FI67502C - Bullerdaempande slagorgan vid med slagverkan arbetande verktygoch anordningar foer mejsling hamring och liknande - Google Patents

Description

R5r*1 M (ii)KUl,ItLUTl,SJULIlA,su Α7ςηο

Jfä&A LJ 1 ' UTLÄGGNINGSSKRIFT D/OUZ

^ ~ ^ (51) K*Jt /tatCL3 B 25 D 17/24 SUOMI—FINLAND (21) 790076 (22) H»k«mi*fUvi —Ai»WoAif«d«* 10.01.79 ' ' (23) AJkitpeivt—GUttgiMtadag 10.01.79 (41) Trifctt IdMutal — Blhrtt offutBg . -j q-j tq

Patentti- ja rekisterihallitus ________ ._ _ \ (44) NlhtMMpanm )· kiML|uMtalMi pvm. — 0, 10 n,,

Patent· och registerstyralasn ΑμΜμ utiatd odi ucLskrtftwi pobUcmd i1 ·11 ·04 (32)(33)(31) ·ωβ»^»-β^Μ pr*»*» 12.01.78

Ruotsi-Sverige(SE) 780033^-0 (71)(72) Göran Alfred Nilsson, Box 61, 820 22 Sandarne,

Kjell Edström, Äsbäcksgatan 1+5, 826 00 Söderhamn,

Henry Wiklund, Bäckvägen 1, 820 10 Arbrä, Ruotsi-Sverige(SE) (71+) Oy Kolster Ab (51+) I skuva i kutuksen avulla toimivien työkalujen ja laitteiden melua vaimentava iskuelin talttaukseen, vasarointiin ja vastaavaan -Bu11erdämpande slagorgan vid med slagverkan arbetande verktyg och anordningar för mejsling, hamring och liknande

Eri työpaikoilla, kuten esimerkiksi konepajoissa ym. , on ongelmana iskuvaikutuksen avulla toimivista työkaluista, kuten pneumaattisista talttalaitteista, kuonahakuista jne. sekä käsikäyttöisistä työkaluista kuten vasaroista, moukareista jne. lähtevä häiritsevä ja haitallinen melu. Tämän keksinnön kohteena on iskuvaikutuksen avulla toimiviin työkaluihin ja laitteisiin tarkoitettu iskuelin, joka toimiessaan aikaansaa melua vaimentavan voimapulssin pidentymisen käytettäessä sitä päävaatimuksen johdanto-osan mukaisessa laitteessa .

Kahden massan yhteentörmäyksessä (ilmassa) syntyy voimapulssi, jonka kulun määräävät pääasiallisesti tehonmuutos ja yhteentörmää-vien massojen jäykkyys. Tehonmuutos riippuu pääasiallisesti massojen vastakkain suunnatusta liike-energiasta ja yhteentörmäyksen ajallisesta kestosta. Jäykkyys riippuu pääasiassa massoista - ja niiden yhteentörmäyspisteen sijainnista - materiaalin ominaisuuksista, yh- 67502 teentörmäyspisteen pinta-alasta ja yhteentörmäyksen kestosta. Häviöitä ovat tavallisesti ilma-aalto, lämpötilannousu, runkoäänivä-rähtelyt ja akustisen aallon eteneminen. Yhteentörmäyksen aikaansaannin tarkoituksesta riippumatta - so. riippumatta siitä, onko teknisen sovellutuksen tarkoituksena talttaus, vasarointi jne.-on voimapulssi primäärinen tekijä, kun kyseessä on sekä tekninen teho että melun kehittäminen.

Voimapulssin kulkua vastaavaa, iskuelimen luovuttamaa liike-energiamäärää voidaan kuvata graafisesti, kuten oheistetusta kuvasta 3 ilmenee, käyrän pystysuoran voima-akselin ja vaakasuoran aika-akselin avulla. Voimapulssikäyrä nousee samalla, kun se liikkuu pitkin aika-akselia, nollatilasta huipputasoon laskeakseen sitten jälleen takaisin nollatilaan, kun koko energiamäärä on luovutettu. Pinta, joka on käyrän rajaviivojen sisäpuolella, vastaa luovutettua energiamäärää. Piirrokseen sijoitettujen käyrien 1 ja 2 pinta-alat ovat pääasiassa yhtäsuuret, so. ne vastaavat samaa energiamäärää.

