FI67225B - Foerfarande foer framstaellning av koks - Google Patents

Description

f , KUULUTUSJULKAISU ,πλλγ yasr· w ουutlaggningsskrift o/zzb C Patentti nyonnetty 11 C2 1925 (45) Patent meddclat ^ ^ (51) K«j^/iM.a.3 C 10 B 57/04 SUOMI—FINLAND (21) 802372 (22) — AmBIwliniitH 29.07.80 (23) AMmpaivft—GHtighatadaf 29.07.80 (41) TilK frlktMkri — B«vtt iiwH|| 30.01.82

Fktmtti- ja reklsterihallltu» .... -------------------------- , „ ___ . _. . (44) NI»iCi*«lral(»«on {a kunL|u<iraiMn (xrm. — 5 10 84

Patent- och registentyrelMn AmNu» nU»jd odi ucUkrtftM pwbterad J

(32)(33X31) Pjnrdettr weilww-*|ifd prioriuc (71) Charbonnages de France, 9, Avenue Percier, 75008 Paris, Ranska-Frankr i ke(FR) (72) Georges Prudhon, Forbach, Jack Verlaine, Douai, Ranska-Frankrike(FR) .(74) Ruska f. Co Oy (54) Menetelmä koksin valmistamiseksi - Förfarande för framställning av koks Tämä keksintö kohdistuu menetelmään koksin valmistamiseksi panostamalla kivihiiliseoksia, jotka perustuvat koksaamattomiin tai vähän koksautuviin kivihiiliin.

Jo aikaisemmin ranskalaisessa patenttijulkaisussa 1 265 397 on ehdotettu parantaa vähän koksautuvista kivihiilistä saadun koksin laatua lisäämällä panoksen tiiviyttä, ei ainoastaan kuivaamalla koksatta-vien kivihiilien seosta, vaan myöskin muilla tavoilla keinotekoisesti tiiviyden lisäämiseksi, esimerkiksi agglomeroimalla kuivan seoksen osa ja painovoimapanostamalla näin valmistetun hiilimurskan ja kuivien hienojen aineosien seos. Tämä menetelmä vaatii hienojen ki-vihiiliosasten edelläkäyvän kuivauksen.

Ranskalaisesta patenttijulkaisusta 1 195 232 on tunnettu koksausme-netelmä, jonka mukaan kostea kivihiilijauhe agglomercidaan käyttäen puristinta, joka tuottaa agglomeraatteja, joissa on ulkoneva särmä, joka murtuu epäsäännöllisesti puristimesta poistuessa, minkä jälkeen agglomeraattien seos murskataan suurempaan tai pienempään kokoon ja sen vuoksi sillä on suurempi panostustiiviys.

Ranskalaisesta patenttijulkaisusta 1 176 762 on tunnettu myöskin menetelmä, jonka mukaan osa panostettavasta kivihiilijauheesta agglo- meroidaan ja saatujen agglomeraattien seos panostetaan yhdessä aina kin saman painomäärän kanssa agglomeroimatonta kivihiilijauhetta.

2 67225 Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada ranskalaisessa patenttijulkaisussa 1 265 397 esitetyn tyyppisen menetelmän parannettu menetelmä, jonka mukaan aikaisemmin tunnetun laatuisiin menetelmiin verrattuna on mahdollista joko lisätä huonosti koksautuvan kivihiilen — “ määrää, joka voidaan yhdistää seokseen tai tiettyä seosta varten parantaa koksin mekaanista lujuutta. Menetelmä on käytettävissä myöskin märän kivihiilijauheen ja esikuumennetun kivihiilijauheen panostukseen .

Kostean kivihiilijauheen tapauksessa keksinnön erään lisätarkoituk-sen mukaan voidaan saada koksia rauta- ja terästeollisuutta varten seoksista, jotka sisältävät huonosti koksautuvia kivihiiliä turvautumatta esikuumennustekniikkaan.

Tämä tarkoitus koksin valmistamiseksi saavutetaan menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, että valmistetaan seos, jonka aineosana on kivihiilijauhe, jonka osaskoko on sellainen, että 80 %:lla on pienempi koko kuin noin 2 mm, jolloin tämä seos sisältää koksautumatto-mia tai huonosti koksautuvia kivihiiliä, joiden paisumisindeksi ei ole enemmän kuin 5» että seoksen valmistuksen kuluessa ainakin jotkut aineosat kivihiilijauheen muodossa agglomeroidaan puristimessa tervapien tai bitumin lisäyksen jälkeen, joiden KS-piste on noin 70-85°C, yhdistämiseksi tai uudelleen yhdistämiseksi seokseen, että näin saatu seos panostetaan koksausuunin kammioon ja että seoksen valmistuksen aikana ainakin jotkut agglomeraatit murskataan uudelleen sellaiseen osaskokoon, että 50 %:lla on pienemmät mitat kuin noin 3~5- mm.

