiseen maahan täryttimen avulla. Tämän samoin jo ennestään 35 tunnetun kiristyslaitteen kotelossa on kaksi kartio- hoikkia, joiden halkaisijaltaan pienet päätypinnat 691 74 3 ovat vastakkain. Jousilla varustetut ja kiristysele-mentteinä toimivat pallot, jotka on erotettu kahdella kehyksellä (ylä- ja alakehyksellä) on pantu kartio-hoikkien kartiosyvennyksiin. Yläkehys on kiinnitetty 5 keinuvivun toiseen päähän vivun toisen pään käsittä essä puolestaan istukoihin sijoitetut jouset ja ollessa yhdistetty nostolaitteen vaijeriin.

Liikkuvaan täryttimeen yhdistetyn kiristyslait-teen keinuvivut tukeutuvat painoihin, jotka on kiinni-10 tetty vaijereihin. Jousien puristus vastaa keinuvivun pään liikettä, kun ylärunko ja ylempään kartioholkkiin kuuluvat pallot ovat yläasennossa, jolloin kiristys-laite on kytketty irti. Maahan upotettava tanko työnnetään täryttimen reiän ja kiristylaitteen läpi. Kun 15 painovaijerien jännitys on poistettu, kiristyslaite puristuu tankoon sekä täryttimen painon vaikutuksesta että pallot rungon läpi ohjaavien jousien voimalla, niin että ne kiilautuvat hoikin kartiopinnan ja tangon väliin. Tällöin alemman kartioholkin pallot kohdista-20 vat tankoon asianomaisen maahanupotusvoiman, kun taas ylemmän kartioholkin pallot pitävät tangon kiristettynä täryttimen reaktiovoimasta johtuen, niin ettei kiristyslaite pääse siirtymään tangossa alas- eikä myöskään ylöspäin.

25 Kun tärytin käynnistetään, tanko alkaa painua maan sisään, ja tärytin sekä tankoon puristunut kiristyslaite liikkuvat alaspäin maanpintaa kohti. Kun kiristyslaite koskettaa maahan, nostolaite kytkeytyy kiinni ja vapauttaa kiristyslaitten sekä nostaa sen 30 ja täryttimen alkuasentoon. Tällöin keinuvarret siir tävät yläkehystä ylöspäin ja tanko vapautuu.

Tämän jo tunnetun kiristyslaitteen epäkohtina voidaan mainita sen monimutkainen rakenne, suuri koko ja paino sekä lisäksi se, että on käytettävä nosto-35 laitetta tangon vapauttamiseksi ja sen käyttölaitteen siirtämiseksi takaisin alkuasentoonsa.

4 691 74

Lisäksi tunnetaan sellainen tangon muotoisten ja poikkileikkaukseltaan pituuteen nähden pienien elementtien maahan upottamiseen tarkoitettua laitetta varten suunniteltu kiristyslaite, jossa on kotelo.

5 Siinä on taas jousilla varustetut kiristysleuat kä sittävä läpimenevä ja akselin suuntainen kartiosyven- nys. Kotelon ulkopintaan on tehty korvakkeet, joissa on reiät kääntötappeja varten. Kääntötappeihin on järjestetty vivut, joiden toinen pää on vapaa ja toinen 10 pää menee kotelon sivuseinämiin tehtyjen aukkojen läpi.

Vipujen sisäpäät liittyvät toiminnallisesti kiristys-leukoihin. Kotelon kartiopinnan emäviivaa on kallistettu kartion keskiviivaan nähden sellaisessa kulmassa, joka on itsekiilauskulmaa pienempi, niin että tanko 15 voidaan kiilata kiristysleukojen väliin dynaamisen kuormituksen avulla ja kiinnittää näin kiristyslaitteeseen. Tässä tapauksessa tangon kiilavoima on paljon suurempi kuin sen käyttölaitteen (junttauslaitteen) rekyylivoima. Tämän vuoksi käyttölaite liittyykin kiin-20 teästi tankoon, niin että ne liikkuvat yhdessä tangon junttausvaiheen aikana.