Käyrä 1 kuvaa nopeata voimapulssin kulkua, jossa energiapin-nan ulottuvuus on ajallisesti lyhyt ja leviää sen tähden korkeaa maksimivoimatasoa kohden, kun taas käyrä 2 esittää ajallisesti pitkä ulotteista kulkua ja alentunutta maksimivoimatasoa. Työssä, kuten hitsauskuonen poistossa teräslevystä taltalla varustetulla pneumaattisella, tavanomaista tyyppiä olevalla, ns. kuonahakulla, jossa ei ole voimapulssia pidentävää laitetta, saadaan periaatteessa käyrän 1 mukainen voimapulssikäyrä. Korkea maksimitaso on teknisen vaikutuksen suhteen edullinen, so. työkalun työtehon suhteen, mutta antaa samalla tulokseksi samankaltaisen jyrkästi nousevan ja laskevan, aika-akselilla ulottuvuudeltaan lyhyen käyrän ja korkean melutason. Tehtävänä, joka on ratkaistava, on siis sellaisen muodon antaminen voimapulssikäyrälle, että saadaan sekä hyväksyttävä maksimivoimataso että sopivat kallistuskulmat aika-akselia vastaan voimapulssin eri vaiheissa sekä tyydyttävän teknisen tehon että me-lunvaimennuksen saavuttamiseksi.

Voimapulssi koostuu monista sinivärähtelyistä, jotka yhdessä määräävät voimapulssin muodon. Voimapulssia muuttamalla voidaan tiettyjä värähtelyjä eliminoida tai pienentää. Ellei tiettyjä värähtelyjä ole voimapulsseissa, joilla esimerkiksi työstetään levyä li 3 67502 kuonataltan tai vastaavan avulla, seuraa tästä se, että näitä värähtelyjä ei ole levyssäkään (ns. runkoääni) ja edelleen se, että säteillystä, ilman kantamasta melusta puuttuvat nämä värähdyskompo-nentit. Mitkä värähtelyt olisi toivottavinta eliminoida tai vähentää, riippuu suoritettavasta työstä. Pneumaattisella kuonahakulla työskenneltäessä ovat yleensä taajuudet 1000-4000 Hz niitä, jotka ovat kiusallisimpia. Moukarilla suuria levyjä iskettäessä vallitsevat äänikuvassa pienet taajuudet.

Edellä mainittu tehtävä muuttaa sopivalla tavalla voimapulssi-käyrän muotoa on ratkaistu keksinnön mukaisella iskuelimellä siten, että sille on annettu jäljempänä olevissa patenttivaatimuksissa ilmoitetut ominaisuudet.