Mahdollisimman pientä sideainemäärää, nimittäin ainakin 5 % pidetään erittäin edullisena sen takaamiseksi,että agglomeraatrt säilyttävät koossapysyvyytensä käsittelyn aikana. Selityksessä, joka seuraa, termit murskaus (ja uudelleen murskaus) tarkoittavat mitä tahansa pirstomismenettelytapaa, jonka mukaan pirstottava aines saatetaan puristavien tai iskevien kuormitusten alaiseksi, joista on tuloksena säädettävä osaskoko, kuten sinänsä on tunnettua. Tuloksena uudelleen murskattujen osasten koot ovat jakautuneet hyvin laajaan säännölliseen rakeisuuteen, joka sallii koksausuunin parhaan mahdollisen täytön. Lisäksi säädettävän uudelleen murskauksen tämä menetelmä 5 67225 tekee mahdolliseksi saattaa panostustiiviys tasaiseksi eliminoimalla suuret paikalliset vaihtelut panostustiiviydessä, mikä voi tapahtua agglomeraattien yhteydessä ja mikä voi olla haitallista koksin laadulle .

Uudelleen murskauksen ansiosta agglomeraatit ovat hämmästyttävän edullisia. Itse asiassa voidaan ajatella, että uudelleen murskaus, hävittämälIä"agglomeroimalla saatu tiivis rakenne, poistaa edut pa-nostustiiviydessä, jotka ovat aikaisempien patenttien, varsinkin ranskalaisen patentin 1 265 397 ja muiden myöhempien patenttien päätarkoituksena. Vaikka mitään tieteellistä selitystä ei ole voitu antaa, uudelleen murskaus, josta on seurauksena tiivistetyn seoksen pirstominen, aikaansaa edullisia vaikutuksia, jotka eivät ainoastaan säilytä koksin laatua, vaan tosiasiallisesti parantavat sitä.

Itse asiassa on huomattu, että pieneneminen panostustiiviydessä, mikä on seurauksena agglomeraattien uudelleen murskauksesta, hämmäs- · tyttävästi aikaansaa lisäparannuksen saadun koksin mekaanisessa lujuudessa.

Tämän keksinnön opetus on myöskin erittäin hämmästyttävä ranskalaisen patentin 2 121 021 opetuksiin nähden, mikä osoittaa, että agglo-meraatio yhdessä kivihiilitervapien kanssa, jonka pehmenemispiste on 40-100°0, ei ratkaise huonosti koksautuvien kivihiilien pääongelmaa. Tähän on syynä se, että tämä patentti ehdottaa agglomeraatiota bitu-miaineen kanssa, jonka pehmenemispiste on 100-400°C. Kuitenkin lukuunottamatta sitä seikkaa, että tämä vaatii erikoisaineen, joka on kalliisti saatavissa, menetelmä vaatii kivihiilen, jonka koksausomi-naisuudet on parannettava, monimutkaisen kuumennuskäsittelyn.

Tämän keksinnön mahdollisten vaihteluiden lukumäärän mukaan agglomeraatit voidaan murskata uudelleen ennen yhdistämistä tai uudeileen-yhdistämistä seokseen tai sen jälkeen, ja koksautumattumien tai huonosti koksautuvien aineosien ainakin yhden aineosan köko määrä voidaan agglomeroida ennen seokseen yhdistämistä. Myöskin on mahdollista sekoittaa kaikki aineosat yhteen, agglomeroida koko seos ja murskata se uudelleen kokonaisuudessaan.

Erään sovellutusmuodon mukaan agglomeraatit murskataan uudelleen ki- vihiilijauheen alkuperäiseen osaskokoon.

^ 67225

Toisen sovellutusmuodon mukaan agglomeroitava kivihiilijauhe agglo-meroidaan kosteassa tilassa 8-10 %t minkä jälkeen seos painovoimapa-nostetaan.

Erään sovellutusmuodon mukaan kaikki aineosat sekoitetaan yhteen, koko seos esikuumennetaan lämpötilaan yli 100°C ja ainakin seoksen osa agglomeroidaan ja sitten murskataan, ollen aikaisemmin uudelleen yhdistetty. Myöskin on mahdollista agglomeroida koko esikuumennettu seos ennen ainakin sen osan tai vieläpä koko seoksen uudelleen murskausta.

Erään sovellutusmuodon mukaan märät agglomeraatit murskataan uudelleen, sekoitetaan agglomeroimattoman kivihiilijauheen kanssa ja sitten määrä, suuruusluokkaa 0,1 - 0,5 % kevyttä öljyä yhdistetään seokseen panostusta varten.