Tangon käyttölaitteen lähestyessä maata ja vipujen vapaiden päiden koskettaessa maan pintaan, vivut kääntyvät kääntötapeissan ja siirtävät kiristysleuat 25 alaspäin näiden sisäpäistä, jolloin leukojen väli kasvaa ja tanko vapautuu. Kiristyslaite on nyt vapaa.

Tämän kiristyslaitteen epäkohtana on sen irtoamisen epävarmuus juntattaessa tankoelementtejä epätasaiseen tai pehmeään maahan. Tämä johtuu siitä, että vivut 30 eivät epätasaista maanpintaa lähestyessään ehkä kosketa-kaan siihen samanaikaisesti. Voi käydä jopa niinkin, että yksi vipu koskettaa maahan ja siirtää kiristysleukaansa alaspäin, kun sen sijaan toinen vipu on vielä irti maasta, ja sen kiristysleuka pysyy paikallaan. Tälläi-35 nen kiristysleuko jen toiminta saa aikaan tangon kallistu misen, sen ennenaikaisen ja epänormaalin vapautumisen 691 74 5 tai päinvastoin kiristyslaitteen vapautumisen estymisen. Samanlaisia virheellisiä toimintoja esiintyy juntattaessa tankoa pehmeään maahan, jolloin toinen vipu voi painua syvemmälle maahan kuin toinen eikä 5 siirrä kiristysleukaansa lainkaan alaspäin. Lisäksi kiristyslaitteen sopimaton vapautuminen voi aiheuttaa sen, että se painuu jonkin verran maan sisään, jolloin maata pääsee sen työalueelle. Kaikki edellä esitetyt seikat vaikuttavat epäedullisesti kiristyslaitteen 10 käyttövarmuuteen ja alentavat tangon maahanporautumis- nopeutta.

Jo tunnetun kiristyslaitteen toisena epäkohtana on sen lyhyt käyttöikä, koska sen kriittiset osat, esim. kääntötapit, korvakkeet ja vivut, joutuvat suu-15 riin dynaamisiin kuormituksiin juuri sillä hetkellä, jolloin kirisyslaite vapautuu. Tästä aiheutuu luonnollisesti myös usein toistuvia käyttöhäiriöitä.

Tämänkertaisella keksinnöllä pyritään tehostamaan tangon maahanporautumistehoa parantamalla kiris-20 tyslaitteen vapautumisvaiheen stabiliteettia ja saamaan kiristyslaite rakenteeltaan luotettavammaksi ja kestävämmäksi .

Näihin ja muihin keksinnön mukaisiin tavoitteisiin päästään kiristyslaitteella, joka on tarkoitettu 25 tangon muotoisten elementtien maahan upottamiseen tai niiden maasta nostamiseen käytettävään laitteeseen. Kiristyslaitteeseen kuuluu kotelo, jossa on sivuaukot ja sen akselin suuntainen läpimenevä syvennys, jonka emäviiva on kallistettu kotelon keskiviivaan nähden 30 itsekiilauskulmaa pienemmässä kulmassa. Syvennykseen on sijoitettu jousilla varustetut kiristysleuat, ja kotelon sivuaukkoihin työnnetyt vivut liittyvät toiminnallisesti kiristysleukojen sisäpäihin. Keksinnön mukaiseen kiristyslaitteeseen kuuluu lisäksi tukiholk-35 ki, jonka sisäpuolella on renkaan muotoinen syvennys ja joka on kiinnitetty kotelon ulkopintaan.

69174 6

Syvennyksen yläpinnan ja vipujen ulkopäiden välissä on kuminen iskunvaimennin.

