FI68414C - Staerkelsebaserat lim och foerfarande foer framstaellning av detta - Google Patents

Description

\*j£**A kuulutusjulkaisu 6841 4

UTLÄGGNINGSSKRIFT

C Patentti ayCnnetty 10 C9 1985

Patent ncddelat ^ (51) Kv.lk.*/lnt.CI.* C 09 J 3/06 SUO Ml —FIN LAND (21) Patenttihakemus—Patentansökning 781045 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 05.04.78 /Fl) * ' (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 05.04.78 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 07.10.78

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtaväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - R

Patent- och registerstyrelsen ' 1 Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 31 . U5.05 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 06.04.77 Englanti-England(GB) 14623/77 (71) CPC International, Inc., International Plaza, Englewood Cliffs,

New Jersey 07632, USA(US) (72) Alan Arthur Procter, Swinton, Lancashire,

Ray Frederick Bryn Davies, Guildford, Surrey,

Brian Henry McErlean, Stretford, Manchester, Englanti-England(GB) (74) Oy Kolster Ab (54) Tärkkelyspohjainen liima ja menetelmä sen valmistamiseksi -

Stärkelsebaserat 1 im och förfarande för framställning av detta

Keksinnön kohteena on tärkkelyspohjainen liima ja menetelmä sen valmistamiseksi. Erityisesti keksinnön kohteena on tärkkelyspohjainen liima, joka sopii käytettäväksi kartongin, kuten aaltopahvin valmistuksessa ja joka sisältää pienen määrän gelatinoitua tärkkelystä ja suuren määrän gelatinoitumatonta tärkkelystä.

Nykyään aaltopahvia valmistetaan yhtäjaksoisessa työprosessissa joka käsittää useita vaiheita. Lievästi kostutettu paperiraina viedään kuumennettujen uurrostelo-jen läpi. Kuumennetun aallotetun paperin toiselle puolelle levitetään liimaa jokaisen aallon harjalle. Välittömästi senjälkeen aallotettu paperi saatetaan kuumuuden ja paineen alaisena kosketukseen pintapaperirainan kanssa muodostamaan luja liimasidos näiden kahden kerroksen välille. Tämä tuote tunnetaan alalla "yksipuolisesti verhottuna" aaltopahvina. Toisentyyppinen aaltopahvi on jäyk- 2 68414 kä laatu, jota käytetään esimerkiksi pahvilaatikoiden valmistuksessa. Muodostettaessa tämäntyyppistä kartonkia levitetään lisäliimaa alttiina oleville aallonharjoille li-sätyövaiheessa ja toinen raina pintapaperia saatetaan kosketukseen aallotetun sisäkerroksen kanssa ja liimataan siihen kuumuuden ja paineen alaisena käyttäen kaksoispääl-lystyskonetta.

Aaltopahvien menestyksellinen tuotanto nopeakäyn-tisillä koneilla (200 m tai enemmän minuutissa), joita tavallisesti käytetään on hyvin herkkä liiman ominaisuuksille. Niinpä liiman viskositeetin tulee, antaakseen tyydyttävän tuotteen, olla sellainen, että liimaa juoksee helposti laitteistossa, samalla kun sitä kierrätetään sen pitämiseksi tasaisena. Liiman täytyy myös olla riittävän viskoosinen pysyäkseen paikoillaan aallon harjalla levitettäessä ja täyttääkseen kaikki paperissa luonnostaan olevat painumat. Lisäksi sen täytyy, nykyisten koneiden suuresta nopeudesta johtuen, pysyä "silmänräpäykselliseen liimaamiseen" kuumuuden ja paineen kohdistuessa siihen.

Tärkkelyspohjäisiä aallotusliimoja muodostellaan perinteellisesti Stein Hall-prosessin puitteissa. Tämä on järjestelmä, jossa pääosa liimasta käsittää murtamattomia modifioimattomia maissitärkkelysrakeita veteen lietettyinä noin 20 %:n kuiva-ainepitoisuudessa, jolloin rakeet pidetään suspensiossa kantajaosan avulla, joka on keitettyä tärkkelystahnaa. Liima valmistetaan periaatteessa keittämällä kantajaosaa avoimessa säiliössä tuoreella höyryllä, tavanomaisesti panoksittaan. Kuitenkin viimeaikaisilla kehittelyillä on päästy liiman jatkuvaan tuotantoon käyttämällä suihkukeitintä ilmakehän paineolosuhteissa kanta-jaosan valmistamiseksi. Tämä lisätään sitten toiseen säiliöön, joka sisältää keittämätöntä tärkkelyslietettä (ei-kantajaosan). Tyypillisellä Stein Hall-liimalla on seu-raavat ominaisuudet:

Geeliytymislämpötila 62-65°C; Stein Hall-viskositeetti 35°C:ssa - yksipuolisesti verhotulla, 30-35 sekuntia kaksipintaisella 45-55 sekuntia; kuiva-ainepitoisuus -20 % kaupalliselta pohjalta (c/b) pH 11,8-12; kantajatärkke-lyksen suhde ei-kantajatärkkelykseen noin 1:5,5.

3 68414 Tällaisia liimoja rasittavat erilaiset haitat: a) Kantaja (gelitinoidun) tärkkelyksen määrä määrää liiman alkutahmeuden ja tämä sekä liiman kuiva-ainepitoisuus määräävät nopeuden, jolla aallotuskonetta voidaan ajaa.

On vaikeata valmistaa Sten Hall-liima, jolla on hyväksyttävä alkutahmeus ja kuiva-ainepitoisuus ilman että sillä myös on ei-hyväksyttävän korkea viskositeetti. Yritykset tämän haitan voittamiseksi ovat viime aikoina käsittäneet kemiallisesti ohennettujen tärkkelysten käytön, jotka antavat geeliytyneille liuoksille alemman viskositeetin mutta ne ovat oleellisesti kalliimpia kuin modifioi-maton tärkkelys ja kartonkiliimojen on välttämättä oltava melko halpoja tuotteita.

b) Liiman viskositeetin pysyvyys on huono, mikä johtuu hyytelöidyn tärkkelyksen pyrkimyksestä huonontua tai takertua yhteen seistessä.

c) Kun kartonkituotteen on oltava vedenkestävä, on tavallista sisällyttää liimaan ristisitovia hartseja. Kantaja-osan geeliytymiseen käytettävä lämpö vaikuttaa myös tärkkelyksen ja ristisitovan hartsin väliseen reaktioon veden-kestävän sidoksen saamiseksi. Tavanomaisten Stein Hall-liimojen reaktiivisuus ristisitovien hartsien kanssa on kuitenkin huono.

