FI67885C - Foerfarande foer behandling av glasfibrer - Google Patents

Description

67885

Menetelmä lasikuitujen käsittelemiseksi Tämä keksintö kohdistuu lasi- tai mineraalikuitu-kankaisiin, joita tässä kutsutaan lasikankaiksi. Erityi-5 sesti keksinnön kohteena on menetelmä lasikuitukankaan kestävyyden parantamiseksi lasin pehmenemispisteen yläpuolelle tapahtuvan suhteellisen paikallisen, lyhytaikaisen kuumennuksen suhteen, esimerkiksi altistumiselle sulan metallin roiskeille tai liekille.

10 Tähän mennessä asbestikankaita on käytetty paikois sa, joissa esiintyy vaaraa metalliroiskeiden aiheuttamille vaurioille tai lvhytaikaiselle altistumiselle liekille. Asbesti soveltuu hyvin tähän käyttöön, koska vaikka voimakas kuumennus aiheuttaa haurastumista, ei esiinny väli-15 töntä yhtenäisyyden menettämistä. Tästä poiketen, jopa paksut, raskaat lasikuitukankaat sulavat voimakkaan, paikallisen kuumennuksen vaikutuksesta lyhyessä ajassa, jos lämpötila on lasin pehmenemispisteen yläpuolella. Avoliekki ja sulat metalliroiskeet tunkeutuvat nopeasti tavallisiin 20 lasikankaisiin sulattamalla lasikankaan kosketuskohdassa.

Tämän ongelman poistamiseksi on ehdotettu lasikankai-den käsittelemistä kaupallisilla, kuumentuessaan paisuvilla ja kuplia muodostavilla maaleilla. Kuitenkin, vaikka näillä maaleilla saadaan parannuksia, aiheuttavat ne muita han-25 kaluuksia. Päävaikeutena on niiden jäykkyys kuivana. Tämä tekee käsitellyt kankaat levymäisiksi ja sitä pyritään vastustamaan lisäämällä huomattava osuus pehmennintä, tavallisesti 15 paino-% maalin kiinteistä aineista. Tämä aiheuttaa toisen hankaluuden, nimittäin sen, että käsitelty kangas 30 voimakkaasti kuumennettaessa, kuten käytön aikana tapahtuu, kehittää runsaasti savukaasuja. Itse asiassa pehmentimellä varustettu maalipäällyste pyrkii palamaan ja palamistuotteet aiheuttavat omat vaaransa.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, 35 että kangasta käsitellään palaessaan kuplimattomalla, hiiltyvällä koostumuksella, joka kuumennettaessa yli noin 250°C:n 2 67885 muodostaa kuitujen päällä hiilipitoisen olennaisesti kup-limattoman päällysteen ja joka koostumus sisältää dehydra-toituvaa orgaanista polyolia 2-20 paino-% kankaan painosta ja veden poistoainetta polyolia varten.

5 Termillä "palaessaan kuplimaton, hiiltyvä koostumus" tarkoitetaan tässä yhteydessä koostumusta, joka joutuessaan suhteellisen korkeaan lämpötilaan, esimerkiksi 250°C yläpuolelle, muodostaa hiilipitoisen päällysteen kankaan kuiduille, mutta oleellisesti ilman kuplien muodostumista.

10 Odotusten vastaisesti on havaittu, että kuplien muodostuminen kuumennettaessa ei ole välttämätöntä ja että todella vastustuskyky sulan metallin roiskeita ja liekkiä vastaan paranee tällaista koostumusta käytettäessä.

Vaikka edellä esitetyllä tavalla käsitellyt lasi-15 kankaat ovat tyydyttäviä moniin tarkoituksiin, niiden kehittämän savun määrä kuumennettaessa tekee kuitenkin niiden käytön epätyydyttäväksi suljetuissa tiloissa.

Keksinnön toisen kohteen mukaan palaessaan kuplimat-tomalla, hiiltyvällä koostumuksella käsitellyn lasikuitu-20 kankaan savun ja/tai liekinmuodostuskyky alenee suoritettaessa käsitellylle kankaalle hiillytyskäsittely. Hiillytyk-sellä tässä yhteydessä tarkoitetaan käsitellyn kankaan kuumentamista hiiltymän muodostamiseksi hiiltyvään koostumukseen, ilman että samanaikaisesti vaikutetaan haitallisesti 25 itse lasikankaan tekstiiliominaisuuksiin merkittävässä määrässä .