Siinä keksinnön mukaisessa rakenteessa, joka liittyy jo ennestään tunnettuihin kiristyslaitteisiin, 5 kiristyselementit ovat kaksiaskeliskumäntiä. Ne on sijoitettu kalteviin ohjausuriin, jotka on tehty koteloon yhdensuuntaisina sisäkartiosyvennyksen emäviivan kanssa. Vipujen sisäpäät ovat haarukan muotoisia, niin että ne ulottuvat jokaisen kiristysleuan halkaisijaltaan 10 pienen askelosan molemmille puolille.

Toisessa keksinnön mukaisessa rakenteessa kaltevat urat ja kiristysleuat ovat lähinnä lieriömäisiä ja niissä on sileät kohdat jokaisen kiristysleuan halkaisijaltaan pienen askelosan koko pituudella.

15 Tällaisilla kiristyslaitferakenteilla päästään entisiä rakenteita parempaan irrotusstabiliteettiin.

Myös laitteen käyttövarmuus ja kestävyys paranevat.

Keksintö perustuu siihen, että käyttövivut toimivat samanaikaisesti juntattaessa tangon muotoisia 20 elementtejä maahan, jonka pinta on epätasainen. Apuna käytetään tällöin tukiholkkia, joka siirtyy ylöspäin akselin suunnassa kiristyslaitteen koteloon nähden ja vaikuttaa samanaikaisesti kaikkien vipujen ulkopäihin, kun hoikin pohjapinta tai edes sen osa koskettaa maahan. 25 Tästä johtuen vipujen sisäpäät siirtävät kaikkia kiris-tysleukoja alaspäin samanaikaisesti ja vapautuvat ki-ristyslaitteesta, jolloin kiristysleuat eivät pääse kallistumaan eivätkä tartu kiinni, kuten synkronoimat-toman viputoiminnan ollessa kyseessä on laita.

30 Tämän lisäksi tukiholkin suurempi tukipinta takaa sen että holkki siirtyy varmasti koteloon nähden, kun tangon muotoisia elementtejä juntataan pehmeään maahan.

Tämän rakenteen ansiosta kiristyslaitteella on 35 hyvä irrotusstabiliteetti. Lisäksi maan tunkeutuminen 691 74 7 kiristyslaitteeseen pystytään eliminoimaan.

Kiristysleukojen ja kotelon välisen kosketuspinnan lisäämiseksi koteloon on tehty kaltevat urat ja kiristysleuat on valmistettu kaksiaskeliskumäntinä, 5 jotka on sijoitettu uriin. Kosketuspuristuspaineet jäävät tällöin pienemmiksi, mikä lisää puolestaan kotelon ja kiristysleukojen käyttöikää.

Kiri'styslaitteen kotelo ja vivut ovat muodoltaan yksinkertaisia, jolloin jännityksen keskittymistä ei 10 pääse tapahtumaan. Tämäkin lisää laitteen käyttövarmuutta ja -ikää.

Keksinnön mukaisella laitteella tankojen junttaus-kapasiteettia pystytään lisäämään 1,5 - 2 kertaa, nimenomaan sen irrotusvaiheen paremman stabiliteetin 15 ansiosta. Rakenteen käyttöikä on saatu näin ollen kaksin- jopa kolminkertaiseksi.