Tämän keksinnön tavoitteena on voittaa tavanomaisten liimojen edellä mainitut haitat ja tarjota jatkuva menetelmä, jolla parannettuja liimoja voidaan valmistaa.

Keksintö koskee tärkkelyspohjäistä vesipitoista liimaa, jonka kiintoainepitoisuus on 10-40 %, edullisesti 10-35 paino-%, Stein Hall-viskositeetti 35°C:ssa on 20-100 sekuntia, edullisesti 25-55 sekuntia ja joka käsittää painosuhteessa 1:2-1:8 a) kantajaosan, joka sisältää gelatinoitua tärkkelystä, sekä b) ei-kantajaosan, joka sisältää gelatinoitumatonta tärkkelystä, jonka geeliytymislämpötila liimassa on 55-75°C.

Liimalle on tunnusomaista, että kantajaosa sisältää gelatinoitua, molekylaarisesti dispergoitua tärkkelystä, jonka viskositeetti on enintään 1000 cP mitattuna kiintoainepitoisuuden ollessa 10 % ja lämpötilan ollessa 50°C.

4 68414

Ellei toisin ole esitetty ilmaistaan kuiva-ainepitoisuudet tässä selityksessä kaupalliselta pohjalta (c/b), tämä tarkoittaa kaupallisesti saatavan tärkkelyksen ja muiden kuiva-aineiden suhdetta veteen. Kaupallisesti saatava tärkkelys sisältää pienen osan, tyypillisesti noin 12 % vettä, niin että 20 % c/b kuiva-ainetta sisältävä liima on samanarvoinen 18 % d/b (kuivapohjalta) kuiva-ainetta sisältävän liiman kanssa.

Raakatärkkelys koostuu molekyylikimpuista, joita vetysidokset pitävät koossa. Tavanomainen geeliytyminen, esim. käsittelemällä höyryllä korkeintaan 100°C:seen lämpötilassa irroittaa ja osittain, mutta ei täydellisesti, murtaa nämä kimput. Molekyylisesti dispergoidussa tärkkelyksessä, jollaista käytetään tämän keksinnön liimojen kantajaosassa, kimput on pääasiallisesti täydellisesti dispergoitu ja yksittäiset tärkkelysmolekyylit pääasiallisesti irrallisia. Tärkkelyksen molekyyliseen dispergoi-tumiseen päästään gelatinoimalla ankarissa olosuhteissa, kuten käyttämällä ylimäärin höyryä ja yli 100°C:seen lämpötiloja, kuten seuraavassa täydellisemmin kuvataan. Molekyylisesti disperdoiduille tärkkelyksille on ominaista, että niiden viskositeetti ei ole suurempi kuin 1000 senti-poisia, mitattuna 10 %:n kuiva-ainepitoisuudessa ja 50°C: seen lämpötilassa, tyypillisesti suuruusluokaltaan 250 sentipoisia. Tavanomaisesti geeliytyneen tärkkelyksen viskositeetti näissä olosuhteissa on melkoisesti yli 1000 sentipoisia.

Pidetään parempana käyttää modifioimattornia tärkkelyksiä tämän keksinnön liimojen valmistusta varten. Modifioituja tärkkelyksiä, kuten eetteröityjä tai esteröi-tyjä tärkkelyksiä voidaan käyttää, mutta koska ne normaalisti ovat kalliimpia kuin tavallinen tärkkelys ja vain vähän tai ei ollenkaan etua saavutetaan niiden käytöstä, niitä ei pidetä edullisina. Osittain hapetettuja tai hapolla tai entsyymillä hydrolysoituja tärkkelyksiä voidaan käyttää ja tästä on seurauksena alempi viskositeetti gela-tinoitaessa. Mutta elleivät ne myös ole molekyylisesti dispergoituja, niillä ei ole tarvittavaa viskositeetin 5 68414 pysyvyyttä eivätkä sovi käytettäviksi tämän keksinnön mukaisesti. Vaikkakin mitä tahansa vilja- tai kasvitärkke-lystä voidaan periaatteessa käyttää tämän keksinnön liimassa ja menetelmässä, käytetään normaalisti maissi- tai vehnätärkkelyksiä aaltopahviliimoja varten.

Lukuisia veteen dispergoituvia suuren viskositeetin omaavia polyhydroksi-polymeeriaineita voidaan käyttää korvaamaan jopa puolet liiman kantajaosassa käytetystä tärkkelyksestä. Esimerkkejä ovat selluloosajohdannaiset, kuten natriumkarboksimetyyliselluloosa, polyvinyylialko-holit ja hydrolysoidut polyvinyyliasetaatit sekä polyvinyy-lipyrrolidoni.

Kuten edellä havaittiin ovat kiintoainepitoisuus ja kantaja/ei-kantajasuhde suhteessa toisiinsa. Tämän keksinnön edullisissa liimoissa kiintoainepitoisuus ja kanta jaosa/ei-kantajaosa-painosuhde ovat alueella, jota graafisesti esitettynä rajoittavat lineaariset käyrät, jotka kuvaavat kiintoainepitoisuuden riippuvuutta kantajaosa/ei-kantajaosa-painosuhteesta ja jotka on yhdistetty seuraa-vissa neljässä pisteessä:

Kiintoainepitoisuus 10 20 35 35

Painosuhde 1:2 1:2 1:6 1:8 Tämä alue on esitetty graafisesti liitteenä olevassa kuvassa 1.