Keksinnön muut piirteet ja edut käyvät selville keksinnön mukaisen menetelmän tyypillisten sovellutusmuotojen seuraavasta selityksestä.

Seuraavassa selityksessä saadut koksit tunnetaan standardimerkin-nöillä MICUM ja/tai IRSID, jotka ovat hyvin tunnettuja alan asiantuntijoille. Kuitenkin seuraavassa muistutetaan, mitä nämä merkinnät tarkoittavat.

Koksin mekaaninen lujuus määrätään tavallisesti MICUM-koestuksella (ranskalainen standardi NF M03020) ja IRSID-koestuksella (ranskalainen standardi NF M03023). Nämä koestukset käsittävät koksinäytteen saattamisen pyörimään rummussa, jonka akseli on vaakasuora ja käsiteltävän koksin sen määrän mittauksen, joka kulkee tai ei kulje annetun silmukkakoon omaavien seulojen läpi. Seuraava on saatu koes-tuksesta: koksin koko suurempi kuin 40 mm. Tämä on Μ,.^ tai I^q indeksi, joka on sitä korkeampi, mitä suurempi on koksin lujuus pirstoutumista tai kokoonpuristumista vastaan, koksin koko pienempi kuin 10 mm. Tämä on tai I^q» joka on sitä alempi, mitä parempi on koksin hankauskestävyys tai koossapysy-vyys, koksin koko suurempi kuin 20 mm. Tämä on I^Q-indeksi, joka kasvaa koksin koossapysyvyyden mukana.

Halutut arvot näitä erilaisia merkintöjä varten ovat seuraavat: 67225 5 M4o > 75-80 Μιο < 7- 9 - > 40 I20 > 76-78 I10 « 20-22

Esimerkkien ymmärtämisen helpottamiseksi huonosti koksautuva tai koksautumaton kivihiili on merkitty merkillä *.

Koestukset, joihin seuraavat esimerkit perustuvat, suoritettiin kaikki kivihiilitervan KS 79, MV 60 tai kiviöljybitumin KS 72, MV 71 kanssa, jolloin K.S-piste on annettu °C:na Kraemer-Sarncw -koestuk-sessa, joka on selitetty julkaisussa Manuel du Laboratoire routier, Laboratoire central des Ponts et Chausseesin kokoelmassa (sivu 277, julk. Dunod), ja MV osoittaa haihtuvan aineen tasoa, kuiva tuhka, vapaa emäksistä (d.a.f), ilmaistuna prosentteina.

Esimerkit I-III

Ensiksi suoritettiin koestukset, jotka käsittävät kolme ensimmäistä esimerkkiä, joissa huonosti tai vähän koksautuvat aineosat aggleme-roitiin puristimessa, jossa on kaksoisrulla, 8 % kivihiilitervapikeä läsnäollessa 40 g agglomeraatteja saamiseksi, murskattiin uudelleen näin saadut agglomeraatit ja uudelleen murskattu kivihiilijauhe sekoitettiin koksautuvien kivihiilien kanssa,jotka olivat murskatun kivihiilijauheen muodossa, minkä jälkeen tuloksena oleva seos panostettiin koksausuuniin. Vertailevat koestukset suoritettiin koko ajan, ensin kaikilla agglomeraateilla kokonaisuudessaan, kuten on jo tunnettua, sitten uudelleen murskatuilla agglomeraateilla, kuten edellä on mainittu. Näissä kolmessa ensimmäisessä esimerkissä käytettiin kahdeksaa kivihiiltä, jotka on merkitty A-H, jolloin kivihiilillä, jotka on merkitty kirjaimilla F, G ja H, on huonot koksau-tumisominaisuudet tai ei lainkaan näitä ominaisuuksia..

6 67225

Kivihiiliviittaus MV-indeksi (d.a.f.) Paisumisindeksi A 20.8 5 1/2 B 20.9 7 1/2 C 19-8 8 1/2 D 20.1 9 E 2*1.0 8 1/2 F* 30.5 1 1/2 G* 36 3 ; H* 6 0

Koksauskoestusten tulokset on koottu taulukkoon 1.