Koneellisesti suoritetusta paalutuksesta on tunnettua, että paalun päälle sijoitetun iskutyynyn avulla voidaan muuttaa iskuaaltoa tai voimapulssia, joka energian saannin lisäämiseksi siirretään paaluun paalutettaessa järkäleen ja tyynyn avulla. On myös yritetty periaatteessa samalla tavalla (sijoittamalla taipuisa, joustava massa, esimerkiksi polyuretaanikumi iskumännän ja taltanpään väliin) muuttaa tyypiltään tavanomaisen pneumaattisen kuonahakun voimapuls-sin muotoa tarkoituksella pienentää melunsyntyä. Tarkoitetun tyyppinen kuonahakku toimii männän muotoisen liikkuvan massan avulla, männän, joka iskee kuonahakun toiseen päähän asennetun taltan päähän, joka taltta asetetaan työkappaletta vastaan. Iskutaajuus on tavallisesti 70-100 iskua minuutissa. Voimapulssi syntyy männän iskiessä taltanpäähän ja se etenee siitä taltankärkeen. Tuloksena on puristusaalto ylös mäntään ja vetoaalto alas takaisin taltanpäähän. Taltan kautta siirtyy ainoastaan puristusaalto, jonka keston määrää männän pituus ja muoto. Kun pulssi etenee teräksessän nopeudella, joka on noin 5000 m/s ja kun käytännöllisistä syistä männän pituutta ei voida muuttaa kuin korkeintaan muutamia senttimetrejä, ei männän pituuden lisäyksellä ole mahdollista vaikuttaa mainittavasti voi-mapulssin kulkuun. Taltanpään yläpuolella olevalla iskutyynyn muotoisella jousituksella tai jollakin muun muotoisella jousituksella, joka voidaan ajatella pannuksi mäntään tai talttaan, pidennetään voimapulssin kestoa. Samalla menetetään kuitenkin suuri osa männän toimittamasta iskuenergiasta, so. vain pieni osa siitä siirtyy taltankärkeen. Syntyy myös merkittävä ongelma siitä, että joustomate- 67502 riaali saadaan kestämään männän iskuja. Koska kuonahakun, samoin kuin muidenkin vastaavien käsin pideltävien työkalujen suuruus ja paino ovat käsittelysyistä suhteellisen ahtaiden rajojen määräämät, on vaikeaa, jos edes mahdollistakaan, muuttaa työkalun rakennetta sillä tavalla, että sekä männän iskuenergia lisääntyy mainittujen häviöiden kompensoimiseksi että saadaan riittävän suuret iskupinnat, jotta joustomateriaali kestäisi. Tehdyt kokeet eivät ole sen takia johtaneet mihinkään käytännölliseen tulokseen uuden melua vaimentavan työkalun muodossa, vaan ongelmaa on pidettävä käytännössä enemmän tai vähemmän ratkaisemattomana.

Tässä keksinnössä ongelmaan on käyty käsiksi toisella tavalla, jota selitetään seuraavassa oheistettuihin piirustuksiin viittamal-la. Piirustuksissa kuvio 1 esittää paineilmakäyttöisen talttatyökalun keksinnön suoritusmuodon osittain leikattua sivukuvaa, kuvio 2 esittää käsimoukarin keksinnön suoritusmuodon samoin osittain leikattua sivukuvaa, kuvio 3 on piirros, joka esittää kahta erilaista voimapuls-sin kulkua ja kuviossa 4 on äänenmittauskäyrä.

Kuviossa 1 esimerkkinä valaistu keksinnön suoritusmuoto esittää paineilmakäyttöisen talttatyökalun, kuten kuonahakun toista, piirustuksessa numerolla 1 merkittyä päätä. Työkalu on varustettu sellaisella käyttömekanismilla, joka selitetään hakijan ruotsalaisissa patenttihakemuksissa 7503970-1 ja 7603252-3 tarkemmin. Käyttömekanismi käsittää aksiaalisesti liikkuvan iskumännän 2, joka iskusuuntaa vastaan katsottaessa päättyy laajennettuun lautas-maiseen pääteosaan 3, joka yhdessä 0-renkaan 4 kanssa rajoittaa käyttökammiota, joka muodostuu lautasmaisen pääteosan ja elimen 5 väliin. Paineilma johdetaan käyttökammioon johdon 6 välityksellä. Kun O-rengas 4 toimii venttiilinä, joka vuorotellen tiivistää ja avaa käyttökammion radiaalisessa suunnassa, kulkee iskumäntä 2 vuorotellen paineilman pakottamana eteen- ja jousen 7 pakottamana taaksepäin.