Molekyylisesti dispergoidun kantajatärkkelyksen alemman viskositeetin ansiosta tämän keksinnön liimayh-distelmillä on määrätyllä kiintoainepitoisuudella ja viskositeetilla alempi kantaja/ei-kantaja-suhde (ts sisältävät enemmän kantajaa) kuin tavanomaisilla Stein Hall-liimoilla. Tätä ominaisuutta voidaan käyttää hyväksi kahdella tavalla. Jos kuiva-ainepitoisuus pidetään samana, silloin liimalla on parempi alkutahmeus kuin Stein Hall-liimalla. Näissä olosuhteissa liiman kantaja/ei-kantaja-suhde on edullisesti väliltä 1:2,5-1:4,5, erityisesti 1:3-1:4, ja kuiva-ainepitoisuus väliltä 15-25 paino-%. Vaihtoehtoisesti kuiva-ainepitoisuutta voidaan lisätä ilman suurta alkutahmeuden häviötä kuivemman liiman saamiseksi ja siten aallotuskoneen saamiseksi työskentelemään nopeam- 6 68414 min kuin käytettäessä Stein Hall-liimaa. Näissä olosuhteissa liiman kantaja/ei-kantaja-suhde voi edullisesti olla väliltä 1:4-1:6 ja kuiva-ainepitoisuus väliltä 20-30 paino-%.

Tärkkelyksen ei-kantajaosan geeliytymislämpötila liimassa on edullisesti väliltä 60-70°C, erityisesti väliltä 63-66°C. Jos tämä lämpötila on liian alhainen, voi tapahtua tärkkelyksen ennenaikaista geeliytyrnistä ja liiman paksuntumista- Jos lämpötila on liian korkea, tarvitaan kohtuuton määrä lämpöä liiman tekemiseksi täysin tehokkaaksi. Geeliytymislämpötila määräytyy ensisijassa natriumhydroksidin osuudesta liimassa. Natriumhydroksidia käytetään yleensä enintään 5 paino-%, edullisesti 2-3,5 paino-% tärkkelyksen painosta.

Myös booraksia käytetään tavallisesti Sten Hall-liimoissa viskositeetin stabiloimiseksi ja tahmeuden lisäämiseksi. Näissä liimoissa suositellaan käytettäväksi enintään 5 paino-%, edullisesti 0,75-3,25 paino-% booraksia tärkkelyksen painosta. Kun vaaditaan vedenkestävää liitosta, voidaan liimaan lisätä silloitusaineita tai esimuodostettuja hartseja tavanomaisen käytännön mukaisesti. Tavanomaisen käytännön mukaisesti voidaan edelleen sisällyttää myös muita lisäaineita.

Keksintö koskee myös menetelmää edellä kuvatun tärkkelyspohjäisen vesipitoisen liiman valmistamiseksi. Menetelmälle on tunnusomaista, että a) kantaja-osa, joka sisältää gelatinoitua molekylaari-sesti dispergoitua tärkkelystä, jonka kiintoainepitoisuus on 3-40 paino-%, valmistetaan keittämällä tärkkelyslie-tettä käyttäen suihkukeitintä, jossa lämpötila on 110-170°C, ja höyrymäärää joka on vähintään 1,1 kertaa suurempi kuin se, joka tarvitaan lietteen kuumentamiseksi vaadittuun lämpötilaan, b) kantajaosa sekoitetaan gelatinoitumattoman tärkkelyksen lietteen kanssa, joka kiintoainepitoisuus on 10-40 paino-%, 7 68414 sellaisessa suhteessa, että kokonaiskiintoainepitoisuudek-si tulee 10-40 paino-% ja gelatinoidun tärkkelyksen ja gelatinoitumattoman tärkkelyksen väliseksi painosuhteeksi tulee 1:2 - 1:8, ja c) enintään 5 paino-% alkaalia, laskettuna tärkkelyksen määrästä, lisätään saatuun seokseen niin että gelatinoitumattoman tärkkelyksen gelatinoimislämpötila on 55-75°C.

Eräs tärkeä seikka tämän keksinnön menetelmässä on suihkukeittimen käyttö höyry-ylimäärällä ylipaineessa tärkkelyksen kantajaosan keittämiseksi. Tällainen keittäminen ei ole uutta, sitä on kuvattu esimerkiksi US-paten-tissa 3 133 836, mutta sitä ei ole aikaisemmin käytetty tärkkelyspohjäisten liimojen kantajaosan valmistuksessa. Suihkukeitin toimii hyvin voimakkaan leikkausvoiman alaisissa olosuhteissa ja nämä tehdään vielä ankarimmiksi käyttämällä ilmakehän painetta korkeampaa painetta, keittoläm-pötiloja väliltä 110-170°C, edullisesti väliltä 130-155°C, sekä höyry-ylimäärää. Jos keittolämpötila on ennalta määrätty, voidaan höyrymäärä, joka juuri on riittävä kuumentamaan tärkkelysliete tähän lämpötilaan ja joka täydellisesti tiivistyy näin tehdessään, helposti laskea. Keksinnön mukaisesti käytetään höyryä ylimäärin verrattuna siihen, mitä tarvitaan lietteen kuumentamiseen, jolloin ylimäärä kulkee lauhtumatta keittimen läpi. Höyrymäärän tulisi olla ainakin 1,1-kertainen höyrymäärään verrattuna, joka tarvitaan lietteen kuumentamiseksi keittolämpötilaan, edullisesti 1,25-5, erityisesti 1,5-3 kertaa tarvittava määrä. Näiden ankarien olosuhteiden käytöstä on seurauksena tärk-kelysrakeiden täydellisempi hajoaminen kuin on tavallista geelinmuodostusprosesseissa. Tärkkelys, joka on saatettu tähän käsittelyyn on molekyylisesti dispergoidussa tilassa. Saadun tärkkelystahnan viskositeetti (määrätyllä kuiva-ainepitoisuudella) riippuu keittoajasta ja -lämpötilasta sekä käytetystä höyry-ylimäärästä, mutta on aina oleellisesti pienempi kuin normaaliolosuhteissa geeliytymään saa- 8 68414 tetun tärkkelysliuoksen viskositeetti. Erityisesti suihku-keittimessä geeliytymään saatetun tärkkelyksen viskositeetti käyttäen vähintään 110°C:seen lämpötilaa ja ainakin 1,1-kertaista höyrymäärää vaadittavaan määrään verrattuna (mitattuna 10 %:n kiintoainepitoisuudessa ja 50°C: seen lämpötilassa) ei ole suurempi kuin 1000 sentipoisia, edullisesti 100-500 sentipoisia, erityisesti 150-200 sentipoisia. Sitävastoin normaalisti geeliytymään saatetun tärkkelysliuoksen viskositeetti samoissa olosuhteissa olisi 6-70Q0 sentipoisia.