Alan ammattimiehet voivat tutustua keksinnön muihin tavoitteisiin ja sen käyttöetuihin oheisen yksityiskohtaisen selostuksen avulla. Siinä kuvataan esi-20 merkkeinä useita keksinnön mukaisia suositeltavia rakenteita viittaamalla tällöin oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää kaaviona keksinnön mukaista kiris-tyslaitetta, joka on tarkoitettu tangon muotoisten 25 elementtien maahan upottamiseen ja niiden maasta nostamiseen käytettävään laitteeseen, kuva 2 havainnollistaa toista keksinnön mukaista kiristyslaiterakennetta, joka on tehty kaksiaskeliskumäntinä, jotka liikkuvat edestakaisin koteloon jyrsi-30 tyissä kaltevissa ohjausurissa, ja kuva 3 on leikkaus kuvan 2 linjaa III - III pitkin. Keksinnön mukainen kiristyslaite (kuva -1) käsittää kotelon 1, jossa on sivuaukot 2 ja akselin suuntainen, läpimenevä kartiosyvennys 3. Kiristysleuat 4 liik-35 kuvat edestakaisin kotelon 1 kartiosyvennyksessä 3 jousen 5 tukemina. Jousi 5 tukeutuu puolestaan levyyn 6, 69174 8 joka on kiinnitetty koteloon 1 pidinrenkaalla 7. Puris-tusvivut 8 on työnnetty kotelon 1 sivuaukkoihin, jolloin niiden sisäpäät koskettavat leukoihin 4. Tukiholk-ki 9 on kiinnitetty kotelon 1 ulkopintaan ja siinä on 5 renkaan muotoinen syvennys 10. Tukiholkki ei siihen liittyvän kumi-iskunvaimentimen 11 ansiosta pääse siirtymään alaspäin. Iskunvaimennin 11 on sijoitettu syvennykseen ja tukeutuu puristusvipujen 8 ulkopäihin. Kiris-tyslaitteen kotelo 1 on yhdistetty tangon käyttölait-10 teeseen, esim. paineilmakäyttöiseen iskumekanismiin 12, jonka keskellä on läpimenevä, akselin suuntainen syvennys 13 maahan juntattavaa tankoa 14 varten.

Kiristyslaite toimii seuraavasti. Tangon käyttölaite, esim. paineilmakäyttöinen iskumekanismi 12, jos-15 sa on kiristyslaite, pannaan pystyasentoon maanpinnan päälle. Tukiholkki 9 tukeutuu tällöin maahan pohjalai-pallaan ja liikkuu koteloon 1 nähden ylöspäin sekä puristuu puristusvipulhin 8, jotka siirtävät leukoja 4 alaspäin, niin että näiden väli kasvaa.

20 Tangon muotoinen elementti 14 työnnetään ylhäältä tangon käyttölaitteen 12 ja kiristyslaitteen läpi, niin että se tukeutuu maan pintaan. Tämän jälkeen elementti 14 pidetään kiinni maassa ja tangon käyttölaite 12 säädetään alkuasentoonsa kiristyslaitteen kanssa 0,5-0,7 m 25 korkeudelle maanpinnasta. Jouset 5 siirtävät kiristys-leuat 4 yläasentoon ja koskettavat tankoon 14. Tangon käyttölaite 12 puristaa omalla painollaan kiristysleuat 4 lujasti tankoon 14, jolloin käyttölaite 12 ei pääse luistamaan tankoa 14 pitkin alaspäin. Kun käyttölaite 30 12 on käynnistetty, siihen liittyvän juntan antamat iskut siirtyvät kiristyslaitteen koteloon 1, joka pyrkii liikkumaan alaspäin, jolloin tankoon 14 puristuvat kiristysleuat 4 luistavat vähän syvennyksen 3 kartio-pintaan nähden ja siirtyvät lähemmäksi toisiaan sekä 35 kiilaavat tällä tavoin tangon 14. Tämän jälkeen kiristys-laite käynnistetään. Paineilmalla toimivan iskumekanismin 691 74 9 12 rekyylitoiminto pyrkii siirtämään sitä ja kiristys-laitetta ylöspäin tangossa 14. Nämä rekyylivoimat eivät kuitenkaan riitä irrottamaan kiristyslaitetta, joten tämä ei pääse liikkumaan tankoon nähden.

5 Koteloon kohdistuvien iskujen vaikutuksesta tanko 14 siirtyy alaspäin yhdessä paineilmakäyttöisen iskumekanismin 12 kanssa, ja kirisyslaite puristuu lujasti tankoon, joka pureutuu maahan.

