FI68575C - Fartygsstationerad anordning foer braensletankning av ett luftburet fordon - Google Patents

Description

ΓΓ7Ξ^~Ί ,, KU ULUTUSJULKAISU

^ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 685 75 C ί45) Patentti oyonncity 10 10 1935 Patent acudelat (51) Kv.lk.4/lnt.CI.* B 64 F 1/28 (21) Patenttihakemus — Patentansökning 780037 (22) Hakemispäivä— Ansökningsdag 05.01 .78 (Fl) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 05.01 .78 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentllg 06.07· 79

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväkslpanon ja kuul.julkil.un pvm. ~ 28.06.85

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publlcerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet (71)(72) Jack A. Brabazon, Brabazon Associates of Canada, 925 Mooney Avenue, Ottawa, Ontario, Kanada(CA) (74) Oy Hei nänen Ab (54) La ivassa oleva laitteisto ilmakulkuneuvon tankkaamiseksi polttoaineella - Fartygsstationerad anordning för bräns1etankning av ett luftburet fordon Tämän keksinnön kohteena on laivassa oleva laitteisto ilmakulku-neuvon tankkaamiseksi polttoaineella, joka laitteisto käsittää polttoaineen varastosäiliön, joka on sijoitettu kuoreen siten, että säiliön ja kuoren väliin jää vapaa tila, jolloin tilaan vuotanut polttoaine on poistettavissa*paloturvallisuuden varmistamiseksi, ja joka laitteisto käsittää lisäksi johdot polttoaineen tuomiseksi varastosäiliöön sekä syöttämiseksi edelleen säiliöstä tankattavaan kulkuneuvoon. Laitteet, jotka kuuluvat laivassa olevaan järjestelmään lentokoneiden varustamiseksi polttoaineella, on aikaisemmin yleensä suunniteltu ja asennettu vanhanaikaisen laivanrakennustekniikan mukaisesti, jolloin järjestelmän tarkoitusta ei ole otettu riittävästi huomioon. Tämän vuoksi usein tapahtui niin, että järjestelmän rakenteissa käytetyt materiaalit eivät olleet sopivia ilmailupolttoaineiden käsittelemiseen. Esimerkiksi puhdas kupari tai kuparia sisältävät seokset ovat aineita, jotka aiheuttavat lentopolttoaineiden huo- 68575 nontumista. Sitäpaitsi siinä tapauksessa, että kysymyksessä olivat pienemmät alukset, jotka toimivat vain tiedustelulentokonei-den kuten helikoptereiden tukialuksina, oli yleistä käyttää korvike järjestelmiä, joiden järkevä käyttö ja kunnossapito oli jokseenkin mahdotonta, eikä niitä käytännössä ollut suojattu tulipaloa ja räjähdysvaaraa vastaan.

Tunnettu polttoaineen varastointi- ja käsittelyjärjestelmä, jota käytetään laivoissa ja jota pidetään "turvajärjestelmänä", on ve-sihuuhtelujärjestelmä, jossa vettä pumpataan polttoainesäiliöön polttoaineen syrjäyttämiseksi ylöspäin johtojärjestelmän kautta jakelukohtaan. Polttoainesäiliö on sijoitettu kuoreen, jota normaalisti valutetaan vedellä palosuoiauksen muodostamiseksi.

Vesihuuhteluiärjestelmässä esiintvv useita ongelmia, pääasiassa sen johdosta, että vesi on kosketuksissa polttoaineen kanssa. Vesi tulee pääasialliseksi saastutteeksi ja usein synnyttää lisäongelmia aiheuttamalla korroosiota polttoainejärjestelmässä. Lisäksi korroosio-ongelmia esiintyy laitteissa, jotka on sijoitettu · säiliön ja kuoren väliseen tilaan seurauksena niiden olemisesta alttiina veden vaikutukselle.

On yritetty välttää niitä vaikeuksia, jotka liittyvät vesihuuhtelu-järjestelmään, käyttämällä maalla käytettäviä, kaupallista stan-dardityyppiä olevia polttoainejärjestelmiä laivassa. Korroosion ja saastumisen aiheuttamat ongelmat on olennaisesti voitettu, koska järjestelmässä on normaalisti kuivavarastosäiliöt lentopolttoai-netta varten ja sähköpumppuja suodattimineen ja vedenerottimineen käytetään polttoaineen johtamiseen johtojärjestelmän läpi edeltäkäsin määrättyihin paikkoihin. Pääasiallisempana haittana tällaisissa järjestelmissä on niihin liittyvä tulipalovaara, koska maalla täytettävät asennukset eivät täytä laivassa käytännön edellyttämiä turvallisuusvaatimuksia.

Vaikka varastoon jaettava polttoaine voi olla puhdasta ja suhteellisesti vedetöntä, laivaympristön kosteus johtaa siihen, että jokin määrä vettä absorboituu ja liukenee polttoaineeseen. Täten jos laiva ottaa polttoainetta kuumana, kosteana päivänä ja sen jälkeen siirtyy lämpötilaltaan alhaisempaan ympäristöön, vesi erottuu liuoksesta sen seurauksena, että kylmässä polttoaineessa on liukoisuus pienentynyt. Vapaa vesi asettuu säiliöön aiheuttaen korroosiota ja 3 68575 synnyttäen kiinteitä epäpuhtauksia kuten ruostehiukkasia,jotka likaavat polttoainetta, ellei säiliötä ole konstruoitu korroosiota kestävistä aineista.