Taulukko 1

Esimerkki -*·__I__II___III_

Panostetun 25 % k' /murskattu 20 Z b| /murskattu 32 % B J /murskattu seoksen 40 % B kivihiili- 20 Z E) Jkivihiili- 21 % C I J kivihiili- koostumus 10 Z C jauhe ]jauhe 7 Z D| λ jauhe (.80 % < 2 mm [δ0 % < 2 mm 10 % Ej (80 % < 2 mm 25 Z F (agglemeroitu) 60 % G (agglomeroitu) 30 % H (agglemeroitu)

Viittaus kokon.bri- uudelleen kokon.bri- uudelleen kokon.bri- uudelleen ketit murskatut ketit murskatut ketit murskatut (tunnettu briketit (tunnettu briketit (tunnettu briketit menetelmä) (keksintö) menetelmä) (keksintö) menetelmä) (keksintö) 84,2%<2 mm 80% < 2 mm 80% < 2 non

Koksin laatu koksi MICUM M 40 81,3 86,2 käyttö- 80,2 80,4 89,2 kelvoton

Indeksi M10 8,1 6,6 9,6 9,3 6,6 Näissä kolmessa esimerkissä I-III keksinnön mukainen menetelmä aikaansaa hyvin merkittävän parannuksen koksin mekaanisen lujuuden arvoihin verrattuna tunnettuihin menetelmiin.

Esimerkki IV

Kivihiilien seos, joka sisältää suuren pitoisuuden huonosti koksautu-vaa kivihiiltä, panostettiin tunnetuilla panostusmenetelmillä ja tämän keksinnön mukaisella menetelmällä, jonka mukaan märkä panostus agglomeroitiin täydellisesti briketeiksi, käyttäen tavallista kaksi- 7 67225 valssipuristinta, 6 % kiviöljybitumia läsnäollessa, jonka menetelmän mukaan 50 % briketeistä karkeasti murskattiin uudelleen.

Käytettyjen kivihiilien pääpiirteet on ilmoitettu seuraavassa.

Kivihiili- MV-indeksi Paisumis- Dilataatio-?» Kansain-viittaus d.a.f. indeksi välinen koodi I* 34.0 3 -20 621 J 23-6 9 +36 433 K 30.0 7 1/2 +46 533

Koksauskoestusten päätulokset on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2 __Tunnetut panostusmenetelmät_ Keksinnön mukainen menetelmä kivihiiiijauheesta 100%:sesti Sekoitettu pa- 100% kokon. 86,1 % < 2mm, 50 % kokon. Valmistus- murskattu nos kivihiili- brikettejä brikettejä, 50 % uudel- tekniikka kivihiili- jauheesta kivihiili- leen murskattuja briket- jauhe 83,2%<2mm, ts. jauheesta, tejä, 53,4 % < 5 mm, 85,l%<2mm 37,2% kivihii- 82,1% <2mm 36 % < 2 mm lijauhetta, 62,8% briket- __tejä___

Seoksen 'j I % 60 60 60 65 koostumus/· J % 20 20 20 17.5 _J K %__20__20__20___1Λ5___

Koksin \ >80 mm % 13.1 10.8 5.4 6.1 osaskoko\ >40 mm % 80.0 69.8 65.0 69.5 _' >20 mm %__85.7__96.7 94.5 _93.8_ MICUM \ M40 76.4 68.9 70.1 80.3 laadut 1 M10 12.6_ 8.4__8.3__7.7_ IRSID ) 140 45.8 32.7 34.7 49.0 laadut f 120 70.8 74.8 76.0 76.8 _> IIP_28.2_21.7 21.6_21.0____

Mekaanisen lujuuden arvot koksille, joka on saatu tämän keksinnön mukaisella menetelmällä, ovat kauttaaltaan parempia kuin tunnetuilla panostusmenetelmillä valmistetun koksin vastaavat arvot huolimatta siitä, että huonosti koksautuvan kivihiilen osuus seoksessa on suurempi keksinnön mukaisessa menetelmässä.

Esimerkit V ja VI

8 67225

Kivihiilien seos, joka sisältää suuren pitoisuuden huonosti koksau-tuvaa kivihiiltä, panostettiin erilaisilla menettelytavoilla, mukaanlukien tämän keksinnön mukainen menettelytapa, jossa kostea panos agglomeroitiin täydellisesti tavallisessa kaksivalssipuristimes-sa 6 % kiviöljybitumia läsnäollessa ja jossa kaikki agglomeraatit murskattiin uudelleen (esimerkki V) verraten karkeaan osaskoköon ennen panostusta koksausuunin kammioon. Esimerkissä VI ainoastaan agglomeraattien osa murskattiin uudelleen rakeisuusasteeseen, joka on samanlainen kuin alussa murskatun kivihiilijauheen hienous.

Käytettiin samoja kivihiiliä kuin esimerkissä IV. Granulometriset olosuhteet olivat seuraavat taulukon 3 jokaista saraketta varten, vastaten.tässä mainittuja valmistusmenetelmiä: 100 $:sesti murskattu kivihiilijauhe : 85.1 % < 2 mm sekoitettu panos : 83.2 % < 2 mm 100 % kokonaisia brikettejä : 82.1 % < 2 mm keksinnön mukainen menetelmä : 83.3 % < 2 mm

Uudelleen murskattujen brikettien osaskoko: 56.3 % < 5 mm 37.9 % < 2 mm 9H.6 % < 5 mm 80 % < 2 mm

Taulukossa 3 on ilmoitettu koestusten tulokset.