Kiristyslaitteen lähestyessä maanpintaa sen 10 tukiholkki 9 koskettaa maahan ja pysähtyy. Kiristys- laitteen kotelo 1 liikkuu edelleen tukiholkkiin 9 nähden ja puristuu vipujen 8 sisäpäihin aukkojen 2 yläreunojen avulla. Koska vipujen 8 ulkopäät tukeutuvat tuolloin liikkumattomaan tukiholkkiin 9, vipujen 8 15 sisäpäät siirtävät kiristyslaitetta 4 alaspäin kotelossa 1 olevan syvennyksen 3 kartiopintaan nähden, jolloin leukojen väli kasvaa, niin että kiristyslaite irtoaa tangosta 14.

Paineilmakäyttöisen iskumekanismin 12 rekyyli-20 voimasta johtuen tämä mekanismi ja kiristyslaite, jotka ovat vapautuneet tangosta 14, siirtyvät yhdessä ylöspäin tankoa 14 pitkin 0,3 - 0,5 m korkeudelle maanpinnasta. Juntan seuraava isku siirtää tangon 14 jälleen kiristyslaitteeseen, ja junttaustoiminto alkaa 25 uudestaan. Edellä selostettu työsykli toistetaan sitten niin monta kertaa, että tanko on halutulla syvyydellä maassa.

Tämän vuoksi nyt kuvatulla kiristy*slaitteella voidaan juntata maahan tangon muotoisia elementtejä 30 käyttämällä junttana isku- tai tärytysmekanismeja. Lisäksi tämä laite takaa kiinnitys- ja irrotustoimintojen stabiliteetin.

Keksinnön toinen rakenne-esimerkki koskee kiristyslaitetta (kuvat 2 ja 3), joka on suunniteltu myös 35 edellä selostettuun tarkoitukseen ja käsittää kotelon 1, jossa on sivuseinäaukot 2 ja läpimenevä, sama- 69174 10 akselinen kartiosyvennys 3. Koteloon 1 on jyrsitty kaltevat ohjausurat 15 kiristysleukoja 4 varten, jotka ovat kaksiaskeliskumäntiä ja tuettu levyyn 6 tukeutuvalla jousella 5. Pidinrengas 7 pitää levyn 6 paikal-5 laan kotelossa 1. Kotelon 1 aukkoihin 2 on työnnetty puristusvivut 8. Vipujen 8 sisäpäät ovat haarukan muotoisia ja ulottuvat jokaisen kiristysleuan 4 halkaisijaltaan pienen askelosan päälle. Tukiholkki 9, jonka sisällä on pyöreä syvennys 10, on kiinnitetty kotelon 1 K) ulkopintaan ja varustettu kumi-iskunvaimentimella 11, joka on syvennyksessä 10 ja tukeutuu taas puristusvipu-jen 8 ulkopäihin. Tässä esimerkkirakenteessa keksinnön mukaiset kiristysleuat 4 ja kaltevat urat 15 ovat lähinnä lieriön muotoisia. Jokaisen leuan 4 halkaisijal-15 taan pienen askelosan ulkopintaan on tehty sileät osat. Kiristyslaitteen kotelo 1 liitetään tangon käyttölaitteeseen. Se on esim. paineilmakäyttöinen iskumekanismi 12, jossa on läpimenevä, aksiaalinen syvennys 13 maahan juntattavaa tankoa 14 varten.

20 Tätä kirisyslaitemuunnelmaa suositetaan käytet täväksi juntattaessa tangon muotoisia elementtejä tiiviiseen ja jäätyneeseen maahan. Tällöin syntyvät suuret puristusvoimat eivät aiheuta suuria puristusjännityksiä kiristysleukoihin eivätkä myöskään koteloon, koska 25 näiden välinen kosketuspinta on suurempi.

Kuvissa 2 ja 3 esitetyn kiristyslaitteen toiminta eroaa edellä selostetun ensimmäisen rakenteen toiminnasta seuraavasti.