Epäpuhtauksien esiintyminen ilma-alusten polttoainejärjestelmäs-sä aiheuttaa polttoaineen pumpun kulumisen kasvamista .ia polttoaineen valvontavksikön mahdollisen vahingoittumisen. Lisäksi vakava ongelma, joka on yleisesti koettu veden esiintymisen iohdos-ta on polttoaineen syötön keskeytyminen, mikä aiheutuu jään muodostumisesta ilma-alusten polttoainejärjestelmässä.

On ilmeistä, että lopputuloksena sopimattomasta polttoaineen varastoimisesta, jossa käytetään aikaisempia tunnettuja järjestelmiä sen ohella, että esiintyy tulipalovaara emäaluksessa, on odotettavissa ilma-aluksen ja sen miehistön tuho merellä, joko koneen rikkoutumisen tai polttoainejärjestelmän vian johdosta. Lopuksi lentokoneen jatkuva toiminta epäpuhtaalla polttoaineella johtaa kasvaneisiin varusteiden kunnossapitokustannuksiin ja koneen lyhyempään kestoaikaan.

Esillä oleva keksintö liittyy järjestelmään, jonka tarkoituksena on mahdollistaa täydellinen laivassa tapahtuva lentopolttoainei-den laadunvalvonta polttoaineen vastaanotosta laivan sivulla ja varastoinnista laivassa siihen saakka, että puhdas, vedetön polttoaine tankataan laivassa olevaan lentokoneeseen. Täydellinen laivassa oleva järjestelmä ilma-aluksien varustamiseksi polttoaineella. .ioka täyttää edellä olevan tehtävän, sisältää inertoivat järjestelmät ja turvasuojauksen, ja on suunniteltu täyttämään kaikki asetetut vaatimukset. Järjestelmä on erityisesti tarkoitettu mahdollistamaan täydellisen polttoaineiden laadunvalvonnan alkaen polttoaineiden vastaanotosta laivan sivulla ja päättyen lentokan-nella olevan helikopterin tankkaukseen ja varmistamaan sen, että jaetaan ainoastaan puhdasta, kuivaa polttoainetta.

Laivalla oleva varastointi- ja käsittelyjärjestelmä, johon keksintö liittyy, on muodostettu materiaaleista, jotka kestävät polttoaineen ja veden vaikutuksia ja ovat inerttejä polttoaineen suhteen niin, että ei esiinny polttoaineen huonontumista varastossa. Polttoaineen varastointijärjestelmä on myös varustettu varastosäiliötä ympäröivällä kuorella, joka minimoi polttoaineen likaantumisen veden kanssa tapahtuvan kosketuksen vaikutuksesta ja olennaisesti 11 68575 pienentää polttoainelinjan ja varastosäiliön varusteiden korroosiota kuoren sisäpuolella. Järjestelmä on suunniteltu erityisesti laivaan soveltuvaksi täyttämään kaikki laivakäytön asettamat ra-kennevaatimukset, sisältämään riitävän palosuojauksen ja varmistamaan turvallisen varastoinnin ja olennaisesti vedettömän, puhtaan polttoaineen jakelun ilma-aluksiin.

Laivakäyttöön sovelletuissa, tunnetuissa polttoaineen varastointi-ja käsittelyjärjestelmissä koetut ongelmat voidaan olennaisesti välttää käyttämällä yllä kuvattua järjestelmää, joka on täydellinen laivassa oleva järjestelmä ilma-aluksien varustamiseksi polttoaineella. Keksintö liittyy erityisesti järjestelmään kuuluvaan varastosäiliöön, jossa voidaan säilyttää tarpeen mukaan joko alhaisen tai korkean leimahduspisteen omaavaa polttoainetta ja joka on sijoitettu kuoreen siten, että säiliön ja kuoren väliin jää vapaa tila, johon mahdollisesti vuotava polttoaine voidaan paloturvallisuuden varmistamiseksi poistaa. Keksinnölle on tunnusomaista se, että varastosäiliön ja kuoren välinen tila on muodostettu kaasutilaksi, joka on varustettu raikkaan ilman sisäänotto-aukolla ja tuuletusaukolla, jossa on puhallin, polttoainehöyryn tuulettamiseksi ulkoilmaan niin, että polttoainehöyryn konsen-traatio kaasutilassa pysyy säädetyn rajan alapuolella, ja laitteistossa on palotorjuntavälineistö, joka sisältää lähteen sammutusainetta varten, joka aine voidaan vapauttaa mainitusta lähteestä ja johtaa tilaan, ja mainittu palotorjuntavälineistö sisältää kytkimen, joka kytkee puhaltimen pois päältä, jotta palonsammutus-aine tilaan jouduttuaan mahdollisimman tehokkaasti sammuttaa tulen.