Lopullisten liimojen (kuiva-ainepitoisuus on 10-40 paino-% c/b, edullisesti 15-30 c/b, esim. 20 % c/b, ja se valitaan pitäen silmällä viskositeettia, alkuliimauslujuut-ta ja liiman lopullista tartuntalujuutta. Liima, jolla on haluttu kuiva-ainepitoisuus (esim. 20 % c/b), voidaan saada sekoittamalla sopivat osat 20 % kuiva-ainetta c/b sisältävä kantajaosa ja 20 % kuiva-ainetta c/b sisältävän ei-kantajaosan kanssa tai sekoittamalla laimeampi kantaja-osa väkevämmän ei-kantajaosan kanssa; tai sekoittamalla väkevämpi kantajaosa laimeamman ei-kantajaosan kanssa.

Kantajaosan kuiva-ainepitoisuus voi olla 3-40 %, edullisesti 5-35 % ja erityisesti 10-20 paino-% c/b. 20 %:n kuiva-ainepitoisuuden yläpuolella geeliytymään saatettu tärkkelys liuos pyrkii geeliytymään seisoessaan, mikä on haitta, vaikkakaan ei ratkaisematon ongelma. Käytettäessä suih-kukeitintä alle 10 %:n kuiva-ainepitoisuudella, on esiintynyt joitakin vaikeuksia vaaditun lämpötilan saamiseksi lopulliseen liimaseokseen. Mitä tärkkelyksen ei-kantaja-osaan tulee, voidaan 10-40 paino-% c/b kuiva-ainetta sisältäviä lietteitä helposti käsitellä. Ei-kantajalietteen kuiva-ainepitoisuus tulisi valita suhteessa kantajaliuok-sen kuiva-ainepitoisuuteen ja suhteessa määriin, joita näitä kahta sekoitetaan keskenään, lopullisen, halutun kuiva-ainepitoisuuden omaavan liimayhdistelmän saamiseksi.

Ei-kantajatärkkelyslietettä käytetään normaalisti 9 68414 ympäristön lämpötilassa. Kantajaosa on kuitenkin juuri kulkenut suihkukeittimen läpi korkeassa lämpötilassa.

Jos kantajaosa ja ei-kantajaosa yksinkertaisesti sekoitetaan keskenään, tapahtuu todennäköisesti ei-kantaja-tärkkelyksen ennenaikaista geeliytyrnistä. Sentähden normaalikäytännössä varmistetaan, että seoksen lämpötila ei nouse 4Q°C:een yläpuolelle. Tähän pääsemiseksi olisi tärkkelyksen kantajaosa normaalisti jäähdytettävä; lämpötila, johon se on jäähdytettävä, riippuu näiden kahden osan suhteellisista tilavuuksista ja voidaan helposti laskea jokaisessa nimenomaisessa tapauksessa.

Kantaja- ja ei-kantajaosa sekoitetaan keskenään käyttäen sellaisia määriä, että saadaan liimayhdistelmä, jolla on haluttu viskositeetti. Koska käytettävän kanta-jaosan viskositeetti on oleellisesti pienempi kuin aikaisemmin kantajina käytettyjen geeliytyneiden tärkkelysten viskositeetti, on kantaja/ei-kantaja-suhde tavalliselle kuiva-ainepitoisuudelle noin 20 paino-% c/b pakostakin pienempi kuin tavanomainen 1:5,5 painosta laskettuna, ja sen on todellisuudessa havaittu olevan välillä 1:2,5-1:4,5, erityisesti 1:3,0-1:4,0 painosta laskettuna. Suhteilla, jotka ovat suurempia kuin 1:4,0, on havaittu, että liima-yhdistelmän viskositeetti on melkoisesti liian pieni sopivuuden kannalta. Alle l:3,0:n suhteilla näillä liimayhdis-teillä on kohtuuttoman suuri viskositeetti, joka voitaisiin alentaa hyväksyttävälle tasolle ainoastaan liiallisesti vedellä laimentamalla. 20 % c/b kuiva-ainetta sisältävällä liimayhdistelmällä, jossa kantaja/ei-kantaja-paino-suhde on 1:3,5, on sopiva viskositeetti, tai se voidaan helposti laimentaa pienellä määrällä vettä antamaan haluttu viskositeetti. Erilaisten keitto-olosuhteiden tai erilaisen kiintoainepitoisuuden käyttämisen voisi odottaa antavan erilaisen edullisen kantaja/ei-kantaja-suhteen. Tämän keksinnön mukaisten liimojen edullinen Stein Hall-viskositeetti 35°C:ssa on 25-55 sekuntia, edullisesti 6841 4 10 28-38 sekuntia liimayhdisteille yksipuolista verhousta varten ja 45-55 sekuntia kaksoispintayhdistelmiä varten.

Kuten edellä todettiin, sisältävät tämän keksinnön mukaiset liimat edullisesti natriumhydroksidia ei-kan-tajatärkkelyksen geeliytymislämpötilan alentamiseksi. Tämä natriumhydroksidi yhdistetään mukavimmin tärkkelyksen kan-tajaosaan ja voidaan sisällyttää raakatärkkelyslietteeseen, joka kuljetetaan suihkukeittimeen. Vaihtoehtoisesti natriumhydroksidi voidaan yhdistää ei-kantajaosaan tai kan-tajaosan ja ei-kantajaosan seokseen. Edullisesti natriumhydroksidi jaetaan kantajan ja ei-kantajan syöttölietteiden kesken.

Kuten edellä todettiin, tämän keksinnön mukaiset liimat sisältävät edullisesti booraksia. Booraksi voidaan mukavasti sisällyttää tärkkelyksen ei-kantajaosaan. Vaihtoehtoisesti se voidaan lisätä kantajaosan ja ei-kantaja-osan lopullisen sekoittamisen aikana. Kaiken booraksin lisääminen tärkkelyslietteeseen, joka kuljetetaan paineistettuun suihkukeittimeen, saattaa aiheuttaa viskositeet-tiongelmia.

Saattaa olla edullista valmistaa yksinkertainen raakatärkkelysliete, joka mahdollisesti sisältää jonkinverran tai kaiken natriumhydroksidin ja booraksin, joka halutaan lopulliseen liimayhdistelmään, ja jakaa tämä liete kahdeksi virraksi, joista toinen kuljetetaan suihku-keittimen läpi tärkkelyksen saattamiseksi geeliytymään, ja sitten jälleen yhdistää nämä kaksi virtaa lisäten tässä vaiheessa mahdollisesti tarvittava lisänatriumhydrok-sidi tai booraksi.