Numero 8 on keksinnön mukaisen iskuelimen kokoomamerkki. Isku-elin käsittää kuvassa 1 esitetyn suoritusmuotoesimerkin mukaan sekä iskumännän 2 että talttayksikön 9, jonka varsi 10 on pantu isku-

II

5 67502 männän sisään ja on yhdistetty siihen kiinteästi mutterilla 11. Talttayksikkö 9 käsittää paitsi vartta 10 myöskin pesän 12, johon taltta 13 on asennettu. Talttaan 13 on kiinnitetty kovametallinen talttaterä 14. Taltta 13 ja pesä 12 ovat toistensa suhteen aksi-aalisuunnassa rajoitetusti liikkuvia jäykän jousituksen 15 välityksellä, joka jousitus on esitetty kuvassa muutamana laattajousena.

Iskuelin 8 käsittää täten kaksi massaa, käyttömassan 16 (joka käsittää iskumännän 2, mutterin 11, taltanvarren 10 ja pesän 12, jotka on yhdistetty jäykästi toisiinsa) ja iskumassan 17 (joka käsittää taltan 13 talttaterän 14, jotka on yhdistetty jäykästi toisiinsa), jotka massat ovat toistensa suhteen aksiaalisuunnassa rajoitetusti liikkuvia jäykän jousen 15 välityksellä.

Jositus 15 voidaan tietenkin muodostaa myös muunmuotoisista jousista kuin suoritusmuotoesimerkissä esitetystä laattajousipake-tista, esimerkiksi kumijousesta. Jäykkä teräsjousi, kuten esimerkiksi laattajousipaketti, on kuitenkin edullinen siksi, että se aiheuttaa pienen energiahäviön lämmönmuodostuksen muodossa.

Ilma, joka poistuu käyttökammiosta joka kerta, kun se avautuu, johdetaan ulos iskuelimen 8 läpi kanavien 18a-e välityksellä. Ilman kulkiessa talttapesän ja taltan läpi aikaansaadaan tehokas lämmön poiskuljetus, joka lämpö voi syntyä jousituksen 15 toimiessa. Tämä seikka on erikoisen edullinen kumi- tai muovijousta käytettäessä .

Kun taltanterä 14 asetetaan työkappaletta vastaan kuonahakun käyttömekanismin toimiessa, työstetään sitä yhdessä koko iskuelimen 8 eteen- ja taaksepäin liikkuvan taltanterän nopeasti seuraavilla toistuvilla iskuilla. Työnkulku muodostuu tarkemmin määriteltynä sellaiseksi, että ensin koko iskuelin 8 kiihdytetään eteenpäin työ-kappaletta vastaan. Kun taltta osuu työkappaleeseen, pysähtyy ensiksi iskumassa 17, kun taas käyttömassa 16 jatkaa työntymistään jousituksen 15 puristamana. Tällä energian jouseen varastoitumisella viivästytetään lyhyen hetken molempien massojen paluuliikettä.

Erotukseksi siitä, mikä on asianlaita tavanomaisissa, taltan-päähän iskevissä, mäntää käyttävissä kuonahakuissa, ei voimapulssi lähde taltanpäästä ja taltan läpi alas, vaan lähtee taltanterän kosketuksesta työkappaleeseen. Tapahtuma on puristusaalto ylös talttaan (iskumassa 17) ja vetoaalto alas takaisin taltanterään. Veto- I - 67502 aallon synty myöhästyy, koska käyttömassa 16 puristaa jousen 15 välityksellä ja ylläpitää iskumassan puristusta. Vetoaallon viivästyminen aiheuttaa pidentyneen iskuajan, jolloin voimapulssin kesto pidentyy. Jousi 15 aiheuttaa tietyn energiahäviön, joka on hyvin pieni verrattuna käyttömassan liike-energiaan, joka voidaan siirtää taltanterään.