Kiristyslaitteen lähestyessä maanpintaa ja 30 tukiholkin 9 pohjapinnan koskettaessa maahan hoikin liike pysähtyy. Kiristyslaite 1 jatkaa edelleen alaspäin suuntautuvaa liikettään ja puristuu vipujen 8 sisäpäihin seinäaukkojen yläreunojen avulla. Koska vipujen 8 ulkopäät tukeutuvat liikkumattomaan tukiholk-35 kiin 9, vipujen 8 haarukan muotoiset sisäpäät, jotka ovat kiristysleukojen 4 pienen halkaisijan omaavien 691 74 11 askelosien päällä, liikkuvat alaspäin ja siirtävät vastaavasti suuren halkaisijan omaavia askelosia. Tästä johtuen leukojen väli kasvaa, ja kiristyslaite ja tanko vapautuvat.

5 Muuten tämän rakenteen toiminta vastaa edellä kuvattua.

Keksinnön mukainen kiristyslaite, joka on tarkoitettu tangon muotoisten elementtien maahan upottamiseen ja niiden maasta nostamiseen käytettävään lait-10 teeseen, tekee mahdolliseksi tangon muotoisten elementtien junttaamisen maahan suuntaamalla tällöin aksiaalinen junttauskuormitus tangon sivupintaan ja muuttamalla automaattisesti tangon junttausmekanismin paikkaa tangossa tämän porautuessa maahan. Tällöin 15 käytetään hyväksi junttaus- ja rekyylivaikutusta.

Keksinnön mukaisen kiristyslaitteen ja jo tunnettujen, tankojen maahan junttaamiseen käytettävien kiristyslaitteiden erona on, että keksinnön mukainen laite on luotettava ja pitkäikäinen sekä takaa kiin-20 nitys- ja irrotustoiminnoissa hyvän ja kestävän stabiliteetin.

Claims (3)

69174 12

1. Kiristyslaite, joka on tarkoitettu tangon muotoisten elementtien maahan upottamiseen ja niiden 5 maasta nostamiseen käytettävään laitteeseen, käsittää kotelon (1), jonka sivuseinämässä on aukot (2), ja akselin suuntaisen, läpimenevän syvennyksen (3), jonka emäviiva on kallistettu kotelon (1) keskiviivaan nähden itsekiilauskulmaa pienemmässä kulmassa, ja edelleen 10 jousella varustetut kiristysleuat (4), jotka on sijoi tettu syvennykseen (3), ja vivut (8), jotka on työnnetty kotelon (1) sivuaukkojen (2) läpi ja joiden si-säpäät liittyvät toiminnallisesti kiristysleukoihin (4), tunnettu siitä, että siinä on tukiholkki 15 (9)/ jonka sisäpuolella on renkaan muotoinen syvennys (10) ja joka on kiinnitetty kotelon ulkopintaan, sekä kuminen iskunvaimennin (11), joka on sijoitettu syvennyksen (10) yläpinnan ja vipujen (8) ulkopäiden väliin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiristys- 20 laite, tunnettu siitä, että kiristysleuat (4) ovat kaksiaskeliskumäntiä, jotka on sijoitettu koteloon (1) jyrsittyihin kalteviin ohjausuriin (15) yhdensuuntaisina kotelon kartiosyvennyksen (3) emäviivan kanssa, ja että jokaisen vivun (8) sisäpää on haarukan muotoi-25 nen, jolloin se tulee molemmilla puolilla jokaisen ki- ristysleuan (4) halkaisijaltaan pienen askelosan päälle.

3. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukainen kiristyslaite, tunnettu siitä, että kaltevat urat (15) ja kiristysleuat (4) ovat lähinnä lieriön muotoi- 30 set ja käsittävät sileät pinnat (16), jotka on tehty jokaisen leuan (4) halkaisijaltaan pienen askelosan koko pituudelle.