Keksinnön mukainen liima ja menetelmä tarjoavat seuraavat edut verrattuna tavanomaiseen Stein Hall-liimaan ja sen valmistusmenetelmään: 1) Suurempi kantaja/ei-kantaja-suhde on mahdollinen tarvitsematta turvautua kalliisiin, alhaisen viskositeetin omaaviin, modifioituihin tärkkelyksiin. Kantaja/ei-kantaja- 11 6841 4 suhteet väliltä 1:2,5-1:4,5 voidaan saavuttaa ilman tavallista viskositeetin lisäystä, joka liittyy modifioi-mattomaan kantajatärkkelykseen, joka on saatettu geeliy-tymään tavanomaisin menetelmin.

2) Liimalla on suurempi alkuliimauslujuus, joka on avuksi sidoksen varhaisten muodostumisen aikana.

3) Vaihtoehtoisesti suurempi kuiva-ainepitoisuus on mahdollinen samalla kantaja/ei-kantaja-suhteella ilman että seurauksena on mahdottoman korkea viskositeetti, minkä ansiosta aallotuskoneita voidaan ajaa nopeammin.

4) Kantajaosalla, joka on täysin monomolekylaarisesti dispergoitu, on suurempi viskositeetin pysyvyys kuin tavanomaisesti valmistetulla tärkkelyksellä ja lopullinen liima on vähemmän herkkä leikkausvoimille.

5) Lopullisella seoksella on suurempi tarttuvuus, mikä johtuu tavasta, jolla kantaja dispergoidaan ja läsnäolevan kantajan suuremmasta osuudesta.

6) Suurempi kantajasuhde antaa liiman, joka reagoi paremmin silloitushartsien kanssa vedenkestävän sidoksen saamiseksi.

7) Menetelmä sallii aalloitusliiman valmistuksen jatkuva-pohjäisenä.

Seuraavat esimerkit valaisevat keksintöä. Esimerkeissä 1 ja 2 valmistetaan kaksi erillistä vesipitoista maissitärkkelyslietettä toimimaan kantaja-osana ja toinen ei-kantajaosana. Natriumhydroksidi jaetaan kantaja- ja ei-kantajalietteiden kesken; kaikki booraksi lisätään ei-kantajalietteeseen. Kantajalietettä keitetään ylipaineessa suihkukeittimessä seuraavissa olosuhteissa: Höyryn paine 5,8-6,5 atm

Keittolämpötila 152-155°C

Vastapaine 5,8-6,2 atm

Kantajan virtausnopeus 7,6 1/min

Saadun kantajaosan viskositeetti (mitattuna 10 paino-%:n kuiva-ainepitoisuudessa ja 50°C:ssa) oli välil- 12 6841 4 tä 150-200 sentipoisia ja kantajaosa sekoitettiin ei-kantajaosan kanssa antamaan haluttu liimayhdistelmä.

Esimerkki 1 Tässä kokeessa liimayhdistelmän kuiva-ainepitoisuus pidettiin muuttumattomana 20 paino-%:na c/b ja suhteen (kantaja/ei-kantaja) vaihtelun vaikutus saadun liiman viskositeettiin määritettiin. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa 1. Kantaja- ja ei-kantajaosan sekä lopullisen liiman lämpötilat on myös esitetty tässä taulukossa; on huomattava, että kolmessa tapauksessa lopullisen liiman lämpötila oli korkeampi kuin 40°C; tämä ei näytä aiheuttaneen haittaa tässä kokeessa käytetyissä pienen mittakaavan olosuhteissa, mutta olisi ei-toivotta-va kaupallisessa prosessissa. Liiman viskositeetti oli kantaja/ei-kantaja-suhteella 1:3 melko korkea, mutta tätä olisi voitu alentaa joko muuttamalla kantajan keitto-olosuhteita tai laimentamalla lopullista liimaa.

o 13 6841 4 no oo cm n o o • •oi ojo r-ino^r

rH rH

Λ

O 00 00 00 rH rH O

i—i (m oo co tn m 'a· mo oo « oi oitn oi oi h· co

n iH

rH

3 o o o o o oi §

rH OI OI 00 <H ro -3· rH

4)

-P

•G

•H O O rH CD OI CO

3 oi m in oi m m m *> *» Ή c ^ :,T3

G -P

4) ·3· CO

3 c ·· oi cd o o oi oi (U

jj-H rH — ror'-oitnmtn to

l % * aJ

13 n oo o r~- ή oo co ot° 3 to i/ι - oi r~ rH h· oi m 3

·*. -H O rH tn U CftJ

” 3 - :3 -P

'“le co 4J tn 3 -H rH o 44 g I I to χ o tn Ai

T] O OOJ OlOOOfi-jdiH

.3 e oi oi ot rHojrnnn^r^ \ >h m ·<« § ή °m -h u 3 0-5 T - «#> 2 | ·§ 3 S ^ 3'r! in o ooj oj co oi o oj+j

^H ±i G ·· OlOIOrHOJOJIrJ

3 S rH ,2 ÖP ·· -Q

3 £ to Ih 3 \ E· «3 Ή .p O -H o jj rH in ch Ό il·—t n. -H otp q 3 E4 · m to tn •H Cu O OO CO ro rH .S+J*A4' 3 0 cooj oj r~ rH oj oi | luj -h oi o oi

X t—I [ft D· i—t P

\ rH J tl) -3- a· CO 3 C I >1 3 *“ 3 g, -H JO -rt •t~> 4j ry 3 o g to 5 5 S J H . ^ g 3 _ i> -5 ^ £ g “ > s 2^ .9? laisi m ~IUr-, „ (J — — S 0 3 U u o

3 > äfl o O

n o\° Ή 1—· ·— 3 3

3 “ 5 SK

fi 1 S S « o" o" X to to to rH tn tn rti -h x x -h n n

‘p O ί>ι >i -P

•S -P rH rH :n -H Ή 3 h q at a. -p -p n ai x g p -p P S 3 3 X :fl 3 3 3 3 «e 3 -p ia -p e -h -h -h UI (rt L ^ 4J 3 tO tO 10 •o 2? .S :0 S E 0 O 3