Voimapulssin keston pidennys tapahtuu lähinnä jonkun verran pienentyneen maksimivoimatason kustannuksella. Jousen jäykkyys ja massojen suhteellinen suuruus ja asema ratkaisevat sen, kuinka voimapulssin muoto muuttuu verrattuna siihen, että iskuelin 8 käsittäisi vain yhden ainoan jäykän massan. Sekä käsimoukarilla että kuona-hakulla suoritetuissa kokeissa on osoittautunut edulliseksi käyttömassa, joka on merkittävästi suurempi kuin iskumassa ja jousituksen sijoitus välimatkan päähän iskupisteestä, välimatkan, joka on merkittävästi lyhyempi kuin iskuelimen kokopituus. Keksinnön mukaisella iskuelimellä varustetulla, olennaisesti kuvion 1 mukaisesti tehdyllä kuonahakulla, jossa iskumassan paino oli ainoastaan 15-20 % iskuelimen kokopainosta ja jossa jousitus oli sijoitettu välimatkan päähän taltankärjestä, joka muodosti niukasti yhden kolmasosan iskuelimen kokopituudesta, saatiin hyvä tulos.

Kun iskumassa 17 saatetaan osumaan työkappaleeseen, alkaa isku-massa välittömästi työstää sitä oman liike-energiansa avulla, joka energia on siirretty massaan koko iskuelimen 8 edellisen kiihdytyksen aikana. Välittömästi sen jälkeen tapahtuu käyttömassan energian perättäinen siirto jousen 15 välityksellä. Jousta 15 ei tarvitse kuormittaa iskuhetkellä liike-energian sillä osalla, jonka kantimena on iskumassa itse. Edelleen on eduksi se, että iskumassa on jo liikkeessä samaan suuntaan kuin jousi 15 ja käyttömassa 16 ja on jo aloittanut tunkeutumisen työkappaleen pintaan, kun käyttömassan energiamäärän siirtotapahtuma alkaa, koska tämä tietenkin pehmentää siirtotapahtumaa. Myös sillä on edullinen vaikutus tekniseen tehoon, että lisäenergian siirto tapahtuu silloin, kun voimapulssi-käyrä on jo noussut kappaleen matkaa ja että luovutus jatkuu oleellisesti sen vaiheen aikana, jolloin maksimivoimataso saavutetaan, niin että tämä taso säilyy pidennetyn aikajakson ajan kuvassa 3 käyrän 2 esittämällä tavalla. Energian vaihto pysyy täten hyvänä.

Huomataan helposti, mikä ero on sekä teknisessä tehossa että jousen rasituksessa, jotka kuuluvat tähän työnkulkuun, verrattuna 67502 siirtotapahtumaan, iskumäntä - jousi - taltanpää - taltankärki, aiemmin tunnetulla tavalla. Taltta on oleellisesti liikkumatta työkappaletta vastassa, kun tapahtuma alkaa, eikä voi aloittaa minkäänlaista työkappaleen työstöä ennen kuin riittävä energia-määrä on varastoitunut ja siirtynyt, jotta taltankärki voisi murtaa työmateriaalin vastuksen. Voimapulssikäyrä saa täten epäedullisen muodon teknisen tehon suhteen ja kuten aikaisemmin mainittiin, ovat sekä jousituksen rasitukset että energiahäviöt suuria.

Juuri mainittu, kuvan 3 käyrän 2 mukainen voimapulssinkulku on saatu keksinnön mukaisella iskuelementillä varustetulla kuonaha-kulla suoritetuissa mittauksissa.

Kuvio 4 esittää vertailevia äänenmittauksia, jotka on tehty pneumaattisen kuonahakun työskennellessä tasaista levyä vastaan, joka oli asetettu vaimennetulle alustalle. Käyrä 1 saatiin,kun kuonahakun iskuelin toimi ilman vaimentavaa jousitusta ja käyrä 2 silloin, kun hakku oli varustettu iskuelimellä, jossa oli keksinnön mukainen jousitus. Saatu, käyrän 2 mukainen vaimennus vastaa arvoa 13 dB (A), kun mittauksessa käytetään A-suodatinta.

Edellä olevassa on väitetty, että voimapulssia muuttamalla voidaan välttää tiettyjen taajuuksien esiintyminen työstettävässä työkappaleessa. Itse työkappale - sen mitat jne. - eivät siis olisi missään ratkaisevassa mitassa määrääviä tässä suhteessa.