9 67225

Taulukko 3

Tunnetut panostusmenetelmät Keksinnön mukainen menetelmä ____ Esimerkki V Esimerkki VI_

Valmistus-*· 100%:sesti Sekoitettu 100%:sesti 100%:sesti ^507 kokon, brikettejä, murskattu panos kokonaisia uudelleen \50% uudelleen murs- kivihiili- 37,2% kivi- brikettejä murskattuja kattuja brikettejä jauhe hiilijau- brikettejä hetta 62,87 bri- ____kette jä____ I % 60 60 60 65 65 J % 20 20 20 17.5 17.5 K 1__20__20__20__17.5 17.5_

Koksi f>80mm7 13.1 10.8 5.A IA.8 10.0 j>A0mm% 80.0 69.8 65.0 77.3 75.5 _(>20mm% 85.7__96.7__9A.5__9A.0__96.1_ MICUM-) MAO 76.A 68.9 70.1 80.8 75.3 laadut) M10 12.6 8.A 8.3 9.5 8.9 IRSID-λ ΙΑ0 A5.8 32.7 3A.7 50.3 A7.8

laadut! 120 70.8 7A.8 76.0 76.9 76.A

) 110 28.2 21.7 21.6 20.8 21.8

Edellä esitetyt tulokset osoittavat keksinnön esimerkin V mukaisen menetelmän etuja, jolla menetelmällä parhaat koksin ominaisuudet saadaan " flambant gras » -tyyppisen kivihiilen suuren pitoisuuden läsnäollessa, samalla kun esimerkissä VI hyväksyttävät tulokset saadaan huolimatta laihan kivihiilen I suuresta pitoisuudesta. Joka tapauksessa keksinnön mukaisen menetelmän tulokset ovat huomattavasti paremmat kuin mitä saavutetaan tunnetuilla menetelmillä.

Esimerkki VII

Nyt selitetään tämän keksinnön mukaisen menetelmän sovellutusta, jossa koko kivihiiliseos agglomeroidaan, käyttäen tavallista kaksivals-sipuristinta ja jossa kaikki agglomeraatit murskataan uudelleen samaan osaskokoon kuin alussa käytetty murskattu kivihiilijauhe, ennen panostamista koksausuuniin. Koestukset suoritettiin seoksella, joka sisältää "flambant gra§ " -tyyppisen huonosti koksautuvan kivihiilen tietyn osuuden, joka kivihiili ei anna hyväksyttävää laatua olevaa koksia tunnetuilla panostusmenetelmillä. Koestukset suoritettiin toimintaolosuhteissa, jotka on selitetty aikaisemmin ensimmäisten esimerkkien yhteydessä.

10 67225 Käytettyjen kivihiilien ominaispiirteet olivat seuraavat:

Hiili- Laatu MV-indeksi Turpoamis- Laajeneminen Kansain- viittaus indeksi välinen _________________koodi I* ’’liekehtivä 34.0 3 -20 621 ruoho” J "ruoho ä 23.6 9 +36 h33 koksi" L "ruoho ä 28.5 8 1/2 +13¾ 534 koksi" K "ruoho ä 30.0 7 1/2 + 46 533 koksi"

Osaskoot olivat seuraavat taulukon 4 jokaista saraketta varten, jotka vastaavat tässä esitettyjä panostusmenettelytapoja:

Taulukko 4

25 % I

Sekoituskaava 25 % L

__50 % K__ __Tunnetut panostusmenetelmät_ Keksintö

Panostus- 100$:sesti sekoitettu pa- 100$:sesti 10W:sesti menetelmä murskattu ki- nos 70$ kivi- kokon. uuaeiieen vihii li jauhe hiili jauhetta, brikettejä ^ 30$ brikettejä £a...ri e tej a

Koksi f>80mm$ 42.5 36.9 17*4 38.8 j>40mm$ 91.5 91.7 86.8 91.3 _(>20mm$__95.2__97-4__96.6__95.5 MICUM-} M40 74.9 73.6 74.7 73-3 laadut] M10 10.6 8.9 9-0 8.7 IRSID-^ 140 40.2 41.9 37.0 46.0 laadut > 120 67-4 71.2 70.9 73-9 _ IIP_29.6_ 25.9_25.9_23.5 Tämän keksinnön mukaisen menetelmän käytöstä on seurauksena koksin mekaanisen lujuuden yleinen paraneminen. Toisin sanoen, saavuttamalla tasalaatuinen koksi keksinnön mukainen menetelmä tekee mahdolliseksi lisätä " flambant grar " -tyyppisten huonosti koksautu-van kivihiilen osuutta kivihiiliseoksessa .