Haluttaessa hiillytettyä kangasta voidaan mankeloida sen pehmentämiseksi, minkä jälkeen suoritetaan vähäinen pintakäsittely taipuisalla kalvon muodostavalla sideaineel-30 la ja/tai voiteluaineella niin, että tuote saadaan puhtaammaksi käsitellä ja/tai taipuisammaksi.

Suositeltavat hiiltyvät koostumukset sisältävät yhtä tai useampaa dehydratoituvaa polyolia ja yhtä tai useampaa termisesti aktivoitavaa dehydraatiokatalyyttiä. Polyolia 35 täytyy käyttää määrä, josta jää 2-20 paino-%:n, edullisesti 3-15 paino-%:n suuruinen määrä kuivalle kankaalle. Tätä laskelmaa suoritettaessa on otettava huomioon kankaalla ennes- 3 67885 tään olevan polyolin määrä; esimerkiksi tärkkelystä käytetään liimana kutomisessa. Sopivia polyoleja ovat sokerit, tärkkelykset, glyseroli, pentaerytritoli, sen dimeerit ja trimeerit. Veden poistoaineita, jotka voivat olla vapaita 5 vahvoja happoja (kuten fosfori- tai rikkihappo), niiden ammonium- tai amiinisuoloja, polyfosfaatteja, fosfaattieste-reitä tai boraatteja, lisätään 5-75 paino-% polyolin painosta, edullisesti 10-40 %. Nämä veden poistoaineet ovat hyvin tunnettuja eikä niitä tarvitse käsitellä enempää.

10 Kustannusten ja helpon saatavuuden vuoksi yksinkertaiset hapot ja mono- sekä di-ammoniumfosfaatit ovat suositeltavia. Voiteluainetta, joka voi olla silikonöljy, voidaan käyttää aina 2 %:iin asti kankaan painosta. Koostumus voi haluttaessa sisältää myös pehmennintä polyolia varten. Tärkkelyk-15 sen tapauksessa noin 10 paino-% polyetyleeniglykolia tärkkelyksen kiinteistä aineista laskettuna on osoittautunut tehokkaaksi. Haluttaessa voidaan myös lisätä sideainetta, kuten taipuisaa polymeerilateksia samanlainen osuus koostumuksen kiinnittämiseksi kankaaseen kuivauksen ajaksi ja sen 20 jälkeen. Akryylilateksi on osoittautunut tehokkaaksi sideaineeksi, vaikka myös muita polymeerejä voidaan käyttää. Tällöin saattaa olla tarpeen suorittaa kokeita lateksidis-persiosysteemin ja valitun veden poistoaineen yhteen sopivuuden takaamiseksi.

25 Sopivan polyolin tai polyoliseoksen valinta on il meisesti tärkeää. Sokerit ja tärkkelykset ovat yleensä halvimpia käyttökelpoisista polyoleista ja ne ovat tästä syystä suositeltavia.

Liukenemattomat polyolit, esimerkiksi eräät tärkke-30 lykset ja pentaerytritolin dimeeri ja trimeeri antavat erityisen likaisia tuotteita.