3 m > -3 & :S -P 3 3 O

n -h g Wc -h co w 3 O e P. :Q :ra :Q -h -h -h ui 5 3 -P W ;2 -P >> -H 3 q-yg^P3 e I I :3 O i3 'S ? C 'S n1 3HQ 1—1 $ y 4 -¾ Ä s ΰ " 3 a 3 ^ 2|3Sj3i»U:H*g .5

3 H -H -H Ti -rl g 3 2 2 rH

3 ¢2 ^ g ω

co cq S

14 6841 4

Esimerkki 2 Tässä kokeessa liiman kuiva-ainepitoisuus pidettiin 20 %:ssa c/b ja kantaja/ei-kantaja-suhde pidettiin l:3,5:ssä. Liiman natriumhydroksidi- ja booraksi-pitoisuuksien vaihtelun vaikutus määritettiin ja tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa 2. Tässä taulukossa liimat, jotka sisälsivät 3,75 % ja 5 % booraksia, eivät olleet käyttökelpoisia. Liimoilla, jotka sisälsivät 1,5 %, 1,0 % ja 0,5 % natriumhydroksidia, oli melko korkea viskositeetti, jota kuitenkin olisi voitu parantaa laimentamalla.

6841 4 00

tn in O ro O

* » M (N * r- cnJ

o oj oo σ\ \ -v σ\ r^

O O U) H

• v tn cm λ

r-H «* O O

(NO f—( I f

r*H

O CO o in v to in m o cn t-{ \ * **» r-H r-H r- |

H CN O

ro to -H CO * p·* m m co r-π i r-i

O N. rH r—I

K (N

w oi I .2 3 cn 44 ' -h -H m o Qj

(rt h ** -U IHJ

> ^ 1/1 § g C :c0 ^ :¾ <0

5 £ :¾ ·§ Q

^ in P C ί O -H

*>► λ QJ »H QJ ·Η

.G 04 m > Cu Cn r-H

H

CO

> m G in in o σι m m cn φ > s pj co · \ » r-| CN CN M* i—li—! Γ—

0 UI rH IX) r-C

44 44 44 3 in cn to 3 3 m cn m o- o m

lH [/) *· - rH « ID

3 -H ™ <-* ™ \ I

m o ^ 3

Eh 4->

•H

CU

G

•H in o in oo o m id

1/1 - 04 ID «V ID

^ CN H 04 \ Γ~

* H S H

8 ~ D.

Λ “ 3 n3 •m cd <d cn cn e ?! «

“ U O

K O O

O tn in -—.

* :d m m

Ä UI -H -H o "O

0) 4-) 4-1 O

t/)4J-U ^ 0.0 :c0 44 Φ φ — 4-) >i QJ Φ (0 tn .h 4-i 4-i »h tn dl QJ -H -H -H 3 U) 44 U) U) 4-13

44 44 O O :Q UI

>1 M 44 44 5. -3

rH :co ui ui BO

QJ 4-» -H -H :Fö 4-4 44 > > r—I '3 2 m i ui cu

i-ι ·3 lH Ό -3 QJ

cfQ ui i—i i—i B G

4-1 44 CO Q) >1-3 (3 i 3 i* n

3- Cc U-j >1 I

O 0 G 44 -H (0 cO 0 ‘3 Q Ή > 2 QQ dl O 01-3 4-1 G X © 3

UP UP CO CQ CU U W

6841 4 16

Esimerkki 3 Tässä viitataan oheisten piirrosten kuvaan 2, joka on kaavamainen esitys tehtaasta tämän keksinnön menetelmän toteuttamista varten. Natriumhydroksidin ja boo-5 raksin prosentti on laskettu painosta c/b tärkkelyksestä.

Viitaten kuvaan 2 tarkoittaa numero 10 lietesäi-liötä, johon syötetään: vettä johdon 12 kautta; natrium-hydroksidia johdon 14 kautta; booraksia johdon 16 kautta; ja rakeista maissitärkkelystä johdon 18 kautta. Lietesäi-10 liö sisältää 20 paino-% c/b kuiva-ainetta, 2,5 % natrium-hydroksidia ja 0,1 paino-% booraksia. Lietettä poistetaan jatkuvasti säiliön 10 pohjalta johdon 20 kautta ja jaetaan kahdeksi erilliseksi virraksi, 22 % johtoon 22 ja 78 % johtoon 24 (ts suhde on 1:3,5). Liete johdossa 22 kulkee 15 suihkukeittimeen 26, jollaista on kaupallisesti saatavissa kauppamerkillä Nemo Junior, jossa sitä keitetään kuten esimerkissä 1 ja 2 höyry-ylimäärällä, jota saadaan johdon 28 kautta ja johdetaan sitten säiliöön 30. Lietevir-ta johdossa 24 kuljetetaan toiseen pidätyssäiliöön 32, 20 jossa siihen sekoitetaan lisäksi 3 paino-% booraksia johdosta 33 (antamaan 2,5 paino-% lopulliseen yhdistelmään).

Yhdistelmän kantajaosa säiliöstä 30 ja eipkanta-jaosa säiliöstä 32 kuljetetaan rivisekoittimeen 34, jossa ne perusteellisesti sekoitetaan, ja siitä edelleen varas-25 tosäiliöön 36. Saattaa olla eduksi, ainakin järjestelmän käynnistyksen aikana ja mahdollisesti kautta koko toiminnan, palauttaa osa liimayhdistelmästä varastosäiliöstä 36 johdon 38 kautta sekoittimeen 34. Syntyneen liimayh-distelmän Sten Hall-viskositeetti 35°C:ssa on 41-45 se-30 kuntia. Sitä poistetaan tarpeen mukaan johdon 40 kautta käytettäväksi kaksoispäällystyskoneella, tai johdon 42 kautta laimennettavaksi ennen käyttöä yksipuolisella ver-houskoneella, jos tällainen on käytettävissä.