11 67225

Esimerkeissä I-VII kaikki panostukset olivat painovoimapanostuksia. Toiminta suoritettiin käyttäen tunnettuja menetelmiä.

Esimerkkien IV-VII mukaan käsiteltiin kosteaa kivihiiltä, ja panosten vesipitoisuus keksinnön mukaisessa menetelmässä vaihteli välillä 6 % ja 7,5 %·

Esimerkit VIII ja IX

Esimerkeissä IV ja V selitettyjä koksauskoestuksia täydennettiin koestuksella, joka suoritettiin käyttäen keksinnön mukaisen menetelmän sovellutusmuotoa, jossa seos esikuumennettiin lämpötilaan 150°C, agglomeroitiin sitten 6 %:n kanssa kivihiilitervapikeä ja jossa 50 % agglomeraateista murskattiin uudelleen karkeaan osasko-koon, jolle oli ominaista, että 50 % meni 2 mm:n seulan läpi (esimerkki VIII). Esimerkissä IX kivihiilien seos esikuumennettiin, sitten agglomeroitiin 6 % kivihiilitervapikeä läsnäollessa, käyttäen kaksivalssipuristinta ja 50 % agglomeraateista murskattiin uudelleen suunnilleen alussa käytetyn kivihiilijauheen osaskokoon, jolle on tunnusomaista se, että noin 80 % menee 2 mm:n seulan läpi.

Osaskokoedellytykset olivat sellaiset kuin on esitetty taulukon 5 jokaisessa sarakkeessa, vastaten valmistusmenetelmiä: Lähtökivihiilij auhe: 100 % esikuumennettu kivihiilijauhe 90.7 % 2 mm kostea panos 85.2 % 2 mm 100 % kosteat briketit 82.1 % 2 mm esimerkki VIII 82.5 % 2 mm esimerkki IX 86.8 % 2 mm

Uudelleen murskatut briketit: esimerkki VIII: 5^.6 % 5 mm 38.2 5? 2 mm esimerkki IX: 91-7 % 5 mm 75.8 % 2 mm

Panostuslämpötilat: 100 £:sesti esikuumennettu kivihiilijauhe: 245°0

esimerkki VIII: 119°C

esimerkki IX: 88°C

Tulokset on esitetty taulukossa 5- 67225

Taulukko 5

Keksinnön mukainen menetelmä

Viittaus Tunnetut panostusmenetelmät „ .

_____Esimerkki VIII Esimerkki IX

100%:sesti Kostea panos 100% kostei- 50% esikuumen- 50% esikuumen-

Valmistus- esikuumen- Γ37,2% kivihii- ta kokonai- nettuja bri- nettuja bri- menetelmä nettu ki- · lijauhetta siä briket- kettejä, kettejä, vihiili- (62,8% briket- tejä 50% uudelleen 50% uudelleen jauhe tejä murskattuja murskattuja _____brikette jä_ibrikettejä I*% 60 60 60 65 65 J % 20 20 20 17.5 17.5 K %__20__20__20___17.5 17.5

Koksi C>80mm% 10.2 10.8 5.4 7.3 6.9 \>40mm% 79.5 69.8 65.0 72.2 71.6 _v>20mm% 92.5__96.7__94.5__94.6_ 95.4 MICUM-) M40 78.1 68.9 70.1 77.8 77.9 laadut) M10 9.5 8.4 8.3 8.1 6.1 IRS1D λ 140 50.1 32.7 34.7 ei mitattu 51.6 laadut V 120 76.5 74.8 76.0 80.0 J IIP 22.1 21.7_21.6 _ 18.3

Keksinnön mukaisen menetelmän esimerkki VIII antaa parhaimman kompromissin siinä, että se tuottaa koksia, jolla on sekä hyvä lujuus pirstoutumista vastaan (Μ4θ) että hyvä hankauskestävyys (M10). Esimerkin IX tulokset osoittavat selvästi keksinnön mukaisen menetelmän edut, mitä tulee koksin mekaanisiin ominaisuuksiin. Erityisesti, valmistetulla koksilla on erittäin hyvä hankauskestävyys, huolimatta siitä, että panoksessa on suuri osuus huonosti koksautuvana pidettävää kivihiiltä.