On huomattava, että edellä esitetyt maininnat kohdistuvat pääasiassa kankaaseen ennen hiillytyskäsittelyä. Tämä jälkimmäinen käsittely voidaan suorittaa joko jatkuvana 67885 menetelmänä levitetylle kankaalle tai myös kangasrullille. Molemmissa tapauksissa tarkat olosuhteet on määrättävä kokeilemalla. Yleensä pitkät kuumennusajat ja korkeat lämpötilat johtavat savunkehittymisen vähenemiseen puhtauden ja 5 taipuisuuden kustannuksella. Asianmukaisesti hiillytetyissä näytteissä ei esiinny alkuperäisten lasikuitujen käsittelyaineiden palamista. Kankaan lämmönkesto ja lujuus pyrkivät hieman heikkenemään hiillytysajan ja lämpötilan kasvaessa, mutta nämä muutokset ovat yleensä hyväksyttäviä. Alueella 10 170-350°C, edullisesti 210-280°C olevat lämpötilat ja alu eella 2-20 minuuttia, edullisesti 5-15 minuuttia olevat kuumennusajat on havaittu sopiviksi useimpia levitettyjen kankaiden hiillytyskäsittelyjä varten. Tyydyttävä hiillytys rullamuodossa on paljon vaikeampaa. Kangas täytyy kyllästää 15 ja kuivata levitettynä ennen kiertämistä rullalle ja sijoittamista hiillytysuuniin. Jos kangas kierretään rullalle kosteana, esiintyy lähes kaikissa tapauksissa ongelmana hiillytyskoostumuksen kulkeutumista. Uunin lämpötilan täytyy olla automaattisesti ohjelmoitavissa, ja sen alkulämpö-20 tila täytyy asettaa välittömästi sen lämpötilan alapuolelle, jossa vedenpoistoreaktio alkaa.

Tämä voidaan määrätä kemiallisten standardimenetelmien, kuten termogravimetrisen analyysin avulla. Lämpötilaa täytyy sitten nostaa hitaasti ja tasaisesti maksimiin-25 sa kohtimainitun alueen alarajaa avoimessa hiillytyksessä. Jos alkulärapötila on liian korkea tai jos lämpötilan nousu on liian nopea, reaktio, joka on voimakkaasti eksoterminen, riistäytyy käsistä ja muodostaa lämpöä nopeammin kuin sitä voidaan johtaa pois, jolloin muodostuu liian korkea lämpö-30 tila kangasrullan keskikerroksiin. Tästä aiheutuu epätasainen hiiltyminen ja pahimmassa tapauksessa kankaan liiallinen vaurioituminen. Tyypillisesti tärkkelys/ammoniumfosfaa-tilla käsiteltyä kangasta kuumennetaan 160° - 260°C:ssa 48 tuntia.

35 Hiillytyksen jälkeen kankaan käsiteItävyyttä voidaan parantaa mankeloimalla. Tämä kuitenkin pyrkii irrottamaan 67885 hiiltymää ja tekemään kankaan likaisemmaksi, joten tällöin on suositeltavaa levittää pieni määrä sideainetta kankaan molemmille pinnoille, edullisesti taipuisan kalvoa muodostavan polymeerin liuoksena tai emulsiona. Ruiskutus tai 5 jokin tunnettu "minimilisäys"-menettely, kuten paineleminen vaahtomuovin lävitse, ovat suositeltavia levitysmene-telmiä. On havaittu, että noin 0,25 % kankaan painosta on sopiva sideainemäärä kankaan molemmille puolille levitettynä, mutta tämä on myös kokeiltava. Jos halutaan lisätä 10 voiteluainetta lopulliseen tuotteeseen, voidaan se suorittaa yhtä hyvin hiillytyksen jälkeen. Tässä vaiheessa voiteluaineen lämmönkestokyky ei ole enää tärkeä ja useita tekstiilivoiteluaineita voidaan harkita käytettäväksi.

Mankeloinnin ja voiteluainekäsittelyn järjestys ei 15 ole tärkeä; nämä käsittelyt voidaan suorittaa halutussa järjestyksessä.

Keksinnön ymmärtämiseksi paremmin esitellään sen suositeltavia toteutuksia seuraavassa esimerkkien avulla.

Esimerkki 1 2 20 Pinta-alapainon 2 000 g/m omaavaa tvillikudottua lasikangasta kudottuna jatkuvakuituisista "E"-lasisäikeistä johdettiin nestekoostumuksen lävitse, joka sisälsi: perunajauhotärkkelystä 17,5 paino-osaa di-ammoniumbetyfosfaattia 7,0 paino-osaa 25 akryylipolymeeriä 1,8 paino-osaa polyetyleeniglykolia (luokka 400) 1,8 paino-osaa vettä kunnes 100,0 paino-osaa