Liimojen, jotka on valmistettu koetehtaan kokei-35 luissa käyttäen edellä kuvattua laitteistoa, ominaisuudet 17 6841 4 on esitetty taulukossa 3, jossa myös annetaan tavanomaisen Sten Hall-liiman ominaisuudet vertailua varten. Havaitaan, että toistettavuus on melko hyvä ja että ominaisuudet vastaavat tavanomaisen Sten Hall-liiman ominaisuuksia. On huomattava, että taulukko 3 on laadittu osoittamaan, että aaltopahviliimaa, jolla on kaupallisesti hyväksyttävät ominaisuudet, voidaan valmistaa jatkuvapohjäisenä; taulukkoa ei ole tarkoitettu osoittamaan näiden lii-mayhdistelmien paremmuutta tavallisiin liimoihin verrattuina .

ie 6841 4 Ή QJ -3 Ή S g .2 K o o \ ro δ g οο o ro * αο pc o m 3 P ο C ίΝ ID 00 - ra Ο ΟΙ Ρ M· r\l •m Ή Ή Ρ ι—ι CO -Μ 1) γΗ ο

Ρ Ή V-J

Ui -H Q) c Sj :rd QJ Di :r0 C >

•H 3 <U

i 5 3 v. S o

>1 P 'Ö C

!>- § Q ή :2 H g '3

(1) -P

>/ PJ

"C VO Ή

U1 L/0 ·Μ" \ ro O O O P ro VO

•h M" <M τ » - o cm to M1 o E (M vo oo cm C r—( n rsi •H Ή ι—I QJ Q, R VO -S ’qj •h .—ι o vo o σι :rö _c in m· m \ Eli ι

(0 CM M" 00 Ή -H

p *<D i—I —I ι—I Cl

ra QJ <D

-Q QJ C

h G Ui -H

Q) 'OP

ta C ΓΟ 00 VO rH O C O LO 3 CO

|—) -H ^ O VO - φ ι—I VO P M* o

Ή tM \ 00 (N C M1 P I

Ή LO ι—l t—I -H O PJ

R QJ VO QJ P

P QJ -P QJ

ro Ρ Λί C

<u o 53 c o o >*· -¾ 3 h. v ro o o 2 on Τ’ ^ vn p o -n m· o

Pv co m vo vo r~ oi :rd —ι m :a o P P ’'Ti—Ρ ΓΜ ,-(3 CM rf r-lp Sj >~2 UD >-H i—i Ή £> ra ra ^ H 4J _ Q,

-P — Dj U

qj a, mu ^ a «~ :: sj

Ή ' -P -P -P

O ra P P -H <D

P n} Ui QJ QJ P CD

mm Φ QJ P P

c S 3 S 8 ‘S

QJ · U Ui Ui PO

g U O O O ΙΛ P

h Opi--' M Λ O tn £ £ " <-> -h -S Tn > p m O > > h CD -P — p I > Ό O *H 4-J ,-—·. ι—I ·—I ^ '—l

p p ra ca° oj cj c! | QJ

QJ QJ -h c'J 'pmtrS

QJ P P 10 O C P 3 Q

P -H :0 P > -H Q QJ G O

H en O, 3 p OJ O P S P

(Λ O f- W m P P en P CQ

q “ 10 co m o m M Ui Ή O * Cj to -H Ui P (0 ra •H > -H -H Ui

> ι g a w P

>1 ro >, QJ ·· ·· $

CrHrPPC COU U) *—I 0) -H -H >, O ·

>, ra -H :0 ra >i o O

P tC Pr rP I > (M O

ra X <D ro Sn

g C O P > P JO

•H QJ O >ί -H Ui Ρ HP Ρ >i 3 X >i M·

PicncciK^aatCM ^ 19 6841 4

Esimerkit 4 ja 5 ovat vertailuesimerkkejä, jotka on tarkoitettu osoittamaan eron kantaja/ei-kantaja-suh-teessa, joka vaaditaan liimojen valmistamiseksi kahdella eri kuiva-ainepitoisuudella käyttäen tämän keksinnön tapaa ja tavanomaista Stein Hall-tapaa.

Esimerkki 4 20 %:n kuiva-ainepitoisuus 1. Standardi Stein Hall-menetelmä 18 g maissitärkkelystä lietettiin 80 g:aan vettä ja kuumennettiin 70°C:seen. Tähän lietteeseen lisättiin 3,2 g natriumhydroksidia liuotettuna 8 g:aan vettä. Seosta sekoitettiin ja sitä pidettiin 70°C:ssa 15 minuuttia, minkä ajan kuluttua lisättiin 100 g kylmää vettä.

Tämä keitetty tärkkelystahna (kantaja) lisättiin lietteeseen, joka sisälsi 88 g maissitärkkelystä, 260 g vettä ja 3,2 g jauhemaista booraksia, ja sekoitettiin 15 minuuttia.

Liiman ominaisuudet:

Sten Hall-viskositeetti = 48 s 20°C:ssa Kuiva-ainepitoisuus = 20,1 % kaupalliselta pohjalta

Kantajatärkkelys/ei-kantajatärkkelyssuhde = 1:4,9 2. Keksinnön menetelmä

Lietettä, joka sisälsi 83,5 osaa vettä, 13,2 osaa maissitärkkelystä ja 3,3 osaa 10 %:sta natriumhydroksidia käsiteltiin suihkukuumentimessa 150°C:ssa käyttäen 5,5 ilmakehän höyrynpainetta. Syntyneet tärkkelystahnan kiin-toainepitoisuus oli 11 % kaupalliselta pohjalta höyryn lauhtumisen jälkeen.

180 g tätä kantajatahnaa lisättiin lietteeseen, joka sisälsi 230 g vettä, 70 g maissitärkkelystä, 1,7 g natriumhydroksidia ja 2,2 g hienojakoista booraksi-jauhetta, ja sekoitettiin 10 minuuttia.

6841 4 20

Liiman ominaisuudet:

Sten Hall-viskositeetti = 47 s 20°C:ssa

Kuiva-ainepitoisuus = 19,4 % kaupalliselta pohjalta

Kannintärkkelys/ei- kantajatärkkelyssuhde = 1:3,5

Esimerkki 5 25 %:n kuiva-ainepitoisuus 1. Standardi Stein Hall-menetelmä 18 g maissitärkkelystä lietettiin 80 g:aan vettä ja kuumennettiin 70°C:seen. Tähän lietteeseen lisättiin 3,9 g natriumhydroksidia liuotettuna 10 g:aan vettä. Seosta sekoitettiin ja sitä pidettiin 70°C:ssa 15 minuuttia, minkä ajan kuluttua lisättiin 100 g kylmää vettä.