Keksintöä selitetään seuraavassa tarkemmin esimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuva 1 on kaavakuva laivassa olevasta polttoainevarastosta ja käsittelyjärjestelmästä,

Kuva 2 on pohjakuva polttoainetankista ja sitä ympäröivästä kuoresta ja palonsuojausjärjestelmästä näitä varten,

Kuva 3 on tasokuva polttoaineen jakelijasta ja polttoaineen tyhjentäjästä ja niiden palosuojauksesta;

Kuva 4 on kaaviokuva kaasun puhdistusjärjestelmästä, joka on yhdistettävissä kuvassa 1 esitettyyn järjestelmään, ja Kuva 5 on etukuva kuvassa 3 esitetystä jakelulaitteesta esitettynä perspektiivisesti.

5 68575

Kuva 1 on kaavakuva järjestelmästä 10 helikopterin varustamiseksi polttoaineella, joka järjestelmä kykenee käsittelemään joko korkean tai alhaisen leimahduspisteen omaavia lentopolttoaineita ja on tarkoitettu asennettamaksi laivaan. Lentopottoainesäiliö 11 on e-sitetty sisällytettynä tilaan 19, jota rajoittavat kuoren 12 seinät. Kuvista 1 ja 2 huomataan, että säiliö 11 on tuettu tilan 19 sisään sellaisella tavalla, että muodostuu jatkuva ilmatila säiliön 11 ulkosivujen ja kuoren 12 seinien väliin. Vaikka piirustuksissa ei ole esitetty säiliön 11 tukemisvälineitä, voidaan käyttää mitä tahansa sopivia välineitä, jotka on tehty hyvän laivanraken-nuskäytännön mukaisesti, muodostamaan polttoaineen hyväksyttävää rakennetta olevat varastointivälineet. Säiliön 11 seinät 11 on valmistettu tyyppiä 316L olevasta ruostumattomasta teräksestä. Kaikki rakenteet ja vahvikkeet, jotka kiinnittävät säiliön 11 kuoreen 12, sijaitsevat säiliön 11 ulkosivulla tilassa 19- Sen vuoksi, että lentopolttoaineita säilytetään laivssa, ja merllisen ympäristön vuoksi, lukuunottamatta letkuja, kaikki materiaalit, jotka o-vat kosketuksissa polttoaineeseen, ovat ruostumatonta terästä, kuten tyyppiä 3l6L. Kuitenkin voidaan käyttää myös muita keksinnön kannalta sopivia materiaaleja.

Kuori 12 on varustettu tuuletusjärjestelmällä, joka käsittää raikkaan ilman sisäänottoventtiilin 13 ja poistoreiän, jossa on puhallin 14. Tuuletusjärjestelmän tehtävänä on ottaa polttoainehöyryä jota syntyy polttoaineen vuotamisesta eristyssäiliöön, siinä määrin, että tämä poistaminen riittää pitämään polttoainehöyryn pitoisuuden tilassa 19 edeltäkäsin määritellyn rajan alapuolella. Polttoaineiden syttyvyysastetta rajoitetuissa tilaolosuhteissa luonnehditaan tavallisesti kahdella polttoaineilmapotoisuudella, "laihalla rajalla", jossa on riittämättömästi polttoainetta, jotta Dalon leviäminen olisi mahdollista, ja "väkevällä rajalla", jossa on ylimäärä polttoainetta palamisen ylläpitämiseksi. Esillä olevassa keksinnössä tuuletusreikä 13 ja puhallin 14 on valittu kapasiteetiltaan riittäväksi kaiken tilassa 19 esiintyvän polttoai-nehöyrypitoisuuden pitämiseksi laihan rajan alapuolella, mikä tarkoittaa, että on riittämättömästi polttoainetta palamisen leviämisen ylläpitämiseksi.

Kuva 2 esittää, että sekä säiliö 11 että kuori 12 ovat puolisuun-nikkaan muotoisia pohjapiirrokseltaan, minkä tarkoituksena on sopia vastaavaan laivan rungon osaan. Sitäpaitsi kuva 1 esittää, että 6 68575 säiliössä 11 on pohja 15, joka on viettävä noin 5 kulmassa vaakatason suhteen alaspäin pumpun imupoistokohtaan 16. Hyvien raken-nusnormien mukaisesti pohjassa 15 ei ole aaltoja tai hampaita, niin että vesi tai lika voisi kerääntyä niiden muodostamiin taskuihin. Edelleen huomataan, että ulosmeno 16 sisältää kaksi imupoistoa, jotka johtavat polttoaineen syöttöpumppuihin. Ensimmäinen ulosmeno Ιό'sijaitsee tasossa, joka on säiliön 11 alimman pisteen alapuolella .