Esimerkki X

Seos, joka sisältää hyvin suuren määrän huonosti koksautuvaa ".flamrrf.-. bant gras ” tyyppistä kivihiiltä, panostettiin käyttäen tunnettuja panostusmenetelmiä ja tämän keksinnön mukaista menetelmää, jonka mukaan kivihiilien koko seos, joka oli esikuumennettu lämpötilaan 150°C, agglomeroitiin tässä lämpötilassa, jolloin läsnä oli 8 % kivihiili-tervapikeä ja jossa menetelmässä agglomeraatit murskattiin karkeasti uudelleen osaskokoon, jolle on tunnusomaista, että 48,9 % meni 2 mm:n seulan läpi (APNOR module No 35)·

Kivihiilijauheen alkuosaskokoedellytykset olivat seuraavat, vastaavasti jokaista taulukossa 6 esitettyä menetelmää varten: 2: 67225 esikuumennettu kivihiilijauhe: 82. t Γ < I mm kosteat briketit: 79.8 % < 2 nnri esikuumennetut briketit: 83-2 7» < 2 mm uudelleen murskatut briketit: 83-2 t < 2 mm

Koestukset suoritettiin esimerkin V yhteydessä selitetyissä olosuhteissa ja käytettiin samoja kivihiiliä.

Taulukossa 6 on esitetty koksauskoestusten tulokset.

Taulukko 6 m ^ Keksinnön mukai-

Vnttaus Tunnetut panostusmenetelmät ___nen mene t.e ima_

Esikuumennettu 1007:n 1007:sesti 1007:sesti uudel-Fanostus- murskattu kosteat esikuumen- leen murskatut menetelmä kivihiilijauhe briketit netut bri- briketit ______ketit_______

Panostus- o go t:o lämpötila____________ I % 80 80 80 80 J % 10 10 10 10 K %_ 10__10__10____10_____

Koksi 80mm£ 9-8 9-5 7.9 7-2 40mm% 72.9 64.7 63-9 69.7 _20mm%__87.0__94.3__95.3 __94.2_ MICUM- M40 75-4 68.1 67.6 71.2 laadut M10 14.6 9-2 8.8 8.5 IRSID- 140 32.7 36.7 42.0 laadut 120 ei 72.9 73-4 75.1 __IIP_määrätty 2 4.5___24.3__22.6 _

Keksinnön mukaisella menetelmällä on ainoastaan mahdollista saada laadultaan hyväksyttävää koksia puhalluskuilu-uunia varten seoksesta, joka sisältää 80 % " flambant-gras " -tyyppistä huonosti kok- sautuvaa kivihiiltä.

Esimerkki XI

Tässä esimerkissä panostettiin panos, joka sisältää ICC % "demi-gras,Ltyyppistä huonosti koksautuvaa kivihiiltä, johon oli yhdistetty 8 % kivihiilitervapikeä. Pien puuttuessa tämä kivihiili todellisuudessa ei yhdisty lainkaan ja tuottaa jauhemaista koksia, joka on so- 67225 pin.aton kaikkeen käyttöön. Tervapien läsnäollessa tämä kivihiili tuottaa melko hyvin yhdistynyttä koksia tunnetuilla panostusmenetel-millä, ja huomataan, että korkealaatuista koksia voidaan saada näissä olosuhteissa, käyttämällä tämän keksinnön mukaista menetelmää.

Tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä kivihiili esikuumennettiin lämpötilaan 150°C, agglomeroitiin kuumassa tilassa 8 % tervapikeä läsnäollessa, käyttäen tavallista kaksivalssipuristinta ja sitten murskattiin uudelleen vasaramyllyssä hienousasteeseen, jolle ori tunnusomaista, että 94,8 % menee 2 mm:n seulan läpi (AFNOR module No 35).

Tämän kivihiilen (viittaus M ) ominaispiirteet ovat seuraavat:

Laatu MV-indeksi Paisumis- Laajeneminen Kansain- d.a.f. indeksi % välinen _____koodi "demi-gras" 17.0 3 -18 321

Kivihiilijauheen lähtöosaskokoedellytykset olivat seuraavat, vastaavasti taulukossa 7 esitettyä jokaista menetelmää varten: 100 % kostea kivihiilijauhe 88.7 %< 2 mm 100 % esikuumennettu kivihiilijauhe 9^-7 % < 2 mm 100 % esikuumennetut briketit 88.7 %< 2 mm 100 % uudelleen murskatut briketit 95 % < 2 mm

Taulukko 7 esittää koksauskoestusten tuloksia nk. 400 kg-uunissa, jotka on saatu seoksella, joka sisältää 92 % kivihiiltä M ja 8 % tervapikeä.