Tämä keitetty tärkkelystahna (kantaja) lisättiin lietteeseen, joka sisälsi 112 g maissitärkkelystä, 220 g vettä ja 3,9 hienojakoista booraksijauhetta, ja sekoitettiin 15 minuuttia.

Liiman ominaisuudet:

Sten Hall-viskositeetti = 50 s 20°C:ssa Kuiva-ainepitoisuus = 25,2 % kaupalliselta pohjalta

Kantajätärkkelys/ei-kantajatärkkelyssuhde = 1:6,2 2. Keksinnön menetelmä

Lietettä, joka sisälsi 83,5 osaa vettä, 13,2 osaa maissitärkkelystä ja 3,3 osaa 10 %:sta natriumhydroksidia käsiteltiin suihkukuumentimessa 150°C:ssa käyttäen 5,5 ilmakehän höyrynpainetta. Saadun tärkkelystahnan kuiva-ainepitoisuus oli 11 % kaupalliselta pohjalta höyryn lauhtumisen jälkeen.

180 g tätä kantajatahnaa lisättiin lietteeseen, joka sisälsi 210 g vettä, 100 g maissitärkkelystä, 2,5 g natriumhydroksidia ja 3,0 g hienojakoista booraksijauhetta ja sekoitettiin 10 minuuttia.

Liiman ominaisuudet:

Stein Hall-viskositeetti = 52 s 20°C:ssa Kuiva-ainepitoisuus = 25,3 % kaupalliselta pohjalta

Kanta jät ärkke ly s/ei-kantajatärkkelyssuhde = 1:5,1.

Claims (11)

21 6841 4

1. Tärkkelyspohjainen, vesipitoinen liima, jonka kiintoainepitoisuus on 10-40 paino-% ja Sten Hall-visko-siteetti 35°C:ssa on 20-100 sekuntia ja joka käsittää painosuhteessa 1:2 - 1:8 a) kantajaosan, joka sisältää gelatinoitua tärkkelystä, sekä b) ei-kantajaosan, joka sisältää gelatinoitumatonta tärkkelystä, jonka gelatinoitumislämpötila liimassa on 55-75°C, tunnettu siitä, että kantajaosa sisältää gelatinoitua, molekylaarisesti dispergoitua tärkkelystä, jonka viskositeetti on enintään 1000 CP mitattuna kiinto-ainepitoisuuden ollessa 10 % ja lämpötilan ollessa 50°C.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liima, tunnettu siitä, että kiintoainepitoisuus ja kantajaosa/-ei-kantajaosa-painosuhde ovat alueella, jota graafisesti esitettynä rajoittavat lineaariset käyrät, jotka kuvaavat kiintoainepitoisuuden riippuvuutta kantajaosa/ei-kan-tajaosa-painosuhteesta ja jotka on yhdistetty seuraavis-sa neljässä pisteessä: Kiintoainepitoisuus 10 20 35 35 Painosuhde 1:2 1:2 1:6 1:8

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen liima, tunnettu siitä, että sen kiintoainepitoisuus on 15-25 paino-%.

4. Jonkin patenttivaatimusten 1-3 mukainen liima, tunnettu siitä, että kantajaosan painosuhde ei-kantajaosaan on 1:2,5-1:4,5.

5. Jonkin patenttivaatimusten 1-4 mukainen liima, tunnettu siitä, että kantajaosa on gelanoitua, molekylaarisesti dispergoitua modifioimatonta maissi- tai vehnätärkkelystä. 22 6841 4

6. Jonkin patenttivaatimusten 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että molekylaarisesti dis-pergoidun tärkkelyksen viskositeetti on 100-500 cP (mitattuna kiintoainepitoisuuden ollessa 10 % ja lämpötilan ollessa 50°C).

7. Jonkin patenttivaatimusten 1-6 mukainen liima, tunnettu siitä, että ei-kantajaosa on gelatinoi-tumatonta, modifioimatonta maissi- tai vehnätärkkelystä, jonka gelatinoitumislämpötila liimassa on 63-66°C.

8. Jonkin patenttivaatimusten 1-7 mukainen liima, tunnettu siitä, että läsnä on myös 2-3,5 paino-% natriumhydroksidia ja 0,75-3,25 paino-% booraksia, laskettuna tärkkelyksen määrästä.

9. Menetelmä jonkin patenttivaatimusten 1-8 mukaisen tärkkelyspohjäisen vesipitoisen liiman valmistamiseksi, tunnettu siitä, että a) kantajaosa, joka sisältää gelatinoitua molekylaarisesti dispergoitua tärkkelystä, jonka kiintoainepitoisuus on 3-40 paino-%, valmistetaan keittämällä tärkkelyslietet-tä käyttäen suihkukeitintä, jossa lämpötila on 110-170°C, ja höyrymäärää joka on vähintään 1,1 kertaa suurempi kuin se, joka tarvitaan lietteen kuumentamiseksi vaadittuun lämpötilaan, b) kantajaosa sekoitetaan gelatinoitumattoman tärkkelyksen lietteen kanssa, joka kiintoainepitoisuus on 10-40 paino-%, sellaisessa suhteessa, että kokonaiskiintoainepitoisuudeksi tulee 10-40 paino-% ja gelatinoidun tärkkelyksen ja gelatinoitumattoman tärkkelyksen väliseksi painosuhteeksi tulee 1:2-1:8, ja c) enintään 5 paino-% alkaalia, laskettuna tärkkelyksen määrästä, lisätään saatuun seokseen niin että gelatinoitumattoman tärkkelyksen gelatinoimislämpötila on 55-75°C.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa a) käytetään suihkukeitintä, jossa lämpötila on 130-155°C ja höyrymäärää, joka on 23 6841 4 1,5-3 kertaa suurempi kuin se, joka tarvitaan lietreen kuumentamiseksi vaadittuun lämpötilaan.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan yksinkertainen raakatärkkelysliete, joka mahdollisesti sisältää osan tai kaiken lopulliseen liimaan halutusta natrium-hydroksidista ja booraksista, ja tämä liete jaetaan kahdeksi virraksi, joista toinen käsittää ei-kantajaosan ja toinen johdetaan suihkukeittimen läpi kantajaosan muodostamiseksi, ja nämä kaksi virtaa sekoitetaan sitten uudelleen keskenään, jolloin haluttaessa tässä vaiheessa lisätään natriumhydroksidia tai booraksia. 6841 4 24