Otto säädettiin 40 paino-%:si, jolloin saatiin 7 pai- no-% tärkkelystä kankaaseen. Kuivauksen jälkeen kangas tes-30 tattiin kiristämällä osa sitä noin 100 mm läpimittaiseen metallirenkaaseen. Kangasta painettiin renkaan lävitse, niin että muodostui lähes puolipallon muotoinen painuma. Sitten kaadettiin 500 g sulaa alumiinipronssia, jonka lämpötila oli noin 1 200°C tähän painumaan ja annettiin jäh-35 mettyä. Tämä suoritettiin huoneen lämpötilassa ja ilman ulkoista jäähdytystä. Vaikka käytetyn E-lasin pehmenemis- 6 67885 lämpötila oli noin 700°C, ei metalli tunkeutunut kankaaseen. Metalli poistettiin kiinteänä valenteena, johon oli selvästi painunut puolipallon muotoiselle puolelle tvillikudon-naisen kuvio. Kangas oli selvästi haurastunut, mutta ei su-5 lanut huolimatta siihen kohdistetusta voimakkaasta paikallisesta kuumennuksesta.

Samaa kangasta oleva käsittelemätön näyte, jolla oli vain noin 3 % tärkkelyspohjäistä kudontaliimaa, altistettiin tarkoin samalle testille. Sen hitsausroiskeiden vastustus-10 kyky oli nolla kaikkia käytännön tarkoituksia varten. Edellä esitetyllä tavalla käsitellyn ja käsittelemättömän kankaan suhteelliset arvot määritettiin myös hitseroisketestin avulla seuraavasti.

Esimerkki 2 15 Käsitelty ja käsittelemätön kangasnäyte (kuten esi merkissä 1) kiristettiin vaakasuunnassa olevan, 75 mm läpimittaisen teräsrenkaan päälle ja sulaa metallia tiputettiin sille 125 mm korkeudelta. Teräspisarat muodostettiin kuumentamalla 6 mm läpimittaisen terästangon päätä hitsaus-20 polttimella todellisen hitsauksen simuloimiseksi. Kun kolme pisaraa sulaa terästä, joiden kokonaispaino oli noin 6 tai 7 g, oli pudonnut käsittelemättömälle kankaalle, tapahtui läpitunkeutuminen. Käsitellyssä kankaassa ei esiintynyt oleellisesti mitään vaikutusta sen yhtenäisyyden suh-25 teen eikä vastaava määrä sulaa terästä läpäissyt sitä.

Esimerkki 3

Esimerkin 1 mukaista kangasta kuljetettiin koostumuksen lävitse, joka käsitti: perunajauhotärkkelystä 20 paino-osaa 30 diammoniumvetyfosfaattia 4 paino-osaa akryylipolymeeriä 2 paino-osaa polyetyleeniglykolia (luokka 400) 2 paino-osaa vettä kunnes 100 paino-osaa

Otto säädettiin 50 %:ksi vastaten 10 paino-% tärk-35 kelystä kuivalla kankaalla.

Tuote testattiin yhtenäisyyden suhteen tulipalossa

British Standard'iin 476 (osa 8) perustuvan menetelmän 7 67885 mukaan. Kankaaseen kohdistettiin jatkuvasti kasvava lämpötila huoneen lämpötilasta 1 050°C:seen yhden tunnin aikana ja ilmaa puhallettiin 5 vesimillimetrin paineisena sen pinnan vastakkaiselle puolelle, johon kuumennus suoritettiin.

5 Kankaan käyttäytyminen oli erinomainen ja hauraudesta huolimatta se osoittautui soveltuvan täysin asbestikankaan korvikkeeksi tuliverhona.

Edellä mainitun erinomaisen hitsiroiskeen vastustuskyvyn lisäksi tämä osoittaa, että keksinnön mukaisesti kä-10 siteltyä kangasta voidaan käyttää huomattavasti lasin peh-nemispisteen yläpuolella olevissa lämpötiloissa edellyttäen, että vähäinen haurastuminen on hyväksyttävää.

Seuraavat esimerkit esittelevät hiillytyskäsittelyn käyttöä.