15 67225

Taulukko 7

Viittaus__Tunnetut panostusmenetelmät__Keksintö 100# kosteata 100# esikuu-100# kokonai- 100# uudelleen Valmistus kivihiilijau- mennettua siä esikuu- murskattuja hetta kivihiili- mennettuja esikuumennettu- jauhetta brikettejä ja brikettejä

Ejikuumenrms- , 250°C 250°C l6o°C

lämpötilat_______

Panostus- / o 8 o o lämpötila___________

Koksi (>80mm# 49.0 44.4 22.2 35-3 )>40mm# 86.1 87-4 78.6 86.1 _v>20mm#__91.3__92.8 90.8__91-5 MICUM-) M40 80.2 80.8 73-6 82.0 laadut) M10 9-7 9-4 10.6 8.9 IRSID-1 I40 48.5 46.4 38.4 58.0 laadut > 120 68.0 68.6 67-3 75.4 _J IIP_30.0 30.2_29.2 23.2 Tämän keksinnön mukaisen menetelmän etu on pääasiallisesti koksin parannetussa koossapysyvyydessä, joka on erittäin huomattava tässä esimerkissä.

Niinpä keksinnön eri sovellutusmuodoissa seuraavia vaiheita on käytetty peräkkäin:

Kivihiilijauheiden seoksen osan agglemeraatio ja agglomeraattien uudelleen murskaus (esimerkit I-III), kostean murskatun kivihiilijau-heseoksen agglemeraatio ja agglomeraattien osan uudelleen murskaus osaskokoon, joka on karkeampi kuin alunperin murskatun kivihiilijau-heen osäsköko (esimerkki IV), kostean murskatun kivihiilijauheen seoksen agglomeraatio ja kaikkien agglomeraattien uudelleen murskaus osaskokoon, joka on karkeampi kuin lähtökivihiilijauheen osaskoko (esimerkki V), kostean peruskivihiilijauheen seoksen agglomeraatio ja agglomeraattien osan uudelleen murskaus samaan osaskokoon kuin aluksi murskattu kivihiilijauhe (esimerkki VI), murskatun kostean kivihiilijauheen seoksen agglomeraatio ja kaikkien agglomeraattien uudelleen murskaus samaan osaskokoon kuin alkuperäinen murskattu kivihiilijauhe (esimerkki VII), esikuumennettujen murskattujen kivihii-lijauheiden seoksen agglomeraatio ja agglomeraattien osan uudelleen murskaus osaskokoon, joka on karkeampi kuin aluksi murskattu kivihii-

Claims (13)

1. Menetelmä koksin valmistamiseksi, jolloin valmistetaan seos, jonka aineosana on kivihiilijauhe, jonka osaskoko on sellainen, että 80 5?: 11a on pienempi koko kuin noin 2 mm, jolloin tämä seos sisältää koksautumattomia tai huonosti koksautuvia kivihiiliä, joiden paisumis-indeksi ei ole enemmän kuin 5, jolloin seoksen valmistuksen kuluessa ainakin osa aineosista jauheen muodossa agglomeroidaan puristimessa tervapien tai bitumin lisäyksen jälkeen, joiden KS-piste on noin 70 - 85°C, niiden yhdistämiseksi tai uudelleen yhdistämiseksi seokseen, ja jolloin saatu seos panostetaan koksausuunin kammioon, tunnet-t u siitä, että seoksen valmistuksen aikana ainakin osa agglomeraa-teista murskataan uudelleen sellaiseen osaskokoon, että 50 %:lla on pienemmät mitat kuin noin 3 - 5 mm.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että agglomeroitava aineosien osa agglomeroidaan sen jälkeen kun on lisätty ainakin 5 % tervapikeä tai bitumia.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että agglomeraatit murskataan uudelleen ennen niiden yhdistämistä tai uudelleen yhdistämistä seokseen.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että agglomeraatit murskataan uudelleen sen jälkeen, kun ne on yhdistetty tai uudelleen yhdistetty seokseen.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yhden koksautumattoman tai huonosti koksautuvan aineosan kokonaismäärä agglomeroidaan ennen seokseen yhdistämistä. 67225

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaikki aineosat sekoitetaan yhteen ja koko seos agglome-roidaan ja kokonaisuus murskataan uudelleen.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että uudelleen murskaus suoritetaan antamaan osaskoko, joka on pääasiallisesti sama kuin alkuperäisen kivihiili-jauheen osaskoko.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että agglomeroitava jauhe agglomeroidaan kosteassa tilassa, ja sisältää noin 8 - 10 % asti vettä.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että seos panostetaan painovoiman avulla.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaikki aineosat sekoitetaan yhteen, koko seos esikuumennetaan lämpötilaan yli 100°C ja ainakin sen osa agglomeroidaan ja sitten murskataan uudelleen ennen uudelleen yhdistämistä.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koko esikuumennettu seos agglomeroidaan ennen kuin se on ainakin osittain murskattu uudelleen.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaikki agglomeraatit murskataan uudelleen.

13· Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kosteat agglomeraatit murskataan uudelleen, sekoitetaan sitten agglomeroimattoman kostean jauheen kanssa ja tietty määrä, suuruusluokaltaan 0,1 - 0,5 % Kevyttä Öljyä yhdistetään panostettavaan seokseen. 67225