Kuvan 1 järjestelmään kuuluu polttoaineen varastointivälineet, jotka käsittävät säiliön 11 ja kuoren 12 yhdessä johtolaitteiden kanssa, jotka ovat yhteydessä säiliöön 11 esitettyihin eri kohtiin. Tärkein paikka on polttoainetta syöttävä ja poistava jakelulaite 20, joka sijaitsee avoimella kansialueella, joka on sopiva helikopterin nousemiseen ja laskeutumiseen (ei esitetty). Jakelulait-teeseen 20 johdetaan polttoainetta poistokohdasta 16 johtojärjes-telmän täyttölinjaoBanixälitykse.llä^iiöka käsittää useita kaukosäädettäviä palloventtiilejä. iotka mahdoi1istavat johtojärjestel-män eri osien avvamisen ja sulkemisen. Täyttölinja poistokohdasta 16 lähtien käsittää johdon 21, joka on kytketty ulosmenoon 16 kahden venttiilin 17 välityksellä ja josta polttoaine johdetaan kahteen kahteen venttiiliin 22. Johto 21 haarautuu tässä kohdassa ja jatkuu tahetna erillisenä johtona, ja kumpikin johto kulkee siivilän 23 läpi kiinteiden partikkeleiden suodattamiseksi Dolttoai-neesta. Kummankin siivilän 23 ulosmenopuoli on kytketty erillisen venttiilin 24 kautta. Kummankin venttiilin 24 ulosmenopuolet on yhdistetty ja ne muodostavat johdon 21 jatkeen toiseen venttiili-pariin 25, missä johto jälleen haarautuu, kummankin haaran syöttäessä sisääntuloa ensimmäiseen ja toiseen polttoaineen imupumppuun 26. Kummankin pumpun 26 ulosmenopuoli on liitetty venttiiliin 27, ja kummankin venttiilin 27 ulosmenot on yhdistetty ja jatkuvat yhtenä johtona 21 veden suodatuserottimen 28 kautta jakelulaittee-seen 20. On huovattava, että venttiili 29 sijaitsee erotuslaitteen 28 sisääntulossa ja että venttiili 30 on sijoitettu erotuslaitteen ulosmenoon. Erotuslaite 28 on varustettu myöskin automaattisella ilmanpäästöaukolla 18, joka on tuuletettu ulkoilmaan. Johto 21 jatkuu venttiilistä 30 ja on yhdistetty jakelulaitteeseen 20 venttiilin 31 kautta.

Johto 32 on esitetty kytkettynä jakelulaitteeseen 20 venttiilin 33 kautta ja sitä käytetään polttoaineen poisto-oneraatioissa.

7 68575

Johdon 32 alin pää on yhdistetty venttiilien 22 sisääntulosivui-hin, jotta saavutettaisiin imupainetta pumpuista 26. Polttoaineen poisto-operaation kuluessa, jolloin polttoainetta otetaan pois lentokoneen säiliöistä jakelulaitteen 20 välityksellä, venttiili 31 on suljettuna ja polttoainetta johdetaan johtoa 21 pitkin venttiilien 31, 36 liitoskohtaan. Venttiili 31 on avattuna ja poistettu polttoaine jatkaa johtoa 37 pitkin ja venttiilien 38, 39 kautta säiliön 11 ensimmäiseen sisääntuloon, ja polttoaine on edeltäkäsin siivilöity ja suodatettu siivilöillä 23 ja erottimella 28.

Normaaliolosuhteissa, kun polttoaineen varastoimisaika ei ole liian pitkä, polttoainetta voidaan ottaa suoraan säiliöstä 11 ja-kelukohteeseen 20, kuten on kuvattu. Kuitenkin siinä tapauksessa, että polttoainetta on varastoitu pitkähkön ajanjakson ajan, suositellaan polttoaineen aika ajoin tapahtuvaa vakioimista, jotta minimoitaisiin epäpuhtauksista aiheutuva polttoaineen huonontuminen. On muodostettu kaksi polttoaineen uudeileenkierrätysjärjes-telmää, jotka mahdollistavat polttoaineen vakioimisen johtamalla se siivilän 23 ja erotuslaitteen 28 kautta. Polttoaineen vakioiminen on käyttäjän harkittavissa ja se suoritetaan tarpeen mukaan jolloin ei tarvitse mennä jatkuvaan ylisuodatusprosessiin, jonka suorittamisnen on kalliimpaa.

Edellä mainitut polttoaineen uudelleenkierrätysjärjestelmät on esitetty kuvassa 1 ja käsittävät osiin jaetun johtolinjan yhdessä kahden erillisen johdon kanssa, joita käytetään polttoaineen valinnaiseksi vakioimiseksi täyttölinjalla ja säiliössä 11. Osiin jaettu johtolinja käsittää edellä kuvatun täyttölinjajohdon 21. Täten jäkelulaitteeseen 20 syötetty polttoaine johdetaan letkun 41 kautta, jossa on poistopää tai suutinpää, joka on yhdistetty letkukytkimeen 42, ja vapaa pää, joka on sijoitettu ainakin yhtä alas kun letkun alin kierukka. Imupainetta aiheutetaan kytkimeen 42 johdon 43 välityksellä ja sarjaan kytketyn venttiilin 44 välityksellä. jonka sisääntulopää on yhdistetty venttiilien 22 sisään-tulosivuun.Polttoaineen kiertoa ylläpidetään johtojen 21 ja 43, letkun 41, siivilöiden 23 ja erottimen 28 kautta täten puhtaassa tilassa, vapaana letkun talkista ja muista likaavista aineista järjestelmän 10 tässä osassa. Säiliön 11 sisältämä polttoaine vakioidaan samanlaisella tavalla lukuunottamatta sitä, että johtoa 37 käytetään palauttamaan polttoaine tankkiin kuten on esitetty kuvassa .

8 68575 Täyttöasema 46 sijaitsee kannella ja on varustettu kansityyppi- sellä kytkimellä (ei esitetty), joka on kytketty venttiiliin 47, jonka kautta polttoainetta johdetaan näkövirtausindikaattoriin 2 48, 8,3 N/cm :n paineeseen asetettuun happiventtiiliin 49, ja sieltä kahden venttiilin 51 ja 52 muodostaman parin liitoskohtaan. Johdon 37 toinen haara yhdistää venttiilin 51 ulosmenosivun venttiilin 39 kautta säiliön 11 ensimmäiseen sisääntuloon. Tällä tavalla polttoainetta voidaan suoraan pumpata säiliöön 11.