15 Esimerkki 4

Tvirrikudottua lasikangasta, jonka paino oli 2 2 000 g/m ja joka oli kudottu jatkuvakuituisista "E"-la-silangoista (käsiteltynä tavanomaisilla lasikuidun apuaineilla valmistus/käsittely-tarkoituksia varten) puristel-20 tiin seuraavassa vesipitoisessa koostumuksessa: perunajauhotärkkelystä (liuotettua) 2,0 paino-osaa perunajauhotärkkelystä (suspendoitua) 10,5 paino-osaa diammoniumfosfaattia 6,0 paino-osaa silikoniöljyä (30 paino-%:isena emulsiona) 2,0 paino-osaa 25 vettä kunnes 100,0 paino-osaa (liuotettua tärkkelystä käytettiin koostumuksen sakeutta-miseen ja estämään suspendoitujen aineosien laskeutuminen).

Puristusmankeli säädettiin siten, että saatiin 40 %:n otto kankaan painosta, niin että kuivauksen jälkeen kangas 30 (joka jo sisälsi noin 3 % kankaan painosta maissitärkkelys-tä kudontaliimana) sisälsi hiiltyvää koostumusta seuraavasti : tärkkelyssekoitusta 8,0 % kankaan painosta diammoniumfosfaattia 2,5 % kankaan painosta 35 (31 paino-% tärkkelyk sestä) silikoniöljyä 0,8 % kankaan painosta ___ -- TT^ -- . ---— 8 67885

Kangasta kuumennettiin sitten avoimeksi levitettynä 10 minuuttia 270°C lämpötilassa ja sen annettiin ilmastoitua yön ylitse huoneen lämpötilassa ja -kosteudessa ennen sen vastustuskyvyn testaamista voimakasta kuumuutta vastaan 5 sekä savunmuodostuksen, jäännöslisäaineiden palamisen, lujuuden, taipuisuuden ja hiiltymän "tunnun" tutkimista kuumennettaessa.

Kuumennuksen vastustuskyky tutkittiin sijoittamalla kangasnäyte suhisevan happikaasuliekin (1 360°C) sisäpuoli-10 sen, sinisen kartion päälle ja mittaamalla se aika, mikä vaaditaan liekin tunkeutumiseen kankaan lävitse. Tämän testin on havaittu vastaavan hyvin sulan metallin pidätys-testejä, kuten esimerkeissä 1 ja 2 esitettyjä. Tässä testissä vaadittiin keskimäärin 19 sekuntia käsitellyn kan-15 kaan läpipolttamiseksi, mitä voidaan verrata käsittelemättömällä, kutomisen jälkeen saadulla näytteellä olevaan 10 sekuntiin.

Lasikuitujen käsittelyaineiden jäännökset eivät palaneet lainkaan lämmönkestotestissä ja savunmuodostus oli 20 häviävän vähäistä. "Tuntu" ja taipuisuus arvosteltiin subjektiivisesti viiden havainnoitsijan muodostaman ryhmän toimesta tuloksen ollessa, että kangas oli verrattain jäykkää eikä erikoisen puhdas. Kankaan vetolujuus pysyi muuttumattomana. Kevyen, kuivana suoritetun mankeloinnin jäl-25 keen, jota seurasi noin 0,5 % suuruisen alkaliliukoisen ak-ryylipolymeerimäärän ruiskutus kankaan painosta ja kuivaus, kangas tutkittiin uudestaan. Lämmönkestokyky säilyi muuttumattomana eivätkä lisäaineet vieläkään palaneet. Savunmuodostus kasvoi hieman, mutta oli vielä verrattain vähäistä 30 verrattuna juuri kudottuun tai hiiltämättömään kankaaseen.

Päämuutos oli kuitenkaan kankaan käsittelyssä ja puhtaudessa ja kangasta pidettiin nyt hyväksyttävänä molemmissa suhteissa.

Esimerkki 5 35 Valmistettiin samanlainen näyte kuin esimerkissä 4 käyttäen 10,5 osaa suspendoitua maissitärkkelystä tässä esi- 9 67885 merkissä käytetyn suspendoidun perunatärkkelyksen asemesta. Tulokset olivat lähes identtiset.