Tämän on vahvistanut saman tyyppisten, kuvion 4 mukaisten kokeiden suoritus muutamilla erimittaisilla ja -muotoisilla tvökappaleilla sekä suurilla levypinnoilla että jäykistetyillä kulmarakenteilla sekä vapaasti asetetulla tai vaimennetulla alustalla. Käyrien muoto tuli kaikissa tapauksissa periaatteessa samanlaiseksi eri väräh-dystaajuuksien suhteen. Saatu vaimennus ei vaihdellut dB(A)-yksiköissä enempää kuin arvojen 9-13 dB(A) välillä ja keskiarvo oli noin 11 dB(A). Näyttää siis ilmeiseltä, että keksinnön mukaisella, sopivasti muovatulla iskuelimellä voidaan vaimentaa tiettyjä, määrättyjä taajuuksia vaikuttamatta mitenkään ratkaisevasti työkappaleen ominaisuuksiin.

Eräs keino keksinnön mukaisen, taltalla varustetun iskuelimen voimapulssin pidentymisen ja työkalun työstökyvyn parantumisen edelleen lisäämiseksi on se, että lisätään taltan plastista tunkeutumista työkappaleeseen varustamalla iskuelin kuvion 1 esittämällä tavalla kovametalliterällä 14. Täten saadaan oleellinen apukeino 8 67502 keksinnön päämäärän saavuttamiseksi, nimittäin häiritsevien ääni-taajuuksien vaimentamiseksi niin, että työkappaleita voidaan työstää - tyydyttävällä teholla - käyttämällä pienennettyä maksimivoimatasoa ja kokonaisuudessaan pehmeämpää voimaprosessia kuin tavanomaisesti varustetussa talttatyökalussa. Tällainen kovametalliterä, joka on tehty verraten sitkeästä kallioporateräslaadusta, on osoittautunut erittäin sopivaksi käyttää keksinnön mukaisessa iskueli-messä kovametallin säröilemättä. Sitä vastoin tällaista terää tuskin voidaan käyttää iskumäntä - taltanoää periaatteen mukaan toimivassa kuonahakussa tai talttavasarassa, sillä vetojännitykset muodostuvat niin suuriksi, että säröilyvaara on olemassa jo silloin, kun työkalu on joutokäynnissä. Kovametalliterän lisäetuna on se, että se suuren kulutuskestävyytensä ansiosta lisää suuresti taltan kestoikää .

Kuviossa 2 on esimerkki keksinnön sovellutuksesta moukarin muotoiseen käsikäyttöiseen työkaluun. Moukari on varustettu varrella 19, johon on asennettu iskuelin 8. Iskuelin on varustettu varrenkiinnikkeellä 20 ja se käsittää käyttömassan 16 ja iskumassan 17. Kaksi iskupäätä 21,24 on asennettu aksiaalisesti liikkuviksi pesään 22 jousituksen 15 vastapuristuksen alaisina. Jousitusta ohjaa aksiaalisesti iskupäässä 21 oleva tappi 23. Kun moukarilla isketään se siten käännettynä, että iskupää 21 iskeytyy työkappalet-ta vastaan, toimii iskupää 21 iskumassana 17 ja käyttömassana 16 toimii varsi 19, varrenkiinnike 20, pesä 22 ja iskupää 24, jonka jousitus 15 pitää silloin istukkaa vastaan puristettuna pesässä 22 ja aiheuttaa sen, että iskupää 24 toimii aivan kuin se olisi pesään jäykästi yhdistetty yksikkö. Jos sen sijaan isku annetaan moukarin toisella päällä, toimii iskupää 24 iskumassana 17 ja muut osat käyttömassana 16. Muodostamalla kuviossa 2 esitetyllä tavalla toiseen iskupäähän tappi 23 ja toiseen iskupäähän vastaava poraus saadaan käyttö- ja iskumassan välille erilaiset keskinäiset painosuhteet, jotka riippuvat siitä, miten moukari käännetään. Tätä voidaan käyttää hyväksi eri äänitaajuuksia vaimennettaessa eri tyyppisissä töissä. Koeiskentä suurella levyllä pääasiassa kuvan 2 mukaisella moukarin prototyypillä osoitti, että moukari toimi energian levyyn luovutuksen suhteen pienin energiahäviöin jousituksen 15 ansiosta. Osoittautui myös, että moukari aikaansai äänikuvan, jos-