Venttiilin 49 ulosmenosivulle on yhdistetty painemittari 57 ja takaisin rannalle yhdistäjä 58 polttoaineen ylivirtauksen ohjaamiseksi rannalla olevaan polttoainevarastoon. Myöskin aseman 46 rajojen sisäpuolella sijaitsevana nähdään polttoaineen tason indikaattori 59, joka on kytketty tuntoelementiin 60, joka sijaitsee säiliössä 11. Siinä tapauksessa, että säiliö 11 on pumpattava tyhjäksi rannalla olevaan polttoainevarastoon, molempien pumppujen ulosmenot 26 on kytketty johdon 55 ja venttiilin 52 kautta kytkimeen 58. Säiliö 11 voidaan täten tyhdentää johtamatta polttoainetta erottimen 28 kautta. Pumppujen 2b ulosmenot on yhdistetty rinnakkain johdon 21 toiseen haaraan, joka johtaa erottimen 28 sisääntuloon. Tähänkohtaan on yhdistetty myöskin apuvent-tiili 6l, joka syöttää takaisin säiliöön 11 toiseen sisääntuloon johdon 62 ja venttiilin 63 kautta. Siinä tapauksessa, että on rajoituksia polttoaineen kulussa pumpuista alavirtaan olevassa kohdassa, venttiili 6l avautuu ja sallii polttoaineen palata säiliöön 11 aiheuttamatta polttoaineen ylipaineen syntymistä ja samanaikaista polttoaineen vuotamista.

Kaikkien edellä kuvattujen polttoaineen käsittelytoimenpiteiden aikana estetään vastapaineen syntyminen säiliöön 11 tuuletusjär-jestelmällä, joka käsittää tuuletusjohdon 64, jonka vapaa pää 65 on kiinnitetty laivan mastoon ja on tuuletettu ulkoilmaan. Kosteuden poistoputki 66 sijaitsee maston alapuolella ja poistaa ulos kaikki kondensaatit tankkiin 11 pääsemisen estämiseksi. Putki 66 sijaitsee kannan yläpuolella jakelulaitteessa 20, jota lämmitetään jäätymisestä aiheutuvan kondensoitumisen estämiseksi.

Järjestelmään 10 liittyy polttoaineallas 68, joka on tarkoitettu vastaanottamaan suodatusulosmenot 69 siivilöistä 23 ja suodatusu-losmeno 71 erottimesta 28. Johdon 72 o^ esitetty johtavan jokaisesta suodatusulosmenosta altaaseen 68. Huomataan, että johdon 72 9 68575 sisääntulot voivat olla katkaistuna inistä tahansa suodatusulos-menosta vedenpoistoventtiilien 70 .ia 73 välityksellä, ja että allas 68 on varustettu tuuletusjohdolla 7^, joka on yhteydessä johdon 6^ kanssa vastapaineen kehittymisen estämiseksi. Altaan 68 ulosmeno on varustettu venttiiliparilla 73, joiden väliin on sarjaan kytketty käsipumppu 76. Toisen venttiilin 75 ulosmeno-puoli on esitetty olevan kytkettynä johtoon 77, joka johtaa kytkimeen 78, joka sijaitsee avoimella kannella. Altaan 68 sisältä voidaan täten pumpata ulos järjestelyjä varten avaamalla molemmat venttiilit 75 ja käyttämällä pumppua 76 sisällön poistamiseksi kytkimen 78 kautta säiliöön, joka on kannella tai ranta-asemalla. Toisen käsipumpun 80 on esitetty olevan sarjaan kytkettynä venttiilin 8l kautta ulosmenosta 71 johdon 82 kautta säiliössä 11 olevaan kolmanteen sisääntuloon. Virtaamista alas erot-timesta 28 ja järjestelmäst l erottimen 28 yläpuolelta voidaan täten auttaa manuaalisesti käytti Inällä pumppua 80.

Jakelulaite 20 käsittää säänkestävän ja termostaattisesti eristetyn kaapin 85, joka voidaan nähdä kuvassa 5. Katsomalla kuvia 1 ja 5 voidaan todeta, että letku ^1 on kelattu pystysuoraan asennetun telan 86 ympärille kaapin 85 sisälle, jolloin telaa voidaan käyttää ilmakäyttöisellä moottorilla (ei esitetty), jotta pienennettäisiin tulipalon vaaraa. Letkun ja telan tämä järjestely helpottaa virtaamista alas järjestelmästä välttämällä polttoaineen pysyttämistä letkussa, kuten voi tapahtua, jos letku ja tela ovat vaakasuorasti sijoitettuina. Järjestelmä 10 käsittää myös välineet sähköstaattisten purkautumisen estämiseksi letkussa. Täten polttoaineen syöttösuutin 87 on yhdistetty maajohtojärjestelyn avulla sähköisen kaapilin välityksellä, joka on kelattu telalle 86 letkun 4l kanssa sähköisesti neutraaliin maahan lisäksi tulevaa palosuo-jaa varten. Koska järjestelmän jäljellä olevat kompponentit ovat metallisia, on muodostettu jatkuva sähköinen kaikkien osien yhteys.