Esimerkki 6

Kyllästyskylpy valmistettiin seuraavista aineosista: 5 sukroosia 12,5 paino-osaa diammoniumfosfaattia 7,5 paino-osaa vettä kunnes 100,0 paino-osaa

Otto märkänä, kuten kahdessa edellisessä esimerkissä 2 käytetylle 2 000 g/m painoiselle kankaalle säädettiin 10 40 %:ksi, jolloin kuivatulle kankaalle jäi: maissitärkkelystä 3,0 % kankaan painosta sukroosia 5,0 % kankaan painosta diammoniumfosfaattia 3,0 % kankaan painosta (38 paino-% polyolista) 15 Kangasta kuumennettiin avoimeksi levitettynä 10 mi nuuttia 280°C, ilmastoitiin ja testattiin.

Läpipalamisaika (lämmönvastustuskyky) oli 30 sekuntia, mikä oli eräs parhaista jollakin näytteellä saaduista tuloksista sarjassa kokeita, joista nämä määrätyt esimerkit 20 on otettu. Kuitenkin näyte, vaikkakin se oli puhdas, oli erittäin jäykkä eikä sitä saatu hyväksyttävän pehmeäksi mankeloimalla.

Esimerkki 7

Valmistettiin kyllästyskylpy, joka sisälsi: 25 perunatärkkelysjauhoa (liuenneena) 2,0 paino-osaa perunatärkkelysjauhoa (suspendoituneena) 12,0 paino-osaa ammoniumpolyfosfaattia (liukenematonta) 7,5 paino-osaa silikoniöljyä (30 paino-%:isena emulsiona) 2,0 paino-osaa vettä kunnes 100,0 paino-osaa 30 Otto märkänä samalle 2 000 g/m painoiselle kankaal le kuin edellä säädettiin 40 %:ksi, jolloin kuivalle kankaalle jäi: tärkkelysseosta 8,5 % kankaan painosta ammoniumpolyfosfaattia 3,0 % kankaan painosta 35 (30 paino-% tärkkelyksestä) silikoniöljyä 0,8 % kankaan painosta 10 67885

Kangasta kuumennettiin avoimeksi levitettynä 10 minuuttia 270°C:ssa, ilmastoitiin ja testattiin.

Läpipalamisaika (lämmönkesto) oli 27 sekuntia, paras mitatuista tärkkelykseen perustuvista tuotteista sarjassa 5 kokeita. Kuitenkin liukenematon lisämateriaali pyrki täyttämään kankaan välitilat ja saatiin epämiellyttävä ulkonäkö. Kangas oli lisäksi verrattain jäykkää ja selvästi likaista, niin että sen ei katsottu omaavan hyvää ominaisuuksien yhdistelmää.

10 Esimerkki 8

Valmistettiin koostumus esimerkin 7 mukaisesti, paitsi että ammoniumboraatilla korvattiin polyfosfaatti. Ensimmäinen näyte kuumennettuna 270°C lämpötilaan 10 minuutiksi ei hiiltynyt täysin ja se oli väriltään ruskean-15 harmaa tavanomaisen mustan asemesta. Testissä sen läpipala-misominaisuudet osoittautuivat tyydyttäviksi (19 sekuntia) ja sen käsittely oli puhdasta ja verrattain taipuisaa. Kuitenkin se muodosti huomattavan määrän savua ja esiintyi selvä pyrkimys jäännöskäsittelyaineiden palamiseen liekin 20 vastakkaisella puolella, vaikka palaminen loppui välittömästi liekin poistamisen jälkeen.

Toinen näyte, jota kuumennettiin 350°C:ssa 10 minuuttia, oli huomattavasti tummempi. Sen läpipalamisaika oli vastaava (18 sekuntia), mutta se kehitti huomattavasti 25 vähemmän savua eivätkä jäännöslisäaineet palaneet. Se oli kuitenkin jäykempi ja likaisempi kuin ensimmäinen näyte, vaikka tässä suhteessa tapahtui paljon paranemista esimerkissä 4 esitetyn jälkikäsittelyn vaikutuksesta.

Esimerkki 9 2 30 Käyttäen samaa, 2 000 g/m painoista kangasta kuin edellä, valmistettiin sarja näytteitä käyttäen liukenevaa maissitärkkelystä ja eri määriä diammoniumfosfaattia.