II

67502 sa vallitsivat korkeammat taajuudet kuin tavanomaisen moukarin aikaansaamassa äänikuvassa. "Kaikuvaa” pientaajuista ääntä, joka tavallisesti suuria levyjä iskettäessä aiheuttaa suurimmat meluhäiriöt suurissa konepajahalleissa ja laivaveistämöissä, ei siis levyssä ollut. Jousitus aiheuttaa sen, että moukari tekee suoritetun iskun jälkeen pehmeän ja korkean ponnahduksen. Tämä on ainakin tietyn tyyppisissä töissä eduksi siten, että ponnahdus vaikuttaa työtä säästävästi. Tämä jousituksen ansiosta pehmeä tapahtuma aiheuttaa myös sen, ettei käyttäjän käsiin ja käsivarsiin mene mitään iskuaaltoa. Siinä tapauksessa, että haluttaisiin vaimentaa ponnahdusta, voidaan se tehdä siten, että täytetään tunnetulla tavalla moukarin joku osa tai moukarinvarren alaosa lyijyhauleilla.

Esitetyt suoritusmuodot ovat ainoastaan esimerkkejä keksinnön sovellutuksesta ja lienee ilman muuta selvää, että keksintöä voidaan soveltaa myös muunlaisiin iskuvaikutuksen avulla toimiviin työkaluihin ja laitteisiin kuin tässä esitettyihin.

Claims (4)

10 67502 Patenttivaatimukset;

1. Laite iskuvaikutuksen avulla toimiviin talttaus- vasarointi yms. -työkaluihin ja -laitteisiin, joka on tarkoitettu pidentämään sen voimapulssin kestoa, joka kehitetään iskumassaan sen iskiessä työpintaa vasten ja joka käsittää kokonaisuutena aksiaalisesti liikkuvan iskuelimen (8), jossa on käyttömassa (16), johon eteenpäin kuljettava voima on tarkoitettu vaikuttamaan ja joka puolestaan vaikuttaa iskusuuntaan katsottuna käyttömassan eteen sovitettuun iskumassaan (17) mainittujen massojen väliin sovitetun jäykän jousituksen (15) kautta, jonka välityksen johdosta massat ovat toistensa suhteen rajoitetusti liikkuvia aksiaalisuunnassa, tunnettu siitä, että jousitus (15) vaikuttaa lyöntisuuntaan katsottuna isku-massan (17) takaosaan ja sen jäykkyys on valittu niin, että se iskumassan iskiessä työpintaan siirtää käyttömassan (16) synnyttämän liike-energian asteittain iskumassaan(17) voimapulssin sen kes-tovaiheen aikana, jolloin voimapulssi saavuttaa maksimaalisen voimatasonsa ja että käyttömassan (16) paino on vähintäin kaksi kertaa niin suuri kuin iskumassan (17) paino.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että jousitus (15) on järjestetty välimatkan päähän, iskusuuntaan katsottuna iskumassan (17) etupäästä, joka välimatka on vähemmän kuin puolet iskuelimen (8) kokonaispituudesta ja edullisesti noin kolmasosa siitä.

3. Jonkun edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen, paine-ilmalla tai vastaavalla paineväliaineella käytettäväksi tarkoitettu laite, tunnettu siitä, että iskuelimeen on varattu kanavat (18a-e) paineväliaineen poistamiseksi niiden välityksellä, jotka kanavat on järjestetty niin, että paineväliaine aikaansaa läpikulkies-saan jousituksen (15) jäähdytyksen.

4. Jonkun edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että iskumassa (17) käsittää taltan (13), jossa on kovametalliterä (14). Il