Kuva 1 kuvaa, että jakelulaite 21 on varustettu myös suodattimel-la vedenerottimellä 88, pikatoimisella kolmitieventtiilillä 89 polttoaineen sy öttämisen tai polttoaineen poistamisen aloittamiseksi , mittariryhmällä 90 polttoaineen paineen tarkkailemiseksi syätt’misoperaatioiden aikana ja imupaineen tai tyhjöpaineen tarkkailemiseksi polttoaineen poistamisoperaatioiden aikana, loppusumman laskulaitteella 90, ja venttiilisyhmällä, jonka tarkoi- 10 68575 tus käy ilmeiseksi kuvasta. Huomataan kuvasta 1, että tyhjennys-elimet on muodostettu johdon 92 muotoon, joka johtaa altaaseen 68 samalla tavalla kuon erottimen 88 tapauksessa. Vaikka piihustuk-siin ei ole merkitty, on ymmärrettävää, että polttoaineen poisto-putki on yhdistetty suuttimeen 87 polttoaineen poisto-operaatioiden aikana. Lisäksi säädettävä ythjönpoistolaite (ei esitetty) on muodostettu välittömästi letkun yhdistyskohdasta ylöspäin tyhjiön muodosaumisen rajoittamiseksi polttoaineen poistamisen aikana, jotta suojattaisiin ilma-aluksen polttoaineen säiliöitä.

Kuva 2 on pohjapiirroskuva säiliöstä 11 ja kuoresta 12 ja esittää näiden fyysistä suhdetta pumppuhuoneen 96 suhteen. On myöskin esitetty tulipalon torjuntajärjestel.v, joka irrotettavasti poistaa sammuttavaa ainetta tilaan 19 tai pumppuhuoneeseen erillisistä syöttölähteistä, jotka toimivat lämpötilan kohoamisen ilmaisimen 95 perusteella. On ymmärrettävää, että ilmaisin 95 sijaitsee keskeisesti kuoren 12 sisäkatossa ja tilan 19 sisällä. Ilmaisin 95 on ei-sähköinen laite ottaen huomioon ne vaarat, mitkä liittyvät sähköohjattujen laitteiden käyttämiseen potentiaalisessa räjähdys-ilmapiirissä. Kuvatussa sovellutusmuodossa ilmaisin 95 on pneumaattinen kuumuuden vaikutuksesta toimiva laite, joka on yhdistetty putkijohdon 97 välityksellä lähteen 98 valvontaosaan, mikä lähde sisältää sammuttavaa ainetta. Manuaalinen valvontalaite 101, joka on asennettu seinän ulkopuolelle, on muodostettu vaikuttamaan lähteeseen 98 siinä tapauksessa, että miehistön jäsen huomaa aikaisessa vaiheessa tulipalon. On huomattava myöskin, että lähde 98 on varustettu ulosmenolla, joka on yhdistetty kahteen suukappaleeseen 102, jotka valuttavat sammuttavaa ainetta tilaan 19- Jotta maksimoitaisiin sammuttavan aineen vaikutusteho, painekäyttöinen kytkin 103 on järjestetty katkaisemaan puhaltimen 14 toiminta. Samanaikaisesti hälytyspiiriin (ei esitetty) syötetään energia laivan valvontakeskuksesta.

Pumppuhuonetta 96 käytetään keskeisenä sijoituspaikkana kaikille pumppuvarusteille, joihin kuuluu myös erotin 28 ja allas 68. Kaikki venttiilit tai hanat, jotka vaativat esikäyttöä täyttämisen, poistamisen, polttoaineen syöttämisen, polttoaineen poistamisen ja polttoaineen kierrättämisen aikana, on tarkoitettu olemaan paikallisesti operoitavissa huoneen 96 sisältä ja kaukosäätöisesti käyttäen mekaanisia välineitä, jotka ovat tunnettuja alan tekniikassa, avoimelta kannelta. Poikkeuksia ovat venttiilit ja hanat, joita käy- 68575 tetään jakelulaitteissa 20 ja täyttöasemalla 46. Ottaen huomioon huoneessa 96 käytettyjen laitevarusteiden luonteen, on otaksuttavaa, että jonkin verran polttoainetta voi vuotaa. Tulopalon vaara on minimoitu tässä tapauksessa rakentamalla huoneen 96 seinät te1* räksestä ja tekemällä rakenteesta täydellisen kaasutiivis. Lisäksi huone 96 on hyvin tuuletettu kuoren 12 lailla.