(A) (B) (C)

Maissitärkkelystä (liennut) 12,5 12,5 12,5 paino-osaa 35 Diammoniumfosfaattia 1,0 4,0 7,0 paino-osaa

Mankelointi säädettiin siten, että märkäotoksi saatiin 50 %, jolloin kankaalle jäi: 67885 tärkkelysseosta 9,7 9,7 9,7 diammoniumfosfaattia 0,5 2,0 3,5 5,4 21,5 37,6 % tärkkelyksen painosta 5 Edellä esitetyistä näytteistä poiketen, jotka kui vattiin ja hiillytettiin erillisinä vaiheina, johdettiin nämä näytteet märkinä uuniin, jonka lämpötila oli 280°C ja jonka ne läpäisivät 7,5 minuutin aikana, poistuen kuivina ja hiiltyneinä. Tämän uunin kuumennusvaikutus oli sel-10 västi epätasainen, koska kankaan mukana kiertyvä ilma puhalsi pääasiallisesti kankaan toista sivua vastaan. Tämä näkyi tuotteissa niiden poistuessa uunista. Näyte A oli musta toiselta puolelta (alttiina olleelta puolelta) keskimääräisen harmaanruskea toiselta puolelta; B oli musta 15 toiselta puolelta ja tummanruskea toiselta puolelta; C oli kuitenkin tasaisen musta molemmilta puolilta.

Tämä epätasainen luonne käsitti myös niiden läpipa-lamisominaisuudet (lämmönkesto), jolloin näytteissä A ja B saatiin arvoiksi 16 ja 23 sekä 18 ja 21 sekuntia vastaa-20 vasti niiden vaaleille ja tummille puolille. Näytteelle C kuitenkin saatiin keskiarvoksi 20 sekuntia molemmille puolille. Kuten voidaan odottaa, seurasi puhtaus myös tätä samaa linjaa, vaikkakin kaikki olivat verrattain hyviä. Kaikkien savunmuodostusta pidettiin hyväksyttävänä, mikään pääl-25 lysteistä ei palanut ja kaikkien lujuus oli oleellisesti sama kuin juuri kudotun kankaan. Ne kaikki olivat kuitenkin verrattain jäykkiä.

Näytteelle C ruiskutettiin molemmille pinnoille emulsiota, joka sisälsi silikoniöljyä ja taipuisaa akryyli-30 sideainetta määrä, jonka laskettiin jättävän 0,25 % kumpaakin aineosaa kummallekin pinnalle kankaaseen. Sille suoritettiin kevyt mankelointi ja kuivattiin noin 120°C:ssa, jolloin saatiin näyte, jonka ominaisuuksien tasapainoisuutta pidettiin erittäin hyvänä.

Claims (6)

1. Menetelmä lasikuitukankaan kestävyyden parantamiseksi lasin pehmenemispisteen yläpuolelle tapahtuvan suh- 5 teellisen paikallisen, lyhytaikaisen kuumennuksen suhteen, esimerkiksi altistumiselle sulan metallin roiskeille tai liekille, tunnettu siitä, että kangasta käsitellään palaessaan kuplimattomalla, hiiltyvällä koostumuksella, joka kuumennettaessa yli noin 250°C:n muodostaa kuitujen pääl- 10 lä hiilipitoisen olennaisesti kuplimattoman päällysteen ja joka koostumus sisältää dehydratoituvaa orgaanista polyolia 2-20 paino-% kankaan painosta ja vedenpoistoainetta polyolia varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n- 15. e t t u siitä, että dehydratointiainetta on läsnä 5-75 paino-% polyolin painosta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polyolia käytetään 3-15 paino-% kankaan painosta.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että dehydratointiainetta on läsnä 10-40 paino-% polyolin painosta.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsitellylle kan- 25 kaalle suoritetaan hiillytyskäsittelyvaihe, joka hiillyttää koostumuksen ilman merkittävää vaikutusta kankaan tekstiili-ominaisuuksiin .

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hiillytetylle kankaalle suoritetaan 30 mankelointikäsittely.