Kaikki huoneessa 96 olevien laitteiden toiminnassa vaadittavat sähköiset valvontalaitteet ja kytkimet on deullisesti sijoitettu ulkopuolelle, kuten jäkelulaitteeseen 20 ja täyttöasemaan 46. Pumppujen 26 sähkämoottorit 120 on sijoitettu huoneen 96 viereen mutta ulkopuolelle paikkaan, jota on yleisesti esitetty konemestarin huoneena 121. Kunkin moottorin 120 käyttöakseli johtaa seinämän läpi, joka erottaa huoneen 96 ja huoneen 121. Huoneen 96 kaasutii-viys säilytetään kuitenkin kaasutiiviin laipan (ei esitetty) avulla, joka on kiinnitetty väliseinämään kunkin moottorin 120 akselin vastaanottamiseksi. Allas 98 käsittää Halon FEI301-kaasua sisältävän sylinterin. Kaasu on varastoituna paineenalaisena nesteen muodossa. Tämä kaasu on halogenoitua paloasammuttavaa ainetta ja se ~ sisältää bromotrifluorometania ja sitä on kaupassa saatavana nimikkeellä Halon 1301. Koska lähteen 98 kapasiteettia mitataan tavallisesti painon avulla, se vaihtelee riippuen palosuojatun tilan tilavuudesta. Tämä informaatio löytyy kirjallisuudesta ja sen avulla voidaan varmistaa riittävä kapasiteetti useimpiin sovellutuksiin. Kuvaavana esimerkkinä on 62,6 kg:n säiliökapasiteetti ainetta Halon FEI301 tilan 19 palosuojaamiseksi.

Samalla kun voidaan käyttää erilaisia sammuttavia aineita, yleisen tällaisen aineen ollessa C02, Halon FEI301 on erityisen sopiva käytettäväksi totaalisissa sammuttavissa järjestelmissä, joissa käytetään virtaavaa ainetta. Sammutustehokkuuden korkea aste ja alhainen myrkyllisyys yhdistyvät inertin ilmapiirin muodostumiseksi useita polttoaineita varten, samalla kun henkilöiden vaaralle alttiiksi joutuminen on vähäistä. Lisäksi näkyvyyden pienentyminen ja ulkoilman jäähdytys ovat minimaalisia useimmissa käytöissä. Halon toimii ketjureaktion ratkaisijana palamisprosessille suhteellisen pienillä sammuttavan aineen määrillä. Lisäksi aineen korkea eristyslujuus ja kiinteiden jätteiden puuttuminen lisää sen käyttökelpoisuutta sähköisissä tai elektronisissa laitteissa. Erityisesti alhaisella tilavuudella tapahtuva poisto on sopivaa, missä tilan ylipaineistuminen voi olla vaarana.

68575 12 Täydellinen kasteleva sammuttava järjestelmä, jota käytetään e-sillä olevassa keksinnössä, perustuu edeltäkäsin määrätyn määrän ainetta päästämiseen tiettyyn tilaan yhtenäisen sammuttavan pitoisuuden kehittämiseksi kauttaaltaan. Vaadittava aineen määrä perustuu tilan kokoon, kuten edellä mainittiin, ja vaadittavaan pitoisuuteen polttoaineen sammuttamiseksi ja tekemiseksi tehottomaksi tai palavan aineen sammuttamiseksi joka on tilassa. Täten erilaiset tekijät määräävät vaadittavan aineen määrän, kuten onko polttoaine syttyvä neste vai kaasu (luokka B), vai onko se todennäköisesti vaikeasti syttyvää (luokka A). Keksinnön tässäesitet-tvä sovellutusta varten 0,32 kg Halon-kaasua /m^ tuottaa 5pro-senttisen pitoisuuden. Tämä pitoisuus ilmassa aiheuttaa useimpien yleisten polttoaineiden liekin sammumisen olennaisen turvallisesti, ja lisäksi on merkittävän tehokas luokan A paloihin. Samanlaisia palontorjuntajärjestelmiä käytetään pumppuhuoneen 96 ja jakelulaitteen 20 suojaamiseksi. Kuvissa 2 ja 3 on esitetty näiden järjestelmien yleinen järjestely, joka on samanlainen kuin kuoren 12 yhteydessä kuvattu.

Pieniä eroja eri tulenkestävissä järjestelmissä esiintyy ainoas-taa fysikaalisten vaihtelujen johdosta suojattavassa tilassa, mikä tekee välttämättömäksi erilaiset sijoituspaikat ilmaisimille 95 ja suukappaleille 102, samoin kuin ohjauslaitteille, jotka vaikuttavat suoraan lähteeseen 98. Edelläolevan selityksen mukaisesti käytetään vaihtelevaa määrää ainetta, ja huomataan, että esittä olevan keksinnön mukainen järjestelmä käyttää 18, 1 kg:n sylinterin Halonia huoneen 96 suojaamiseksi, mutta ainoastaan 13,6 kg:n sylinterin jakelulaitteen 20 riittäväksi suojaamiseksi. Keksinnössä on huolehdittu johtojärjestelmän osien puhdistamisesta kuivalla typpikaasulla kaiken jäljellä olevan polttoaineen ja höyryn poistamiseksi järjestelmän osasta sen toiminnan jälkeen. On muodostettu sopiva typellä tapahtuva puhdistusjärjestelmä polttoaineen jakelujoh-don, polttoaineen täyttöjohdon ja polttoaineen kierrätysjohdon puhdistamiseksi. Jokaiseen näistä johdoista sisältyvät öljyjohdot on esitetty kuvassa 1 ja edellä olevassa selityksessä.

Keksinnön yleispiirteinen puhdistusjärjestelmä on esitetty kuvissa

O

1 ja 4 ja se käsittää yhdeksän 1590N/cm :n paineessa olevaa typpi-sylinteriä 105, korkeapaine-varo-apuventtiilin 106 ja siivilän 107 korkeapainemittarin 108, paineen alentajan 109, jossa on tavallinen mittaneulaventtiili suvujohtona, alhaisen paineen mittarin 110 68575 ja varo-apuventtiilin 111 järjestelmän matalapainepuolen suojaamiseksi. Matalapainepuoli käsittää kolme puhdistusjohtoa 112, joista kutakin syötetään erillisen palloventtiilin 113 kautta mittasäili-pn 114 puhdistamiseksi, kuten kuvassa 1 on esitetty. Jokainen säiliö 114 on varustettu sisääntulosulkuventtiilillä 115, painemitta-rilla 116 typpikaasun paineen tarkkailemiseksi säiliön sisääntulo-puolella ja sulkuventtiilillä 117, joka on kytketty sarjaan säiliön jokaisen ulosmenon kanssa. Vastaavat johdot, joihin on yhdistetty jokainen säiliö, voidaan nähdä kuvasta 1. Täten johto 112 puhdistaa polttoainetta jakelevan johdon 21, johto 112 ’’puhdistaa polttoaineen täyttöjohdon 37, ja johto 112”' puhdistaa polttoaineen kierrätysjohdon 43. Huomataan, että puhdistussivujohdon venttiili 118 on suvujohtona erottimelle 28, jotta estettäisiin suodattimen elementtien vahingoittuminen puhdistusopastion aikana.

Puhdistusjärjestelmä ottaa typpikaasun syöttönsä sylintereistä 2 105 korkeassa paineessa, pienentää kaasun paineen 10, 3 N/cm :n paineeksi vähennysventtiilin 109 avulla ja käyttäen mittaussäili-öitä 114, jotka ovat kapasiteetiltaan edeltä määrättyjä, valinnaisesti puhdistaa järjestelmän 10 valvojan valvonnan alaisena. Edellä todettiin, että järjestelmä 10 kykenee käsittelemään lentopolt-toaineita, joilla on joka korkea tai alhainen leimahduspiste. Tämä on tärkeä keksinnön näkökohta, koska siitä saadaan suojaa laivalle ja sen miehistölle. Esimerkiksi ei ole tavallista niissä tapauksissa joissa käytetään järjestelmää 10, että laivaan pitäisi tuoda korkean leimahduspisteen omaavaa polttoainetta, mutta vas-taaotetaan virheellisesti alhaisen leimahduspisteen omaavaa polttoaine. Ellei järjestelmä kykene käsittelemään tällaista tapahtumaa, onnettomana seurausvaokutuksena voi olla räjähdys ja tulipalo, mitä seuraa selittämätön laivan ja sen koko miehistön tuho merellä.

Alan ammattimiehelle on ilmeistä, että edellä oleva keksinnön so-vellutusmuodon kuvaus voidaan olennaisesti muuttaa koskemaan erityisiä erikoivaatimuksia poikkeamatta esitetyn keksinnön hengestä ja puitteista. Edällä olevaa sovellutusta ei sen vuoksi ole pidettävä keksinnön rajoja esittävänä, vaan pikemminkin esimerkinomaisena rakenteena keksinnölle, joka on määritelty jäljessä seuraavissa patenttivaatimuksissa.

Claims (5)

1. Laivassa oleva laitteisto ilmakulkuneuvon tankkaamiseksi polttoaineella, joka laitteisto käsittää polttoaineen varastosäiliön (11), joka on sijoitettu kuoreen (12) siten, että säiliön ja kuoren väliin jää vapaa tila (19), jolloin tilaan vuotanut polttoaine on poistettavissa paloturvallisuuden varmistamiseksi, ja joka laitteisto käsittää lisäksi johdot (21, 82) polttoaineen tuomiseksi varastosäiliöön sekä syöttämiseksi edelleen säiliöstä tankattavaan kulkuneuvoon, tunnet- t u siitä, että varastosäiliön (11) ja kuoren (12) välinen tila (19) on muodostettu kaasutiläksi, joka on varustettu raikkaan ilman sisäänottoaukolla (13) ja tuuletusaukolla, jossa on puhallin (14), polttoainehöyryn tuulettamiseksi ulkoilmaan niin, että polttoainehöyryn konsentraatio kaasutilassa pysyy säädetyn rajan alapuolella, ja laitteistossa on palontorjunta-välineistö, joka sisältää lähteen (98) sammutusainetta varten, joka aine voidaan vapauttaa mainitusta lähteestä ja johtaa tilaan (19), ja mainittu palontorjuntavälineistö sisältää kytkimen (103), joka kytkee puhaltimen (14) pois päältä, jotta palonsammutusaine tilaan (19) jouduttuaan mahdollisimman tehokkaasti sammuttaa tulen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että palovaaratilanteen havaitseva ilmaisin (95) on sijoitettu tilaan (19) ja mainittu ilmaisin on kytketty mainittuun palontorjuntavälineistöön.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että tilassa (19) oleva ilmaisin (95) mittaa lämpötilan nousunopeutta ja on järjestetty käynnistymään palontorjunta-elinten toiminnan nousunopeuden ylittäessä säädetyn arvon.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että sammutusaine on valittu siten, että se toimii ilmastoidussa kaasutilassa (19) vallitsevassa 1S 68575 vedossa .

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteiston osat ovat sähköisesti yhteydessä toinen toisiinsa. 16 68575